Mistä mielestäsi johtuu, että

"Miehet jäävät Suomessa lapsettomiksi paljon useammin kuin naiset: miehistä lähes 30 prosenttia on 45-vuotiaana lapsettomia, naisistakin noin 20 prosenttia. Kuilu sukupuolten välillä on vain kasvanut vuosien myötä." HS

162

1233

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Naisilla on liian usein menkat?

      AV

      • Anonyymi

        😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋

        💋 ­N­­­y­­m­­­f­­­o­m­­a­­­a­­n­i -> https://ye.pe/finngirl21#18105190c

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Anonyymi

      Ei lapsia tähän maailmaan!

      Miehet kuusikkoon!

      Suksella!

      • Anonyymi

        No jo, Greta Thunberg on palannut maailmanympäripurjehdukseltaan ja osaa kirjoittaa suomea.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jo, Greta Thunberg on palannut maailmanympäripurjehdukseltaan ja osaa kirjoittaa suomea.

        AV

        Sinulla on lapsikiintiö jo ehdottomasti täynnä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on lapsikiintiö jo ehdottomasti täynnä.

        Pitäähän jonkun huolehtia raamatussa kirjoitettujen sanojen toteuttamisesta, te syntiset.
        Ihmisten tulee kantaa omaa vastuuta, ei kaikkea vastuuta voida laittaa muslimien harteille.
        Pyhä henki, johda sinä meitä, lämpimiin vuoteisiin, puhtaan lakanan ja naisen väliin. Kiitos ja aamen.

        Ne, joita se ei kiinnosta, voivat ottaa vaikka sen purjeveneen, pyörähtää yksin kolmesti maapallon ympäri, ei ahdista muiden tekemiset.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäähän jonkun huolehtia raamatussa kirjoitettujen sanojen toteuttamisesta, te syntiset.
        Ihmisten tulee kantaa omaa vastuuta, ei kaikkea vastuuta voida laittaa muslimien harteille.
        Pyhä henki, johda sinä meitä, lämpimiin vuoteisiin, puhtaan lakanan ja naisen väliin. Kiitos ja aamen.

        Ne, joita se ei kiinnosta, voivat ottaa vaikka sen purjeveneen, pyörähtää yksin kolmesti maapallon ympäri, ei ahdista muiden tekemiset.

        AV

        No niin kuulimme jo tarpeeksi. Ihme samarialainen…


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on lapsikiintiö jo ehdottomasti täynnä.

        Si kun kerrot jot kenel mul ei tietääkseni ole kun kaksi lasta joista toinen on alaikäinen


    • Anonyymi

      Vibraattorit tankattu musulmaanien s-nesteellä?

    • Anonyymi

      Naiset ovat äkäisiä.

    • Anonyymi

      Maapallon ydin on alkanut kuumenemaan. Luin tiedelehdestä.

      • Anonyymi

        Islantikin on katoamassa pian.


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Jospa siitä että yksi mies tuottaa n. 9 miljardia kypsää sukusolua kuukaudessa ja nainen yhden.
      Eli yhdestä miehestä riittää usealle naiselle, mutta toisin päin ei oikein toimi.

      Terveisiä hevosenpäälle :)

      -keinovaginamies-

    • Ei kai tuo sinänsä historiallisesti ole mitenkään erikoista, että iso miehistä on lapsettomia. Välissä on vain ollut omituinen ajanjakso jolloin melkein kaikilla on ollut.

      Mutta nykyhetken vertailussa Suomessa on jotain erityistä verrattuna muuhun maailmaan. En tunne muita maita niin hyvin, että osaisin sanoa mikä on erona. Veikata voin hyvinvointivaltiota ja sukupuolten "tasa-arvoa".

      • Ainakin muutamaan edelliseen sukupolveen verrattuna isona erona on tietenkin se, että sisarpuolista on tullut paljon yleisempiä. Ennen tuota tapahtui lähinnä vain silloin, jos äiti (tai joskus isäkin) kuoli ennenaikaisesti.


    • Anonyymi

      Mies on outo kylmä kallio yksinäisellä saaarella, joka uskoo että se on tehty kaikki kestämään ja aurinkon valo saa sen hetkeksi kuumenemaan. Sitä se odottaa ja kaipaa, vaan tapaa kuuta nousevaa.
      🐾

    • Anonyymi

      No haha. Miehet eivät pysty kestämään parisuhteita. Monet eivät kykene kestänään pitkällä aikajänteellä yhtä ja samaa naista, saatika lapsia. Nainen ei kestä tuollaista kypsymättömyyttä, joka johtaa usein naisen hakemaan eroon tai tilanteen rasittavuudesta johtuen osa miehistä uskoo uuden suhteen paremmuuteen, joka johtaa eroon.

      • Anonyymi

        Palstafemakko pääs vauhtiin😅


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Palstafemakko pääs vauhtiin😅

        Ja osui suoraan munille 😀


      • Miten tuo selittää lapsisuhteen eron. Kyllä kai pääsääntöisesti jokaisella lapsella on isä, ellei ero sitten johdu tanskalaisen keinohedelmöityksen siittiöistä.


    • Anonyymi

      Se johtuu siitä että naiset ei halua tavis miehiä. Pitäisi olla joku julkkis tai muuten komea että naiset alkais lapsia tekee miesten kanssa. Suomessahan on 500 000 sinkkumiestä ja yksinasuvaa. Naisten kriteerit on korkealla.

      • Anonyymi

        Oletko aivan varma että ne kaikki 500 000 haluaa pariutua ja lapsen?


    • Anonyymi

      Onhan tuota tutkittukin. Miesten mielestä keskimääräinen hyvä ikä tehdä lapsia on n.34 vuotta. Naiset taas ajattelevat, että keskimääräinen hyvä ikä on n.30 vuotta (joka onkin synnyttäjien keski-ikä). Tähän kun yhdistetään se, että Suomessa pariskuntien ikäero on keskimäärin vuosi, niin yksi iso syy ongelmaan on ilmeinen. On hyvin tavallinen tarina, että pariskunta (jotka periaatteessa molemmat ovat koko ajan halunneet lapsia) eroaa, kun kolmekymppiä lähenee. Syynä eroon, että nainen haluaa lapsi ja mies ei ole siihen (vielä) valmis. Tuo on oikeasti HYVIN tavallinen erotarina noin kolmekymppisillä. Sitten kun mies muutaman vuoden päästä alkaa ehkä tosissaan miettiä, että voisi sen perheenkin perustaa, niin halukkaan naisen löytäminen ei olekaan enää niin helppoa. Jokaiselle ei riitä niitä kovaa tikittävän biologisen kellon kanssa kamppailevia suht samanikäisiä naisia, koska lasia haluavista naisista iso osa on tuossa kohtaa joko jo tehnyt lapsensa tai ainakin aloittanut sen. Ne, naiset, jotka eivät lapsia halua, eivät tosiaan niitä halua. Mies tietenkin voi yrittää etsiä sitä nuorempaa naista, mutta tilastot näyttävät, että erityisen helppoa se ei ole. Jos ehtii sinne 40:neen, niin sen jälkeen hyvin harva miehistäkään enää saa esikoistaan. Että ei kannattaisi miestenkään sitä lastentekoa kauheasti lykätä, jos niitä lapsia aidosti haluaa. Jos taas ei halua, niin sittenhän tuo on vain hyv.ä.

      • Tuo ei kuitenkaan selitä naisten ja miesten välistä kuilua. Sen taustalla ovat ne tapaukset, joissa naisen esikoisen isä on mies, jolla jo ennestään lapsia muiden kanssa. Ja sitten lisäksi osaltaan ne naiset, joiden lapsella ei ole tunnettua isää lainkaan. Noin kolmekymppisenä nainen siis vastentahtoisen lapsettomuuden välttääkseen pystyy halutessaan löytämään lapselle isän hyvin nopeastikin, mutta sellaiseksi valikoituu tai joutuu jo asiassa pätevöitynyt mies.


      • scrg kirjoitti:

        Tuo ei kuitenkaan selitä naisten ja miesten välistä kuilua. Sen taustalla ovat ne tapaukset, joissa naisen esikoisen isä on mies, jolla jo ennestään lapsia muiden kanssa. Ja sitten lisäksi osaltaan ne naiset, joiden lapsella ei ole tunnettua isää lainkaan. Noin kolmekymppisenä nainen siis vastentahtoisen lapsettomuuden välttääkseen pystyy halutessaan löytämään lapselle isän hyvin nopeastikin, mutta sellaiseksi valikoituu tai joutuu jo asiassa pätevöitynyt mies.

        Kiitos SCRG. Sinä tunnut osaavan ajatella syy ja seuraussuhteita.

        Jokaisella lapsella on kai isä, ellei kyseessä ole keinohedelmöitetty. Toinen joka minullekin tuli mieleen oli tuo, että joillekin miehille kertyy lapsia useamman naisen kanssa.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Tuo ei kuitenkaan selitä naisten ja miesten välistä kuilua. Sen taustalla ovat ne tapaukset, joissa naisen esikoisen isä on mies, jolla jo ennestään lapsia muiden kanssa. Ja sitten lisäksi osaltaan ne naiset, joiden lapsella ei ole tunnettua isää lainkaan. Noin kolmekymppisenä nainen siis vastentahtoisen lapsettomuuden välttääkseen pystyy halutessaan löytämään lapselle isän hyvin nopeastikin, mutta sellaiseksi valikoituu tai joutuu jo asiassa pätevöitynyt mies.

        Se hyvin selittää sen. Mietihän asiaa nyt pikkaisen syvemmin.

        Olet ollut parisuhteessa, joka päättyy eroon, koska haluat jälkikasvua ja toinen arpoo asian kanssa. Etsit uutta parisuhdetta, saadaksesi jälkikasvua. Menetkö uuteen parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka on lapseton ja arpoo lapsikysymyksen kanssa? Vai menetkö parisuhteeseen miehen kanssa, joka haluaa lapsia, vaikka tällä ehkä olisi jo takanaan epäonnistunut liitto?


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Kiitos SCRG. Sinä tunnut osaavan ajatella syy ja seuraussuhteita.

        Jokaisella lapsella on kai isä, ellei kyseessä ole keinohedelmöitetty. Toinen joka minullekin tuli mieleen oli tuo, että joillekin miehille kertyy lapsia useamman naisen kanssa.

        Hän nimenomaan ei nyt oikein osannut ajatella syitä ja seurauksia. Hänen kannattaisi opetella tuota vähän paremmin. 🙂


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Tuo ei kuitenkaan selitä naisten ja miesten välistä kuilua. Sen taustalla ovat ne tapaukset, joissa naisen esikoisen isä on mies, jolla jo ennestään lapsia muiden kanssa. Ja sitten lisäksi osaltaan ne naiset, joiden lapsella ei ole tunnettua isää lainkaan. Noin kolmekymppisenä nainen siis vastentahtoisen lapsettomuuden välttääkseen pystyy halutessaan löytämään lapselle isän hyvin nopeastikin, mutta sellaiseksi valikoituu tai joutuu jo asiassa pätevöitynyt mies.

        Kolmas vaihtoehto olisi sitten hankkiutua raskaaksi, ilman että tuleva isä on siihen lupautunut ja yrittää sitten painostaa tämå parisuhteeseen sitäkin tapahtuu, mutta ainakin kuvittelen, että se ei olisi tapa, jonka miehet toivivat yleistyvän. Valtaosa naisista siis yrittää etsi sellaisen vapaaehtoiseksi isäksi alkavan, joka automaattisesti nykytilanteessa tarkoittaa, että se kasaantuu osalle miehistä.

        Osa naisista tosiaan tekee lapsia myös ilman parisuhdetta ja se tietysti osaltaan vähentää naisia sieltä perheenperustamis markkinoilta. Osa naisista myös pariutuu keskenäön ja se näkyy tuossa tilastossa, koska lesbopareilla on selkeästi useammin lapsia kuin homopareilla, ihan ymmärrettävistä biologisista syistä.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Tuo ei kuitenkaan selitä naisten ja miesten välistä kuilua. Sen taustalla ovat ne tapaukset, joissa naisen esikoisen isä on mies, jolla jo ennestään lapsia muiden kanssa. Ja sitten lisäksi osaltaan ne naiset, joiden lapsella ei ole tunnettua isää lainkaan. Noin kolmekymppisenä nainen siis vastentahtoisen lapsettomuuden välttääkseen pystyy halutessaan löytämään lapselle isän hyvin nopeastikin, mutta sellaiseksi valikoituu tai joutuu jo asiassa pätevöitynyt mies.

        Ai niin ja vielä jos tarkastellaan vielä lisää tilastoja niin huomataan, että naiset jäävät selvästi harvemmin tahtomattaan lapsettomiksi. Tutkimusten mukaan jo noin 15% naisista ilmoittaa olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Sekundäärinen lapsettomuus on sitten paljon yleisempää myös naisilla ja johtuu tutkimusten mukaan pitkälti lastenteon myöhentymisestä.

        Tosin tuossa tilastossa kannattaa tehdä ero sellaisen päätöksen välille, joka on tehty jo nuorena ja sitten sellaisen päätöksen, joks on syntynyt jo pitkällä aikuisiällä. Läheskään kaikilla eivät biologiset kellot tikittele. Nuorena on voinut ajatella, että no ehkä hyvinkin sitten, kun on löytynyt mies ja parisuhde jne. mutta se kello ei sitten kuutenkaan ole alkanut tikitellä. Jos tilanne on tuo, niin iso osa naisista tjee sitten viimeistään 35:na siitä tietoisen päätöksen, että pysyy lapsettomana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se hyvin selittää sen. Mietihän asiaa nyt pikkaisen syvemmin.

        Olet ollut parisuhteessa, joka päättyy eroon, koska haluat jälkikasvua ja toinen arpoo asian kanssa. Etsit uutta parisuhdetta, saadaksesi jälkikasvua. Menetkö uuteen parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka on lapseton ja arpoo lapsikysymyksen kanssa? Vai menetkö parisuhteeseen miehen kanssa, joka haluaa lapsia, vaikka tällä ehkä olisi jo takanaan epäonnistunut liitto?

        Noin se juuri menee monien kohdalla. Miehissä on hirveen paljon sellasii, jotka sanoo "en tiedä" ja "ehkä joskus", ku lapsista puhutaan. Ei siinä, ihan oookoohan se on. Ei kenenkään ole pakko haluta lapsia tai ees tietää haluuko. Tuo vastaus kuitenki karsii tosi tehokkaasti pois tyrkyltä sellaset naiset, jotka tietävät itse haluavansa lapsia ja ovat ehkä jo kerran eronneetkin lapsikysymyksen ja "ehkä joskus" vastauksen takia. Varsinkin kun ikää alkaa olla 30 ja yli, niin toi tilanne korostuu. Nuorempana nainenkin voi vielä arpoa, mutta harva nainen enää arpoo ton kysymyksen kanssa kolmekymppisenä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hän nimenomaan ei nyt oikein osannut ajatella syitä ja seurauksia. Hänen kannattaisi opetella tuota vähän paremmin. 🙂

        En itse asiassa kommentoinut ja edes lukenut kunnolla sinun postausta.

        Hyviä ajatuksia sinullakin.

        Olen samaa mieltä scrg:n kanssa, että alkuperäinen postauksesi ei sisällä selitystä sille erolle:

        Kerrot vain, että kun mies rupeaa haluamaan tehdä lapsia, on nainen lapset jo tehnyt (jonkun miehen kanssa arvatenkin).

        itse olen löytänyt nyt joitakin syitä miksi naisilla on useimmin lapsia kuin miehillä:
        - naiset suosivat samoja miehiä lasten teossa. T
        -keinohedelmöitys
        -yksinäisten naisten tai naisparien yleisemmät adoptiot

        Olisi mukava saada tietoa suuruusluokista noiden kesken.


      • Yogamies kirjoitti:

        En itse asiassa kommentoinut ja edes lukenut kunnolla sinun postausta.

        Hyviä ajatuksia sinullakin.

