Ihmeiden todistaminen mahdottomiksi on mahdoton tehtävä. Vaikka nyt uskoisi siihen, ettei ihmeitä ole vielä koskaan aikaisemmin tapahtunut, sellainen voi tapahtua heti huomenna, jokin täysin selittämätön ja yliluonnollinen asia.
Olen huomannut, että ateistit eivät suhtaudu avoimin ja vastaanottavaisin mielin ihmeisiin. vaan suoralta kädeltä torjuvat ne ja pitävät ihmeisiin uskovia mielisairaina.
Mistä tuollainen asennoituminen oikein tulee?
Olen huomannut, että ateistit eivät suhtaudu avoimin ja vastaanottavaisin mielin ihmeisiin. vaan suoralta kädeltä torjuvat ne ja pitävät ihmeisiin uskovia mielisairaina.
Mistä tuollainen asennoituminen oikein tulee?
Vastaukset 60
Vanhimmat
Ateisti täällä on lapsen tasoinen. Voi hänen kanssaan kinastella mutta hän vain sotkee pöytäliinat ja jankuttaa deluusioista
Ei kannata.
Avaaja lisäÄ: Sinä teit viestin jossa puhut vain omaa Luterilaista MIÄMÄTYSTÄSI etkä sitä perustele? Selvennä muille.
Oletkos Luterilainen taas kännissä vai hikeäsi nuuskinut vaiko Mielelläsi imuroinut?
t .avaaja
Ihmeiden todistaminen mahdollisiksi on mahdoton tehtävä. Tai saahan sitä tehdä ihmeitä, niin tulee todistettua sekin asia.
Eikö onnistu?
Kehotamme kaikkia uskontokuntia saarnaamaan rehellisesti. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, on parempi olla sanomatta mitään kuin toistella perehtymättömälle yleisölle, että Kristus kuoli puolestamme tai että meidän on uskottava niin ja näin,
Kaikki määräytyy motivaation puhtauden mukaan. Jos ihminen on aidosti vilpitön, häntä ei koskaan vietellä halvalla imartelulla, jota joku Jumalan palvelijaa imitoiva huijari harjoittaa. "Te olette siunattua Jumalaa kantavaa kansaa! Voimamme on pyhän uskon linnake, ja te olette Jumalan valittu kansa. Kristus kärsi sinun puolestasi! Teillä ei ole oikeutta pettää Hänen kirkkoaan!" - lakkaamatta mitä erilaisimpien (ja joskus vastakkaisten) kirkkokuntien saarnatuoleista. Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, miettikää vain näitä sanoja. Se on todellakin oppikirjaesimerkki psykologisesta zombifiointiin liittyvästä painostuksesta, joka kohdistuu henkilön isänmaallisiin tunteisiin. Ihmisen omallatunnolla ja myötätunnolla spekuloimalla hänet pakotetaan tulemaan jonkin lahkon jäseneksi, ja häntä muistutetaan jatkuvasti siitä, että "Kristus kuoli sinun puolestasi" tai että "tämä on se usko, jota isäsi kantoivat kunnialla sydämessään".
Näiden niin sanottujen kirkkojen keskuudessa keskustellaan myös epätavallisen laajasti aiheesta "maailmanloppu", josta Kristus evankeliumissa kielsi jopa apostoleja puhumasta sanoen, ettei kukaan tiedä tätä aikaa (Mt.24:36).
Heti kun luomisen motiivi ilmestyi, haistettiin raamatullinen tarina isoisästä, jolla oli parta. Vastauksena voimme sanoa, että kuva vanhasta miehestä istutettiin meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuva suunniteltiin vuorovaikutukseen massojen kanssa, ja se vaati ymmärrettäviä muotoja ja kuvia, jotka voisivat luoda katsojassa eläviä vaikutelmia. Näin oli monissa kulttuureissa.
Monoteistiset uskonnolliset opetukset julistavat, että Jumala on yksi, yhtenäinen ja maskuliininen. Samaan aikaan näissä perinteissä on epäsuorasti läsnä feminiinisen kultti.
Esimerkiksi Neitsyt Marian, Jumalan äidin, palvonta on yleistä. Sieluun viitataan joskus "taivaallisen sulhasen morsiamena".
Maskuliininen ja feminiininen alku
K: ... Miksi rajoitatte Hänet tällaiseen hypostaasiin?
