MTV3 "Länsimaiset asiantuntijat noloina"

1/2 "Ukrainan sotaonni ei parane hiljaisuudella, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.

Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi lokakuun puolivälissä Ukrainan vastahyökkäyksen "epäonnistuneen täysin".

Putinin sotakommentit ovat yleisesti ottaen olleet joko propagandaa, naurettavia, huolestuttavia tai kaikkea tätä. Ukrainan 4. kesäkuuta alkanutta vastahyökkäystä kuvaillessaan Putin osui kuitenkin ikävän lähelle totuutta.

Jostain syystä Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistumisen ääneen sanominen on ollut lännessä tavattoman vaikeaa.

Länsiasiantuntijoiden kommenteissa ja medioiden sotauutisissa realismin näyttää usein korvanneen usko manifestoinnin voimaan. Sota on sarja Venäjän, mieluusti Putinin, noloja epäonnistumisia, kun taas Ukraina tekee liki kaiken oikein.

Osittain länsiaseilla tehty epäonnistunut vastahyökkäys ei sovi tähän tarinaan.

Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Helsingin Sanomien faktantarkistaja John Helin totesi äskettäin, että "täytyy alkaa puhua jo siitä, että vastahyökkäys on epäonnistunut".

Brittilehti Economistin turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Shashank Joshi puolestaan totesi, että "Ukrainan hyökkäys ei ole saavuttanut julkilausumattomia tai julkilausuttuja tavoitteitaan. Niiden toteutuminen on erittäin epätodennäköistä".

MTV Uutiset on kysynyt eri sota-asiantuntijoilta lukuisia versioita seuraavasta kysymyksestä: Onko Ukrainan vastahyökkäys epäonnistunut? Vastaukset ovat vaihdelleet, mutta käsittääkseni kukaan ei ole sanonut selkeästi, että kyllä, se on epäonnistunut.

Sen sijaan on kerrottu, että vastahyökkäyksen tuomitseminen epäonnistuneeksi on liian aikaista, odotukset ovat olleet väärät tai operaation arvostelu on ollut epäreilua.

Jos Venäjän vastaavanlainen hyökkäys sujuisi yhtä heikosti kuin Ukrainan vastahyökkäys, ei olisi vaikea löytää sota-asiantuntijaa, joka sanoisi sen epäonnistuneen.

Kartta ei ole yksi ja ainoa totuus, mutta sotatieteilijä Ilmari Käihkön sanoja mukaillen sitä on aina välillä hyvä vilkaista, jottei sotapropaganda muutu totuudeksi.

Ja kartta näyttää tältä: Ukrainan vastahyökkäys on syvimmillään edennyt kymmenkunta kilometriä. Keväällä puhuttiin Berdianskista, Melitopolista ja Mariupolista. Niihin on Ukrainan nykyasemista matkaa vähintään 80 kilometriä.

Kun Ukrainan etenemisen hitaus selvisi kesällä, yleistyi argumentti, jonka ydin on, ettei vastahyökkäyksen menestystä mitatakaan kilometreissä vaan Venäjän kärsimissä tappioissa.

Venäjä on kiistämättä kärsinyt suuria menetyksiä, mutta ei niin suuria, että sen rintama olisi murtunut. Kreml ei ole myöskään tiettävästi joutunut pohtimaan miehittämiltään alueilta vetäytymistä.

Jos Ukraina olisi esimerkiksi päähyökkäyssuunnassaan Länsi-Zaporizhzhjassa kuluttanut Venäjän taistelukykyä kestämättömällä tavalla, olisivat myös rintamalinjat äärimmäisen todennäköisesti siirtyneet. Taistelukyvyttömät venäläisdivisioonat eivät Ukrainaa pysäytä.

Syyskuun lopulla ukrainalaiskenraali sanoi CNN:n haastattelussa Ukrainan tehneen "läpimurron Verbovessa". Tuosta on kulunut pitkälti yli kuukausi. Sittemmin rintamalinja on pysynyt alueella käytännössä paikoillaan, mitä nyt Venäjä on ilmeisesti vallannut joitain asemia takaisin.

Hyökkäysoperaatioille liki aina elintärkeä läpimurto joko tapahtuu tai ei tapahdu. Ukraina ei tässä onnistunut ja läpimurron hyödyntämiseen varatut yksiköt on jo ajat sitten heitetty taisteluihin.