        Olen samaa mieltä scrg:n kanssa, että alkuperäinen postauksesi ei sisällä selitystä sille erolle:

        Kerrot vain, että kun mies rupeaa haluamaan tehdä lapsia, on nainen lapset jo tehnyt (jonkun miehen kanssa arvatenkin).

        itse olen löytänyt nyt joitakin syitä miksi naisilla on useimmin lapsia kuin miehillä:
        - naiset suosivat samoja miehiä lasten teossa. T
        -keinohedelmöitys
        -yksinäisten naisten tai naisparien yleisemmät adoptiot

        Olisi mukava saada tietoa suuruusluokista noiden kesken.

        Harmiksen avauksesta se selvisikin:

        "Miettisen mukaan ero johtuu siitä, että miehet saavat useammin lapsia monen eri kumppanin kanssa kuin naiset. Naisparit ja itselliset äidit eivät vaikuta jakaumaan yhtä merkittävästi.""


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        En itse asiassa kommentoinut ja edes lukenut kunnolla sinun postausta.

        Hyviä ajatuksia sinullakin.

        Olen samaa mieltä scrg:n kanssa, että alkuperäinen postauksesi ei sisällä selitystä sille erolle:

        Kerrot vain, että kun mies rupeaa haluamaan tehdä lapsia, on nainen lapset jo tehnyt (jonkun miehen kanssa arvatenkin).

        itse olen löytänyt nyt joitakin syitä miksi naisilla on useimmin lapsia kuin miehillä:
        - naiset suosivat samoja miehiä lasten teossa. T
        -keinohedelmöitys
        -yksinäisten naisten tai naisparien yleisemmät adoptiot

        Olisi mukava saada tietoa suuruusluokista noiden kesken.

        Näistä löytyy ihan tutkimustietoa, jos oikeasti kiinnostaa. Ei muuta kun ristiinvertailemaan tilastoja, tilastokeskuksen sivuilla. Ja ovathan täsät samasta asiasta ihan tuota ammatikseen tutkivatkin mm. tuolta väestöliitosta kommentoineet useaan otteeseen tässä tämän syntyvyyskeskustelun tiimoilla. Noissa on moneen kertaan todettu, että juurisyyt ovat noita luettelemiani.

        1) lastenteko jätetään liian myöhäiseen, joka vähentää kokonaislapsilukua ja pariskunnat eivät saa haluamaansa määrää lapsia

        2) lapsitoiveet eivät pariutuneilla kohtaa ja useammin se, joka ei halua tai ei tiedä haluaako tai haluaako vielä odottaa, on mies

        3) kohta 2 johtaa hyvin usein eroihin

        4) vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on kasvanut rajusti

        Toimenpide-ehdotuksina on esitetty, että vapaaehtoisesti lapsettomiin ei ole mitään syytä kohdistaa mitään toimia. Ihmisellä on oikeus ja syytäkin pysyä lapsettomana, jos hän ei halua lapsia. Sen sijaan olisi syytä miettiä miten lapsenteon aloittamista voisi aikaistaa heillä, jotka tietävät haluavansa lapsia. Tällöin olisi todennäköisempää, että he saisivat haluamansa määrän lapsia. Lisäksi erityisesti miesten tietoisuutta siitä, että lpsentekoa ei voi lykätä loputtomiin pitäisi lisätä. Miehillä kun o tutkimusten muknaan aidosti ihan tolkuttomia aukkoja tuossa tuon puolen ymmärtämisessä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Harmiksen avauksesta se selvisikin:

        "Miettisen mukaan ero johtuu siitä, että miehet saavat useammin lapsia monen eri kumppanin kanssa kuin naiset. Naisparit ja itselliset äidit eivät vaikuta jakaumaan yhtä merkittävästi.""

        En väittänyt heidän vaikuttavan suuresti, mutta kyllä he siinä tilastossa näkyvät. Lisäksi tuo "itseellinen äiti" on tietyllä tavalla harhaanjohtava käsite. Yleisestihän sillä tarkoitetaan hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulleita yksinhuoltajanaisia. Suomessa on kuitenkin hyvin paljon myös sellaisia naisia, jotka "hankkiutuvat" täysin tietoisesti raskaaksi luomumenetelmin, parisuhteen ulkopuolella. He ovat ajatustasolla aivan yhtä "itseellisiä", mutta eivät tietenkään näy noissa tilastoissa.

        Lisäksi on sitten se vielä tuotakin suurempi naisryhmä, joka menee parisuhteeseen, tietoisena, että sillä parisuhteella on riski kariutua ja tekee lapsia siihen parisuhteeseen. He eivät siis varsinaisesti ole itseellisiä, mutta täysin tietoisia siitä mahdollisuudesta. Tässä päätöksessä painaa suurimpana se miehen vapaaehtoisuus tulla isäksi ja jopa halukin siihen ja usein myös se, että mies kuitenkin hoitaa ne mahdolliset aikaisemmatkin lapsensa hyvin ja oman osuutensa heidän elämässään. Tällöin se riski siitä mahdollisesta erosta johtuen ei ole niin suuri.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se hyvin selittää sen. Mietihän asiaa nyt pikkaisen syvemmin.

        Olet ollut parisuhteessa, joka päättyy eroon, koska haluat jälkikasvua ja toinen arpoo asian kanssa. Etsit uutta parisuhdetta, saadaksesi jälkikasvua. Menetkö uuteen parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka on lapseton ja arpoo lapsikysymyksen kanssa? Vai menetkö parisuhteeseen miehen kanssa, joka haluaa lapsia, vaikka tällä ehkä olisi jo takanaan epäonnistunut liitto?

        Miten nämä "arpovat" ja "eronneet" nyt olisivat ainoat vaihtoehdot? Oletuksesi on että kaikilla miehillä, jotka oikeasti haluaisivat lapsia niitä jo automaattisesti on?

        Paljon todennäköisempänä pidän sitä, että ne mahdolliset muut vaihtoehdot eivät sitten vaan ole erinäisistä syistä muuten kiinnostavia. Tuota naiset tuskin haluavat myöntää, koska silloin "syyllisyyttä" tapahtumiin ei voi vierittää kokonaan miesten viaksi.

        Minun ennustajanlahjoillani en pidä myöskään mitenkään epätodennäköisenä, että kiireessä lapsien tekemiseksi kyhätty liitto tulisi myöskin yhtä lailla "epäonnistumaan". Se nyt vaan ei ole tuossa tilanteessa oleellista.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Harmiksen avauksesta se selvisikin:

        "Miettisen mukaan ero johtuu siitä, että miehet saavat useammin lapsia monen eri kumppanin kanssa kuin naiset. Naisparit ja itselliset äidit eivät vaikuta jakaumaan yhtä merkittävästi.""

        Syy tuollehan selvitettiin tässä: "Olet ollut parisuhteessa, joka päättyy eroon, koska haluat jälkikasvua ja toinen arpoo asian kanssa. Etsit uutta parisuhdetta, saadaksesi jälkikasvua. Menetkö uuteen parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka on lapseton ja arpoo lapsikysymyksen kanssa? Vai menetkö parisuhteeseen miehen kanssa, joka haluaa lapsia, vaikka tällä ehkä olisi jo takanaan epäonnistunut liitto?"

        Jos tuo jäi vielä jollain tasolla epäselväksi. Riski siihen, että arvot tuon arpojan kanssa tuota lapsikysymystä vielä viiden vuoden päästä, on hyvin suuri. Sellaisen yksilön kohdalla, joka ehdottomasti haluaa lapsia, tuo riski on liian suuri. Sitten taas riski sille, että jäät totaaliyksinhuoltajaksi, on selkeästi suurempi, jos menet hankkiutumaan raskaaksi vastoin tuollaisen arpojan toiveita. Lisäksi valtaosa ihmisistä kokee tuollaisen toiminnan myös ihan moraalisesti vääräksi. Tähän on vaikuttanut se, että toimiva ehkäisy on olemassa ja aitoja vahinkoja sattuu nykyään harvoin. Aiemmin kun sitä ehkäisyä ei ollut, niin ei tuollaista arpomista ollut mahdollista harrastaa. Parisuhde oli liki vääjäämättä yhtäkuin lapsia.

        Sen sijaan sellaisen miehen kanssa, jolla on jo lapsia vaikkapa aiemmasta liitosta, se hänen toimintansa niitä jo olemassa olevia lapsia kohtaan kertoo hyvin siitä miten hän tulisi kohtelemaan sitä uutta suunniteltua lasta, jos ero sattuu. Tuollaisen miehen käytös on siis helpommin ennustettavissa ja vaikka ainakaan kovin moni tuskin lähtee parisuhteeseen tietoisesti vain eroamaan, niin se mahdollisuus kannattaa nykyään aina ottaa huomioon.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Miten nämä "arpovat" ja "eronneet" nyt olisivat ainoat vaihtoehdot? Oletuksesi on että kaikilla miehillä, jotka oikeasti haluaisivat lapsia niitä jo automaattisesti on?

        Paljon todennäköisempänä pidän sitä, että ne mahdolliset muut vaihtoehdot eivät sitten vaan ole erinäisistä syistä muuten kiinnostavia. Tuota naiset tuskin haluavat myöntää, koska silloin "syyllisyyttä" tapahtumiin ei voi vierittää kokonaan miesten viaksi.

        Minun ennustajanlahjoillani en pidä myöskään mitenkään epätodennäköisenä, että kiireessä lapsien tekemiseksi kyhätty liitto tulisi myöskin yhtä lailla "epäonnistumaan". Se nyt vaan ei ole tuossa tilanteessa oleellista.

        Koska noin se todellisuudessa pitkälti menee. Varsinkin kun lisätään yhtälöön vielä kohtaanto-ongema, niin vyyhti on valmis. Kullakin alueella on kaikesta huolimatta suhteellisen rajallinen tuon valinnanvara. Sellaisia täysin "uusia" sopivia yksilöitä en ihan kauheasti millekään alueelle Suomessa putkahtele jostain tyhjästä. Ei ainakaan siinä määrin, että heitä riittäisi kaikille. Jos pariskunta eroaa tämän lapsikysymyksen vuoksi, niin siitä vapautuu markkinoille tasan 2 yksilöä, toinen lapsia haluava ja toinen "arpoja". Ei tuo tilanne muutu mihinkään sen eron jälkeen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koska noin se todellisuudessa pitkälti menee. Varsinkin kun lisätään yhtälöön vielä kohtaanto-ongema, niin vyyhti on valmis. Kullakin alueella on kaikesta huolimatta suhteellisen rajallinen tuon valinnanvara. Sellaisia täysin "uusia" sopivia yksilöitä en ihan kauheasti millekään alueelle Suomessa putkahtele jostain tyhjästä. Ei ainakaan siinä määrin, että heitä riittäisi kaikille. Jos pariskunta eroaa tämän lapsikysymyksen vuoksi, niin siitä vapautuu markkinoille tasan 2 yksilöä, toinen lapsia haluava ja toinen "arpoja". Ei tuo tilanne muutu mihinkään sen eron jälkeen.

        Koko ajanhan on olemassa ja elää paljon ihmisiä parisuhteiden ulkopuolella. He eivät vaan ole sopivia. Eikö tämä ole vain darwinistista luonnonvalintaa? Hyvinvointiyhteiskunta vain mahdollistaa sen, että nainen ei ota minkäänlaista riskiä siinä, että lapsen isän ei tarvitse kovin konkreettisesti pitää huolta lapsistaan.

        Jostain pitäisi kuitenkin löytää syy sille, miksi tämä ilmiö tapahtuu erityisen voimakkaasti juuri Suomessa. Vai onko jokin syy sille, että juuri suomalaisissa miehissä on erityisen paljon arpojia?


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Miten nämä "arpovat" ja "eronneet" nyt olisivat ainoat vaihtoehdot? Oletuksesi on että kaikilla miehillä, jotka oikeasti haluaisivat lapsia niitä jo automaattisesti on?

        Paljon todennäköisempänä pidän sitä, että ne mahdolliset muut vaihtoehdot eivät sitten vaan ole erinäisistä syistä muuten kiinnostavia. Tuota naiset tuskin haluavat myöntää, koska silloin "syyllisyyttä" tapahtumiin ei voi vierittää kokonaan miesten viaksi.

        Minun ennustajanlahjoillani en pidä myöskään mitenkään epätodennäköisenä, että kiireessä lapsien tekemiseksi kyhätty liitto tulisi myöskin yhtä lailla "epäonnistumaan". Se nyt vaan ei ole tuossa tilanteessa oleellista.

        Sä unohdat nyt taitavasti kokonaan sen, että ei ole olemassakaan mitään suurta yhtenäistä suomalaista "sunkkupoolia" josta kuka vaan voisi näppärästi pariutua kenen tahansa kanssa. Maantiede ja etäisyydet ovat ainakin vielä tällä hetkellä olemassaoleva ongelma, kun teleportaatiota ei ole käytössä.

        Kärjistetysti, Suomessa lapsettomat, mutta lapsia haluavat, sinkkumiehet ovat maaseudulla ja lapsettomat, mutta lapsia haluavat, sinkkunaiset ovat kaupungeissa. Kumpikaan noista ryhmistä ei suurenamassana ole halukas siirtymään toistensa asuinseuduille. Nuo naiset pystyvät saamaan lapsia, mutta niille yksinäisille sinkkumiehille se on selkeästi hankalampi operaatio. Tämä luo automaattisesti epäsuhdan tuohon prosenttilukuun.

        Tuohon edelliseen sitten lisätään se, että siellä kaupungeissakaan kaikki miehet eivät halua lapsia tai tiedä haluavatko lapsia tai haluavat lapsia "myöhemmin" ja naiset kuitenkin pääsääntoisesti kunnioittavat tuota miehen tahtoa ja ehkäisy mahdollistaa sen, että vahinkoja ei juurikaan tapahdu. Sitten lisätään yhtälöön se, että pariskunnat eroavat ja myös se, että ihmiset myös pettävät toisiaan ja lopputulemana on varsin automaattisesti se, että isyys kasautuu vain osalle miehiä. Osa miehistä karsii itsensä pois tuolla arpomisella, osa taas asumispaikkansa valinnalla jne. En tarkoita tuolla edellisellä lauseella syyllistää noita miehiä tilanteesta. Tarkoitus on vain todeta kylmät faktat, jotka kannattaa tiedostaa, ettei tilanne tule yllätyksenä. Moni mies ajattelee, että kyllä miehellä riittää aikaa tuohon perheen perustamiseen. Vaikka se periaatteessa on biologiselta kantilta ihan totta, niin valtaosalle se ei kuitenkaan käytännön elämässä mene noin. 40 vuotta on Suomessa se raja, jonka jälkeen miehetkään enää hyvin harvoin saavat ensimmäistä lastaan.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Koko ajanhan on olemassa ja elää paljon ihmisiä parisuhteiden ulkopuolella. He eivät vaan ole sopivia. Eikö tämä ole vain darwinistista luonnonvalintaa? Hyvinvointiyhteiskunta vain mahdollistaa sen, että nainen ei ota minkäänlaista riskiä siinä, että lapsen isän ei tarvitse kovin konkreettisesti pitää huolta lapsistaan.

        Jostain pitäisi kuitenkin löytää syy sille, miksi tämä ilmiö tapahtuu erityisen voimakkaasti juuri Suomessa. Vai onko jokin syy sille, että juuri suomalaisissa miehissä on erityisen paljon arpojia?

        Tietysti on. Nuo yksilöt eivät kuitenkaan riitä noita prosenttilukuja selittämään. Suomalaisista vain noin 5 prosenttia on sellaisia, jotka eivät ole koskaan olleet parisuhteessa. Tuo määrä on siis aivan yhtä lailla marginaalinen, kuin vaikka nuo lesbot ja itseelliset. Lisäksi tietysti on syytä todeta, että oletatko kaikkien tuosta porukasta haluavan lapsia?

        Eivätkö muuten sellaiset, jotka valitsevat vapaaehtoisen lapsettomuuden, ole myöskin tavallaan Darwinistista luonnonvalintaa? Kannattaa noita prosentteja tuijottaessaan pitää mielessä se, että nykyään tuo noin 15% molemmista sukupuolista ilmoittaa toivelapsiluvukseen 0 ja sanoo olevansa vela.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Koko ajanhan on olemassa ja elää paljon ihmisiä parisuhteiden ulkopuolella. He eivät vaan ole sopivia. Eikö tämä ole vain darwinistista luonnonvalintaa? Hyvinvointiyhteiskunta vain mahdollistaa sen, että nainen ei ota minkäänlaista riskiä siinä, että lapsen isän ei tarvitse kovin konkreettisesti pitää huolta lapsistaan.