Srila Goswami Maharaj: Itse asiassa tosiasia on se, että jos hyväksymme, että Jumala on kaiken alkuperäinen Lähde, ja näemme maailmassa mies- ja naispuolisia piirteitä, niin Jumalallisella täytyy olla sekä mies- että naispuolisia piirteitä. Minne ikinä heitämmekin katseemme, näemme maskuliinisen ja feminiinisen. Näemme, että maskuliinisella luonteella on tiettyjä ominaisuuksia, ja feminiinisellä luonteella on myös tiettyjä ominaisuuksia. Siksi Jumalan kuvaaminen yksinomaan maskuliiniseksi olisi virheellistä. Jumalan kuvaaminen yksinomaan feminiiniseksi olisi myös väärin. On virheellistä päätellä, että Jumalalla ei ole sekä maskuliinisia että feminiinisiä ominaisuuksia. Hänen on sisällytettävä Itseensä kaikki ....... abstrakti neutraali persoonallisuus sekä maskuliiniset ja feminiiniset ominaisuudet.
..
Sukupuolineutraalit uskonnolliset käsitteet siis kieltävät Jumalan Persoonallisuuden eivätkä tunnusta mahdollisuutta suhteeseen [Hänen kanssaan], ja siksi ne sympatisoivat epäsuorasti jumalattomuutta.
Mutta pohjimmiltaan länsimaissa vallitsevat uskonnot ovat patriarkaalisia siinä, miten ne kuvaavat Jumalaa ja mitä ne korostavat. Jumala ei siis näyttäydy [niissä] niinkään miehenä vaan vanhana valkoisena miehenä.
Ja ajattelemme: "Jumala on vanhin elävä olento, joten Hänen täytyy olla vanha mies, jolla on parta." muinaisista kirjoituksista ei löydy mitään vahvistusta tälle ajatukselle.
Tässä maailmassa näette miehiä, naisia ja persoonallisuuksia, joten voitte ymmärtää, että miesten, naisten ja persoonallisuuksien Alkuperäisessä on oltava myös mies, nainen ja persoonallisuus, Hän ei voi olla vailla näitä kaikkia.
Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen.
Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.
Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution.
Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.
PELKO ON ALKUKANTAISIN TUNNEN, EI AINOASTAAN IHMISIÄ, VAAN MYÖS JUMALAA KOHTAAN. HÄN EI HALLITSE RUOSKALLA, MIEKALLA TAI PERUSTUSLAILLA. Hän hallitsee maailmassaan kauneuden, harmonian ja uhrautuvuuden avulla. Kaikkien muiden perinteiden pyhimykset todistavat: "Jumala on rakkaus".
KOSTOSSA EI OLE RAKKAUTTA.
”Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat …”
4. Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:
12
»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).
Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:
(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?
Teisti täällä on lapsen tasoinen. Voi hänen kanssaan viestitellä mutta hän vain sotkee avausliinat (viestiketjut) ja jankuttaa hihuluuutiotaan
- Jotain mistä itse näkee, eikä osaa sitäkertoa tai kehittyä ulos siitä= Hihuluutio
Ei kannata. Kunpoistaa hihulien Palli Hien nuuskinnan jälkeiset viestit
Jotenkin näin jos avaukseeni vastaat!
t .avaaja
Maailmassa on monia uskonnollisia käsityksiä. Ne kiertävät kiertoratojaan keskeisen Totuuden ympärillä ja kilpailevat toistensa kanssa ylivallasta. Kristityt uskovat, että pelastus tulee vain Jeesuksen Kristuksen kautta, muslimit Muhammedin kautta ja hindut Sri Gurun armon kautta. Kukin uskonto tarjoaa pyhiin kirjoituksiinsa ja pyhimysten ilmestyksiin perustuvan käsityksensä Jumalasta ja jumalallisesta maailmasta.
Jumalalla on lukemattomia avatareita, jotka laskeutuvat tähän maailmaan paikan, ajan ja olosuhteiden mukaan sekä sen mukaan, mikä on ihmisen hengellinen tarve ja kyky havaita Totuus. Koska niiden yksilöllisten luontojen erilaisuus, joille jumalallinen ilmestys paljastetaan, johtaa siihen, että Totuus taittuu ja muuttuu. Näin syntyvät uskonnollisten perinteiden alkeet.
Jumala esitetään yleensä kaiken kattavan äärettömän majesteettisuuden ruumiillistumana. Syvällisemmälle katsojalle paljastuu jumalallisen kaikkialle ulottuva läsnäolo. Nämä ovat Absoluutin ilmenemisen äärimmäisiä puolia.