Mikään yllä kirjoitettu ei tarkoita, etteikö Ukraina voisi tehdä vaikkapa Länsi-Zaporizhzhjassa tulevaisuudessa läpimurtoa. Kesän 2023 vastahyökkäyksestä siihen ei kuitenkaan näytä olevan.

Ukrainan vastahyökkäyksen saavutukset ja yleinen sotaonni eivät parane hiljaisuudella. Ongelmia on vaikea korjata, jos niitä ei myönnetä.

Ukrainaa asetoimituksilla tukevissa länsimaissakin pitäisi rehellisesti myöntää, ettei Ukrainan kesän vastahyökkäys mennyt kuten toivottiin ja suunniteltiin.

Jos Ukrainan halutaan voittavan, täytyy ratkaisun olla entistä suurempi, tasaisempi ja kattavampi apu.

Ongelmallista on, että länsi panosti suhteellisesti paljon sekä poliittista pääomaa että kalustoa kesän vastahyökkäykseen. Viime talvena esimerkiksi taistelupanssarivaunuja toimitettiin vajaan vuoden arpomisen jälkeen Ukrainaan. Hävittäjiäkin on luvattu.

Länsi toivoi panostustensa vastineeksi voittoja, sanottiin sitä ääneen tai ei. Nyt ilmassa leijailee pettymyksen aromi.

Sotaan, kuten melkein kaikkeen muuhunkin ikävään, tupataan tottumaan ja kyllästymään. Se kuinka usein viime aikoina on hoettu, ettei Ukrainan sotaan saa kyllästyä, kertoo tehokkaasti, että kyllästyminen on jo hyvässä vauhdissa. Paikallaan pysyvät rintamalinjat edesauttavat tätä.

Demokraattisissa maissa kyllästymispisteen määrittää vähintään osin julkinen mielipide.

Ukrainan sodasta on tullut arkipäivää. Länsimaiden ase- ja ammuskatalogista ei löydy sodan luonteen muuttavaa ihmeasetta. Ukraina tarvitsee laadun lisäksi määrää, mieluusti samassa kontissa. Se vaatii pitkäjänteisyyttä.
13341
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

2/2

"Asiaa eivät Ukrainan kannalta auta Yhdysvaltain sisäpoliittiset väännöt ja Slovakian ilmoitus aseavun päättymisestä.

Jos länsi vetää vastahyökkäyksen epäonnistumisesta johtopäätöksen, ettei aseapu auta, huijaa se lähinnä itseään. Aseavun vaikutuksesta Ukrainan vastahyökkäykseen voi tehdä monenlaisia analyyseja, mutta ainakaan kesäisku ei kaatunut siihen, että ukrainalaissotilailla olisi ollut liikaa miinanraivauskalustoa.

Ukrainan pelko on, että Euroopassa jatketaan kauniita puheita puolustusteollisuuden uusista tuotantolinjoista, kun samaan aikaan Venäjä jo väitetysti rakentaa uusia sotatehtaitaan."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-ukrainan-vastahyokkays-on-epaonnistunut-ja-se-pitaa-sanoa-aaneen/8810948#gs.03ckc8

Äänestä

Olen kirjoittanut tosiasiat tälle palstalle lukuisia kertoja kesän aikana. En viitsi toistaa sitä kaikkea.

En usko lännen pystyvän voittamaan, koska siitä ei ole mitään merkkejä.

Alusta saakka minua on häirinnyt moni asia. Kun pakotteita julisteltiin, ei kukaan miettinyt hetkeäkään, mikä niiden todellinen vaikutus on. Me emme tiedä sitä edelleenkään. Me tulemme vain näkemään sen, eikä se ehkä näky ehkä olekaan niin miellyttävä kuin on odotettu.

Sotilaallisesti tein sen virheen, että en ymmärtänyt Ukrainan olevan Ukraina, ei Suomi. Näin kyllä niitä videoita, joissa totesin, että heillä sotilaskoulutus on aika toisenlaista, mutta automaattisesti ajattelin heidän tuosta vain kykenevän siihen, johon itse sain varusmieskoulutuksen. Se kaikki, mitä intissä opetettiin kun tuntui niin luonnolliselle ja itsestään selvälle. Mutta eihän se sitä ole, jos ei ole lukenut kymmeniä sotakirjoja omista sodistamme ja vaeltanut metsissä tai metsästänyt. Kyllä ne asiat pitää oikeasti opettaa ja opetella ja ennen kaikkea, täytyy olla johtajat, jotka osaavat ja ovat harjoitelleet.