        Jostain pitäisi kuitenkin löytää syy sille, miksi tämä ilmiö tapahtuu erityisen voimakkaasti juuri Suomessa. Vai onko jokin syy sille, että juuri suomalaisissa miehissä on erityisen paljon arpojia?

        "Vai onko jokin syy sille, että juuri suomalaisissa miehissä on erityisen paljon arpojia?"

        Kannattaa tarkastella sitä tapaa, jolla Suomessa puhutaan lapsista ja perheestä. En osaa sanoa mistä se on saanut alkunsa, mutta yleisessä keskustelussa meillä koetaan lapset taakaksi ja riesaksi ja rajoitteeksi jne. Tuo korostuu erityisesti miesten kohdalla siinä puheessa. Sellainen "hyväntahtoinen" naljailu lapsen saamisesta on miestä kohtaan lähestulkoon vakio, naista useinmiten vain vilpittömästi onnitellaan ja sellaiset naljailijat ovat harvinaisia. Meillä ei enää kuulu kulttuuriin sellainen ajattelu, joka monessa muussa paikassa on edelleen vallalla, että lapsessa on tulevaisuus jne. Vaikka tuo on aika raju yleistys, mutta kyllä se tavallaan pitää ihan paikkansa, että Suomi on melko lapsivihamielinenkin yhteiskunta.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Koko ajanhan on olemassa ja elää paljon ihmisiä parisuhteiden ulkopuolella. He eivät vaan ole sopivia. Eikö tämä ole vain darwinistista luonnonvalintaa? Hyvinvointiyhteiskunta vain mahdollistaa sen, että nainen ei ota minkäänlaista riskiä siinä, että lapsen isän ei tarvitse kovin konkreettisesti pitää huolta lapsistaan.

        Jostain pitäisi kuitenkin löytää syy sille, miksi tämä ilmiö tapahtuu erityisen voimakkaasti juuri Suomessa. Vai onko jokin syy sille, että juuri suomalaisissa miehissä on erityisen paljon arpojia?

        No mutta juu, jos et halua uskoa tilastoja (jotka suomessa ovat hyvin kattavia), etkä halua uskoa tätä asiaa työkseen tutkivia, niin melko turhahan tästä on keskustella enempää. Jos on helpompaa yksinkertaistaa tämä vyyhti siihen, että "naiset ovat liian nirsoja", niin käyhän se. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näistä löytyy ihan tutkimustietoa, jos oikeasti kiinnostaa. Ei muuta kun ristiinvertailemaan tilastoja, tilastokeskuksen sivuilla. Ja ovathan täsät samasta asiasta ihan tuota ammatikseen tutkivatkin mm. tuolta väestöliitosta kommentoineet useaan otteeseen tässä tämän syntyvyyskeskustelun tiimoilla. Noissa on moneen kertaan todettu, että juurisyyt ovat noita luettelemiani.

        1) lastenteko jätetään liian myöhäiseen, joka vähentää kokonaislapsilukua ja pariskunnat eivät saa haluamaansa määrää lapsia

        2) lapsitoiveet eivät pariutuneilla kohtaa ja useammin se, joka ei halua tai ei tiedä haluaako tai haluaako vielä odottaa, on mies

        3) kohta 2 johtaa hyvin usein eroihin

        4) vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on kasvanut rajusti

        Toimenpide-ehdotuksina on esitetty, että vapaaehtoisesti lapsettomiin ei ole mitään syytä kohdistaa mitään toimia. Ihmisellä on oikeus ja syytäkin pysyä lapsettomana, jos hän ei halua lapsia. Sen sijaan olisi syytä miettiä miten lapsenteon aloittamista voisi aikaistaa heillä, jotka tietävät haluavansa lapsia. Tällöin olisi todennäköisempää, että he saisivat haluamansa määrän lapsia. Lisäksi erityisesti miesten tietoisuutta siitä, että lpsentekoa ei voi lykätä loputtomiin pitäisi lisätä. Miehillä kun o tutkimusten muknaan aidosti ihan tolkuttomia aukkoja tuossa tuon puolen ymmärtämisessä.

        Feminististä kirjoittelua! 😍 Lisää tällaista! 👍

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sä unohdat nyt taitavasti kokonaan sen, että ei ole olemassakaan mitään suurta yhtenäistä suomalaista "sunkkupoolia" josta kuka vaan voisi näppärästi pariutua kenen tahansa kanssa. Maantiede ja etäisyydet ovat ainakin vielä tällä hetkellä olemassaoleva ongelma, kun teleportaatiota ei ole käytössä.

        Kärjistetysti, Suomessa lapsettomat, mutta lapsia haluavat, sinkkumiehet ovat maaseudulla ja lapsettomat, mutta lapsia haluavat, sinkkunaiset ovat kaupungeissa. Kumpikaan noista ryhmistä ei suurenamassana ole halukas siirtymään toistensa asuinseuduille. Nuo naiset pystyvät saamaan lapsia, mutta niille yksinäisille sinkkumiehille se on selkeästi hankalampi operaatio. Tämä luo automaattisesti epäsuhdan tuohon prosenttilukuun.

        Tuohon edelliseen sitten lisätään se, että siellä kaupungeissakaan kaikki miehet eivät halua lapsia tai tiedä haluavatko lapsia tai haluavat lapsia "myöhemmin" ja naiset kuitenkin pääsääntoisesti kunnioittavat tuota miehen tahtoa ja ehkäisy mahdollistaa sen, että vahinkoja ei juurikaan tapahdu. Sitten lisätään yhtälöön se, että pariskunnat eroavat ja myös se, että ihmiset myös pettävät toisiaan ja lopputulemana on varsin automaattisesti se, että isyys kasautuu vain osalle miehiä. Osa miehistä karsii itsensä pois tuolla arpomisella, osa taas asumispaikkansa valinnalla jne. En tarkoita tuolla edellisellä lauseella syyllistää noita miehiä tilanteesta. Tarkoitus on vain todeta kylmät faktat, jotka kannattaa tiedostaa, ettei tilanne tule yllätyksenä. Moni mies ajattelee, että kyllä miehellä riittää aikaa tuohon perheen perustamiseen. Vaikka se periaatteessa on biologiselta kantilta ihan totta, niin valtaosalle se ei kuitenkaan käytännön elämässä mene noin. 40 vuotta on Suomessa se raja, jonka jälkeen miehetkään enää hyvin harvoin saavat ensimmäistä lastaan.

        Haen nyt edelleen sitä, mikä erottaa Suomea muusta maailmasta tai paremminkin muusta läntisestä Euroopasta. Olisiko sitten syynä juuri tuo, että Suomessa naiset ja miehet elävät sen verran suurina määrinä etäällä toisistaan, että se voidaan sitten lukea tilastoista lapsettomuutena.

        Omalla kohdalla mietin jonkin verran missä vaiheessa vähennän entisestään työntekoa ja muuta yhteiskunnan oravanpyörän pyörittämistä. Koska vaikka käärinliinassa ei ole taskuja, niin lapsilla olisi taskut. Mutta lapsettomana on vapaa tuollaisista murheista. Jos tällainen ajatusmalli on yleisempikin, niin uskon sen näkyvän väistämättä ei niin kivasti yhteiskunnassa. Aika paljon menneiden vuosikymmenien saavutuksista on saatu sillä motivaatiolla, että vanhemmat ovat halunneet että lapsilla olisi paremmin. Nyt yhä harvempaa kiinnostaa.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Haen nyt edelleen sitä, mikä erottaa Suomea muusta maailmasta tai paremminkin muusta läntisestä Euroopasta. Olisiko sitten syynä juuri tuo, että Suomessa naiset ja miehet elävät sen verran suurina määrinä etäällä toisistaan, että se voidaan sitten lukea tilastoista lapsettomuutena.

        Omalla kohdalla mietin jonkin verran missä vaiheessa vähennän entisestään työntekoa ja muuta yhteiskunnan oravanpyörän pyörittämistä. Koska vaikka käärinliinassa ei ole taskuja, niin lapsilla olisi taskut. Mutta lapsettomana on vapaa tuollaisista murheista. Jos tällainen ajatusmalli on yleisempikin, niin uskon sen näkyvän väistämättä ei niin kivasti yhteiskunnassa. Aika paljon menneiden vuosikymmenien saavutuksista on saatu sillä motivaatiolla, että vanhemmat ovat halunneet että lapsilla olisi paremmin. Nyt yhä harvempaa kiinnostaa.

        Suomi on pinta-alaltaan kuitenkin aika suuri, noin matka-aikoina mitattuna. Lisäksi Suomi on hyvin harvaan asuttu. Eli juu, kyllä nuo Suomen erityispiirteet tietysti näkyvät tuossa tilastossa. Vaikka Suomessa syntyvyys ei ole edes Euroopan matalinta, niin täysin lapsettomien määrä on Euroopan kärkikastissa. Suuret etäisyydet (ihmisen mittakaavassa) ja selkeä eriytyminen sukupuolten suosituimmissa asuinpaikoissa ei voi olla vaikuttamatta tilanteeseen.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Haen nyt edelleen sitä, mikä erottaa Suomea muusta maailmasta tai paremminkin muusta läntisestä Euroopasta. Olisiko sitten syynä juuri tuo, että Suomessa naiset ja miehet elävät sen verran suurina määrinä etäällä toisistaan, että se voidaan sitten lukea tilastoista lapsettomuutena.

        Omalla kohdalla mietin jonkin verran missä vaiheessa vähennän entisestään työntekoa ja muuta yhteiskunnan oravanpyörän pyörittämistä. Koska vaikka käärinliinassa ei ole taskuja, niin lapsilla olisi taskut. Mutta lapsettomana on vapaa tuollaisista murheista. Jos tällainen ajatusmalli on yleisempikin, niin uskon sen näkyvän väistämättä ei niin kivasti yhteiskunnassa. Aika paljon menneiden vuosikymmenien saavutuksista on saatu sillä motivaatiolla, että vanhemmat ovat halunneet että lapsilla olisi paremmin. Nyt yhä harvempaa kiinnostaa.

        Lisäksi voidaan tietysti pohtia myös sitä, että mistä johtuu tuo hyvin matalan syntyvyyden maiden joukossakin suorastaan hurja itsensä vapaaehtoiseksi lapsettomiksi määrittävien prosenttiluku. Vaikka minusta ainakin on hyvä, että ihmisellä on mahdollisuus ja oikeus olla tekemättä lapsia, niin silti olisi hyvä miettiä mitkä ne syyt ovat, jotka vievät ajatukset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Minusta tieto ja ymmärrys olisi aina hyvästä, vaikka itse tilanne hyväksyttäisiinkin, eikä sitä olisi tarpeen pyrkiä muuttamaan. Tuosta on puhuttu paljon ja kauhisteltukin tuon luvun kasvua (vielä 90-luvulla noiden ihmisten määrä oli 2%), mutta syistä on aika vaikea löytää hyvää tutkimustietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Feminististä kirjoittelua! 😍 Lisää tällaista! 👍

        🦄

        Mä en olekaan koskaan ajatellut itseäni varsinaisesti feministisenä. Enemmän niin, että tykkään faktoista ja tutkitusta tiedosta, enkä jaksa keskustella mutujen pohjalta. Mutta kiitos. Tässä tapauksessa voin ottaa myös tuon feminismin ihan kohteliaisuutena. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en olekaan koskaan ajatellut itseäni varsinaisesti feministisenä. Enemmän niin, että tykkään faktoista ja tutkitusta tiedosta, enkä jaksa keskustella mutujen pohjalta. Mutta kiitos. Tässä tapauksessa voin ottaa myös tuon feminismin ihan kohteliaisuutena. 🙂

        Juu, ota kohteliaisuutena! 👍✨

        En minäkään pidä itseäni feministinä. 🤭 Tällä palstalla nyt vain on käynyt niin, että tasa-arvoa puolustava henkilö, joka kutsuu itseään feministiksi, leimataan feministiksi.

        On virkistävää nähdä faktoihin perustuvaa keskustelua! Harvoinhan faktoihin tukeutuvat keskustelijat esittävät naisvihamielisiä kommentteja. Ehkä nyt joku Kynämies, mutta hän keskustelee jo jossain muualla.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäksi voidaan tietysti pohtia myös sitä, että mistä johtuu tuo hyvin matalan syntyvyyden maiden joukossakin suorastaan hurja itsensä vapaaehtoiseksi lapsettomiksi määrittävien prosenttiluku. Vaikka minusta ainakin on hyvä, että ihmisellä on mahdollisuus ja oikeus olla tekemättä lapsia, niin silti olisi hyvä miettiä mitkä ne syyt ovat, jotka vievät ajatukset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Minusta tieto ja ymmärrys olisi aina hyvästä, vaikka itse tilanne hyväksyttäisiinkin, eikä sitä olisi tarpeen pyrkiä muuttamaan. Tuosta on puhuttu paljon ja kauhisteltukin tuon luvun kasvua (vielä 90-luvulla noiden ihmisten määrä oli 2%), mutta syistä on aika vaikea löytää hyvää tutkimustietoa.

        Tuolla on kyselytutkimustietoa, en tiedä miten laadukasta:

        https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/vapaaehtoinen-lapsettomuus-yleistyy-suomessa/

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla on kyselytutkimustietoa, en tiedä miten laadukasta:

        https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/vapaaehtoinen-lapsettomuus-yleistyy-suomessa/

        🦄

        Väestöliiton tutkimukset ovat yleensä ihan laadukkaita, mutta tuokin on suht vanha jo, eikä ihan hirveän laajasti ole varsinaisesti kyselty niitä ihmisten henkilökohtaisia syitä valinnalle. Tuo on enemmän tuollaista tilastojen avaamista, vailla mitään kyselyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomi on pinta-alaltaan kuitenkin aika suuri, noin matka-aikoina mitattuna. Lisäksi Suomi on hyvin harvaan asuttu. Eli juu, kyllä nuo Suomen erityispiirteet tietysti näkyvät tuossa tilastossa. Vaikka Suomessa syntyvyys ei ole edes Euroopan matalinta, niin täysin lapsettomien määrä on Euroopan kärkikastissa. Suuret etäisyydet (ihmisen mittakaavassa) ja selkeä eriytyminen sukupuolten suosituimmissa asuinpaikoissa ei voi olla vaikuttamatta tilanteeseen.

        Suomen erityispiirre on kuitenkin naisten ja miesten välinen ero, ei varsinaisesti alhainen syntyvyys tai lapsettomien määrä. Ja siihen voi väestön "kohtaamattomuudella" olla osuutensa.

        Naisten lapsettomuudessa on viime vuosikymmeninä ollut huomattavia eroja Euroopan sisälläkin: saksankielisessä Euroopassa ja Britanniassa lapsettomuus on ollut paljon tavallisempaa, kun taas Skandinaviassa ja Etelä-Euroopassa harvinaisempaa. Sveitsi esim. on ollut aivan kärjessä lapsettomien määrässä ja se on kuitenkin yksi Euroopan tiheimmin asuttuja maita. Mutta Sveitsissä, Itävallassa ja Hollannissa naisten ja miesten lapsettomuuden ero on pientä. Tässä asiassa sukupuolten tasa-arvo toimii niissä paljon paremmin.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Suomen erityispiirre on kuitenkin naisten ja miesten välinen ero, ei varsinaisesti alhainen syntyvyys tai lapsettomien määrä. Ja siihen voi väestön "kohtaamattomuudella" olla osuutensa.

        Naisten lapsettomuudessa on viime vuosikymmeninä ollut huomattavia eroja Euroopan sisälläkin: saksankielisessä Euroopassa ja Britanniassa lapsettomuus on ollut paljon tavallisempaa, kun taas Skandinaviassa ja Etelä-Euroopassa harvinaisempaa. Sveitsi esim. on ollut aivan kärjessä lapsettomien määrässä ja se on kuitenkin yksi Euroopan tiheimmin asuttuja maita. Mutta Sveitsissä, Itävallassa ja Hollannissa naisten ja miesten lapsettomuuden ero on pientä. Tässä asiassa sukupuolten tasa-arvo toimii niissä paljon paremmin.

