Pyöräilen työmatkan n. 6.5km suuntaansa kahdesti päivässä. Pyöräilin läpi talven, mutta nyt kevään koittaessa on taas pitänyt lisätä vauhtia pyöräilyyn. Ajonopeuteni on 25km/h tasolla ja pyrin pitämään huolen, että jaksan tehdä töitä ajon jälkeen. Myötätuulessa nopeus yleensä pääsee nousemaan ja vastatuulessa nousee taas syke, mutta olo on ihan hyvä hetken palautumisen jälkeen.
Viimeviikolla sain kokeiltavaksi sykemittarin ja se toi mielenkiintoisen näkökulman asiana. Teoreettisesti maksimisykkeeni on 190. Kuitenkin tasainen nopeus pienee vastatuuleen saa työmatkalla sykkeeni nousemaan n. 170een. Pienellä intervallilla (10sek - 45sek) syke huitelee tuolla reilussa 170ssä.
Mistä johtunee noinkin korkea syke? Liki 90% maksimista.
Osaako joku antaa vinkkiä, että miten kannattaisi mittailla omaa kuntoa tai sykettä?
Miten pitäisi muuttaa pyöräilyä vain onko siihen tarvetta, kun kaikki kuitenkin tuntuu olevan hyvin?
Syke pyöräillessä
30
14608
Vastaukset
- Maantiefillaristi.
Tuo on kieltämättä liian iso syke jos se pysyy herkeämättä anaerobisella alueella.Tietämättä yhtään taustaasi kuinka paljon harrastat liikuntaa ja pyöräilyä yleensa niin vaikea sanoa että johtuuko korkea sykkeesi huonosta yleiskunnosta vai jostain muusta.Se on kuitenkin hyvä sääntö että pystyy puhumaan puuskuttamatta lenkillä.Jos haluat parantaa pyöräilemällä kuntoa niin siihen ei ole oikopolkua vaan lähdet tekemään pidempiä lenkkejä kuin työmatkasi on.Koitat pitää sykkeesi jossain 70% maksimista.Toki kannattaa ja täytyy niitä palauttaviakin lenkkejä tehdä mutta kun pidät ensi alkuun sykkeesi 130-140 haarukassa niin kyllä sen pitäisi alkaa tulosta tuottamaan.
- työmatkapyöräilijä
Suunnitelmia on pidempien lenkkien suhteen, mutta tällä hetkellä tuo kaksi kertaa päivässä lyhyt pyrähdys on paras mahdollisuus yleensäkkään pyöräillä. Talvi tuli pelattua sulkapalloa aika ahkeraan, mutta siinäpä ne muutoin nuo liikunnat. Nykyisellään paino putoaa ja kunto on kohentunut sitten viime vuodesta. UKK-kävelytesti antoi liikuntasuositukseksi 3-5 kertaa viikossa sykealueella 133-167. Minusta aika korkea sykealue, mutta en ole vielä saanut vastausta tarkempiin kyselyihin tuolta testin järjestelijöiltä. Viimevuonna ylärajasuositus oli samaisessa testissä 150.
Tuo puhuminen (tai laulaminen) onnistuu kyllä omalla työmatkalla. Pääosin syke pysyttelee ~150 ja ainoastaan noissa intervalleissa tai sitten juuri vastatuuleen nopeutta pidettäessä tahtoo nousta aika helposti. Liikennevaloissa ehtii tipahtaa yleensä liki 140ntä.
Jos noihin pitkin lenkkeihin ei tule säännöllistä mahdollisuutta, niin miten tätä lyhyttä pyöräilyä pitäisi kehittää? Joka toinen päivä pitää varmuudella syke alle 150? - Maantiefillaristi.
työmatkapyöräilijä kirjoitti:
Suunnitelmia on pidempien lenkkien suhteen, mutta tällä hetkellä tuo kaksi kertaa päivässä lyhyt pyrähdys on paras mahdollisuus yleensäkkään pyöräillä. Talvi tuli pelattua sulkapalloa aika ahkeraan, mutta siinäpä ne muutoin nuo liikunnat. Nykyisellään paino putoaa ja kunto on kohentunut sitten viime vuodesta. UKK-kävelytesti antoi liikuntasuositukseksi 3-5 kertaa viikossa sykealueella 133-167. Minusta aika korkea sykealue, mutta en ole vielä saanut vastausta tarkempiin kyselyihin tuolta testin järjestelijöiltä. Viimevuonna ylärajasuositus oli samaisessa testissä 150.
Tuo puhuminen (tai laulaminen) onnistuu kyllä omalla työmatkalla. Pääosin syke pysyttelee ~150 ja ainoastaan noissa intervalleissa tai sitten juuri vastatuuleen nopeutta pidettäessä tahtoo nousta aika helposti. Liikennevaloissa ehtii tipahtaa yleensä liki 140ntä.