Kun vastahyökkäys alkoi, ajattelin ensin, että ukrainalaiset ja läntiset tukijat tietävät, mitä siellä on vastassa ja siihen on varauduttu. Jo aika varhain kesällä kävi selväksi, että sekin oli harhaluulo. Lännessä todellisuutta ei tajuttu vielä sittenkään, kun ukrainalaisille se oli tullut päin naamaa. Ja kun ei tajuttu, ei läpimurtoa myöskään syntynyt.

Pekka Toveri totesi jo kesäkuussa 2022, reilusti yli vuosi sitten, että jo silloin olisi pitänyt olla joku suunnitelma, miten sota voitetaan ja jo silloin olisi pitänyt nostaa tuotantoa tuottaa aseita ja ammuksia. Se ei ole tapahtunut edelleenkään. Yhtä vähän edelleenkään ajatellaan taloudellista sodankäyntiä kokonaisuutena, jossa etsittäisiin oikeasti tehokkaita keinoja vaikuttaa Venäjään.

Jotenkin pitäisi myös järjestää rahoitus ja miettiä myös jälleenrakentamisen rahoitus. Nyt se on vain kansallisten budjettierien varassa, enkä usko mihinkään muuhun pystyttävänkään, kun ei ole muutenkaan juuri pystytty. Kyse ei ole vain rahaston keräämisestä, jollaisia kyllä on luotu, vaan miettiä hieman myös rahan kiertoa, kuten Marshall-suunnitelmassa tehtiin. Se on kuitenkin täysin mahdotonta nykyään, kun on vuosikymmeniä paasattu markkoiden hoitavan asian, ymmärtämättä juuri mitään siitäkään, miten markkinat toimivat. Tyhmimmät ovat unohtaneet Marshall-avun ja luulevat kai ihan oikeasti, että se oli markkinaliberalismi ja Reaganin jakamat verohelpotukset, joilla kylmä sota voitettiin (vaikka se olisi voitu voittaa jo paljon aiemmin, jos olisi haluttu).

Ukraina on maksanut hirveän hinnan läntisestä tyhmyydestä ja siitä, että on luottanut läntistä maailmaa johtaviin typeryksiin ja läntisten massojen ahneuteen ja itserakkauteen. Mahdollisuudet voittaa totta kai ovat olemassa, mutta tahto ja äly puuttuvat. Sen takia uskomattoman sitkeä Putin voi voittaa taas tämänkin erän. Venäjä teki pahoja virheitä sodan alussa, mutta se otti opikseen. Se palasi perusteisiin ja alkoi tehdä vain sitä, minkä osaa ja varmistaa asemaansa. Sen mahdollisuus voittaa on edelleen työn ja tuskan takana sekin, mutta he eivät ole alun tapahtumien huumassa ja kuvittele, että asiat järjestyvät itsestään, tekemättä mitään asian eteen. Länsi kuvittelee, että pelkkä "paremmuus" riittää, se hoitaa kaiken itsestään. Kuten ne markkinatkin. Se on tyhmyyttä.

Äänestä

Sitäkään en ole uutisoinnissa ja kommentoinnissa ymmärtänyt, että otsikko toisensa jälkeen huutaa sitä, miten Venäjää on nöyryytetty. Onko ajatus, että Venäjän kaltaisen maan ja sen valtarakennelman voisi murtaa kuin teinipojan mielen helsinkiläisessä katutappelussa?

Venäjä ei tule nöyrtymään. Se on lyötävä taistelussa. Ja siinä se on nyt vaikeampi vastus kuin olisi ollut kesällä 2022.