        Kuten tuossa aiemmin on todettu jo monessa viestissä, niin asiaa on tutkittu ihan kyllästymisene saakka viimevuosina ja Suomessa on kattavaa tilastodataa ja kyselyitä vaikka muille jakaa. Jos ei tuohon tutkittuun tietoon usko, niin sitten voi toki myös mutuilla ja keksi mitä mielikuviteksellisempia hypoteeseja.

        Kukaan ei ainakaan tässä kohtaa ole kertaakaan väittänyt, että olisi olemassa yksi ainoa selittävä syy. Sellaista yhtä ainoaa syytä ei ole olemassakaan, vaan kysymys on useamman tekijän summasta, jota tosiaan on tuossa avattu moneen kertaan. Esimerkiksi tuo pätkäsi "Sveitsi esim. on ollut aivan kärjessä lapsettomien määrässä ja se on kuitenkin yksi Euroopan tiheimmin asuttuja maita. Mutta Sveitsissä, Itävallassa ja Hollannissa naisten ja miesten lapsettomuuden ero on pientä. Tässä asiassa sukupuolten tasa-arvo toimii niissä paljon paremmin." tukee täydellisesti juuri tuota Suomen erityispiirrettä, että meillä kohtaamattomuus on iso ongelma (kuten on tosiaan monessa viestissä tuossa jo edellä todettu).


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Suomen erityispiirre on kuitenkin naisten ja miesten välinen ero, ei varsinaisesti alhainen syntyvyys tai lapsettomien määrä. Ja siihen voi väestön "kohtaamattomuudella" olla osuutensa.

        Naisten lapsettomuudessa on viime vuosikymmeninä ollut huomattavia eroja Euroopan sisälläkin: saksankielisessä Euroopassa ja Britanniassa lapsettomuus on ollut paljon tavallisempaa, kun taas Skandinaviassa ja Etelä-Euroopassa harvinaisempaa. Sveitsi esim. on ollut aivan kärjessä lapsettomien määrässä ja se on kuitenkin yksi Euroopan tiheimmin asuttuja maita. Mutta Sveitsissä, Itävallassa ja Hollannissa naisten ja miesten lapsettomuuden ero on pientä. Tässä asiassa sukupuolten tasa-arvo toimii niissä paljon paremmin.

        Sitä en tiedä, että pitäisikö Suomessa naiset pakottaa maalle, vai miehet kaupunkiin. Itse en varsinaisesti usko siihen, että kenenkään pakottaminen mihinkään, lisäisi yleistä hyvinvointia.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Miten nämä "arpovat" ja "eronneet" nyt olisivat ainoat vaihtoehdot? Oletuksesi on että kaikilla miehillä, jotka oikeasti haluaisivat lapsia niitä jo automaattisesti on?

        Paljon todennäköisempänä pidän sitä, että ne mahdolliset muut vaihtoehdot eivät sitten vaan ole erinäisistä syistä muuten kiinnostavia. Tuota naiset tuskin haluavat myöntää, koska silloin "syyllisyyttä" tapahtumiin ei voi vierittää kokonaan miesten viaksi.

        Minun ennustajanlahjoillani en pidä myöskään mitenkään epätodennäköisenä, että kiireessä lapsien tekemiseksi kyhätty liitto tulisi myöskin yhtä lailla "epäonnistumaan". Se nyt vaan ei ole tuossa tilanteessa oleellista.

        "Minun ennustajanlahjoillani en pidä myöskään mitenkään epätodennäköisenä, että kiireessä lapsien tekemiseksi kyhätty liitto tulisi myöskin yhtä lailla "epäonnistumaan". Se nyt vaan ei ole tuossa tilanteessa oleellista."

        Yksi mun mielestäni suorastaan tragikoominen tutkimustieto on se, että eronneet äidit, kokevat parisuhteessa olevia äitejä huomattavasti useammin, että vastuu lapsista ja näiden kasvatuksesta ja hoidosta jakautuu tasaisesti. Toisaalta täysin ymmärrettävää, kun valtaosa eroperheistä noudattaa nykyään vuoroviikkomallia, mutta toisaalta ihan älyttömän traagista, että siihen tarvitaan ero, jotta mies ottaa (joutuu ottamaan) puolet vastuusta. Onhan se nyt järjellä ajatellen myös koomista, että eronnut yhteishuoltaja äiti kokee oman jaksamisensa paremmaksi kuin edelleen parisuhteessa oleva vastinparinsa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sitä en tiedä, että pitäisikö Suomessa naiset pakottaa maalle, vai miehet kaupunkiin. Itse en varsinaisesti usko siihen, että kenenkään pakottaminen mihinkään, lisäisi yleistä hyvinvointia.

        Ei pitäisi yhtään mitään.

        Itse ainakin näen vain mielenkiintoisen ilmiön, jonka syitä voi arvuutella. Kuten voi myös arvuutella ja ennustaa sitä, miten ilmiö toimii syynä ja saa aikaan seurauksia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Minun ennustajanlahjoillani en pidä myöskään mitenkään epätodennäköisenä, että kiireessä lapsien tekemiseksi kyhätty liitto tulisi myöskin yhtä lailla "epäonnistumaan". Se nyt vaan ei ole tuossa tilanteessa oleellista."

        Yksi mun mielestäni suorastaan tragikoominen tutkimustieto on se, että eronneet äidit, kokevat parisuhteessa olevia äitejä huomattavasti useammin, että vastuu lapsista ja näiden kasvatuksesta ja hoidosta jakautuu tasaisesti. Toisaalta täysin ymmärrettävää, kun valtaosa eroperheistä noudattaa nykyään vuoroviikkomallia, mutta toisaalta ihan älyttömän traagista, että siihen tarvitaan ero, jotta mies ottaa (joutuu ottamaan) puolet vastuusta. Onhan se nyt järjellä ajatellen myös koomista, että eronnut yhteishuoltaja äiti kokee oman jaksamisensa paremmaksi kuin edelleen parisuhteessa oleva vastinparinsa.

        Vanhemmillani ja niiden sukupolvella yleisemminkin oli aika selvät roolit lasten kanssa: molemmille riitti vastuuta. En tiedä menikö vastuut tasan, mutta vaikea sitä olisi ollut mitatakaan kun asiat eivät olleet yhteismitallisia. Nykyisen tasa-arvon puute oikeastaan myös helpotti niiden elämää kun oli paljon asioita joista niiden ei tarvinnut huolehtia. Jos toinen ei olisi huolehtinut niin sitten ei huolehtinut kukaan.

        Itse ainakin koen, että 2000-luvun lapsiperhearki olisi jo pelkästään periaatetasolla ihan helvetin rasittavaa. Ihan sama yrittäisikö sitä yhdessä vai erikseen. Puoliso olisi kuitenkin joku justiina joka osaisi ja tietäisi kaiken paremmin siihen pisteeseen, että sen päästä kuuluisi poks. Joka helvetin asiasta pitäisi vääntää. Ja modernina miehenä sitä itselläkin olisi tietty velvollisuus tietää ja osata kaikki. Ei vaan jaksaisi.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Vanhemmillani ja niiden sukupolvella yleisemminkin oli aika selvät roolit lasten kanssa: molemmille riitti vastuuta. En tiedä menikö vastuut tasan, mutta vaikea sitä olisi ollut mitatakaan kun asiat eivät olleet yhteismitallisia. Nykyisen tasa-arvon puute oikeastaan myös helpotti niiden elämää kun oli paljon asioita joista niiden ei tarvinnut huolehtia. Jos toinen ei olisi huolehtinut niin sitten ei huolehtinut kukaan.

        Itse ainakin koen, että 2000-luvun lapsiperhearki olisi jo pelkästään periaatetasolla ihan helvetin rasittavaa. Ihan sama yrittäisikö sitä yhdessä vai erikseen. Puoliso olisi kuitenkin joku justiina joka osaisi ja tietäisi kaiken paremmin siihen pisteeseen, että sen päästä kuuluisi poks. Joka helvetin asiasta pitäisi vääntää. Ja modernina miehenä sitä itselläkin olisi tietty velvollisuus tietää ja osata kaikki. Ei vaan jaksaisi.

        Naisvihamielistä spekulaatiota!

        Ota nyt vain paremmin mallia tuosta keskustelukumppanistasi: spekulaatiot ja naisviha pois ja faktoja tilalle. ☺️

        🦄


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Vanhemmillani ja niiden sukupolvella yleisemminkin oli aika selvät roolit lasten kanssa: molemmille riitti vastuuta. En tiedä menikö vastuut tasan, mutta vaikea sitä olisi ollut mitatakaan kun asiat eivät olleet yhteismitallisia. Nykyisen tasa-arvon puute oikeastaan myös helpotti niiden elämää kun oli paljon asioita joista niiden ei tarvinnut huolehtia. Jos toinen ei olisi huolehtinut niin sitten ei huolehtinut kukaan.

        Itse ainakin koen, että 2000-luvun lapsiperhearki olisi jo pelkästään periaatetasolla ihan helvetin rasittavaa. Ihan sama yrittäisikö sitä yhdessä vai erikseen. Puoliso olisi kuitenkin joku justiina joka osaisi ja tietäisi kaiken paremmin siihen pisteeseen, että sen päästä kuuluisi poks. Joka helvetin asiasta pitäisi vääntää. Ja modernina miehenä sitä itselläkin olisi tietty velvollisuus tietää ja osata kaikki. Ei vaan jaksaisi.

        Jos kokee asia noin niin sittenhän on vain parempi, että ei tuohon puuhaan joudu.

        Noin yleisellä tasolla ei kannata olettaa, että ne aiemmat sukupolvet suurena massana olivat yhtään sen tyytyväisempiä siihen tilanteeseen. Omat vanhempasi tietenkin ovat voineet olla, sitä en väitä. Jos mennään ihan vaikka vain tuonne suurten ikäluokkien vanhempiin, niin kuvitelma siitä, että äiti olisi ne vastuut kantanut, on aika väärä. Valtaosassa perheistä, ne lapset ovat kantaneet jopa valtaosan vastuusta toisistaan. Isommat ovat hoitaneet ja kasvattaneet pienempiään. Jotenkin oletan, että aika harva nykypäivänä on sitä mieltä, että vaikka viidenvanhalle isosiskolle voisi lykätä vastuuta vauvan hoidosta. korkeintaan hän voisi autella. Mutta aiemmin tuo on ollut ihan normaalia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naisvihamielistä spekulaatiota!

        Ota nyt vain paremmin mallia tuosta keskustelukumppanistasi: spekulaatiot ja naisviha pois ja faktoja tilalle. ☺️

        🦄

        Minusta on aina yhtä hämmentävää miten heikoissa kantimissa eräiden tuollaista menneiden aikojen emäntämyyttiä haikailevien tuntemus oman maan todellisuudesta vain muutama sukupolvi sitten on. Mä en tiedä ovatko he itse syntyneet johonkin yläluokan sukuun, jolla ei ole ollut kosketusta tavallisen kansan elämään, vai eikö näitä ole heidän suvuissaan lainkaan puhuttu. 🤔


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Vanhemmillani ja niiden sukupolvella yleisemminkin oli aika selvät roolit lasten kanssa: molemmille riitti vastuuta. En tiedä menikö vastuut tasan, mutta vaikea sitä olisi ollut mitatakaan kun asiat eivät olleet yhteismitallisia. Nykyisen tasa-arvon puute oikeastaan myös helpotti niiden elämää kun oli paljon asioita joista niiden ei tarvinnut huolehtia. Jos toinen ei olisi huolehtinut niin sitten ei huolehtinut kukaan.

        Itse ainakin koen, että 2000-luvun lapsiperhearki olisi jo pelkästään periaatetasolla ihan helvetin rasittavaa. Ihan sama yrittäisikö sitä yhdessä vai erikseen. Puoliso olisi kuitenkin joku justiina joka osaisi ja tietäisi kaiken paremmin siihen pisteeseen, että sen päästä kuuluisi poks. Joka helvetin asiasta pitäisi vääntää. Ja modernina miehenä sitä itselläkin olisi tietty velvollisuus tietää ja osata kaikki. Ei vaan jaksaisi.

        Onko Sergei siis lapseton, koska ei jaksaisi helvetin rasittavaa lapsiperhearkea?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos kokee asia noin niin sittenhän on vain parempi, että ei tuohon puuhaan joudu.

        Noin yleisellä tasolla ei kannata olettaa, että ne aiemmat sukupolvet suurena massana olivat yhtään sen tyytyväisempiä siihen tilanteeseen. Omat vanhempasi tietenkin ovat voineet olla, sitä en väitä. Jos mennään ihan vaikka vain tuonne suurten ikäluokkien vanhempiin, niin kuvitelma siitä, että äiti olisi ne vastuut kantanut, on aika väärä. Valtaosassa perheistä, ne lapset ovat kantaneet jopa valtaosan vastuusta toisistaan. Isommat ovat hoitaneet ja kasvattaneet pienempiään. Jotenkin oletan, että aika harva nykypäivänä on sitä mieltä, että vaikka viidenvanhalle isosiskolle voisi lykätä vastuuta vauvan hoidosta. korkeintaan hän voisi autella. Mutta aiemmin tuo on ollut ihan normaalia.

        En väittänytkään että olisivat olleet tyytyväisempiä. Tyytyväisyys nyt yleensäkään ei ole tyypillinen inhimillinen tila, vaan yleensä muki on jostain suunnasta katsottuna vajaa.

        Mistä kuvitelma, että juuri äiti olisi vastuut kantanut? Mun suvussa on aika tasapuolisesti yksinhuoltajaisiä ja -äitejä. Ja mummo esim. tuskin olisi edes ehtinyt keskittymään isommin lastenhoitoon, kun elantokin on pitänyt hankkia. Lastenhoito on jäänyt lasten isovanhemmille ja isommille sisaruksille. Mutta olisi se voinut jäädä vaikka perheissä olisi ollut kaksikin vanhempaa. Mutta ei omille vanhemmilleni ainakaan tuollainen roolijako mistään omista perhekokemuksista tullut. Ehkä se heijasteli vain yhteiskunnan odotuksia noin yleisemmin.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        En väittänytkään että olisivat olleet tyytyväisempiä. Tyytyväisyys nyt yleensäkään ei ole tyypillinen inhimillinen tila, vaan yleensä muki on jostain suunnasta katsottuna vajaa.

        Mistä kuvitelma, että juuri äiti olisi vastuut kantanut? Mun suvussa on aika tasapuolisesti yksinhuoltajaisiä ja -äitejä. Ja mummo esim. tuskin olisi edes ehtinyt keskittymään isommin lastenhoitoon, kun elantokin on pitänyt hankkia. Lastenhoito on jäänyt lasten isovanhemmille ja isommille sisaruksille. Mutta olisi se voinut jäädä vaikka perheissä olisi ollut kaksikin vanhempaa. Mutta ei omille vanhemmilleni ainakaan tuollainen roolijako mistään omista perhekokemuksista tullut. Ehkä se heijasteli vain yhteiskunnan odotuksia noin yleisemmin.

        No ... nykyään ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia ja varaa miettiä tyytyväisyyttään. Se voi tietenkin sinun mielestäsi olla huono juttu, että ihmisten ei ole pakko joutua pakosta vain maksimoimaan tyytymättömyyttään.

        Yksinhuoltaja on aina yksinhuoltaja. Mä luulin, sun puhuvan parisuhteesta tai vähintään yhteishuoltajuudesta, ihan vain perustuen pätkääsi "Itse ainakin koen, että 2000-luvun lapsiperhearki olisi jo pelkästään periaatetasolla ihan helvetin rasittavaa. Ihan sama yrittäisikö sitä yhdessä vai erikseen. Puoliso olisi kuitenkin joku justiina joka osaisi ja tietäisi kaiken paremmin siihen pisteeseen, että sen päästä kuuluisi poks. Joka helvetin asiasta pitäisi vääntää. Ja modernina miehenä sitä itselläkin olisi tietty velvollisuus tietää ja osata kaikki. Ei vaan jaksaisi."

