Siis mä oon viillellyt joskus vuosi sitten kädet täyteen ja jalkaan yhden syvän, mua ei enää nii paljoa haittaa ne on tosi himmeitä jälkiä mutta jos mä katon niitä tai jos mä nään jossai jotai syviä haavoja, mua alkaa väöittömästi ahistamaan ja itkettämään koska mulle tulee muistikuvia siitä näystä mitä näin kun ne tein, se syvyys ja se tunne muistuu mieleen ja sit mia triggeröi ja ällöttää ja ahdistaa se ajatus ja kun ne muistuu mieleen. Onko tämä vakavaa että niitten vanhojen muistojen ja näkyjen ajattelu triggeröi minua?
Viiltely ahistaa
Anonyymi-ap
1207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei se nyt maailmaa kaatavan vakavaa ole, mutta ei se varmaan ainakaan hyvältä tunnu, että tulee vanhat jutut mieleen.
Oletko kenellekään puhunut, millaisia ajatuksia ja tunteita sinussa herää niistä menneistä asioista ?
Olen jo iäkkäämpi ihminen, mutta nuorempana itsekin tuli viilleltyä, kun oli niin paha olla. Arvet on jäljellä iholla, mutta ei enää mielessä. Olen saanut asiani kuntoon, en ota paineita menneistä juuri sen takia, kun ne ovat menneitä.
Sinullakin on mahdollisuus päästä ikävistä ajatuksista ja tunteista eroon, mutta niiden kanssa ei kannata jäädä yksin, silloin on vaikeaa.
Eikä kannata pelätä tai jännittää arpienkaan takia, ainakaan minulta ei ole vuosien varrella kyselty, mitä ne ovat tai mistä ne ovat tulleet. Jos joku kysyisi, niin rehellisesti kertoisin, menneisyys ei enää hävetä.
Ja nämä psyykkiset ongelmat ovat nykyään niin yleisiä, ihmisten tietoisuus niistä kasvaa jatkuvasti, eikä enää niin " tuomita " siitä, jos on ongelmia.
Toivon, että asiasi järjestyvät lopulta hyvin, se on täysin mahdollista.