Nöyrtymisestä meuhkaaminen on ollut jotenkin aina keskiössä, kun on puhuttu Venäjästä. Aivan varmasti Suomi ja varmasti myös Baltian maat tunsivat syvästi tulleensa nöyryytetyiksi, kun Neuvostoliitto teki mitä teki voimansa tunnossa ja monet sen edustajat käyttäytyivät välillä hyvin ylimielisesti. Kaipa sen takia nyt sitten on suurennuslasilla etsitty vaikka mitä, mikä halutaan nähdä Venäjän nöyryyttämisenä ja ainakin kuvitellaan, että he nyt kokisivat ne yhtä sieluaan satuttavina kuin me olemme kokeneet aikoinaan Neuvostoliiton toimet.

En tiedä, miten vastoinkäymiset ovat venäläisten sieluun sattuneet, mutta sen näen, että he ovat korjanneet toimintatapojaan. Heidän psyykensä tuskin murtuu siitä, mitä täällä kirjoitellaan lehtien otsikoissa tai nettipalstoillta. Sen sijaan heidän sodankäyntinsä on parantunut alkuun verrattuna.

Sotaa ei voi voittaa hoitamalla omia henkisiä traumojaa. Sodan voi voittaa löytämällä vihollisen heikot kohdat ja hyödyntämällä omia vahvuuksia ja se ei tapahdu aina niillä kehumalla, vaan sangen vaivihkaa. Ukraina ei ole pystynyt hyödyntämään omia vahvuuksiaan kuten olisi pitänyt, ja osin se johtuu siitä, että lännen sotilasjohtajat omine todellisuudesta irti olevine käsityksineen johtivat heitä harhaan.

Kirjoitin jo 2022 syksyllä siitä, miten Ukraina olisi voinut saada yliotteen ja välttää ne vaikeudet, jotka se nyt on kohdannut. Se kuitenkin oli utopistinen kirjoitus siksi, että Ukrainan armeijaa ei ole koulutettu kuten Suomen armeijaa. Se ei millään tasolla pysty tiettyhin asioihin, joihin meidän armeijamme pystyy siksi, että se on koulutettu ja varustettu ja osin itsenäisyytemme alusta saakka, osin sodan kokemusten seurauksena rakennettu kyvykkääksi tekemään asioita, joita moni muu ei ole. Ukrainan on mahdotonta saavuttaa tarvittavaa tasoa sodan kuluessa, joskin kyllä se parempaan pystyisi kuin nyt on tehnyt.

Siitä olen edelleen samaa mieltä, että paras ratkaisu olisi ollut lännen välitön väliintulo sodan alussa. Naton ilmavoimat ja ohjukset olisivat voineet tuhota Venäjän armeijan käytännössä täysin taistelukyvyttömäksi muutamassa viikossa. Taisteluhengen ja tapahtumien kulun kannalta optimaalisin hetki olisi ollut silloin, kun venäläiset joutuivat vetäytymään Kiovan luota. Ukrainalaiset olivat voittaneet taistelun ja saaneet hengen päälle, Naton olisi tarvinnut vain varmistaa, että venäläiset eivät pääse elävänä omalle puolelleen rajaa ja sen Naton iskuvoima olisi pystynyt tekemään.

Hirveintä on ollut strategia yrittää kuluttaa Venäjää ukrainalaisten kustannuksella. Ei ole ollenkaan varmaa, mikä tuon strategian seuraus tulee olemaan, mutta se on ainakin selvää, että Ukraina on jo nyt maksanut siitä hirveän hinnan, aivan yhtä turhaan kuin Verdunissa kaatuneet tuhannet ja tuhannet.

Länsi on tehnyt itsestään heikon ja henkisesti vielä heikomman kuin materiaalisesti. Saa nähdä, kuinka Ukrainan käy. Parasta voi toivoa, mutta pahimpaakin on jo syytä pelätä.

Äänestä

Hyvä kirjoitus. Vain ydinaseet unohtuivat.

Äänestä

Oho maikkari yllätti

Äänestä

Pientä menestystä ukraina on saavuttanut dnepr ylityksessä ja maata saatu ja tie katkaistu mitenhän ois mennyt jos hyökkäys olisi enemmän kohdistunut tänne valmisteltuja asemia ei juuri ole venäläisillä ja joukot heikkoja.

Äänestä
  • No nyt sekin on sitten mennyt vit***, jos lukee tän päivän Hesaria


    "NEW YORK TIMES (NYT) julkaisi 16. joulukuuta jutun, jossa etelärannan asemiin päätyneet ukrainalaissotilaat kuvasivat yritystä toivottomaksi itsemurhaoperaatioksi.