Jos hyväksymme ajatuksen uskonnollisesta moniarvoisuudesta, siitä seuraa loogisesti kysymys - kuinka lähellä tämä tai tuo käsite on totuutta? Dissidenttiteologi John Hick kirjoitti kirjeessään Vatikaanille: "Teosentrismi, joka sallii uskonnollisten näkemysten moninaisuuden, avaa tien Kristuksen maailmaa korkeampiin maailmoihin. Näin pääsemme uuteen paradigmaan, joka kieltää Kristuksen uskonnollisen maailmankaikkeuden keskipisteenä ja vahvistaa sen sijaan Jumalaa. Tämä ajatusjärjestelmä on yhtä vallankumouksellinen kuin Kopernikuksen teoria, jonka mukaan maailmankaikkeuden keskipisteessä on aurinko, ei maa. Kaikkien uskontojen, myös kristinuskon, kiertoratojen keskipisteenä on absoluuttinen totuus - Jumala, ylin transsendenttinen todellisuus".
Kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa eri etäisyyksillä, ja lähempänä Aurinkoa olevat planeetat ovat rakenteeltaan ja ilmakehän koostumukseltaan samankaltaisia. Kaikki uskonnot pyörivät Absoluuttisen Totuuden ympärillä, mutta miten määritellä niiden käsitteiden syvyys?
Henkisten liikkeiden moninaisuus hämmentää usein totuutta etsiviä ihmisiä
Tuntien toisaalta hengellisen kehityksen houkuttelevuuden, monet ihmiset pelkäävät lähteä tälle tielle, koska he pelkäävät joutuvansa johonkin epäilyttävään järjestöön.
Miksi synti periytyi meille Aatamin ja Eevan erehdyksen vuoksi.
Miksi muiden täytyy kärsiä Aataman ja Eevan takia. Meillä ei ole mitään tekemistä heidän kanssa.
Jo tuhansia vuosia aikaisemmin kuin Raamatussa oleva kertomus puhutaan kuolleiden herättämisestä ja muutaman miljoonan vuoden välein toistuvista vedenpaisumuksista.
Ihmeitä on kaikisa uskonnoissa.
Paradoksaalista kyllä, useimpien uskontojen pyhien kirjoitusten keskipisteessä ei ole Jumala Itse, vaan hänen poikansa Jeesus ja profeetta Muhammed.
Kun joku julistaa, että absoluuttinen totuus on vain uskonnon omaisuutta, syntyy uskonnollista fanatismia ja suvaitsemattomuutta.
Näin syntyy uskonnollisia konflikteja, keskinäistä arvostelua ja erilaisia fobioita.
Uskonnon ja henkisyyden välillä on ero. Uskonnolla voi olla tärkeä rooli henkisen tietoisuutemme kehittymisessä, mutta se voi myös synnyttää lahkolaisia asenteita ja syrjintää.
Seurasimmepa sitten Raamattua, Tooraa, Koraania tai Vedoja, meidän on opittava tunnistamaan se yksi ainoa todellinen henkinen juuri, joka yhdistää kaikki elävät olennot, ja tämän ymmärtäminen kehittyy tutkimalla huolellisesti kaikkea käytössämme olevaa muinaista viisautta.
Totuus löytyy itsestä eikä mistään järjestöistä.
Asian voisi selittää hattaravertauksella. Keskellä on keppi joka kuvaa ihmisen ydintä, myös ikuisuutta.
Sen ympärille kertyy sokerista hattaraa, möykkyjä. Möykky kasvattaa uutta möykkyjä. Eli lopulta hattara alkaa ohjata, keppi viipottaa vinossa ja ollaan ihan pihalla.
Itseään ei pidä pelätä eikä paeta. On vain väärille urille ohjautuneita energioita. Pieruja, kun ateistipalstalla kerran ollaan.
Nuo kermaperseiden kekkerit vähillä verovareilla voisi lopettaa siihen asti,kun leipäjonot on unholaan.
Sori.tuli vikapaikkaan kommenttini.
Ei ole mitään "ihmeidenvastaisuutta".
On vain valehtelunvastaisuutta.
Kristittyjen uskonnonharjoittamiseen liittyy oleellisesti erilaisten valheellisten tarinoiden levittely. Yksi alalaji näitä kristittyjen rakastamia valheita ovat valheet muka tapahtuneista "ihmeistä".
Lopettakaa valehtelu.
On vain valehtelunvastaisuutta.
niinpä niin.
Lopettakaa valehtelu.
Mutta kun he ajattelevat ett kaikki on totta. Se ei ole silloin valehtelu.
Jeesuspäissään uskovat eivät tajua eroa sille, mikä on totta ja minkä he haluaisivat olevan totta.
Onko joskus tapahtunut jokin ihme? Miksi se oli ihme?
Mitä ihme yleensä tarkoittaa? Ei esimerkiksi jokin yllättävä tapahtuma ole mikään ihme. Eikä epätavallinen tapahtumakaan ole ihme. Onko ihme aina positiivinen tapahtuma? Eikö onnettomuuskin ole ihme, jos se vain tapahtuu yllättäen?