Jos noihin pitkin lenkkeihin ei tule säännöllistä mahdollisuutta, niin miten tätä lyhyttä pyöräilyä pitäisi kehittää? Joka toinen päivä pitää varmuudella syke alle 150?Entäs onko sinulla mahdollisuutta pidentää kotiintuloa hieman niin että teet pidemmän "kotiintulolenkin".Ajattelin että tuo olisi yksi mahdollisuus hyödyntää tuota hetkeä jos et muuten lenkille pääse.
- työmatkapyöräilijä
Maantiefillaristi. kirjoitti:
Entäs onko sinulla mahdollisuutta pidentää kotiintuloa hieman niin että teet pidemmän "kotiintulolenkin".Ajattelin että tuo olisi yksi mahdollisuus hyödyntää tuota hetkeä jos et muuten lenkille pääse.
Juurikin tämä on todennäköisin vahtoehto. Olen jo jonkin verran katsellut karttaa, että kohtuudella saisi 5km lisää ilman edestakaisin ajelua. Ei se tietenkään edelleenkään ole kovin pitkä matka, mutta parantaisi varmaankin tilannetta harjoittelun kannalta.
Toiseksi olen ajatellut, että viikonloppuisin voisi käydä semmoisen tunnin lenkin ajelemassa. Silloin saisi rauhallisemmalla sykealueella pidempiä harjoituksia.
No harrastelijana en tiedä mikä olisi paras vaihtoehto, joten kiitos näistä vinkeistä. Ainakin se on kirkastunut, että pitänee rauhoittaa syketaso alemmas ainakin muutamina päivinä. - kovakuntonen
työmatkapyöräilijä kirjoitti:
Suunnitelmia on pidempien lenkkien suhteen, mutta tällä hetkellä tuo kaksi kertaa päivässä lyhyt pyrähdys on paras mahdollisuus yleensäkkään pyöräillä. Talvi tuli pelattua sulkapalloa aika ahkeraan, mutta siinäpä ne muutoin nuo liikunnat. Nykyisellään paino putoaa ja kunto on kohentunut sitten viime vuodesta. UKK-kävelytesti antoi liikuntasuositukseksi 3-5 kertaa viikossa sykealueella 133-167. Minusta aika korkea sykealue, mutta en ole vielä saanut vastausta tarkempiin kyselyihin tuolta testin järjestelijöiltä. Viimevuonna ylärajasuositus oli samaisessa testissä 150.
Tuo puhuminen (tai laulaminen) onnistuu kyllä omalla työmatkalla. Pääosin syke pysyttelee ~150 ja ainoastaan noissa intervalleissa tai sitten juuri vastatuuleen nopeutta pidettäessä tahtoo nousta aika helposti. Liikennevaloissa ehtii tipahtaa yleensä liki 140ntä.
Jos noihin pitkin lenkkeihin ei tule säännöllistä mahdollisuutta, niin miten tätä lyhyttä pyöräilyä pitäisi kehittää? Joka toinen päivä pitää varmuudella syke alle 150?Urheile enemmän, plösö, niin ei nouse syke.
- ---
Omat työmatkat menevät ehkä keskisykkeellä 120 (tai allekin) ja maksimikin jää luultavasti 150 alle. Tarkkoja lukemia en tiedä, koska mittaria en työmatkoilla käytä. Matka on 10km suuntaan ja nopeus vain noin leppoisat 20 km/h. En ole mitenkään kovassa kunnossa, vaan aika tavallinen työmatkapyöräilijä.
Työmatkoja pidän enempi hyötyliikuntana kuin kuntoiluna, pyöräily mielestäni vain sopivasti piristää ennen duunia. Tuohon päälle vedän kyllä selvästi pidempiä lenkkejä ja kovempaa vauhtia 1-2 kertaa viikossa.
Tarkemmat neuvot jätän viisaammille, mutta näin teen itse ja se toimii mielestäni melko hyvin. - kuntolenkillä
Tavoite ratkaisee harjoittelun luonteen. Kaiken harjoittelun alku on peruskunnon rakentaminen. Peruskuntoharjoittelun idea on pitkäkestoinen, matalalla sykkeellä ja enintään kohtuullisella rasituksella rasva-aineenvaihdunnan alueella tapahtuva harjoittelu. Pitkäkestoisuus kuntopyöräilijälle tarkoittaa vähintään tunnin, mieluimmin kuitenkin muutaman tunnin, harjoitusta kolme - neljä kertaa viikossa, sykealueen ollessa 100..120bpm. Maantiepyöräily on kestävyyslaji, jossa rasva-aineenvaihdunnan tehokkuus paljolti ratkaisee tulokset.
Intervalliharjoittelu ei missään tapauksessa sovi peruskuntoilijalle. Intervalliharjoittelulla voidaan parantaa hapenottokykyä ja lisätä sydänlihaksen massaa, mutta pääasialliseksi kestävyyslajien harjoitteluksi siitä ei ole. Jotta harjoittelu voitaisiin kohdistaa oikealle alueelle ja jotta harjoittelusta saataiisiin toivottu tulos, pitäisi lisäksi tarkkaan tuntea oma hr-maksiminsa, sekä aerobisen ja anaerobisen alueen raja-arvosyke.