    Myös HS on saanut välillisesti tietoja Dneprin yli toimivasta yksiköstä. Sotilaiden viesti on linjassa NYT:n jutun kanssa: Tilanne on hyvin vaikea. Ihmisiä kuolee suuria määriä, veneitä ei ole riittävästi. Haavoittuneiden ja kaatuneiden evakuointi on äärimmäisen hankalaa. Tarvittavaa tukea ei ole.

    ”Olemme asemissa aivan rannan tuntumassa. Emme enää edes yritä rynnäkköä, vaan puolustaudumme”, yksiköstä kerrotaan HS:lle välikäden kautta.

    NYT:N haastattelema merijalkaväen sotilas Maksym haavoittui Dneprin etelärannalla marraskuussa.

    Hän kertoo kymmenen hengen joukkueen joutuneen tulitukseen, jossa kaatui tai katosi viisi sotilasta.

    Miehet perääntyivät kaoottisesti ja odottivat tuntikausia evakuointiveneitä. Samalla Venäjä moukaroi joen rämettynyttä rantaa liitopommeilla.

    Sotilaat kyseenalaistivat koko operaation mielekkyyden.

    ”On mahdotonta saavuttaa sillanpääasemaa siellä. Sinne ei voi siirtää kalustoa”, sanoi heistä yksi."

    Äänestä

Tämän Ukraina sodan jälkeen käy niin että Venäjän armeija on vahvempi kuin ennen sotaa, nimenomaaan sotateollisuus on sitten neuvostoliitto aikojen viritetty uudestaan

Äänestä

Ukraina hävisi siis.

Äänestä

Molo, Repe? Haloo. Olitteko väärässä? Häh?

Äänestä

Ei se myöskään paskanjauhamisella parane.

Äänestä

KRIMILLÄ RÄISKYY!! Venäläiset ovat lirissä varastamiensa huviloiden kanssa. Krimille ei uskalla mennä, eikä kukaan mökkejä osta.

Äänestä
  • Tarkoitikko tämän Iltalehden toiveunien julkaisuja.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

1/2 "Ukrainan sotaonni ei parane hiljaisuudella, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.

Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi lokakuun puolivälissä Ukrainan vastahyökkäyksen "epäonnistuneen täysin".

Putinin sotakommentit ovat yleisesti ottaen olleet joko propagandaa, naurettavia, huolestuttavia tai kaikkea tätä. Ukrainan 4. kesäkuuta alkanutta vastahyökkäystä kuvaillessaan Putin osui kuitenkin ikävän lähelle totuutta.

Jostain syystä Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistumisen ääneen sanominen on ollut lännessä tavattoman vaikeaa.

Länsiasiantuntijoiden kommenteissa ja medioiden sotauutisissa realismin näyttää usein korvanneen usko manifestoinnin voimaan. Sota on sarja Venäjän, mieluusti Putinin, noloja epäonnistumisia, kun taas Ukraina tekee liki kaiken oikein.

Osittain länsiaseilla tehty epäonnistunut vastahyökkäys ei sovi tähän tarinaan.

Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Helsingin Sanomien faktantarkistaja John Helin totesi äskettäin, että "täytyy alkaa puhua jo siitä, että vastahyökkäys on epäonnistunut".

Brittilehti Economistin turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Shashank Joshi puolestaan totesi, että "Ukrainan hyökkäys ei ole saavuttanut julkilausumattomia tai julkilausuttuja tavoitteitaan. Niiden toteutuminen on erittäin epätodennäköistä".

MTV Uutiset on kysynyt eri sota-asiantuntijoilta lukuisia versioita seuraavasta kysymyksestä: Onko Ukrainan vastahyökkäys epäonnistunut? Vastaukset ovat vaihdelleet, mutta käsittääkseni kukaan ei ole sanonut selkeästi, että kyllä, se on epäonnistunut.

Sen sijaan on kerrottu, että vastahyökkäyksen tuomitseminen epäonnistuneeksi on liian aikaista, odotukset ovat olleet väärät tai operaation arvostelu on ollut epäreilua.

Jos Venäjän vastaavanlainen hyökkäys sujuisi yhtä heikosti kuin Ukrainan vastahyökkäys, ei olisi vaikea löytää sota-asiantuntijaa, joka sanoisi sen epäonnistuneen.