        En nyt ihan täysin tajua, että miten tuo ylempänä lainaamni ylipäänsä liittyy yksinhuoltajuuteen. Yksinhuoltajan on pakko hoitaa se paletti itsekseen, koska toista ei ole. Yksihuoltaja joko hoitaa yksinään tai antaa lapsen/lapset pois, olipa sitten nainen tai mies. Tuo kuvio on hyvin yksinkertainen. Ja kyllä menneden sukupolvien kyseessä ollessa se lastenhoito on PÄÄOSIN jäänyt niiden isovanhempien (eli yleensä isoäidin) vastuulle ja tämän väsyessä niiden vanhempien sisarusten. Se on ollut se TAVALLINEN kuvio, tavallisen kansan parissa. Jopa siihen pisteeseen saakka, että kun ne isosiskot ovat kasvaneet aikuisiksi ja ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. Huomaa, että sulla ei selvästikään ole ihan hirveästi ensikäden tietoa noista aiempien sukupolvien ajatuksista. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ... nykyään ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia ja varaa miettiä tyytyväisyyttään. Se voi tietenkin sinun mielestäsi olla huono juttu, että ihmisten ei ole pakko joutua pakosta vain maksimoimaan tyytymättömyyttään.

        Yksinhuoltaja on aina yksinhuoltaja. Mä luulin, sun puhuvan parisuhteesta tai vähintään yhteishuoltajuudesta, ihan vain perustuen pätkääsi "Itse ainakin koen, että 2000-luvun lapsiperhearki olisi jo pelkästään periaatetasolla ihan helvetin rasittavaa. Ihan sama yrittäisikö sitä yhdessä vai erikseen. Puoliso olisi kuitenkin joku justiina joka osaisi ja tietäisi kaiken paremmin siihen pisteeseen, että sen päästä kuuluisi poks. Joka helvetin asiasta pitäisi vääntää. Ja modernina miehenä sitä itselläkin olisi tietty velvollisuus tietää ja osata kaikki. Ei vaan jaksaisi."

        En nyt ihan täysin tajua, että miten tuo ylempänä lainaamni ylipäänsä liittyy yksinhuoltajuuteen. Yksinhuoltajan on pakko hoitaa se paletti itsekseen, koska toista ei ole. Yksihuoltaja joko hoitaa yksinään tai antaa lapsen/lapset pois, olipa sitten nainen tai mies. Tuo kuvio on hyvin yksinkertainen. Ja kyllä menneden sukupolvien kyseessä ollessa se lastenhoito on PÄÄOSIN jäänyt niiden isovanhempien (eli yleensä isoäidin) vastuulle ja tämän väsyessä niiden vanhempien sisarusten. Se on ollut se TAVALLINEN kuvio, tavallisen kansan parissa. Jopa siihen pisteeseen saakka, että kun ne isosiskot ovat kasvaneet aikuisiksi ja ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. Huomaa, että sulla ei selvästikään ole ihan hirveästi ensikäden tietoa noista aiempien sukupolvien ajatuksista. 🙂

        "Huomaa, että sulla ei selvästikään ole ihan hirveästi ensikäden tietoa noista aiempien sukupolvien ajatuksista."

        Mä olisin paljon yllättyneempi, jos scrg olisi laajassa mitassa tutustunut menneiden sukupolvien naisten ajatuksiin, haastatteluihin, elämäkertoihin, ynnä muihin. Noissa tuskin on yhtään mitään sellaista, joka voisi häntä suuressa mittakaavassa kiinnostaa. Se tietenkin sitten aiheuttaa sen, että tietämys on sillä tasolla kun on, mutta hänen puolustuksekseen totean, ettei hän ole likimainkaan ainoa. Isoa osaa miehistä ei voisi vähempää kiinnostaa naisten ajatukset ja kokemukset, varsinkaan perhe-elämästä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No ... nykyään ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia ja varaa miettiä tyytyväisyyttään. Se voi tietenkin sinun mielestäsi olla huono juttu, että ihmisten ei ole pakko joutua pakosta vain maksimoimaan tyytymättömyyttään.

        Yksinhuoltaja on aina yksinhuoltaja. Mä luulin, sun puhuvan parisuhteesta tai vähintään yhteishuoltajuudesta, ihan vain perustuen pätkääsi "Itse ainakin koen, että 2000-luvun lapsiperhearki olisi jo pelkästään periaatetasolla ihan helvetin rasittavaa. Ihan sama yrittäisikö sitä yhdessä vai erikseen. Puoliso olisi kuitenkin joku justiina joka osaisi ja tietäisi kaiken paremmin siihen pisteeseen, että sen päästä kuuluisi poks. Joka helvetin asiasta pitäisi vääntää. Ja modernina miehenä sitä itselläkin olisi tietty velvollisuus tietää ja osata kaikki. Ei vaan jaksaisi."

        En nyt ihan täysin tajua, että miten tuo ylempänä lainaamni ylipäänsä liittyy yksinhuoltajuuteen. Yksinhuoltajan on pakko hoitaa se paletti itsekseen, koska toista ei ole. Yksihuoltaja joko hoitaa yksinään tai antaa lapsen/lapset pois, olipa sitten nainen tai mies. Tuo kuvio on hyvin yksinkertainen. Ja kyllä menneden sukupolvien kyseessä ollessa se lastenhoito on PÄÄOSIN jäänyt niiden isovanhempien (eli yleensä isoäidin) vastuulle ja tämän väsyessä niiden vanhempien sisarusten. Se on ollut se TAVALLINEN kuvio, tavallisen kansan parissa. Jopa siihen pisteeseen saakka, että kun ne isosiskot ovat kasvaneet aikuisiksi ja ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. Huomaa, että sulla ei selvästikään ole ihan hirveästi ensikäden tietoa noista aiempien sukupolvien ajatuksista. 🙂

        Miten mulla ensikäden tietoa olisi, teot näkyvät jotenkin, motiiveja voi vain arvailla.

        Yhteishuoltajuutta tarkoitinkin: joko yhdessä tai erikseen. Yksinhuoltajat oli vaan esimerkki siitä, että eivät ne roolit kulje sukupolvelta toiselle perheessä opittuna mallina, ja välillä yhtä lailla naisten kuin miesten on pitänyt vähän venyä. Johon suhteutettuna tuohon ongelmaan vastuiden epätasaisesta jakautumisesta voi suhtautua hieman hymähtäen. Semmoista se elämä on. Aina ei mene nallekarkit tasan.

        "...ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. "

        Mikään ei tue tuota näkemystä. Juuri 1900-luvun loppupuolella siitä on tullut lähes automaatio, että melkein kaikilla oli lapsia. Ei enää puolesta tusinasta tusinaan kuten perheissä aiemmin, mutta tyypillisesti ne 2-3 lasta per perhe.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Miten mulla ensikäden tietoa olisi, teot näkyvät jotenkin, motiiveja voi vain arvailla.

        Yhteishuoltajuutta tarkoitinkin: joko yhdessä tai erikseen. Yksinhuoltajat oli vaan esimerkki siitä, että eivät ne roolit kulje sukupolvelta toiselle perheessä opittuna mallina, ja välillä yhtä lailla naisten kuin miesten on pitänyt vähän venyä. Johon suhteutettuna tuohon ongelmaan vastuiden epätasaisesta jakautumisesta voi suhtautua hieman hymähtäen. Semmoista se elämä on. Aina ei mene nallekarkit tasan.

        "...ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. "

        Mikään ei tue tuota näkemystä. Juuri 1900-luvun loppupuolella siitä on tullut lähes automaatio, että melkein kaikilla oli lapsia. Ei enää puolesta tusinasta tusinaan kuten perheissä aiemmin, mutta tyypillisesti ne 2-3 lasta per perhe.

        Teot kertovat teoista, eivät niiden syistä tai varsinkaan toiveista. Valtaosa ihmisistä tekee, kun on pakko ja se siitä. Vapaaehtoisuus on sitten täysin eri kysymys.

        Minähän nimenomaan puhuin tuolla aiemmin juuri yhteishuoltajista, eli siitä tämä keskustelu juuri lähti. Mä voin copy-pasteta tähän, niin sun ei tarvitse sitä etsiä. "Yksi mun mielestäni suorastaan tragikoominen tutkimustieto on se, että eronneet äidit, kokevat parisuhteessa olevia äitejä huomattavasti useammin, että vastuu lapsista ja näiden kasvatuksesta ja hoidosta jakautuu tasaisesti. Toisaalta täysin ymmärrettävää, kun valtaosa eroperheistä noudattaa nykyään vuoroviikkomallia, mutta toisaalta ihan älyttömän traagista, että siihen tarvitaan ero, jotta mies ottaa (joutuu ottamaan) puolet vastuusta. Onhan se nyt järjellä ajatellen myös koomista, että eronnut yhteishuoltaja äiti kokee oman jaksamisensa paremmaksi kuin edelleen parisuhteessa oleva vastinparinsa."

        Aika hassua, että kirjoitat tuota mitä kirjoitat vastineena sellaiseen, joka lähti tuosta tekstistäni. Pisti rehelliseti hieman huvittamaan. No mutta ympäri käydään ja yhteen tullaan ja hyvä, että päädyit pitkän polkusi jälkeen samaan lopputulokseen. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Huomaa, että sulla ei selvästikään ole ihan hirveästi ensikäden tietoa noista aiempien sukupolvien ajatuksista."

        Mä olisin paljon yllättyneempi, jos scrg olisi laajassa mitassa tutustunut menneiden sukupolvien naisten ajatuksiin, haastatteluihin, elämäkertoihin, ynnä muihin. Noissa tuskin on yhtään mitään sellaista, joka voisi häntä suuressa mittakaavassa kiinnostaa. Se tietenkin sitten aiheuttaa sen, että tietämys on sillä tasolla kun on, mutta hänen puolustuksekseen totean, ettei hän ole likimainkaan ainoa. Isoa osaa miehistä ei voisi vähempää kiinnostaa naisten ajatukset ja kokemukset, varsinkaan perhe-elämästä.

        Mun perhe menneissä sukupolvessa on talonpoikia ja käsityöläisiä'. Ei niistä kukaan ole kirjoittanut paljon kirjeitäkään. Ei ole ollut tarvis kun kaikki tunnetut ihmiset ovat olleet lähellä. Lehteen on kirjoitettu silloin, kun niitä on jo ollut, jos on ollut asiaa.

        Elämänkertoja kirjoittaneet ihmiset ovat "parempaa" väkeä.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Miten mulla ensikäden tietoa olisi, teot näkyvät jotenkin, motiiveja voi vain arvailla.

        Yhteishuoltajuutta tarkoitinkin: joko yhdessä tai erikseen. Yksinhuoltajat oli vaan esimerkki siitä, että eivät ne roolit kulje sukupolvelta toiselle perheessä opittuna mallina, ja välillä yhtä lailla naisten kuin miesten on pitänyt vähän venyä. Johon suhteutettuna tuohon ongelmaan vastuiden epätasaisesta jakautumisesta voi suhtautua hieman hymähtäen. Semmoista se elämä on. Aina ei mene nallekarkit tasan.

        "...ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. "

        Mikään ei tue tuota näkemystä. Juuri 1900-luvun loppupuolella siitä on tullut lähes automaatio, että melkein kaikilla oli lapsia. Ei enää puolesta tusinasta tusinaan kuten perheissä aiemmin, mutta tyypillisesti ne 2-3 lasta per perhe.

        "Mikään ei tue tuota näkemystä. Juuri 1900-luvun loppupuolella siitä on tullut lähes automaatio, että melkein kaikilla oli lapsia. Ei enää puolesta tusinasta tusinaan kuten perheissä aiemmin, mutta tyypillisesti ne 2-3 lasta per perhe."

        Suomen väestöpyramidi tukee tuota täydellisesti. Suuret ikäluokat eivät todellakaan tehneet läheskään yhtä paljoa lapsia kuin omat vanhempansa. He halusivat selkeästi vähemmän lapsia ja kaikki tutkimukset tukevat tuota. Vaan siis edelleenkään en kiellä suo mutuilemasta, kun kerta faktatieto ei kelpaa. 🙂


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Mun perhe menneissä sukupolvessa on talonpoikia ja käsityöläisiä'. Ei niistä kukaan ole kirjoittanut paljon kirjeitäkään. Ei ole ollut tarvis kun kaikki tunnetut ihmiset ovat olleet lähellä. Lehteen on kirjoitettu silloin, kun niitä on jo ollut, jos on ollut asiaa.

        Elämänkertoja kirjoittaneet ihmiset ovat "parempaa" väkeä.

        Sä todistit taas miten vähän olet oikeasti tietoinen asiasta. Tässä maassa on kirjoitettu hastatteluihin perustuvia elämänkertoja piikatytöistäkin. Mutta kyllä mä oikeasti ymmärrän sen, ei naisten elämä ja naisten ajatukset ole koskaan kiinnostaneet sua siinä määrin, että olisi vaivautunut tuollaisiin tutustumaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Teot kertovat teoista, eivät niiden syistä tai varsinkaan toiveista. Valtaosa ihmisistä tekee, kun on pakko ja se siitä. Vapaaehtoisuus on sitten täysin eri kysymys.

        Minähän nimenomaan puhuin tuolla aiemmin juuri yhteishuoltajista, eli siitä tämä keskustelu juuri lähti. Mä voin copy-pasteta tähän, niin sun ei tarvitse sitä etsiä. "Yksi mun mielestäni suorastaan tragikoominen tutkimustieto on se, että eronneet äidit, kokevat parisuhteessa olevia äitejä huomattavasti useammin, että vastuu lapsista ja näiden kasvatuksesta ja hoidosta jakautuu tasaisesti. Toisaalta täysin ymmärrettävää, kun valtaosa eroperheistä noudattaa nykyään vuoroviikkomallia, mutta toisaalta ihan älyttömän traagista, että siihen tarvitaan ero, jotta mies ottaa (joutuu ottamaan) puolet vastuusta. Onhan se nyt järjellä ajatellen myös koomista, että eronnut yhteishuoltaja äiti kokee oman jaksamisensa paremmaksi kuin edelleen parisuhteessa oleva vastinparinsa."

        Aika hassua, että kirjoitat tuota mitä kirjoitat vastineena sellaiseen, joka lähti tuosta tekstistäni. Pisti rehelliseti hieman huvittamaan. No mutta ympäri käydään ja yhteen tullaan ja hyvä, että päädyit pitkän polkusi jälkeen samaan lopputulokseen. 🙂

        Kyllä, myönnän että ohitin tuon. Asia nyt vain ei ole omakohtaisesti mitenkään kiinnostavaa. enkä edes asiasta mitään tiedä. Siitä kannattaa yrittää keskustella toisten eronneiden ja yhteishuoltajuutta elävien kanssa. Tuo on siihen ihan hyvä avaus ja toivon että joku siihen tarttuu.

        Menneisyyden teoista ei suoranaisesti voi päätellä toiveista, mutta niitä voi arvailla. Mitä isomman loikan joku menneisyydessä on ottanut, niin sitä enemmän väitän että siihen liittyy vapaaehtoisuutta. Pakon sanelemana olisi ollut helpompiakin ratkaisuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sä todistit taas miten vähän olet oikeasti tietoinen asiasta. Tässä maassa on kirjoitettu hastatteluihin perustuvia elämänkertoja piikatytöistäkin. Mutta kyllä mä oikeasti ymmärrän sen, ei naisten elämä ja naisten ajatukset ole koskaan kiinnostaneet sua siinä määrin, että olisi vaivautunut tuollaisiin tutustumaan.