Tässä fiktiivinen sykealuejako 30-vuotiaalle.
Maksimisyke hr_max = 205-(ikä/2) [205-30/2=190bpm]
Kevyt liikunta hr = 50...60%*hr_max [95...114bpm]
Kohtuullinen hr = 60...70%*hr_max [114...133bpm]
Aerobinen hr = 70...80%*hr_max [133...152bpm]
Anaerobinen hr = 80...90%*hrmax [152...171bpm] happivajaus, lihaskipua
Anaerobinen hr = 90...100%*hrmax [171...190bpm] happivajaus, jatkuva lihaskipu
Kunnon kohentamisen kannalta on tehokkaampaa pitkäkestoinen kevyt kuin lyhytkestoinen ja kovatempoinen harjoittelu. - Simo
On ettei tuolla ajomäärällä kunto nouse, pysyy ennallaan muttei nouse. Pidempiä lenkkejä, rauhallisella sykkeellä. Aamulla ei yleensäkään kannata sykkeitä turhaan nostaa, illalla kun kotiin ajelee voi sitten jos siltä tuntuu revitellä.
Pyöräilyn peruskunto jakso on yleensäkin luotu jo talvella ja kevään ensimmäisillä lenkeillä ajetaan pitkiä, rauhallisia, pienillä välityksellä olevia lenkkejä.. Kuntotason noustessa, alkaa lenkit koventumaan..- työmatkapyöräilijä
Tietysti totuus on, että tarvitaan pidempiä lenkkejä luodakseen hyvän peruskunnon. Mutta ainakin omalla kohdallani tämmöinen ajotapa on helpottanut ajamista merkittävästi. Todennäköinen syy lienee siinä, että elimistö tottuu juuri tietyn tyyppiseen rasitukseen.
Tässä on nyt sykemittarin laiton jälkeen huomannut omasta elimistöstä monta mielenkiintoista seikkaa. Monet niistä tukevat juurikin tuota pitkien lenkkien tarvetta, mutta myös se on tullut huomattua, ettei sitä ihan rapakunossa olekkaan, vaikkakin syke pääsee nousemaan. Kävin eilen ajamassa 72km lenkin kutakuinkin 25km/h keskivauhdilla. Kesisyke oli 150 tasolla. En olisi välttämättä uskonut tuohon pystyväni, mutta hyvinhän tuo meni, vaikka syke vähän korkealla kuntoilumielessä olikin. Varmaan huomen aamulla elimistö kostaa karvaasti tuonkin hulluttelun.
Täytyy myöntää, että tarvitsen pidempiä leppoisia lenkkejä peruskunnon kohottamiseksi, mutta aion silti ottaa kaiken mahdollisen irti noista lyhyistä työmatkoista. Ainakin paino on pudonnut mukavasti jo kevään aikana pelkällä työmatkapyöräilyllä. - Ossi
työmatkapyöräilijä kirjoitti:
Tietysti totuus on, että tarvitaan pidempiä lenkkejä luodakseen hyvän peruskunnon. Mutta ainakin omalla kohdallani tämmöinen ajotapa on helpottanut ajamista merkittävästi. Todennäköinen syy lienee siinä, että elimistö tottuu juuri tietyn tyyppiseen rasitukseen.
Tässä on nyt sykemittarin laiton jälkeen huomannut omasta elimistöstä monta mielenkiintoista seikkaa. Monet niistä tukevat juurikin tuota pitkien lenkkien tarvetta, mutta myös se on tullut huomattua, ettei sitä ihan rapakunossa olekkaan, vaikkakin syke pääsee nousemaan. Kävin eilen ajamassa 72km lenkin kutakuinkin 25km/h keskivauhdilla. Kesisyke oli 150 tasolla. En olisi välttämättä uskonut tuohon pystyväni, mutta hyvinhän tuo meni, vaikka syke vähän korkealla kuntoilumielessä olikin. Varmaan huomen aamulla elimistö kostaa karvaasti tuonkin hulluttelun.
Täytyy myöntää, että tarvitsen pidempiä leppoisia lenkkejä peruskunnon kohottamiseksi, mutta aion silti ottaa kaiken mahdollisen irti noista lyhyistä työmatkoista. Ainakin paino on pudonnut mukavasti jo kevään aikana pelkällä työmatkapyöräilyllä.Ajoin sunnuntaina 5.6. Espoon-Veikkolan suunnassa tutulleni kylään. Keskivauhti oli mennessä kuivassa säässä 25,6 km/h ja keskisyke 137.
Paluumatkalla tuli vettä kuin aisaa, lämpötila 11C. Syke kesimäärin 144 ja vauhti 27,4 km/h. Halusin nopeasti kotiin!
Ei siis elämäni paras pyöräilymatka, yhteensä 46,3 km.