Kartta ei ole yksi ja ainoa totuus, mutta sotatieteilijä Ilmari Käihkön sanoja mukaillen sitä on aina välillä hyvä vilkaista, jottei sotapropaganda muutu totuudeksi.

Ja kartta näyttää tältä: Ukrainan vastahyökkäys on syvimmillään edennyt kymmenkunta kilometriä. Keväällä puhuttiin Berdianskista, Melitopolista ja Mariupolista. Niihin on Ukrainan nykyasemista matkaa vähintään 80 kilometriä.

Kun Ukrainan etenemisen hitaus selvisi kesällä, yleistyi argumentti, jonka ydin on, ettei vastahyökkäyksen menestystä mitatakaan kilometreissä vaan Venäjän kärsimissä tappioissa.

Venäjä on kiistämättä kärsinyt suuria menetyksiä, mutta ei niin suuria, että sen rintama olisi murtunut. Kreml ei ole myöskään tiettävästi joutunut pohtimaan miehittämiltään alueilta vetäytymistä.

Jos Ukraina olisi esimerkiksi päähyökkäyssuunnassaan Länsi-Zaporizhzhjassa kuluttanut Venäjän taistelukykyä kestämättömällä tavalla, olisivat myös rintamalinjat äärimmäisen todennäköisesti siirtyneet. Taistelukyvyttömät venäläisdivisioonat eivät Ukrainaa pysäytä.

Syyskuun lopulla ukrainalaiskenraali sanoi CNN:n haastattelussa Ukrainan tehneen "läpimurron Verbovessa". Tuosta on kulunut pitkälti yli kuukausi. Sittemmin rintamalinja on pysynyt alueella käytännössä paikoillaan, mitä nyt Venäjä on ilmeisesti vallannut joitain asemia takaisin.

Hyökkäysoperaatioille liki aina elintärkeä läpimurto joko tapahtuu tai ei tapahdu. Ukraina ei tässä onnistunut ja läpimurron hyödyntämiseen varatut yksiköt on jo ajat sitten heitetty taisteluihin.

Mikään yllä kirjoitettu ei tarkoita, etteikö Ukraina voisi tehdä vaikkapa Länsi-Zaporizhzhjassa tulevaisuudessa läpimurtoa. Kesän 2023 vastahyökkäyksestä siihen ei kuitenkaan näytä olevan.

Ukrainan vastahyökkäyksen saavutukset ja yleinen sotaonni eivät parane hiljaisuudella. Ongelmia on vaikea korjata, jos niitä ei myönnetä.

Ukrainaa asetoimituksilla tukevissa länsimaissakin pitäisi rehellisesti myöntää, ettei Ukrainan kesän vastahyökkäys mennyt kuten toivottiin ja suunniteltiin.

Jos Ukrainan halutaan voittavan, täytyy ratkaisun olla entistä suurempi, tasaisempi ja kattavampi apu.

Ongelmallista on, että länsi panosti suhteellisesti paljon sekä poliittista pääomaa että kalustoa kesän vastahyökkäykseen. Viime talvena esimerkiksi taistelupanssarivaunuja toimitettiin vajaan vuoden arpomisen jälkeen Ukrainaan. Hävittäjiäkin on luvattu.

Länsi toivoi panostustensa vastineeksi voittoja, sanottiin sitä ääneen tai ei. Nyt ilmassa leijailee pettymyksen aromi.

Sotaan, kuten melkein kaikkeen muuhunkin ikävään, tupataan tottumaan ja kyllästymään. Se kuinka usein viime aikoina on hoettu, ettei Ukrainan sotaan saa kyllästyä, kertoo tehokkaasti, että kyllästyminen on jo hyvässä vauhdissa. Paikallaan pysyvät rintamalinjat edesauttavat tätä.

Demokraattisissa maissa kyllästymispisteen määrittää vähintään osin julkinen mielipide.

Ukrainan sodasta on tullut arkipäivää. Länsimaiden ase- ja ammuskatalogista ei löydy sodan luonteen muuttavaa ihmeasetta. Ukraina tarvitsee laadun lisäksi määrää, mieluusti samassa kontissa. Se vaatii pitkäjänteisyyttä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu