Jep eli naiset ansaitsevat keskimäärin 600€/kk miehiä vähemmän. Suurimmaksi osaksi se kuitenkin johtuu naisten alavalinnoista. Samasta työstä, mies ja nainen saavat kuitenkin nykyisin käytännössä saman palkan.
Palkkaero 600€/kk
Randy
21893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Otsikko meni vähän pieleen:P Tuo "€/" piti siis olla "€"
Mikä vaikuttaa alavalintaan ja miksikäs ne ovat pikkuhiljaa muuttuneet?
Naisethan sen itse parhaiten tietävät miksi naiset hakeutuvat niin eri aloille kuin miehet.
Tietävätkö tai kyseenalaistavatko miehet sitä, miksi hakeutuvat tietyille aloille?
Ja mistä sitten muutos johtuu? Esim. kuinka monta lakimiestä tai lehtimiestä oli 40 vuotta sitten naisia (ne lakinaiset ja lehtinaiset) ja entäs nykyään?
Elikäs onko se naisen ja miehen halu tehdä jotakin pelkästään synnynnäistä, vai onko sillä mitään tekemistä sosiaalisen sukupuolen kanssa?
Mikä muu asia rajaisi, ihan globaalisesti ihmisiä kahteen eri ryhmään nänkin jyrkästi kuin sukupuoli?
Entäs jos tämä rajaus tehtäisiinkin jonkun muun asian kuin sen perusteella mitä jalkovälistä löytyy? (vaikka nenän koon perusteella) Tai, mitä jos jokaiselle ihmiselle annettaisiinkin valta valita kumpaan jakoryhmään saisi kuulua - ihan itse? (jos siis tätä jakoa on pakko ylläpitää)
Tämä nyt on täysin subjektiivinen näkemys ja kokemus. Mutta on naisystävä työskentelee sairaanhoidon piirissä, samoin samalle alalle opiskelee sisko. Heidän syinään oli puhtaasti se mikä kiinnosti. Siskolla taitaa vain olla tavoitteet hieman korkeammalla kuin naisystävälläni. Hän kun tuonne yliopistoonkin vielä haaveilee. Mutta onhan minulla pari mies puolista sairaanhoitajaystävääkin. Toinen halusi alalle ja toinen ajautui sinne "vahingossa" (mitä sitten tarkoittaakin).
Kotosalla meitä kasvatettiin tekemään sitä mitä haluaa. Itse en ole unelma ammatissani vaan ajauduin nykyisiin hommiin monen sattuman ja mutkan kautta. Hyvin kuitenkin viihdyn.
Naisystävä kertoo viihtyvänsä hyvin työssään eikä kuulemma voisi kuvitellakkaan työskentelevänsä teollisuuden parissa. Mistään synnynnäisistä jutuista tuskin on kyse, eikä varmaan kasvatuksellisistakaan - siis meidän piireissä. Naisystävän isä on lääkäri ja äiti on joku lakimies tai sellainen. Geenien perusteella voisi sanoa, että naisystävällä tuskin järjestäkään on kiinni etteikö olisi jossain yliopistollisessa maailmassa pärjännyt. Ja onhan tuo fiksu.
En osaa sanoa, onko jotain sukupuolellisia viettejä johonkin suuntaan. Voi olla että on, voi olla että ei. Ehkä miehellä on viettymys olla se ruuan hankkija ja naisella se "huoltaja".
Muistaisin joskus lukeneeni, että vasenkätiset suuntautuvat oikeakätisiä helpommin matenmaattisille aloille. Siitä on jo jonkin verran aikaa, mutta joku tieteen kuvalehti se taisi olla.
Ehkä parasta olisi syntyä hermafrodiitiksi. Ei olisi mitään paineita. Paitsi koulussa vähän kiusattaisiin. Mutta ei ainakaan rooliodotuksia. Ellei sitten pitäisi olla se joka hankkii ruuan ja huoltaa - ts. tekee kaiken.
Menipä taas löpinäksi.
arvotaan tämän kierroksen palkkaero...
On se nyt perkele kumma, ettei näissä uutisissa ikinä kerrota miten palkkatiedot on vertailtu? Kyllä asiat saadaan näyttämään miltä halutaan.
Smasta työstä mies ja nainen saavat saman palkan.
"Palkkaero" johtuu siitä, että naiset menevät useammin matalapalkkaisille aloille, kuten esim siivoojiksi... Ehkä se johtuu siitä, että miehellä on luontaisesti enemmän kunnianhimoa kuin naisella, tämä on geeneissä.
No miksi sitten naiset nykyään purnaavat niin paljon matalapalkkaisuudestaan, jos alavalinta kunnianhimon puutteineen on kerran geeneissä?
Jos se OLISI OIKEASTI geeneissä, niin naiset olisivat tyytyväisiä, vai kuinka?
Pari viikkoa sitten uutisissa kerrottiin (en muista lähdettä) palkkaeron olevan tuntuvaa myös (erityisesti?) hyvin koulutetuissa ammateissa, pankkitoimihenkilöillä, johtajilla ym. Niissä naisten palkat oli jossain vuoden 1995 tasolla, olisko ollut 80-90% miesten palkoista *samasta työstä*. Miten tämä selittyy, osaako joku valaista?
Naisten "geeneihin" kuuluu siivoaminen. Jep, siksihän naiset eivät ikuna haluakaan, että mies siivoaisi edes omat sotkunsa.
Viittasin tuossa aiemmassa postauksessani jo luonnontieteilijöiden keskuudessa tehtyyn tutkimukseen (tutkimus raportoitiin Luonnonteteiden Akateemiset -lehdessä; numerossa 2/05), jossa huomattiin, että luonnontieteilijänaiset ovat selkeästi tyytyväisempiä palkkaansa kuin mieskollegansa.
Tämän on aika mielenkiintoinen tiedonjyvänen, kun muistaa, että tuo tälläkin palstalla kiistämätön vertailukelpoinen ns. "selittämätön" palkkaero vastaavissa tehtävissä, kokemuksella ja koulutuksella on luokkaa 2-6%. Eli tällä perusteella voi argumentoida, että tuo "selittämätön" osuus selittyy osin tällä tekijällä - tosin laajempi tutkimus olisi mielenkiintoista nähdä.
Voisin siis kuvitella, että - kun tuollainen 5% palkkaero syntyy 2500 E keskipalkalla jo 125E/kk erosta palkkatoivomuksissa - miehet todellakin ovat naisia akviivisempia omassa palkkapolitiikassaan (palkan puheeksiottaminen esimiehen kanssa, palkkatoivomukset työtä hakiessa).
Tämä johtaa tietysti sinänsä perusteettomaan muutaman prosentin palkkaeroon ilman, että se on kenenkään syytä, tai ketään on varsinaisesti syrjitty...
Kannustaisin siis naisia suurempaan aktiivisuuteen omissa palkoissaan; päätä esimerkiksi, mikä on mielestäsi kohtuullinen palkka ja laita siihen muutama satanen lisää, kun menet esim. työtä hakemaan tai korotusta pyytämään (näin minä ainakin teen, enkä koe syyllistyväni naisten palkkasyrjintään näin tehdessäni...;)
Kannattaisikohan joskus ajatella mitä se elämä on?
Koko elämä tuntuu olevan siivoamista, lasten hoitoa, sukulointia, lasten hoitoa, siivoamista, lasten hoitoa, siivoamista, sukulointia, siivoamista, lasten hoitoa, siivoamista, niin ja siivoamista, lisää lasten hoitoa ja siivoamista sekä satunnaista sukulointia. Säästä voidaan myös keskustella pihamaalla naapurin lasta työntävän äidin kanssa. Ja sitten taas vähän siivoamaan. Huonekalut kannattaa myös oikein kunnolla asetella ja sijoittaa. Kirjoja pitää olla vaikkei lukisikaan. Kaikki on siistiä kun vähän siivoaa ennen kuin tuttavat tulevat syömään pullaa ja keskustelemaan säästä ja TYÖSTÄ. Tämmöiset ihmiset sitten kehtaavat näillä palstoilla puhua filosofoinnista ja siitä kuinka esim. seksi on pinnallista. Voi herrajestas! I rest my case!
Miksi naiset sitten tyytyisivät vähempään palkkatasoon? Onko naisia vähempään opetettu tyytymään?
Ja ajatteles:
Nykytilanne on mitä on ja aimmein oli sen aikainen tilanne mitä oli. Ei kai nyt tämä hetki sinunkaan mielestä ole pysyvä? Kehitystä tapahtuu ja pikkuhiljaa.
Ajattele nyt; vuonna 1907 naiskansanedutsajien määrä 10% ja entäs sitten? Pikku hiljaa mennään. Ei ne asenteet hetkessä muutu - ei miesten, eikä naisten.
Ei naisten tälle tutkimuksin osoitetulle tyyväisyydelle miehiä pienempään kk- tai tuntipalkkaan olekaan mitään asiallisia perusteita. On kuitenkin mielestäni kaukaa haettua, että yhteiskunta/miehet/sukupuolirooli-ilmapiiri (tai mikä tahansa muu naisista itsestään riippumaton vaikuttaja) pakottaisi naistet pysymään "lestissään" palkkauksen suhteen.
Mainitsemani tutkimus lisäksi antaa viitteitä, että naiset pikemminkin tyytyvät kaikessa hiljaisuudessa omiin (pienempiin) palkkoihinsa kuin purnaisivat laajalla rintamalla (suoraan omalle esimiehelleen; en tarkoita purnausta kahvipöydissä, kampaajalla tai keskustelupalstoilla ;) miehiä pienempiä palkkojaan yhteiskunnan (miesten) tuulimyllyjä vastaan. Havaintoihin naisten miehiä perusteetta pienempiin palkkatoivomuksiinhan on viitannut myös Tuulikki Petäjäniemi omissa tutkimuksissaan.
Sillekään hypoteesille ei mielestäni ole näyttöä, että naiset olisivat työtä saadakseen "pakotettuja" pienempiin palkkatoivomuksiin työnhakutilanteessa, jossa on hakijoina myös miehiä; työnantaja varmasti haluaa riveihinsä pätevimmät hakijat, eikä parin sadan euron ero palkkatoivomuksessa ratkaise taatusti työpaikan saantia suuntaan tai toiseen. Muutaman prosentin tilastollisen "palkkasyrjinnän" se toki voi aiheuttaa, jos enemmistö naisista näin kuitenkin jostain syystä toimii. Oma puolisoni esimerkiksi on hakemassa uutta työpaikkaa, eikä hän kuulemma millään "kehtaa" pyytää palkkaa, joka hänen osaamisensa omaavalle henkilölle mielestäni kuuluu...
Mikä sitten on syynä moiseen vaatimattomuuteen? Naisen omaksuma "kiltin tytön rooli" tms. opetettu vaatimattomuus? Onko taustalla kotikasvatus? Ainakin toistaiseksi lasten ja tyttärien kasvatusvastuusta suurimman osan huolehtivat voisivat kaiketi kasvattaa lapsiinsa ja tyttäriinsä hyvää itsetuntoa - tämän toki voinee tehdä julistamatta pyhää vihaa "kaikkeen syypäitä" miehiä kohtaan ;)
Olen ilman muuta samaa mieltä kanssasi, että kaiketi palkkatasa-arvo noiden viimeistenkin prosenttien osalta on pienenemään päin. Onhan ainakin julkisella sektorilla - jossa palkat tulevat suoraan taulukoista - jo vuosia ollut voimassa ehdoton samapalkkaisuus.
"On kuitenkin mielestäni kaukaa haettua, että yhteiskunta/miehet/sukupuolirooli-ilmapiiri (tai mikä tahansa muu naisista itsestään riippumaton vaikuttaja) pakottaisi naistet pysymään "lestissään" palkkauksen suhteen. "
- Pakosta tuskin oli puhe, en tosin ihan kaikkia viestejä ole lukenut.
"Mikä sitten on syynä moiseen vaatimattomuuteen? Naisen omaksuma "kiltin tytön rooli" tms. opetettu vaatimattomuus? Onko taustalla kotikasvatus? "
- Tässä osut Cismaa myötäillen lähemmäs. En kuitenkaan pelkästään kotiin vastuuta rajaisi. "Kiltit tytöt, reippaat pojat" on kuitenkin myös yhteiskunnassa laajemmin vallalla oleva käsitys. Nyt joku ehkä voi syyttää naisvaltaisia päiväkoteja ja ala-asteita, mutta eihän opettajatkaan eristyksissä elä.