- Tinde
Pyöräilen pari kertaa viikossa noin parinkymmenen kilometrin lenkin ja syke mietityttää. Keskisyke on siinä 140 yläpuolella ja maksimisyke on laskennallisesti 190. Saisiko apua viisaammilta eli onko tuo syke liian korkea peruskunnon nostoon? Tai toisaalta, miten sen sykkeen saisi pysymään matalammalla? Nyt jo tuntuu siltä, että olen lähinnä muiden ohitettavana joten kovin paljon hitaampaan en viitisi polkea. Eikä vauhti nytkään ole luja (20 km/70 min) tai tunnu kovalta.
- Pyörähullu
-> Tinde ! Jos maksimisi on tuo 190, niin keskisyke on pk-lenkille ihan asiallinen. Vaikuttaa kyllä vauhti aika hiljaiselta. Millä pyörällä ajat ? Itselläni keskisyke n. 120-125 30 kmh keskinopeudella ajettuna 7.5 kg painavalla kilpapyörällä. Takana on 25 vuoden aikana kylläkin yli 300,000 km.
- Tinde
Pyörähullu kirjoitti:
-> Tinde ! Jos maksimisi on tuo 190, niin keskisyke on pk-lenkille ihan asiallinen. Vaikuttaa kyllä vauhti aika hiljaiselta. Millä pyörällä ajat ? Itselläni keskisyke n. 120-125 30 kmh keskinopeudella ajettuna 7.5 kg painavalla kilpapyörällä. Takana on 25 vuoden aikana kylläkin yli 300,000 km.
Pyörää en uskalla syyttää, mutta pyöräilykausi on vasta alussa. Matkalla on ajoa tien vieressä, pyörätielle ja osittain kaupunkiajoa ja nämä varmaan hidastavat aikaa. Tai näin ainakin itselleni perustelen :)
- kuntolenkillä
Polarin sivulla muutaman ajajan sykekäyriä viimevuotisessa Tdf:ssä. Muitakin vastaavia sivuja netissä on, mutta en tähän hätään löytänyt.
http://tdf.polar.fi/tourdefrance/heartrates.html
Jos max. syke on 190bpm ja ajat tunnin lenkin keskisykkeellä 140bpm, niin pitäisi sen olla aerobisella alueella ja täten ok. Toisaalta, jos pyörässäsi on mittari, joka mittaa nopeutta ja ajoaikaa vain kun pyörä liikkuu, niin n.17 km/h kyllä viittaa peruskunnon nuorella miehellä olevan varsin huonon. Suosittelen pidempiä lenkkejä taajamasta pois rauhallisempiin maisemiin ja ajoa matalammallla keskisykkeellä. Kovakuntoisen ajajan keskisyke ei tarvitse nousta juurikaan yli 130bpm edes monituntisessa yhteislähtökilpailussa. - kuntolenkillä
kuntolenkillä kirjoitti:
Polarin sivulla muutaman ajajan sykekäyriä viimevuotisessa Tdf:ssä. Muitakin vastaavia sivuja netissä on, mutta en tähän hätään löytänyt.
http://tdf.polar.fi/tourdefrance/heartrates.html
Jos max. syke on 190bpm ja ajat tunnin lenkin keskisykkeellä 140bpm, niin pitäisi sen olla aerobisella alueella ja täten ok. Toisaalta, jos pyörässäsi on mittari, joka mittaa nopeutta ja ajoaikaa vain kun pyörä liikkuu, niin n.17 km/h kyllä viittaa peruskunnon nuorella miehellä olevan varsin huonon. Suosittelen pidempiä lenkkejä taajamasta pois rauhallisempiin maisemiin ja ajoa matalammallla keskisykkeellä. Kovakuntoisen ajajan keskisyke ei tarvitse nousta juurikaan yli 130bpm edes monituntisessa yhteislähtökilpailussa.Ilman huomiota on jäänyt leposyke ja henkilön paino. Leposyke mitattuna aamulla juuri herättyä pitäisi olla alle 60bpm, mieluummin alle 50bpm. Jos leposyke on yli 60 on parasta ennen mittavampia harjoitusohjelmia käydä lääkärissä tarkistuttamassa oma terveydentilansa ja kysymässä lupaa urheilulliseen rehkimiseen.
Myös kysyjän pituus ja paino on jäänyt epäselväksi. Painoindeksi on eräs indikaattori jaksamisesta pitkäkestoisessa rasituksessa. Painoindeksi (BMI) lasketaan kaavalla paino kilogrammoina jaettuna pituuden neliöllä metreinä. BMI=paino/(pituus*pituus). Jaksamisen kannalta BMI pitää olla alle 25 ja parhailla maantieajajilla BMI on 21:n tuntumassa. - Tinde
kuntolenkillä kirjoitti:
Ilman huomiota on jäänyt leposyke ja henkilön paino. Leposyke mitattuna aamulla juuri herättyä pitäisi olla alle 60bpm, mieluummin alle 50bpm. Jos leposyke on yli 60 on parasta ennen mittavampia harjoitusohjelmia käydä lääkärissä tarkistuttamassa oma terveydentilansa ja kysymässä lupaa urheilulliseen rehkimiseen.
Myös kysyjän pituus ja paino on jäänyt epäselväksi. Painoindeksi on eräs indikaattori jaksamisesta pitkäkestoisessa rasituksessa. Painoindeksi (BMI) lasketaan kaavalla paino kilogrammoina jaettuna pituuden neliöllä metreinä. BMI=paino/(pituus*pituus). Jaksamisen kannalta BMI pitää olla alle 25 ja parhailla maantieajajilla BMI on 21:n tuntumassa.Tässä tarkennuksia eli tämän naisen leposykkeestä ei ole tietoa (täytynee mitata), painoindeksi 20, pyörän mittari mittaa matkaa ja sykemittari aikaa. Pyöräillessä mittari näyttää yleensä 20 - 25 km/h. Polkypyörätestin (12 min) tuloksena kuntoindeksissä on petrattavaa ja oon suunnitellut tuloksen parantamista juuri pyöräilemällä.
Syke nousee ylämäissä noin lukemiin 165, mutta ei sen yli. Tasasemmalla pysyttelee 130 - 140 välillä. Pitäisi kai vaan yrittää mennä ylämäkiä rauhallisemmin? - Pyörähullu
Tinde kirjoitti:
Tässä tarkennuksia eli tämän naisen leposykkeestä ei ole tietoa (täytynee mitata), painoindeksi 20, pyörän mittari mittaa matkaa ja sykemittari aikaa. Pyöräillessä mittari näyttää yleensä 20 - 25 km/h. Polkypyörätestin (12 min) tuloksena kuntoindeksissä on petrattavaa ja oon suunnitellut tuloksen parantamista juuri pyöräilemällä.
Syke nousee ylämäissä noin lukemiin 165, mutta ei sen yli. Tasasemmalla pysyttelee 130 - 140 välillä. Pitäisi kai vaan yrittää mennä ylämäkiä rauhallisemmin?Pitkät ylämäet kannatta / voi ottaa rauhallisemmin, mutta lyhyet töppyrät voi ajaa samalla tempolla ylös, silloin saa hieman sykevaihtelua muuten tasaiseen lenkkiin. Tietysti täytyy huolehtia, ettei syke mäen jälkeen jää roikkumaan turhan ylös (tietysti putkelta)
- pyöräilyyn
Pyörähullu kirjoitti:
Pitkät ylämäet kannatta / voi ottaa rauhallisemmin, mutta lyhyet töppyrät voi ajaa samalla tempolla ylös, silloin saa hieman sykevaihtelua muuten tasaiseen lenkkiin. Tietysti täytyy huolehtia, ettei syke mäen jälkeen jää roikkumaan turhan ylös (tietysti putkelta)
Tuo laskennallinen maks.syke ei kaikilla pidä alkuunkaan paikkansa,eli kannattais kokeilla omat maksimit vetämällä täysillä johonkin ylämäkeen hyvän lämmittelyn jälkeen.
Monestakin kunto-oppaasta ja S.Vasalalta (Elixirissä)oon kuullu että pyöräilyn kynnys sykkeet on n.10 lyöntiä alemmat kun juoksussa/hiihdossa? - kuntolenkillä
Tinde kirjoitti:
Tässä tarkennuksia eli tämän naisen leposykkeestä ei ole tietoa (täytynee mitata), painoindeksi 20, pyörän mittari mittaa matkaa ja sykemittari aikaa. Pyöräillessä mittari näyttää yleensä 20 - 25 km/h. Polkypyörätestin (12 min) tuloksena kuntoindeksissä on petrattavaa ja oon suunnitellut tuloksen parantamista juuri pyöräilemällä.
Syke nousee ylämäissä noin lukemiin 165, mutta ei sen yli. Tasasemmalla pysyttelee 130 - 140 välillä. Pitäisi kai vaan yrittää mennä ylämäkiä rauhallisemmin?Ajoin tänään testin pääkaupunkiseudun pyöräteillä ja tavoitteena oli ajaa kuvaamaasi lenkkiä vastaava ajosuoritus. Kalusto: Maantiepyörä 23mm levyisillä renkailla, Polar S410 sykemittari mittaamassa aikaa, sykettä ja kulutusta, sekä Cateye Astrale 8 mittaamassa matkaa, nopeuksia ja aikaa pyörän liikkuessa.
Ajettu matka mittarilukemana 22,8 km, ajoaika Cateayen mukaan 1h 9' 42", keskinopeus Cateayen mukaan 19,6km/h.
Harjoituksen kesto Polarin mukaan 1h 11' 30" (19,1km/h), kulutus 559kcal, max. syke 131bpm, keskisyke 114bpm.
Sykejakauma: maksimaalinen 0%, raskas 50%, kohtalainen 47% ja kevyt 3%.
N. 2 min aikaero Polarin ja Cateayn välillä johtuu siitä, että jouduin matkalla pysähtymään 10 kertaa risteyksissä ja liikennevaloissa. 1/3 matkasta oli huonokuntoista kestopäällystettä, 1/3 hiekkatietä ja 1/3 hyväkuntoista asfalttia.