        No siis sekin on ihn ymmärrettävää, että edes oman suvun naisten, edes niiden joiden aikana on itsekin elänyt, ajatukset ja kokemukset ovat valtaosalle miehistä hyvin vieraita. Ei noista suurimmassa osassa suvuista ole puhuttu, varsinkaan pojille. "Akkojen juttuja" on kerrottu korkeintaan tytöille, jos on kerrottu. Oikeastaan vain jos suvussa on ollut joku matriarkka-tyyppinen naishenkilö, niin sitten koko suku on ne hänen ajatuksensa ja kokemuksensa tiennyt. Sinällään mä en siis moiti scrg:tä siitä, että hän ei näitä tiedä. Epätavallisempaa olisi, jos tietäisi. Hänen ja muutaman muunkin täällä kirjoittelevan jutuissa on kuitenkin silmiinpistävää se, miten vähällä faktatiedolla esitetään jyrkkiä mielipiteitä.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Kyllä, myönnän että ohitin tuon. Asia nyt vain ei ole omakohtaisesti mitenkään kiinnostavaa. enkä edes asiasta mitään tiedä. Siitä kannattaa yrittää keskustella toisten eronneiden ja yhteishuoltajuutta elävien kanssa. Tuo on siihen ihan hyvä avaus ja toivon että joku siihen tarttuu.

        Menneisyyden teoista ei suoranaisesti voi päätellä toiveista, mutta niitä voi arvailla. Mitä isomman loikan joku menneisyydessä on ottanut, niin sitä enemmän väitän että siihen liittyy vapaaehtoisuutta. Pakon sanelemana olisi ollut helpompiakin ratkaisuja.

        Kiinnosti kuitenkin siinä määrin, että kävit läpi tuon pitkän polkusi. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Mikään ei tue tuota näkemystä. Juuri 1900-luvun loppupuolella siitä on tullut lähes automaatio, että melkein kaikilla oli lapsia. Ei enää puolesta tusinasta tusinaan kuten perheissä aiemmin, mutta tyypillisesti ne 2-3 lasta per perhe."

        Suomen väestöpyramidi tukee tuota täydellisesti. Suuret ikäluokat eivät todellakaan tehneet läheskään yhtä paljoa lapsia kuin omat vanhempansa. He halusivat selkeästi vähemmän lapsia ja kaikki tutkimukset tukevat tuota. Vaan siis edelleenkään en kiellä suo mutuilemasta, kun kerta faktatieto ei kelpaa. 🙂

        No mitä minä juuri yllä kirjoitan? He eivät tehneet paljon lapsia, mutta kuitenkin tekivät. Täydellinen lapsettomuus samalla väheni, vaikka keskimääräinen lapsiluku pieneni.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Kyllä, myönnän että ohitin tuon. Asia nyt vain ei ole omakohtaisesti mitenkään kiinnostavaa. enkä edes asiasta mitään tiedä. Siitä kannattaa yrittää keskustella toisten eronneiden ja yhteishuoltajuutta elävien kanssa. Tuo on siihen ihan hyvä avaus ja toivon että joku siihen tarttuu.

        Menneisyyden teoista ei suoranaisesti voi päätellä toiveista, mutta niitä voi arvailla. Mitä isomman loikan joku menneisyydessä on ottanut, niin sitä enemmän väitän että siihen liittyy vapaaehtoisuutta. Pakon sanelemana olisi ollut helpompiakin ratkaisuja.

        "Menneisyyden teoista ei suoranaisesti voi päätellä toiveista, mutta niitä voi arvailla. Mitä isomman loikan joku menneisyydessä on ottanut, niin sitä enemmän väitän että siihen liittyy vapaaehtoisuutta. Pakon sanelemana olisi ollut helpompiakin ratkaisuja."

        Sulla ei selvästikään ole kauhesti kokemusta ihmisluonnosta. Pakko on eniten ihmistä eteenpäin puskeva voima, ollut aina. 🙂


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        No mitä minä juuri yllä kirjoitan? He eivät tehneet paljon lapsia, mutta kuitenkin tekivät. Täydellinen lapsettomuus samalla väheni, vaikka keskimääräinen lapsiluku pieneni.

        Aivan, jostain syystä koit tuossakin tarpeelliseksi toistaa minulle omia kirjoituksiani eri sanoilla muotoiltuna. Samoin kun tuossa aiemmin. Ei voi todeta muuta, kuin että olet täysin samaa mieltä, vaikket ehkä sitten itse sitä heti tajunnut. 👍


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aivan, jostain syystä koit tuossakin tarpeelliseksi toistaa minulle omia kirjoituksiani eri sanoilla muotoiltuna. Samoin kun tuossa aiemmin. Ei voi todeta muuta, kuin että olet täysin samaa mieltä, vaikket ehkä sitten itse sitä heti tajunnut. 👍

        "kun ne isosiskot ovat kasvaneet aikuisiksi ja ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. "

        Että kyllähän tuollaiset 2-3 lasta pullahtaa ehkäisystä huolimatta ihan väkisin vaikka ei haluaisikaan :D


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        "kun ne isosiskot ovat kasvaneet aikuisiksi ja ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. "

        Että kyllähän tuollaiset 2-3 lasta pullahtaa ehkäisystä huolimatta ihan väkisin vaikka ei haluaisikaan :D

        Nimenomaan "haluttu", sä itsekin puhut sosiaalisesta paineesta 🙂. Hassu yrittää vääntää keinotekoista kiistaa aiheesta, jossa tulit jo täysin samoille linjoille kanssani. Mä en näe siinä mitään järkeä. En tiedä mikä siinä on, että tuollaisiin yrityksiin törmää täällä aina välillä. Onko tuo sitten tarkoituksellista yritystä vänkäämiseen, vai sitä ettei voi myöntää, ettei ole alunperin ymmärtänyt lukemaansa. Oli kummin vain, niin tällaista täällä aina välillä on.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        "kun ne isosiskot ovat kasvaneet aikuisiksi ja ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. "

        Että kyllähän tuollaiset 2-3 lasta pullahtaa ehkäisystä huolimatta ihan väkisin vaikka ei haluaisikaan :D

        Ai niin ja kannattaa tuossakin aiheessa tutustua haastatteluihin ja kyselyihin ja muuhunkin olemassaolevaan faktatietoon, niin oppii ymmärtämään miten ihmiset ajattelevat. 🙂


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        "kun ne isosiskot ovat kasvaneet aikuisiksi ja ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. "

        Että kyllähän tuollaiset 2-3 lasta pullahtaa ehkäisystä huolimatta ihan väkisin vaikka ei haluaisikaan :D

        Se sosiaalinen paine, mitä vielä suuret ikäluokat ovat tuossa asiassa kokeneet, on asia, jota me emme oikein voi edes tajuta. Jos tälläkin hetkellä "vain" yhden lapsen tekevät kokevat rajuakin sosiaalista painostusta tehdä lapselle sisarus ja lapsettomat kokevat vielä rajumpaa painostusta ja syyllistämistä, jopa poliitikkopjen taholta, niin se mitä aiemmat sukupolvet tuossa asiassa kokivat on ihan eri sfääreissä. Nykyään yksilö on paljon vapaampi yhteiskunnan ja lähipiirin paineesta ja painostuksesta, emmekä me edes tajua sitä, jollemme sitten tutustu siihen mitä ne ennen meitä olleet ovat kokeneet ja miten he ovat sen kokeneet. Tietenkään kaikki eivät ole kokeneet samoin, mutta hyvin iso osa on. Me onnekkaat olemme kaikesta tuosta autuaan tietämättömiä, ainakin kokemuksen tasolla.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        "kun ne isosiskot ovat kasvaneet aikuisiksi ja ehkäisy on ollut mahdollista, niin niitä omia lapsia ei enää edes haluttu. "

        Että kyllähän tuollaiset 2-3 lasta pullahtaa ehkäisystä huolimatta ihan väkisin vaikka ei haluaisikaan :D

        Ai niin ja kannatta myös pitää mielessä, että vain isosiskot ovat isosiskoja. Kaikki eivät voi olla isosiskoja. On pakko olla myös niitä nuorempia sisaruksia, joiden kokemus tuossa on sitten ollut vähän erilainen. 🙂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan "haluttu", sä itsekin puhut sosiaalisesta paineesta 🙂. Hassu yrittää vääntää keinotekoista kiistaa aiheesta, jossa tulit jo täysin samoille linjoille kanssani. Mä en näe siinä mitään järkeä. En tiedä mikä siinä on, että tuollaisiin yrityksiin törmää täällä aina välillä. Onko tuo sitten tarkoituksellista yritystä vänkäämiseen, vai sitä ettei voi myöntää, ettei ole alunperin ymmärtänyt lukemaansa. Oli kummin vain, niin tällaista täällä aina välillä on.

        Ainakin tuntemani suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat ymmärtääkseni kyllä halunneet lapsensa, mutta ehkäisykeinot ovat mahdollistaneet ajoituksen ja määrän suunnittelun. Ei se ole ollut pelkästään paineesta johtuvaa. Parit ovat voineet olla hyvinkin yhdessä melko pitkään ennen kuin ne pari lasta on saatu. Ja edelleenkin samat ihmiset ovat melko innokkaasti olleet hoitamassa lapsenlapsia. Ei merkkiäkään siitä, että lapsityönä tehty lastenhoito olisi jättänyt jotain haavoja. Lastenhoitohan on kevyttä työtä. Vaihtoehtona olisi voinut olla jotain paljon raskaampaa ja tylsempää. Enemmän olen kuullut narinaa siitä, miten koulujen loma-aikoina olisi ollut vaikka mitä kivaa tehtävää, mutta ei ehtinyt, kun oli sadan hehtaarin turnipsipelto perattavana. Mutta tuo nyt on koskenut vain agraaritalouksissa eläneitä.

        Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneissä mielestäni taas on sitten jo enemmän sitä mielialaa, että kun omat lapset kerran on hoidettu, niin lastenlapset eivät enää heille kuulu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se sosiaalinen paine, mitä vielä suuret ikäluokat ovat tuossa asiassa kokeneet, on asia, jota me emme oikein voi edes tajuta. Jos tälläkin hetkellä "vain" yhden lapsen tekevät kokevat rajuakin sosiaalista painostusta tehdä lapselle sisarus ja lapsettomat kokevat vielä rajumpaa painostusta ja syyllistämistä, jopa poliitikkopjen taholta, niin se mitä aiemmat sukupolvet tuossa asiassa kokivat on ihan eri sfääreissä. Nykyään yksilö on paljon vapaampi yhteiskunnan ja lähipiirin paineesta ja painostuksesta, emmekä me edes tajua sitä, jollemme sitten tutustu siihen mitä ne ennen meitä olleet ovat kokeneet ja miten he ovat sen kokeneet. Tietenkään kaikki eivät ole kokeneet samoin, mutta hyvin iso osa on. Me onnekkaat olemme kaikesta tuosta autuaan tietämättömiä, ainakin kokemuksen tasolla.

        Kyllä. Me olemme hyvin onnekkaita paitsi sen vuoksi, että on hyvin vähän painostusta tehdä yhtään mitään mitä ei tahdo mutta myös lähes rajattomasti virikkeitä täyttää kaiken sen aikansa mikä ei kulu lapsista murehtimiseen.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Ainakin tuntemani suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat ymmärtääkseni kyllä halunneet lapsensa, mutta ehkäisykeinot ovat mahdollistaneet ajoituksen ja määrän suunnittelun. Ei se ole ollut pelkästään paineesta johtuvaa. Parit ovat voineet olla hyvinkin yhdessä melko pitkään ennen kuin ne pari lasta on saatu. Ja edelleenkin samat ihmiset ovat melko innokkaasti olleet hoitamassa lapsenlapsia. Ei merkkiäkään siitä, että lapsityönä tehty lastenhoito olisi jättänyt jotain haavoja. Lastenhoitohan on kevyttä työtä. Vaihtoehtona olisi voinut olla jotain paljon raskaampaa ja tylsempää. Enemmän olen kuullut narinaa siitä, miten koulujen loma-aikoina olisi ollut vaikka mitä kivaa tehtävää, mutta ei ehtinyt, kun oli sadan hehtaarin turnipsipelto perattavana. Mutta tuo nyt on koskenut vain agraaritalouksissa eläneitä.

        Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneissä mielestäni taas on sitten jo enemmän sitä mielialaa, että kun omat lapset kerran on hoidettu, niin lastenlapset eivät enää heille kuulu.

        En tietenkään lähde lainkaan kiistämään sinun tuntemiesi ihmisten kokemuksia. Jokaien kokemukset ovat heidän omiaan. Itse en tunne yhtään sellaista vanhempaa, joka kovin helposti lähtisi sanomaan, ettei ole halunnut lastaan. Valtaosa haluaa lapsensa, viimeistään sen jälkeen kun ovat sen lapsensa saaneet. Se vaatii hyvin paljon luottamusta, että ihmiset alkaisivat sanomaan, että katuvat lastaan tai että jos nyt päättäisivät, niin eivät tekisikään lasta. Tuon sanominen ääneen on melkoinen tabu ja hekin, jotka ehkä noin kokevat, eivät silti juuri koskaan tarkoita sitä, etteivätkö rakastaisi lastaan tai että haluaisivat tämän olemattomaksi tai antaa hänet pois. He puhuvat siitä, että sitä lasta tai tietoa hänestä henkilönä ei olisi koskaan ollutkaan. Tuo on luultavasti sellainen asia, jota ison osan lapsettomista on vaikea tajuta. Miten voi yhtä aikaa rakastaa jotakuta äärettömästi ja toisaalta samalla kokea, että ilman häntä voisi olla mukavampaa tai mitä sanaa nyt haluaakaan käyttää.

        Kyllä usein on oltu kauankin yhdessä ja tehty sitten iltätähti. Mulla on laajennetussa suvussani useampikin sellainen, jotka ovat tehneet ainokaisensa iltatähtenä, koska se paine lapsentekoon on ollut niin jumalaton. Sitten on myös muutama sellainen, jotka ovat tehneet vain yhden ja sitten koko ikänsä kuunnelleet, että miksi vain yksi. sitä on kuulemma joutunut kuuntelemaan vielä vanholla päivilläänkin sitä päivittelyä, että sullako on VAIN YKSI lapsi.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Ainakin tuntemani suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat ymmärtääkseni kyllä halunneet lapsensa, mutta ehkäisykeinot ovat mahdollistaneet ajoituksen ja määrän suunnittelun. Ei se ole ollut pelkästään paineesta johtuvaa. Parit ovat voineet olla hyvinkin yhdessä melko pitkään ennen kuin ne pari lasta on saatu. Ja edelleenkin samat ihmiset ovat melko innokkaasti olleet hoitamassa lapsenlapsia. Ei merkkiäkään siitä, että lapsityönä tehty lastenhoito olisi jättänyt jotain haavoja. Lastenhoitohan on kevyttä työtä. Vaihtoehtona olisi voinut olla jotain paljon raskaampaa ja tylsempää. Enemmän olen kuullut narinaa siitä, miten koulujen loma-aikoina olisi ollut vaikka mitä kivaa tehtävää, mutta ei ehtinyt, kun oli sadan hehtaarin turnipsipelto perattavana. Mutta tuo nyt on koskenut vain agraaritalouksissa eläneitä.

        Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneissä mielestäni taas on sitten jo enemmän sitä mielialaa, että kun omat lapset kerran on hoidettu, niin lastenlapset eivät enää heille kuulu.

        "Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneissä mielestäni taas on sitten jo enemmän sitä mielialaa, että kun omat lapset kerran on hoidettu, niin lastenlapset eivät enää heille kuulu."

        Tutkimusten mukaan tuota on kyllä hyvin paljon suurissakin ikäluokissa. Tai oikeastaan eritoten heissä, koska tuota seuraavaa sukupolvea ei vielä ihan hirveästi isovanhemmissa ole, koska lastensaanti on siirtynyt selvästi myöhemmäksi.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Ainakin tuntemani suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat ymmärtääkseni kyllä halunneet lapsensa, mutta ehkäisykeinot ovat mahdollistaneet ajoituksen ja määrän suunnittelun. Ei se ole ollut pelkästään paineesta johtuvaa. Parit ovat voineet olla hyvinkin yhdessä melko pitkään ennen kuin ne pari lasta on saatu. Ja edelleenkin samat ihmiset ovat melko innokkaasti olleet hoitamassa lapsenlapsia. Ei merkkiäkään siitä, että lapsityönä tehty lastenhoito olisi jättänyt jotain haavoja. Lastenhoitohan on kevyttä työtä. Vaihtoehtona olisi voinut olla jotain paljon raskaampaa ja tylsempää. Enemmän olen kuullut narinaa siitä, miten koulujen loma-aikoina olisi ollut vaikka mitä kivaa tehtävää, mutta ei ehtinyt, kun oli sadan hehtaarin turnipsipelto perattavana. Mutta tuo nyt on koskenut vain agraaritalouksissa eläneitä.

        Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneissä mielestäni taas on sitten jo enemmän sitä mielialaa, että kun omat lapset kerran on hoidettu, niin lastenlapset eivät enää heille kuulu.

        Omassa suvussani se on periaatekysymys, että lapsista (myös lapsenlapsista) pidetään huoli. Se on homma joka hoidetaan, halutti tai ei. Velvollisuus, kun kerta on lapsia tullut hommattua. Ei se tarkoita, etteikö niistä lapsista myös pidetä ja heitä rakasteta, mutta se on ensisijaisesti velvollisuus, josta ei voi luistaa. Itseäni aina vähän jopa ahdistaa pyytää vanhempiani lapsenvahdiksi, sillä tiedän, että he eivät kieltäytyisi, kun vaan henki pihisee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En tietenkään lähde lainkaan kiistämään sinun tuntemiesi ihmisten kokemuksia. Jokaien kokemukset ovat heidän omiaan. Itse en tunne yhtään sellaista vanhempaa, joka kovin helposti lähtisi sanomaan, ettei ole halunnut lastaan. Valtaosa haluaa lapsensa, viimeistään sen jälkeen kun ovat sen lapsensa saaneet. Se vaatii hyvin paljon luottamusta, että ihmiset alkaisivat sanomaan, että katuvat lastaan tai että jos nyt päättäisivät, niin eivät tekisikään lasta. Tuon sanominen ääneen on melkoinen tabu ja hekin, jotka ehkä noin kokevat, eivät silti juuri koskaan tarkoita sitä, etteivätkö rakastaisi lastaan tai että haluaisivat tämän olemattomaksi tai antaa hänet pois. He puhuvat siitä, että sitä lasta tai tietoa hänestä henkilönä ei olisi koskaan ollutkaan. Tuo on luultavasti sellainen asia, jota ison osan lapsettomista on vaikea tajuta. Miten voi yhtä aikaa rakastaa jotakuta äärettömästi ja toisaalta samalla kokea, että ilman häntä voisi olla mukavampaa tai mitä sanaa nyt haluaakaan käyttää.

        Kyllä usein on oltu kauankin yhdessä ja tehty sitten iltätähti. Mulla on laajennetussa suvussani useampikin sellainen, jotka ovat tehneet ainokaisensa iltatähtenä, koska se paine lapsentekoon on ollut niin jumalaton. Sitten on myös muutama sellainen, jotka ovat tehneet vain yhden ja sitten koko ikänsä kuunnelleet, että miksi vain yksi. sitä on kuulemma joutunut kuuntelemaan vielä vanholla päivilläänkin sitä päivittelyä, että sullako on VAIN YKSI lapsi.

        Tässä varmaan on taustalla, että olemme eläneet jokseenkin eri kulttuureissa. Mun pitää aika kaukaa hakea vanhemmista ihmisistä sellaista, joka olisi ainoa lapsi tai jolla olisi vain yksi lapsi. Lapsia on aina 2-4 ja näistä se kaksi yleisintä ja neljä on jo melko käsittämätön suurperhe. Luulen, että yhteistä on myös se, että kaikilla on melko yhtäläinen käsitys siitä että he voivat lapsille tarjota jotain parempaa ja enemmän kuin itse ovat saaneet. Ja usko tuollaiseen on nykypäivänä melko lailla romahtanut.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Tässä varmaan on taustalla, että olemme eläneet jokseenkin eri kulttuureissa. Mun pitää aika kaukaa hakea vanhemmista ihmisistä sellaista, joka olisi ainoa lapsi tai jolla olisi vain yksi lapsi. Lapsia on aina 2-4 ja näistä se kaksi yleisintä ja neljä on jo melko käsittämätön suurperhe. Luulen, että yhteistä on myös se, että kaikilla on melko yhtäläinen käsitys siitä että he voivat lapsille tarjota jotain parempaa ja enemmän kuin itse ovat saaneet. Ja usko tuollaiseen on nykypäivänä melko lailla romahtanut.

        No mun ei tarvitse hakea kaukaakaan, ihan omista serkuistani riittää (jotka siis ovat suurten ikäluokkien lapsia). Myös ystävistäni, samoin suurten ikäluokkine lapsia, löytyy useita. Tunnen myös useamman suurten ikäluokkien edustajan, joilla ei ole sisaruksia. Heillä tusin on voinut olla sisaruksia, mutta ovat kuolleet jo ihan pikkulapsina.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Tässä varmaan on taustalla, että olemme eläneet jokseenkin eri kulttuureissa. Mun pitää aika kaukaa hakea vanhemmista ihmisistä sellaista, joka olisi ainoa lapsi tai jolla olisi vain yksi lapsi. Lapsia on aina 2-4 ja näistä se kaksi yleisintä ja neljä on jo melko käsittämätön suurperhe. Luulen, että yhteistä on myös se, että kaikilla on melko yhtäläinen käsitys siitä että he voivat lapsille tarjota jotain parempaa ja enemmän kuin itse ovat saaneet. Ja usko tuollaiseen on nykypäivänä melko lailla romahtanut.

        No mun ei tosiaan tarvitse hakea kaukaakaan, ihan omista serkuistani riittää (jotka siis ovat suurten ikäluokkien lapsia). Myös ystävistäni, samoin suurten ikäluokkine lapsia, löytyy useita. Tunnen myös useamman suurten ikäluokkien edustajan, joilla ei ole sisaruksia. Heillä tusin on voinut olla sisaruksia, mutta ovat kuolleet jo ihan pikkulapsina. Minun sukuni ja tuttavapiirini on pääosin elänyt hyvinkin rankkaa elämää, jossa on tehty valtavasti töitä, jotta on pysytty ylipäänsä hengissä. Tietysti mun vanhmepieni sukupolvella on sitten ollut vähän helpompaa, kun siellä on ollut taustalla se edellisen sukupolven kova raataminen. Heitäkin on kuitenkin potkittu kovaa eteenpäin, jottei se heidän eteensä tehty työ ole mennyt hukkaan.

        En myöskään allekirjoita tuota "Luulen, että yhteistä on myös se, että kaikilla on melko yhtäläinen käsitys siitä että he voivat lapsille tarjota jotain parempaa ja enemmän kuin itse ovat saaneet. Ja usko tuollaiseen on nykypäivänä melko lailla romahtanut." Siis kyllä heillä varmasti on ollutkin, mutta ei se ole mihinkään romahtanut, ainakaan mun tuttavapiirissäni. Keinot auttaa sitä jälkipolvea, eivät ehkä ole ihan samat, mutta ei usko siihen, että lapsilleen voi tarjota hyvä eväät ole mihinkään kadonnut. Se voi tietenkin olla, että osalla ihmisistä on, mutta niiden syiden selvittäminen vaatisi sitten taas tutkimusta. Itse kuulun lamaäajan lapsiin ja sellainen tietty perusturvallisuuden horjuminen on asia, jonka itsekin allekirjoitan. Mä olen taloudellisesti valtavan turvallisuushakuinen ja kasaan vähän ylettömiäkin puskureita, varsinkin silloin kun tuoloni olivat hyvin pienet, niin se perustarpeistakin säästöön pistäminen oli aika yletöntä. Mut on kasvatettu elämään suu säkkiä myöten ja kun mietin omia ikätovereitani, jotka tunnen, niin tuo on aika leimallista heille kaikille.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Tässä varmaan on taustalla, että olemme eläneet jokseenkin eri kulttuureissa. Mun pitää aika kaukaa hakea vanhemmista ihmisistä sellaista, joka olisi ainoa lapsi tai jolla olisi vain yksi lapsi. Lapsia on aina 2-4 ja näistä se kaksi yleisintä ja neljä on jo melko käsittämätön suurperhe. Luulen, että yhteistä on myös se, että kaikilla on melko yhtäläinen käsitys siitä että he voivat lapsille tarjota jotain parempaa ja enemmän kuin itse ovat saaneet. Ja usko tuollaiseen on nykypäivänä melko lailla romahtanut.

        Mä luulen (mutta tämä on tosiaan ihan pelkkää mutua, kun en löytänyt yhtään selkeää tutkimustulosta), että tuo "Luulen, että yhteistä on myös se, että kaikilla on melko yhtäläinen käsitys siitä että he voivat lapsille tarjota jotain parempaa ja enemmän kuin itse ovat saaneet. Ja usko tuollaiseen on nykypäivänä melko lailla romahtanut." on ainakin jonkinasteinen juurisyy osalle vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.

        Yksisarvinen linkkaili tuonne aikaisemmin Väestöliiton artikkelin vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja siellä korostuivat pelkällä peruskoulupohjalla olevat ja mä voisin mutuilla, että ainakin osalla tuota joukkoa kyse on juuri siitä tunteesta, ettei voisi tarjota lapselle riittäviä eväitä parempaan elämään. Tuo tuskin kuitenkaan on heistäkään läheskään kaikkien syy olla vapaaehtoisesti lapsettomia ja toisaalta he eivät ole läheskään ainoa vapaaehtoisesti lapseton ryhmä. Osalla nuoremmista on varmasti mukana myös pelkoa siitä millaiseen maailmaan lapsia tekisi jne. jne. Tuosta on kuitenkin olemassa hirveän vähän sellaista selkeästi noihin syihin ja motiiveihin perustuvaa tutkimusta. Voi olla, että aika ei ole vielä ollut meillä kypsä syväluotaavalle tutkimukselle. Moni vapaaehtoisesti lapseton kun kokee helposti syyllistämiseksi jo sen, että heidän motiiveitaan ylipäänsä kysellään, vaikka tavoitteena olisi neutraali tutkimustieto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä luulen (mutta tämä on tosiaan ihan pelkkää mutua, kun en löytänyt yhtään selkeää tutkimustulosta), että tuo "Luulen, että yhteistä on myös se, että kaikilla on melko yhtäläinen käsitys siitä että he voivat lapsille tarjota jotain parempaa ja enemmän kuin itse ovat saaneet. Ja usko tuollaiseen on nykypäivänä melko lailla romahtanut." on ainakin jonkinasteinen juurisyy osalle vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.

        Yksisarvinen linkkaili tuonne aikaisemmin Väestöliiton artikkelin vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja siellä korostuivat pelkällä peruskoulupohjalla olevat ja mä voisin mutuilla, että ainakin osalla tuota joukkoa kyse on juuri siitä tunteesta, ettei voisi tarjota lapselle riittäviä eväitä parempaan elämään. Tuo tuskin kuitenkaan on heistäkään läheskään kaikkien syy olla vapaaehtoisesti lapsettomia ja toisaalta he eivät ole läheskään ainoa vapaaehtoisesti lapseton ryhmä. Osalla nuoremmista on varmasti mukana myös pelkoa siitä millaiseen maailmaan lapsia tekisi jne. jne. Tuosta on kuitenkin olemassa hirveän vähän sellaista selkeästi noihin syihin ja motiiveihin perustuvaa tutkimusta. Voi olla, että aika ei ole vielä ollut meillä kypsä syväluotaavalle tutkimukselle. Moni vapaaehtoisesti lapseton kun kokee helposti syyllistämiseksi jo sen, että heidän motiiveitaan ylipäänsä kysellään, vaikka tavoitteena olisi neutraali tutkimustieto.

        "Yksisarvinen linkkaili tuonne aikaisemmin Väestöliiton artikkelin vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja siellä korostuivat pelkällä peruskoulupohjalla olevat ja mä voisin mutuilla, että ainakin osalla tuota joukkoa kyse on juuri siitä tunteesta, ettei voisi tarjota lapselle riittäviä eväitä parempaan elämään. Tuo tuskin kuitenkaan on heistäkään läheskään kaikkien syy olla vapaaehtoisesti lapsettomia ja toisaalta he eivät ole läheskään ainoa vapaaehtoisesti lapseton ryhmä."

        Mielestäni tuo on outo toteamus ihan ensimmäiseksi johtopäätökseksi. Tutkimuksessa väitettiin päinvastaista:

        "Tutkimuksen mukaan lapsettomuuden valinnan taustalla vaikuttivat enemmän henkilökohtaiset, elämäntapaan tai käsityksiin itsestä vanhempana liittyvät tekijät kuin toimeentuloon, työelämän vaatimuksiin tai uraan liittyvät syyt."

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yksisarvinen linkkaili tuonne aikaisemmin Väestöliiton artikkelin vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja siellä korostuivat pelkällä peruskoulupohjalla olevat ja mä voisin mutuilla, että ainakin osalla tuota joukkoa kyse on juuri siitä tunteesta, ettei voisi tarjota lapselle riittäviä eväitä parempaan elämään. Tuo tuskin kuitenkaan on heistäkään läheskään kaikkien syy olla vapaaehtoisesti lapsettomia ja toisaalta he eivät ole läheskään ainoa vapaaehtoisesti lapseton ryhmä."

        Mielestäni tuo on outo toteamus ihan ensimmäiseksi johtopäätökseksi. Tutkimuksessa väitettiin päinvastaista:

        "Tutkimuksen mukaan lapsettomuuden valinnan taustalla vaikuttivat enemmän henkilökohtaiset, elämäntapaan tai käsityksiin itsestä vanhempana liittyvät tekijät kuin toimeentuloon, työelämän vaatimuksiin tai uraan liittyvät syyt."

        🦄

        Ai että se voisi olla osalla heistä syynä? Mitä outoa siinä sinusta oli? Enhän ottanut mitään kantaa siihen kuinka suuresta osasta olisi kyse. Kyllä minusta on ihan mahdollista, että osalla on tuokin syy. Miksi ei voisi olla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai että se voisi olla osalla heistä syynä? Mitä outoa siinä sinusta oli? Enhän ottanut mitään kantaa siihen kuinka suuresta osasta olisi kyse. Kyllä minusta on ihan mahdollista, että osalla on tuokin syy. Miksi ei voisi olla?

        "Ai että se voisi olla osalla heistä syynä? Mitä outoa siinä sinusta oli?"

        Kun puhutaan monisyisestä asiasta, ensimmäisenä otetaan yleensä esiin tärkeimmät asiat ja vasta myöhemmin vähemmän tärkeät. Sinä hyppäsin niiden oletetusti tärkeimpien syiden yli ja aloit suoraan puhua sivuseikasta. Tällöin lukijalle saattaa jäädä väärä käsitys syiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ai että se voisi olla osalla heistä syynä? Mitä outoa siinä sinusta oli?"

        Kun puhutaan monisyisestä asiasta, ensimmäisenä otetaan yleensä esiin tärkeimmät asiat ja vasta myöhemmin vähemmän tärkeät. Sinä hyppäsin niiden oletetusti tärkeimpien syiden yli ja aloit suoraan puhua sivuseikasta. Tällöin lukijalle saattaa jäädä väärä käsitys syiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä.

        🦄

        No minä otin kantaa vain scrg:n mainitsemaan mahdooliseen syyhyn. En nähnyt mitään syytä alkaa esittää sen syvempää analyysiä, kun ei hänkään sellaisesta puhunut. Hän sanoi yhden mahdollisen syyn, johon otin kantaa ja se siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ai että se voisi olla osalla heistä syynä? Mitä outoa siinä sinusta oli?"

        Kun puhutaan monisyisestä asiasta, ensimmäisenä otetaan yleensä esiin tärkeimmät asiat ja vasta myöhemmin vähemmän tärkeät. Sinä hyppäsin niiden oletetusti tärkeimpien syiden yli ja aloit suoraan puhua sivuseikasta. Tällöin lukijalle saattaa jäädä väärä käsitys syiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä.

