miksi työttömyys pysyi niinkin alhaisena kuin pysyi 90-luvun alkuun saakka, lukuunottamatta 70-luvun lopun silloista huipputyöttömyyttä, noin 250000.
Vuosien 1945 ja 2004 välinen nettomuutto on 217918 sekä Suomen ja Ruotsin välillä 250646.
On otettava huomioon, että Suomeen on muuttanut 1990 jälkeen yli 70000 ulkomaalaista.
Meitä suomalaisia oli noin 400000 nkyistäkin enemmän ellei ulkomaille olisi jäänyt pysyvästi niin paljon porukkaa.
http://www.migrationinstitute.fi/db/stat/fin/art.php?artid=4
Vuosien 1945 ja 2004 välinen nettomuutto on 217918 sekä Suomen ja Ruotsin välillä 250646.
On otettava huomioon, että Suomeen on muuttanut 1990 jälkeen yli 70000 ulkomaalaista.
Meitä suomalaisia oli noin 400000 nkyistäkin enemmän ellei ulkomaille olisi jäänyt pysyvästi niin paljon porukkaa.
http://www.migrationinstitute.fi/db/stat/fin/art.php?artid=4
Vastaukset 1
Vanhimmat
Reilu 200 tuhannen ihmisen nettomuutto 60 vuoden aikana ei selitä alhaista työttömyyttä ennen EU -aikaa. Mieti vähän, se on 60 vuoden aikana. Se, olisivatko nuo ihmiset jääneet Suomessa työttömiksi, on vain spekulaatiota. Suomessa oli nimittäin vielä 80 -luvulla käytännössä työvoimapula. Ihmiset tekivät jopa kahta työtä ja työtä oli aina enemmän tarjolla kuin ennätti tehdä. Itsekin nuorena miehenä tein paljon ylitöitä, koska tekijöistä oli pulaa.
Suomen taloutta suojeli se, että taloutemme oli paremmin säännelty, vaikka ei suljettu, koska suljettu taloushan olisi ollut näivettävä. Säännelty talous merkitsi sitä, ettei kansantalous voinut käytännössä syödä enempää kuin tienaa ja sillä pystyttiini tehokkaasti torjumaan myös sekä kotitalouksien että valtiontalouden ylivelkaantumista.
90 -luvun alun lama on seurausta hallitsemattomasta kansainvälistymisestä ja rahamarkkinoiden hallitsemattomasta vapauttamisesta, jolla puhallettiin velkavetoinentalouskupla sekä NL:n kaupan romahtamisesta.
Joka tapauksessa tällä hetkellä toteutettava kapitalistinen talousjärjestelmä ei toimi, ei ole enää juurikaan paikkoja, minne ihmiset voisivat muuttaa työn perässä, työttömyys on pysyvä ilmiö kaikkialla. Markkinatalous on hyvä, mutta se tarvitsee selkeät pelisäännöt, suitset suuhun ja viisaan ohjastajan. Globalisaatiokin voi toimia, mutta silloin tarvitaan erityisesti myös globaalit pelisäännöt, joilla huolehditaan globaalin talousjärjestelmän toimivuudesta, esim. siitä, että ostovoimaa siirtyy kulutussektorille yhtä paljon kuin tuotantosektori tuottaa tavaroita ja palveluita sekä siitä, että tuotannon rakenne (tuotettavat tavarat ja palvelut), ovat sellaisia, joita kaikki kykenevät kuluttamaan. Markkinavoimat ilman ohjausta eivät tuota tee, vaan ajavat markkinat jumiin, johtavat omaisuuden liialliseen keskittymiseen ja seurauksella kysyntälamaan. Se on jo monimutkaisempi juttu, joten en ala sitä perusteellisemmin selittämään.
Silloin, kun markkinatalous ei ole oikein ohjailtu ja kun eri markkinoilla ei ole yhteiset pelisäännöt, pärjää yksittäinen pieni valtio paremmin suojatulla, vaan ei suljetulla talousjärjestelmällä.