Anni Sinnemäki on täysin kajuutta pimeänä

Näkökulma: Hei Helsinki – Viimeinen sammuttaa sitten valot!

Helsingissä, Suomen ”vetovoimaisimmassa” kaupungissa tunnutaan olevan viikko toisensa jälkeen enemmän ja enemmän sekaisin siinä mitä tulee liikennesuunnitteluun ja ”maailman toimivimman” kaupungin kehittämiseen.

Startataan homma nyt ensin sillä että todetaan viimeisen reilun vuoden ajalta ne toimet mitkä ovat olleet ihan aidosti ja oikeasti pakollisia:

Mannerheimintien jättiremontti on pakollinen sikäli, että kadun alla kulkevat putket, letkut, johdot ja muu piilossa oleva infra on kiistatta tullut tiensä päähän ja kaipaa uusimista.

Koska suomalaiseen tyyliin on perinteisesti kuulunut se että tuon kokoluokan remontti tehdään putki, letku ja johto kerrallaan peräkkäisinä kesinä, on hyvä että koko katu kaivetaan kertavedolla auki.

Toinen valitettava, mutta väistämätön projekti on Kulosaaren sillan uusiminen. Tosin asiantuntijoiden mukaan sillan ennenaikainen irtisanoutuminen yhteistyöstä on johtunut viereisestä Kalasataman kaupunginosan rakennustöistä, paaluttamisesta, kuorma-autoliikenteestä, mistä vain. Sillan viimeinen käyttöpäivä olisi tullut jossain vaiheessa vastaan, se vain sattui tulemaan nyt.

Kummankin vaikutus Helsingin liikenteen toimimattomuuteen on melkoinen, eikä muutamalle saarelle ja niemelle rakennetun kaupungin tapauksessa niiden aiheuttamaa sumputusta voi oikein välttääkään.

Sen sijaan...
Kaivokadun sulkeminen autoliikenteeltä on käsitelty jo aikaa sitten ja todettu melko typeräksi toimeksi. Jo aiemmin itä-länsi -suuntaista liikennettä on Helsingissä vaikeutettu olemalla suunnittelematta julkista liikennettä minkään muun kuin parin metroaseman mittaisen helminauhan varaan, sekä toki myöhemmin sulkemalla Hämeentie henkilöautoilta ja jättämällä se tyhjäksi betoniränniksi joka toimii pelkästään bussikaistana.

Siitä kadusta ei tullut eloisaa kansalaistoiminnan keskusta vaan tyhjenevien näyteikkunoiden näyteikkuna.

Pohjois-Esplanadin palauttaminen luonnontilaansa palmuistutuksilla oli tietysti oma lukunsa.

Sähkö tulee töpselistä ja kauramaito kaupasta
Tuorein aivotus on Helsingin Sanomien viime viikkoisen uutisen mukaan apulaispormestari Anni Sinnemäen ajatus kieltää bensiini- ja dieselautojen käyttö Helsingin keskustassa. Samalla tavalla kuin Tukholma on esittänyt tekevänsä, jo vuoden 2025 alusta.

Tuon tyyppisen toiminnan voisi ymmärtää sellaisissa kaupungeissa mitkä on rakennettu vaikkapa laakson keskelle tai muualle missä ilma ei mainittavasti kierrä.

Helsingissä sen sijaan tuntuu tuulevan aika hyvin, siis korvienvälin lisäksi.

Toivottavasti nimittäin tuo kielto toteutuessaan yletetään koskemaan myös julkista liikennettä, busseja, takseja ja tavaranjakelua.

Tai taksien kohdalla ei ole niin väliksi. Niitä on pääkaupunkiseudulla sähkökäyttöisenä jo jonkin verran, ja esimerkiksi Elielinaukion taksinyrkkeilynäyttämön varustaminen nykyisen kaistajaon ohella vielä muutamalla pikalatauspisteellä saattaisi tehdä siitä todella tapahtumarikkaan paikan.

Mutta se jakeluliikenne
Suomessa rekisteröitiin vuonna 2022 yhteensä 3341 kuorma-autoa.

Näistä kaasukäyttöisiä (eli polttomoottoritoimisia) oli 94 kappaletta. Bensiinillä viime vuonna rekisteröidyistä kuorma-autoista toimi 100 kappaletta. Älkää huoliko, nuo sata ovat taatusti isoja luksuskatumaastureita, ne eivät ennenkään tuoneet luomu-IPAa tai kauramaitoa kauppaan.

Ladattavia hybrideitä rekisteröitiin tasan nolla kappaletta. Ja niissäkin on polttomoottorit.

Sähkökuorma-autoja saatiin Suomessa viime vuonna rekisteriin 15 kappaletta. Se on kaksi kertaa enemmän kuin tämän vuosituhannen alusta laskien vuoden 2021 loppuun yhteensä.

Mutta dieselkäyttöisiä kuorma-autoja rekisteröitiin Suomessa viime vuonna 3124 kappaletta.

On totta että noista viidestätoista täyssähköisestä kuorma-autosta suurin osa on pienehköjä, pullanjakeluun soveltuvia ja siksi juuri kaupunkiliikenteeseen hyvin riittäviä kuorma-autoja. Jos täyssähkökuorma-autojen rekisteröintimäärä edes tuplaantuu vuonna 2023, tarkoittaa se että niitä on reilut 50 kappaletta Suomessa.

Toivottavasti nuo 50 riittävät täyttämään helsinkiläisten ruoan-, juoman- ja muiden tarpeiden jakelukapasiteetin.

Sitä keskustatunnelia kun ei ole vieläkään saatu keskustan maanpäällistä autoliikennettä vähentämään.

Toisin kuin Tukholmassa.