Jotta kerrotuista lukemista saisi paremman käsityksen, pitää vielä kuskistakin mainita jotain. Mieshenkilö, jonka liikunnallinen aktiviteetti on vähäistä - 1...2 lyhyttä pyörälenkkiä viikossa -, pituus 174cm paino 72kg Hrmax(Polar) 165bpm, OwnIndex(Polar) 41, leposyke 53bpm. Ja sitten ne handicapit. Sydämen rytmihäiriöiden vuoksi jatkuva Emconcor lääkitys ja ja - ikä 70a! Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräily on enää "muistinvaraista" toimintaa.
Tinde, kommenttina ilmoittamistasi arvoista sanoisin, että painoindeksisi viittaa enemmänkin 16...17-vuotiaaseen tyttöön, kuin aikuiseen naiseen. Tai sitten olet mallia pitkä ja solakka kuin valokuvamallit. (BMI 20 on "nälkärajalla" :-) )
Kerran tai kaksi viikossa tapahtuvalla lenkkeilyllä ei kunto kohoa, mutta sellainen liikunta estää kunnon rapistumisen ja edesauttaa hyvän elämän vaatiman vireyden säilymistä kropassa. Vasta 4...5 kertaa viikossa matalalla sykkeellä tapahtuva pitkäkestoinen jatkuva harjoittelu nostaa peruskuntoa. Tämän olen minäkin omista harjoituksista todennut.
Ei se syke ylämäessä kauheasti nouse, kun käyttää kevyttä välitystä - esim. 39/27 tai ainakin 39/25 - ja pitää nopeuden alhaisena. Tosin varsinkin harjoittelemattomilla naisilla on ylämäkiä ajettaessa ongelmana jalkavoimien puute. Jos asia kohdallasi on näin, niin panosta jalkalihasten voimaharjoitteluun. - Tinde
kuntolenkillä kirjoitti:
Ajoin tänään testin pääkaupunkiseudun pyöräteillä ja tavoitteena oli ajaa kuvaamaasi lenkkiä vastaava ajosuoritus. Kalusto: Maantiepyörä 23mm levyisillä renkailla, Polar S410 sykemittari mittaamassa aikaa, sykettä ja kulutusta, sekä Cateye Astrale 8 mittaamassa matkaa, nopeuksia ja aikaa pyörän liikkuessa.
Ajettu matka mittarilukemana 22,8 km, ajoaika Cateayen mukaan 1h 9' 42", keskinopeus Cateayen mukaan 19,6km/h.
Harjoituksen kesto Polarin mukaan 1h 11' 30" (19,1km/h), kulutus 559kcal, max. syke 131bpm, keskisyke 114bpm.
Sykejakauma: maksimaalinen 0%, raskas 50%, kohtalainen 47% ja kevyt 3%.
N. 2 min aikaero Polarin ja Cateayn välillä johtuu siitä, että jouduin matkalla pysähtymään 10 kertaa risteyksissä ja liikennevaloissa. 1/3 matkasta oli huonokuntoista kestopäällystettä, 1/3 hiekkatietä ja 1/3 hyväkuntoista asfalttia.
Jotta kerrotuista lukemista saisi paremman käsityksen, pitää vielä kuskistakin mainita jotain. Mieshenkilö, jonka liikunnallinen aktiviteetti on vähäistä - 1...2 lyhyttä pyörälenkkiä viikossa -, pituus 174cm paino 72kg Hrmax(Polar) 165bpm, OwnIndex(Polar) 41, leposyke 53bpm. Ja sitten ne handicapit. Sydämen rytmihäiriöiden vuoksi jatkuva Emconcor lääkitys ja ja - ikä 70a! Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräily on enää "muistinvaraista" toimintaa.
Tinde, kommenttina ilmoittamistasi arvoista sanoisin, että painoindeksisi viittaa enemmänkin 16...17-vuotiaaseen tyttöön, kuin aikuiseen naiseen. Tai sitten olet mallia pitkä ja solakka kuin valokuvamallit. (BMI 20 on "nälkärajalla" :-) )
Kerran tai kaksi viikossa tapahtuvalla lenkkeilyllä ei kunto kohoa, mutta sellainen liikunta estää kunnon rapistumisen ja edesauttaa hyvän elämän vaatiman vireyden säilymistä kropassa. Vasta 4...5 kertaa viikossa matalalla sykkeellä tapahtuva pitkäkestoinen jatkuva harjoittelu nostaa peruskuntoa. Tämän olen minäkin omista harjoituksista todennut.
