Työtä tekevät ovat yhteiskunnan elättäjiä, siis se osa väestöstä, jonka maksamilla veroilla ja sosiaaliturvamaksuilla pidetään kunnossa tiet, rahoitetaan sosiaalitukia, kustannetaan hoitajien, opettajien ja poliisien palkat ja niin edelleen. Muu osa väestöstä — kuten lapset, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät — kuuluu elätettäviin.
”Melkein ennallaan pysynyt työllisten määrä on saanut lähes 600 000 lisäelätettävää”, Myrskylä tiivistää.
Juuri siksi päättäjät haluavat vimmatusti kasvattaa työllisten eli elättäjien joukkoa. Siihen pyrkivät Juha Sipilän ja Sanna Marinin hallitukset, ja siihen pyrkii myös nykyinen Petteri Orpon hallitus.
Miten työtä tekevien määrä sitten on 2000-luvulla kehittynyt?
Myrskylä ottaa esiin uuden taulukon, jonka mukaan vuonna 2021 työllisiä oli noin 149 000 enemmän kuin vielä vuosituhannen alussa. Mistä kasvu on tullut?
Ei ainakaan kotimaisia kieliä puhuvista. Taulukon alariviltä voi huomata, että työtä tekevien kantasuomalaisten määrä on itse asiassa vähentynyt 15 000 henkilöllä. Sen sijaan vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut 164 000:lla, siis peräti kuusinkertaistunut.
”Koko 2000-luvun työvoimakehitys on ollut maahanmuuttajien varassa”, Myrskylä toteaa.
Maahanmuuttajatyöllisten kasvuluvut näyttävät kyllä komeilta myös silloin, kun ne suhteutetaan maahanmuuton kasvuun. Työllisten vieraskielisten määrä on siis kuusinkertaistunut, kun samaan aikaan kaikkien vieraskielisten määrä on noin 4,5-kertaistunut.
HS 6.11.2023
Se merkitsee, että huomattavasti entistä suurempi osuus maahanmuuttajista tekee töitä. Katsotaan esimerkiksi seuraavaa diagrammia, joka kuvaa vieraskielisten työllisten ja työttömien määriä tällä vuosituhannella.
”Melkein ennallaan pysynyt työllisten määrä on saanut lähes 600 000 lisäelätettävää”, Myrskylä tiivistää.
Juuri siksi päättäjät haluavat vimmatusti kasvattaa työllisten eli elättäjien joukkoa. Siihen pyrkivät Juha Sipilän ja Sanna Marinin hallitukset, ja siihen pyrkii myös nykyinen Petteri Orpon hallitus.
Miten työtä tekevien määrä sitten on 2000-luvulla kehittynyt?
Myrskylä ottaa esiin uuden taulukon, jonka mukaan vuonna 2021 työllisiä oli noin 149 000 enemmän kuin vielä vuosituhannen alussa. Mistä kasvu on tullut?
Ei ainakaan kotimaisia kieliä puhuvista. Taulukon alariviltä voi huomata, että työtä tekevien kantasuomalaisten määrä on itse asiassa vähentynyt 15 000 henkilöllä. Sen sijaan vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut 164 000:lla, siis peräti kuusinkertaistunut.
”Koko 2000-luvun työvoimakehitys on ollut maahanmuuttajien varassa”, Myrskylä toteaa.
Maahanmuuttajatyöllisten kasvuluvut näyttävät kyllä komeilta myös silloin, kun ne suhteutetaan maahanmuuton kasvuun. Työllisten vieraskielisten määrä on siis kuusinkertaistunut, kun samaan aikaan kaikkien vieraskielisten määrä on noin 4,5-kertaistunut.
HS 6.11.2023
Se merkitsee, että huomattavasti entistä suurempi osuus maahanmuuttajista tekee töitä. Katsotaan esimerkiksi seuraavaa diagrammia, joka kuvaa vieraskielisten työllisten ja työttömien määriä tällä vuosituhannella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jälleen yksi lapsellinen yritys niputtaa kanadalainen it-insinööri ja afganistanilainen kamelikuski samaan nippuun. Hohhoijaa, vieläkö joku yrittää tätä samaa temppua aina uudestaan ja uudestaan .
Vielä kun kelakorvaukset annettaisiin vadta 20 vuoden työhistorian jälkeen, niin tänne valikoituisi oikeanlaisia tulijoita.
Maahanmuutto on lisännyt kuluja ja työpaikkoja.
Kotoutus on bisnestä niitä järjestäville yrityksille.
Myös kokoiän kestävät ilmaiset tulkkauspalvelut ovat kalliita, ja aiheuttavat kuluja ja työpaikan.
Noista "työpaikoista" on yhteiskunnalle vain kuluja, ei yhtään Tuloja!
Onhan noita puoli miljoonaa. Työllisiä niistä on saman verran kuin kantaväestössä.
Toki ikäjakauma on paljon nuorempi.
Mutta useinhan maahanmmuuttaja- asioissa keskitytään v
ain islamilaisiin tai tummaihhoisiin, vaikka venäläiset, virolaiset ja muut eurrooppalaiset ovat enemmistönä . Miksi?