Helluntailainen elää valheessa

Olsen vai Luther ?

Kannattaa vain varoa ettei hurmahenget saastuta itseä ja hyvin hyvin suuri vaara on jo ettei niin ole käynyt kun on niiden asiantuntija.

Mutta jos niin käy ei mitään ole enää sitten tehtävissä, kun ne kerran ovat niin ihania ja vietteleviä. Niillä sitten mennään vaikka vähän vastaan yrittäisi pyristelläkin.

Se suuri taistelu ihmisen elämässä on siinä että pystyy vastustamaan hurmahenkiä.

Uskominen on juuri sitä että vastustaa hurmahenkiä ja herjaa niitä. Siitä tunnista uskovan ja siihen kaikkien tulee pyrkiä.

Ateistienkin on aika helppo tulla uskoon. Vähän vain herjauspyssyä kääntää, niin pelastus on varma.

Luther oli murhaaja. Todistetusti Luther on tapatti mijoonia ihmisiä. Yhdessäkään murhaajassa ei ole iankaikkista elämää.

Luther on todistetustu holokaustin isä: Luther neuvoo, millä tavoin julkisen hallinnon sekä kirkon saarnaajien tulisi suhtautua juutalaisiin. Juuri tämä kolmas osuus on se, jossa Luther antaa käytännön ohjeita toimenpiteistä. Hän nimittää toimenpiteitä ”ankaran armeliaisuuden”-keinoiksi, jonka avulla edes jotkut juutalaiset voisivat ehkä pelastua tulesta ja liekeistä. Ohjeet ovat seuraavat:
• Synagogat on poltettava tai muilla keinoin tuhottava
• Juutalaisten kodit on hävitettävä
• Heidän hengelliset kirjansa on takavarikoitava
• Juutalaisten rabbien opetus on kiellettävä
• Juutalaisille ei saa tarjota turvaa matkalle (liikkumavapauden estäminen)
• Juutalaisten koronkiskonta on kiellettävä
• Heidät on pakotettava ruumiilliseen työhön
• Ensisijaisesti juutalaiset olisi kuitenkin karkotettava kristittyjen keskuudesta, se on paras tapa irtisanoutua juutalaisten harjoittamasta pilkasta. Ellei kristitty aktiivisesti vastusta juutalaisten viljelemää herjaa, ovat he itsekin osasyyllisiä jumalanpilkkaan.
Niin, miten meidän olisi meneteltävä, vaikkakin me juutalaisilta polttaisimme heidän synagoogansa, kieltäisimme heitä julkisesti ylistämästä ja rukoilemasta Jumalaa, opettamasta, Jumalan nimeä lausumasta j.n.e., sillä kuitenkaan he eivät luopuisi sitä salaisesti tekemästä. Ja koska me tiedämme, että he tekevät sitä salaisesti, niin se on yhtä paljon kuin he tekisivät sitä julkisesti. Sillä mitä tiedetään salaisesti tapahtuvan ja siedettävän, sehän ei enää ole salaista, ja omatuntomme on sen vuoksi yhtä hyvin Jumalan edessä syyllinen. Aivan niin, siitä meidän on itseämme varottava. Minun mielestäni asia on kuitenkin näin: jos mieli meidän jäädä juutalaisten jumalanpilkasta vapaaksi eikä tulla siihen osallisiksi, niin meidän on pysyttävä erillämme ja heidät on karkoitettava pois maastamme. Muuttakoot he isänmaahansa, niin heidän ei enää tarvitse meistä Jumalalle huutaa ja valehdella, että me muka pidämme heitä vankeina, emmekä mekään valittaa, että he meitä paheillaan ja nylkemisellään rasittavat. Tämä on lähin ja paras neuvo, joka tässä tapauksessa turvaa molemmat osapuolet.

Luther ei auta nyt mitään tässä armottomassa taistelussa hurmahenkiä vastaan. Pitää keskittyä itse asiaan, pitää saada ateistien herjat kääntymään hurmahenkiin ja heidänkin ymmärtää mikä on elämässä olennaisin asia. Oikeastaan kaikki muu paitsi hurmahenkien vastustaminen on fuskia.

Panoksia ei ole tuhlattavaksi, sillä ei suinkaan olla voitolla hurmahenkiä vastaan, vaan niillä on jo yliotet vastustajistakin. Osa alkaa luopua ja kehua niitä, vaikka pitäisi olla päällä armoton herjatykitys.