Ei se syke ylämäessä kauheasti nouse, kun käyttää kevyttä välitystä - esim. 39/27 tai ainakin 39/25 - ja pitää nopeuden alhaisena. Tosin varsinkin harjoittelemattomilla naisilla on ylämäkiä ajettaessa ongelmana jalkavoimien puute. Jos asia kohdallasi on näin, niin panosta jalkalihasten voimaharjoitteluun.Tuohon kun vielä itsekin pääsisi, noin mataliin sykkeisiin. Muutama kommentti vielä eli tarkoitus on tehdä 3 peruskuntolenkkiä viikottain ja niiden päälle/välissä lihaskuntoa muuta liikuntaa. Reisisssä ei hirveästi voimaa ole ja ehkä se selittää korkeahko sykkeen? No, tuota on tarkoitus korjata voimaharjoittelulla.
Ja ikää on siis lähemmäs 30, bmi on mikä on ja mallinmitat kaukana tai malli on pitkän ja hoikan sijaan muotoa pieni ja siro :) Niin Own Index antaa Polarilla tulokset 52 ja siihen en kyllä luota. - lenkillä
Tinde kirjoitti:
Tuohon kun vielä itsekin pääsisi, noin mataliin sykkeisiin. Muutama kommentti vielä eli tarkoitus on tehdä 3 peruskuntolenkkiä viikottain ja niiden päälle/välissä lihaskuntoa muuta liikuntaa. Reisisssä ei hirveästi voimaa ole ja ehkä se selittää korkeahko sykkeen? No, tuota on tarkoitus korjata voimaharjoittelulla.
Ja ikää on siis lähemmäs 30, bmi on mikä on ja mallinmitat kaukana tai malli on pitkän ja hoikan sijaan muotoa pieni ja siro :) Niin Own Index antaa Polarilla tulokset 52 ja siihen en kyllä luota.Ei sykkeeseen kannata kiinnittää liikaa huomiota. Sykevaihtelu on merkki terveestä sydämestä ja yleensä vaihtelu naisilla on suurempaa kuin miehillä. Ei syke kerro sydämen tehokkuudesta pumpata verta yhtään mitään. Ilman pulssimittareita on urheiltu antiikin ajoilta saakka ja suurimmaksi osaksi ilman pulssimittaria kilpaurheilijat suorituksensa nykyäänkin tekevät. Harjoittelun apuvälineenä mittari järkevästi käytettynä toki toimii.
Painoindeksistä. Yleensä menestyvien miespuolisten maantieajajien painoindeksi on 21 ja 22 välillä. Poikkeuksiakin on ollut, esim. Marco Pantani, BMI 18,9. Periaatteessa kevyen henkilön pitäisi selviytyä ylämäestä painavampaa paremmin, sillä ylämäessä voiman suhde painoon ratkaisee enemmän kuin tasamaalla. Jos sinulla vauhti ylämäessä hiipuu enemmän kuin muilla, saattaa se johtua lajikohtaisen voiman puutteesta, tai sitten puutteellisesta ajotekniikasta nousuissa. Polar Ownindex 52 kertoo kunnon ja hapenottokyvyn olevan erinomaisen (sukupuoli/ikä), joten sen puolesta nousujen pitäisi kyllä sujua liiemmin hengästymättä.
Voimaharjoittelu kuuluu periaatteessa talvisiin treeneihin ja ajokaudella harjoitellaan pääsääntöisesti ajamalla. Tarkoituksellisella ylämäkien ajamisella voi lihasvoimaa ja polkemistekniikkaa parantaa. Tosin tässä on syytä olla varuillaan, ettei ylämäkiä harjoittele liikaa, sillä tottuminen hitaampaan pyöritykseen ja runsaampaan voimankäyttöön saattaa huonontaa tasamaalla tapahtuvaa ajosuoritusta.
Harjoitus tekee mestarin ja kaikella harjoittelulla on jokin tavoite. Monella urheilua harrastavalla on harjoitusten tavoitteena kilpailutilanne ja siinä aiempaa paremman suorituksen tekeminen. Minulla tavoitteena on pelkästään mielihyvän tunteen saavuttaminen kohtuullisen kunnon kautta. Ei kannata olla kateellinen kertomistani sykearvoista, kyllä ne perustuvat vain siihen, että äijä on jo vanha ja kaikki arvot näyttävät suuntaa alaspäin. Jotain "muistinvaraista" ja varmaan lihaskuntoistakin pohjaa on nuoruusvuosien aktiivisesta kilpatasolla tapahtuneesta pyöräilyharrastuksesta jäljellä. Nuorena (BMI 20,5, leposyke 42 bpm) toivoin kilpailureitille paljon pitkiä nousuja, mutta nyt jo pienien jyrkähköjen ylämäkien ajo tuntuu myrkyn juonnilta :).
Viimeksi kuvaamasi harjoitteluohjelma vaikuttaa sellaiselta, että sen tuloksena normaalikuntoisen suorituskyvyn kyllä pitäisi nousta. Tsemppiä treeneihin!
- kyllikki6
Olen yli 50 nainen. Pyöräilen tavallisella 3-vaihtesella fillarilla huhti-lokakuu aikana
n 4 kertaa viikossa 30-40 km kerrallaan. Loppuvuoden uin, kuntiosalia, hiihtoa...
Vauhti on aika verkkainen 15-18 km tunnissa keski, mut maasto vaihtelee.