Pitääkö ihmeen olla jokin yliluonnollinen tapahtuma? Entäs jos tapahtuman syytä ei vain tiedetä? Entäs jos tapahtuman syyt selviävät myöhemmin eikä mitään "ihmettä" sitten tapahtunutkaan?
Oli ihme, kun Jeesus heräsi kuolleista.
Se ei ole ihme, vaan satua ja tarinaa.
Jo tuhansia vuosia aikaisemmin kuin Raamatussa oleva kertomus puhutaan kuolleiden herättämisestä.
Kuolleiden herättäminen
Kuolleiden herättämisen kaavan, Mrit Sanjivni Mantra, tunsi myös Shukracharya, asurien guru, eli demonien opettaja muinaisten tekstien mukaan, kauan ennen raamatun kertomuksia
Kuolleiden herättämisen taitoja on muinaisissa teksteissä monilla.
Eihän sielua pystyy kuolemaan.
Ja monet muutkin ovat tienneet tästä tekniikasta menneinä aikoina.
Raamattua tuhansia vuosia vanhemmissa teksteissä on monia kuolleista herättämisiä. Niitä tarinoita ei ole ainoastaan Raamatussa.
Se on ollut tiedossa jo luomakunnan alusta lähtien.
Laitanpa tähänkin sitten sen tarinan.
Seuraava tarina löytyy muinaisista teksteistä. Tarina on hyvin pitkä, mutta lyhyesti sillä tavalla:
Lyhyesti sanottuna kuningas Citraketu oli lapseton ja yritti pitkään saada lapsia. Lopulta hän sai pojan.
Poika kuoli , murhattiin. Tämä on pitkä tarina.
Viisaat miehet, tietäjät, tulivat kuninkaan luokseen ja onnistuivat palauttamaan lapsen sielun takaisin lapsen kehoon (herättivät kuolleista).
Ja mystisen voiman avulla lapsi herätettiin henkiin.
Silloin tietäjä sanoi: "Saarnaa tälle miehelle!". Ja silloin sielu alkoi saarnata, hän (lapsen muodossa).
Ja lapsi alkoi puhua kuin aikuinen, lyhennettynä, tiivistettynä näin:
"Miksi ihmeessä kutsut itseäsi isäkseni? Ja miksi hän kutsuu itseään äidikseni? Miksi luulet, että olen sinun poikasi? Kuinka monta poikaa sinulla oli, kun siirryit kehosta toiseen tässä maailmassa?
Minulla itselläni on ollut lukemattomia äitejä ja isiä. Mutta nämä suhteet ovat vain mayaa.
Kuinka monta poikaa sinulla oli, kun siirryit kehosta toiseen tässä maailmassa?
Minulla itselläni on ollut lukemattomia äitejä ja isiä. Mutta nämä suhteet ovat vain mayaa.
Pidätte minua kehona, mutta minulla ei ole mitään yhteistä tämän kehon kanssa. Olen ikuinen sielu."
Ja tämän jiva-saarnan kautta ...-tietoisuus heräsi kuninkaassa.
https://back2godhead.com/wp-content/uploads/2012/12/119_1976_11-12-35-crop-1024x804.jpg
Citraketun tarina.
Jeesus ei herännyt kuolleista - tiedämme sen varmasti.
Sen sijaan meillä on kertomus kuolleista heränneestä saarnamiehestä - itseasiassa Raamatun mukaan lukuisia ihmisiä heräsi tuolloin haudoistaan ja kulki pitkin Jerusalemia. Voimme pohtia, mistä tällaiset kertomukset lähtivät liikkeelle ja ennenkaikkea sitä, miten niin moni aikuinen ihminen uskoo tälläisiin satuihin.
Raamatun mukaan lukuisia ihmisiä heräsi tuolloin haudoistaan ja kulki pitkin Jerusalemia.
Mitä ihmettä sä puhut? Oliko se vitsi ja ironia?
Se olisi ihme, jos uskovaiset pystyisivät tekemään ihmeen.
Kerrotko meille kaikille, mikä on 'ihme' ja milloin sellaisia on tapahtunut ja miten ne aiot todistaa yliluonnolliseksi.
koska ihmeillä on tarkoitus kusettaa typeryksiä
Ihme = Satu, mitä joku luulee todeksi.
Ihmeitä on ihan kaikissa maailman uskonnoissa, ei ainoastaan kristinuskossa.
Kaikkeen ei pidä uskoa. Vedalaisuuden mukaan kyseenalaistaminen on yksi älykkyyden tunnusmerkeistä. Lisäksi kysymysten esittämiseen jopa kannustetaan.