Suurimmissa palkoissa (johtajat, asiantuntijat jne) palkat määräytyvät pelkästään esimiehen ja työntekijän keskinäisellä sopimuksella. Tämän sopimuksen/neuvottelun lähtökohtana taas on työntekijän palkkatoivomus ja oma aktiivisuus korotusten suhteen. Mitään taulukkopalkkoja - jotka määräävät palkat (sukupuolesta riippumatta)samoiksi alemmilla palkkatasoilla - ei tunneta.
Tuossa toisessa ketjussa olen osoittanut, että naiset tyytyvät miehiä enemmän omiin palkkoihinsa, ja on muitakin viitteitä, että naiset yksinkertaisesti pyytävät pienempiä palkkoja kuin miehet. Tämä selittänee ainakin osan palkkaerojen "repeämisestä" mentäessä kohti suurempia palkkoja.
"Kertokaa, miksi olisi perusteltua vedota rahanpuuteeseen aina silloin, kun naisvaltaisten alojen palkkatasoa vaaditaan nostettavaksi miesten vastaavan koulutuksen vaativan työn palkkauksen tasolle?"
Kysyin tätä Naisten palkkauksesta-ketjussakin mutta kukaa ei ottanut kantaa. Oletko sitä mieltä että kysymys olisi kuitenkin naisten liian heikosta tahdosta vaatia tasokorotusta naivaltaisille aloille? Korotusvaatimuksiahan on ollut lähes joka vuosi.
Ketjun nimi oli tietysti Naisten työllisyystilastoja.
Tässä palkkaerokeskustelussa kannattaa mielestäni pitää erillään kaksi eri asiaa:
1. Naisten ja miesten PALKKAerot (2-6%), jotka itse ymmärrän palkkaeroina samoissa tehtävissä sekä samantasoisen koulutuksen ja -kokemuksen omaavien ihmisten kesken.
2. Naisten ja miesten TULOerot (n. 80%), joka pääosin muodostuvat ammatinvalinnan kautta ja tätä kautta työmarkkinoiden valitettavasta jakautumusesta sukupuolen perusteella, ja siis vain pieneltä osin varsinaisesta vertailukelpoisesta palkkaerosta.
Naisvaltaiset alat ovat painottuneet julkiselle sektorille; rahapulaa toki valitetaan aina menojen kasvupaineiden edessä, kun veronmaksajien rahoista on kyse... Tämähän olisi periaatteessa kansalaisten itsensä korjattavissa. Naiset voisivat kansan enemmistönä periaatteessa jopa äänestää valtaan päättäjät, jotka korjaavat asian. Joka tapauksessa naisten ja miesten kokonaispalkkatilastoja suuresti korjaava 300 E/kk palkankorotus 650000 kunnan ja valtion työntekijälle maksaisi noin 330 miljoonaa euroa vuosittain. 2,4 miljoonalle suomalaiselle veronmaksajalle jyvitettynä se tekisi noin 11 euron veronkiristystä per kk. Jos tuota 80% palkkaeroa voitaisiin tällä merkittävästi pienentää, olisin ainakin itse tähän valmis tasa-arvon nimissä - puhun nyt tasa-arvosta paitsi sukupuolten välillä, myös palkkatasa-arvosta samantasoisen koulutuksen saaneiden kohdalla yleisemminkin julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
"Jos tuota 80% palkkaeroa voitaisiin tällä merkittävästi pienentää, olisin ainakin itse tähän valmis tasa-arvon nimissä..."
(Taisit nyt itse sotkea tässä palkka- ja tuloerokäsitteet.)
Mutta hyvä. Tämä käsityksesi vahvistaa osaltaan omaa käsitystäni tässä kysymyksessä. Päätökset tuloerokysymyksissä ovat siis viimekädessä poliittisia. Rahaa löytyy jos päättämässä on "oikein valittuja" edustajia.