Ihmettelen kun pyörällä en saa sykettä nousee edes 110, vaikka polkisin silmät pulloollaan) salilla nousee 110 helposti, samoin uidessa 140:een, eikä edes tunnu vielä kovin rasittavalle...täytyykö vaihtaa lajia vai mitä teen. leposyke aika alhainen n 50- Ei se matka tapa...
vaan vauhti tuossahan jo kerrotkin syyn miksi syke ei nouse. Koitapa vaikka nostaa se keskinopeus edes 25km/h pitäis mennä kolmivaihteisellakin. Syke on silloin huomattavasti korkeammalla...
- Elämäntapaliikkuja
Ei se matka tapa... kirjoitti:
vaan vauhti tuossahan jo kerrotkin syyn miksi syke ei nouse. Koitapa vaikka nostaa se keskinopeus edes 25km/h pitäis mennä kolmivaihteisellakin. Syke on silloin huomattavasti korkeammalla...
Mitä parempi peruskunto, sen alhaisempi syke kovemmillakin nopeuksilla. Ajoin toissapäivänä 80 kilometrin peruskuntolenkin kovassa vastatuulessa, keskinopeus oli 24km/h. Keskisyke oli 125, korkeimmillaan kävi yhdessä pitkässä nousussa 146. Eilen ajoin 50 kilsaa tyynemmällä kelillä samalla keskinopeudella, keskisyke oli 118, maksimi yhdessä pitkässä ja jyrkässä nousussa 165.
Olen 42 vuotias mies, pituutta 175, painoa 82 kiloa, eli jokunen kilo olisi vara vielä pudottaakin. Kuntotesteissä on maksimisykkeekseni mitattu 200 ja testien perusteella sykealueeni ovat:
huoltava/palauttava 115-125 - n. 20% harjoituksistani teen tällä alueella
peruskunto 125-145 - n. 40% harjoituksista
vauhtikestävyys 145-170 - n. 20% harjoituksista
max, eli kova kuluttava 170- - n. 10% harjoituksista
Tuo edellä oleva harjoitusten jakauma on muuten hyvin pitkälti sama, jota kilpaurheilijat harjoittelukaudellaan soveltavat. Vaikka tavallinen kuntoilija vain olenkin, on minulla ollut onni saada henkilökohtaista ohjausta liikunnan ammattilaisilta, paria maajoukkuevalmentajaa myöten. - kkekkeesk
Sinulla ei ole jaloissa tarpeeksi voimaa/kestävyyttä, niin ei sykkeet nouse. Uidessa heiluttelet myös käsiä/jalkoja, selkää, vatsaa jne. jolloin käytössä on paljon muutakin lihaksistoa verrattuna pyöräilyyn. Kokeilehan polkea silmät pullollaan seisten, niin alkaako sykkeet nousemaan? Mitä tuolla sitten on loppupeleissä merkitystä, kun hyvää liikutaa ikäisellesi kuitenkin on:)
- ent.kilpapyöräilijä
Älä ota turhia murheita niistä sykkeistä; jos olet terve, niin sykkeet ovat aina oikeat. Jos rasitat itseäsi säännöllisesti ja olet terve, kuntosi nousee. Huomaat sen ilman mittareitakin. Muista: pyöräily on iloinen asia, parhaita, mitä on.
- Rx 900
38 v, 88 kg: Pari viikkoa sitten ajoin Tunturi hybridillä 187 km. Keskisyke oli 130, maksimi 158 ja keskinopeus 22 km/h. Aerobista harjoittelua tulee tehtyä yleensä n. 3 tuntia viikossa, päälle voimaharjoittelua 5 krt / viikko.
- hemmynen
pitkiä lenkkejä. alkulämmittely 50 km, sen päälle 21km muhokselta tyrnävälle, keskisyke 140, keskinopeus 25,9km
tai muutama viikkoa sitten, taisi olla juhannuspäivä. 84km, keskisykkellä 126 paloi kcal 3935. harjoitus kesti 4 tuntia 2 min pari juomataukoa - skeidoo
983,75kcal/h kulutus 20km/h keskarilla ei oikeen vakuuta. Taidat olla melkoinen möhkäle?
- XL-mies.
Vertailun vuoksi: 194 cm/100 kg 28-30 km/h keskarilla maantiellä palaa n. 900 kcal/h Sports-Trackerin mukaan, keskisyke n. 135 bpm (n. 77% maksimista, HRmax on 174 bpm eli PK-alueella vielä reilusti mennään). Sykemittareiden arviot energiankulutuksesta ovat aina enemmän tai vähemmän pielessä, totuus löytyisi ainoastaan hyvälaatuisella tehomittarilla...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu755904Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti275197Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett213088- 1822548
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut2152293- 192146
- 1031531
Elokapinan mielenosoitussarja alkaa
Varma kesän merkki on, kun planeetastamme huolestuneet ihmiset alkavat pitää tilaisuuksia muistuttaakseen ihmisiä siitä,3451398- 751303
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171196