        🦄

        Sinällään mä en edes tajua miksi scrg otti koko asian puheeksi, koska itse en koe sen littyvän juurikaan tämän keskustelun aiheeseen. Syys tuskin on miehillä mitenkään erityisesti yleisempi ja tässä kai oli pohdinnassa erityisesti ero sukupuolten välillä. Vapaaehtoisesti lapsettomia on tutkimusten mukaan suht saman verran miehissä ja naisissa (tutkimukset on varmaankin tehty binäärisesti ajatellen), eli vapaaehtoinen lapsettomuus ei ylipäänsä elitä tuota eroa mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinällään mä en edes tajua miksi scrg otti koko asian puheeksi, koska itse en koe sen littyvän juurikaan tämän keskustelun aiheeseen. Syys tuskin on miehillä mitenkään erityisesti yleisempi ja tässä kai oli pohdinnassa erityisesti ero sukupuolten välillä. Vapaaehtoisesti lapsettomia on tutkimusten mukaan suht saman verran miehissä ja naisissa (tutkimukset on varmaankin tehty binäärisesti ajatellen), eli vapaaehtoinen lapsettomuus ei ylipäänsä elitä tuota eroa mitenkään.

        Aivan, en tajunnut että syy oli niin kaukana keskustelussa. 😄 En ymmärrä itsekään, miksi hän otti sen esille.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan, en tajunnut että syy oli niin kaukana keskustelussa. 😄 En ymmärrä itsekään, miksi hän otti sen esille.

        🦄

        Mä nyt en ylipäänsä oikein edes ymmärrä tuollaista ajattelua, että lapsella pitäisi jotenkin olla asiat paremmin. Tai siis ymmärrän, jos itsellä ovat asiat oikeasti jotenkin huonosti, kuten monella tietenkin on ollut, kun Suomea on jälleenrakennettu. Muuta itselläni esimerkiksi on asiat hyvin, niin millä perusteella lapsellani pitäisi olla asiat paremmin ja mitä se edes tarkottaa? Pystynkö minä edes mitenkään määrittelemään, että mitä se "paremmin" mahtaa tarkoittaa, kun lapseni on sen ikäinen kuin itse olen nyt?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä nyt en ylipäänsä oikein edes ymmärrä tuollaista ajattelua, että lapsella pitäisi jotenkin olla asiat paremmin. Tai siis ymmärrän, jos itsellä ovat asiat oikeasti jotenkin huonosti, kuten monella tietenkin on ollut, kun Suomea on jälleenrakennettu. Muuta itselläni esimerkiksi on asiat hyvin, niin millä perusteella lapsellani pitäisi olla asiat paremmin ja mitä se edes tarkottaa? Pystynkö minä edes mitenkään määrittelemään, että mitä se "paremmin" mahtaa tarkoittaa, kun lapseni on sen ikäinen kuin itse olen nyt?

        Ai tuo paremman tulevaisuuden tai nykyisen tavoittelu lapsien kautta näyttäytyy omituisena motivaationa. Ehkä elän sitten omassa kuplassani. Uskon, että siinä kuplassa kuitenkin semmoinen juttu kuin kaksi elossa olevaa vanhempaa yhdellä lapsella on nähty aika hienona juttuna, jota kannattaa ainakin kokeilla.

        Varsinaiseen aiheeseen tuo liittyy vain sitä kautta, että historiallisesti 1900-luvun lopulla on eletty merkillistä kautta, jolloin tavattoman suuri osa väestöstä (miehistäkin) sai jälkeläisiä. Jokin ihmisiä tuollaiseen käyttäytymiseen ajoi, olkoon sitten vaikka yhteisön paine, jos ehdotukseni paremman tavoittelusta ei ole yleisemmin uskottava. Suomi ainakin on siis kuitenkin etunenässä palaamassa historialliseen normaaliin, jossa suuri osa miehistä on geneettisen testailun turhia kokeiluja. Sopivimmat lisääntyy.


      • Anonyymi
        scrg kirjoitti:

        Tuo ei kuitenkaan selitä naisten ja miesten välistä kuilua. Sen taustalla ovat ne tapaukset, joissa naisen esikoisen isä on mies, jolla jo ennestään lapsia muiden kanssa. Ja sitten lisäksi osaltaan ne naiset, joiden lapsella ei ole tunnettua isää lainkaan. Noin kolmekymppisenä nainen siis vastentahtoisen lapsettomuuden välttääkseen pystyy halutessaan löytämään lapselle isän hyvin nopeastikin, mutta sellaiseksi valikoituu tai joutuu jo asiassa pätevöitynyt mies.

        niin no kun yk tarjoaa elatuksen voi lasten isän valita vähän kuin siellä keinosiementämössä siitä listasta, mitkä piirteet nyt tuleva emo lapselleen mielii,


    • Anonyymi

      No naiset yleensä on sen verran fiksuja etteivät idiootin kanssa lasta halua jos joku epätoivoinen "mies" ei sitä ny vie ole tajunnu

    • Anonyymi

      Ei näin kylmään, pimeään ja märkään maahan pitäisi lapsia tehdä. Sellainen on ihmisoikeusrikos jos vanhemmilla ei ole varallisuutta turvata lapsen koko elämää, tai jos maa ei ole sosialistinen, ja silloinkin elämä on ilmaston seurauksena masennuksen inferno.

      • Anonyymi

        En ole itsekään tehnyt, enkä tee.
        - atm -


      • Onko luetun ymmärtämisessäsi jotain pahasti vikana. Tuossa puhutaan jo tehdyistä lapsista.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Onko luetun ymmärtämisessäsi jotain pahasti vikana. Tuossa puhutaan jo tehdyistä lapsista.

        Hengitä syvään, seiso hetki päälläsi, ja lue uudestaan, myös oma kommenttisi.


    • Anonyymi

      Lääketiede on nykyään niin kehittynyttä, että saadaan pidettyä hengissä nekin vialliset jotka ennen olisivat poistuneet luonnollisesti valikoimista?

      xLiner

      • Miten se selittää eron?


      • Anonyymi


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        En ymmärrä vieläkään.

        Jos oletetaan, että lapsen tekoon tarvitaan mies ja nainen. Ajatteletko, että isejä on kuollut pois ja vain äidit ovat jääneet lapsineen?

        "Kuilu sukupuolten välillä on vain kasvanut vuosien myötä."

        Tuota ajattelin.

        "Ajatteletko, että isejä on kuollut pois ja vain äidit ovat jääneet lapsineen?"

        En ajatellut. Siittäviä miehiä on ollut vähemmän, kuolleet jo lapsena tai testosteronipöllyissään onnettomuuksissa tai sodissa?

        Lisäksi ihan mutuna, että pieni vajakkius naisessa ei estä miestä kuksimasta, mutta vajakki mies ei naista saa.

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Kuilu sukupuolten välillä on vain kasvanut vuosien myötä."

        Tuota ajattelin.

        "Ajatteletko, että isejä on kuollut pois ja vain äidit ovat jääneet lapsineen?"

        En ajatellut. Siittäviä miehiä on ollut vähemmän, kuolleet jo lapsena tai testosteronipöllyissään onnettomuuksissa tai sodissa?

        Lisäksi ihan mutuna, että pieni vajakkius naisessa ei estä miestä kuksimasta, mutta vajakki mies ei naista saa.

        xLiner

        "Lisäksi ihan mutuna, että pieni vajakkius naisessa ei estä miestä kuksimasta, mutta vajakki mies ei naista saa. "

        Jokuhan ne demaritkin pitää siittää :D


    • Anonyymi

      usein miten lapsi tai lapset jää vaimolle,

      • Onhan se silloin miehenkin lapsi.


    • Anonyymi

      No tietysti siksi kun vain joka 800 000s synnyttää kahdeksikot. Mehän ei synnytä yhdellä kertaa.

    • Anonyymi

      Spermapankit?

    • Anonyymi

      Omalla kohdallani syy on siinä että en kykene saamaan itselleni kumppania. En halua lisääntyä sillä ajattelen lapseni hyvinvointia etukäteen. Pelkään että yhteiskuntakriittisyyteni ja kyynisyyteni siirtyisi minusta sekä geneettisesti että sosiaalisesti lapseeni, jolloin hän olisi onneton. Fakta on se että tämä on dystooppinen tie mitä ihmiskunta kulkee. Tulevaisuudessa ei häämötä valoa tunnelin päässä eikä mikään muutu paremmaksi koska ihmiset ovat niin itsekeskeisiä että eivät näe taikka välitä siitä että politiikan harjoittaminen on käytännössä ihmisten orjuuttamista. Pska homma että kuulun niihin ihmisiin ketkä näkevät todellisuuden näin synkkänä mutta se on totuus ja en suostu vaikenemaan, koska olen kyllästynyt ja väsynyt tähän kaikkeen.

      • Tuo selittää vain, miksi lapsia ei tehdä noin niin kuin yleisesti, mutta ei epäsuhtaa miesten ja naisten välillä.


    • Hyvä kysymys. Olisikohan elintasossa jotain parannettavaa?🤔

    • Miehistä.

      Paljon on puhuttu myös miesten kouluttamattomuudesta ja syrjäytymisestä tuossa kyseisessä ikäryhmässä, mikä minusta kertoo sitä, että miehet eivät tunnu kaikki ottavan vastuuta itsestään ja elämästä. Miten siihen vanhemmuus sopisi?

      Pitkään sotien jälkeen miehet ovat kärsineet toisistaan ja samoin naiset. Suomi on parisuhdeväkivallassa länsimaalaisittain aika kärjessä. Mielenterveysongelmia on paljon, mutta niistä ei haluta edes puhua.

      Tasa-arvoa on turha syyttää, vaikka naiset ovat saaneet likipitäen samat mahkut, ei se ole miehiltä pois. Ainoa on, että enää ei riitä olla vain mies...jotain muutakin pitää elämässään tehdä ja pärjätä itsekin, että voi tulla isäksi, kumppaniksi.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Katsoitko sä lainkaan tota listaa ja niitä maita joita siellä on? 😂


    • Anonyymi

      Aika helppo kysymys, itselläni on lapsia kolmen eri naisen kanssa, joten kai kaksi miestä voi jäädä tasapainon vuoksi ilman?
      Kiitos heille omasta ratkaisustaan.

      AV

      • Olet oikeassa.


      • Anonyymi

        Järkyttävää!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Järkyttävää!!

        Kyllä. Tulee mieleen joku villava myskihärkä, joka vaihtaa uuden kauden alussa johtajaksi uuteen laumaan.


    • Anonyymi

      X-linerille kysymys, kerroit ettei vajakki mies saa naista ja siksi jää ilman lasta.
      Käännetään asia toisinpäin ja kysyn nyt sinulta suoraan onko sinulla lapsia?
      Jos ei ole, oletko tai tunnetko olevasi vajakki?

      AV

      • Anonyymi

        Sivusta kysäisen, että sanoiko hän jossain, että VAIN vajakki mies ei saa naista? Jos ei niin eikö kysymyksesi ole aika nollakysymys?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta kysäisen, että sanoiko hän jossain, että VAIN vajakki mies ei saa naista? Jos ei niin eikö kysymyksesi ole aika nollakysymys?

        ..Lasta, naisen saa myös vajakki.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ..Lasta, naisen saa myös vajakki.

        AV

        Sinä kirjoitit " kerroit ettei vajakki mies saa naista ja siksi jää ilman lasta". Linjeri taas kirjoitti "Lisäksi ihan mutuna, että pieni vajakkius naisessa ei estä miestä kuksimasta, mutta vajakki mies ei naista saa." Naisen saamisesta te molemmat siis kirjoititte. Mutta nyt kun lillukanvarret on raivattu, niin vastaisitko itse kysymykseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä kirjoitit " kerroit ettei vajakki mies saa naista ja siksi jää ilman lasta". Linjeri taas kirjoitti "Lisäksi ihan mutuna, että pieni vajakkius naisessa ei estä miestä kuksimasta, mutta vajakki mies ei naista saa." Naisen saamisesta te molemmat siis kirjoititte. Mutta nyt kun lillukanvarret on raivattu, niin vastaisitko itse kysymykseen?

        Voisitko ensin kertoa sen miten naisen saa?
        Itse en ole vielä saanut ketään.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisitko ensin kertoa sen miten naisen saa?
        Itse en ole vielä saanut ketään.

        AV

        Ilmeisesti Linjeri ei siis missään sanonut tuota, kun et kykene vastaamaan. Kysymyksesi hänelle oli siis nollakysymys. Kyllähän me toki sen jo kysyessäni tiesin, sillä osaanhan mä itsekin lukea ja näen, ettei hän ikinä tuollaista väittänyt. 😀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta kysäisen, että sanoiko hän jossain, että VAIN vajakki mies ei saa naista? Jos ei niin eikö kysymyksesi ole aika nollakysymys?

        Voit myös laittaa sen oman nimimerkkisi perään eikä esittää toista persoonaa epämieluisassa kysymyksessä.😉


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit myös laittaa sen oman nimimerkkisi perään eikä esittää toista persoonaa epämieluisassa kysymyksessä.😉

        Vaikea laittaa, kun minulla ei ole, eikä tule koskaan olemaankaan nimimerkkiä. Jos olisi, laittaisin sen. Vain sinun mieliksesi en ala ketään toista esittämään.


      • Anonyymi

        Täällä taas jankuttamassa...

        Makustelepas sanoja: naisen - naista.

        "Lisäksi ihan mutuna, että pieni vajakkius naisessa ei estä miestä kuksimasta, mutta vajakki mies ei naista saa."

        "Saa naista" tarkoittaa tuossa seksin saamista. "Ei saa naista" = ei saa seksiä.

        xLiner


    • Anonyymi

      Katso asiayhteys.

    • Anonyymi

      ehkä suurin syy miksi mies jää yksin, kun miehet eivät ole niin seurallisia, kuin naiset jotka viihtyy seurassa ihmisten ,

      • Anonyymi

        Ja nainen, joka ei viihdy seurassa, ei halua seurakseen edes miestä. 🙃


    • Anonyymi

      On jo lisäännytty liikaa ja täytetty maapallo. Kuhnurit ei saa lisääntyä enää.

    • Anonyymi

      Lapsen kasvattaminen on kallis riskitehtävä, eikä kaikilla ole siihen varaa.
      Rikkaat taas rakastaa menemisen vapautta.
      Yksi syy on myös se, ettei kaikki miehet naisille kelpaa, mutta naisissa riittää usein pelkkä naisellisuus, mitä se lieneekään.
      Miehiä tuppaa myös olemaan naimaikäisiä naisia enemmän.

    • Siihen on varmasti paljon syitä. - Taloudellinen epävarmuus, ei löydy sopivaa kumppania, lapsettomuusongelma.. - Ensin hankitaan ammatti, työpaikka, koti ja sitten vasta lapsia. - Korkeasti koulutetuilla alkaa tulla ikä vastaan ja jos siinä kohdassa tulee vielä erokin, voi jäädä tahtomattaan lapsettomaksi. - Matalammin koulutetuilla tapahtuu (muistaakseni) tilastojen valossa eroja useammin ja sitten ei vain löydy sopivaa kumppania.
      Naisilla alkaa myös biologinen kello tikittää ja silloin nainen saattaa lähteä parisuhteeseen vain lapsentekoajatuksella, eikä sitten kiinnitetä niin paljon huomiota kumppanin sopivuuteen parisuhdeajatuksella.
      Jotain sellaisia syitä ainakin.

      • Tässä ei pohdittu lasten alhaista syntyvyyttä yleisesti, vaan miksi miesten ja naisten välillä on niin suuri ero. Ajatuksena on, että jokaisella naisen synnyttämällä lapsella on myös isä.


      • Yogamies kirjoitti:

        Tässä ei pohdittu lasten alhaista syntyvyyttä yleisesti, vaan miksi miesten ja naisten välillä on niin suuri ero. Ajatuksena on, että jokaisella naisen synnyttämällä lapsella on myös isä.

        Alku kuitenkin täsmää, eli että syitä on varmasti useita. 🙂 - Itä- ja Pohjois-Suomeen on kotipaikoille jäänyt enemmän miehiä, kun tytöt ovat lähteneet suuriin kaupunkeihin opiskelemaan ja jääneet sinne sitten töihin. Löytäneet ehkä kumppanin opiskelukaverista.

        Toisaalta, kaikkein vähiten lapsia edes haluavat ihmiset ovat kaupungissa asuvia vähän koulutettuja miehiä. On työttömyyttä, alkoholiongelmaa, nuoret miehet ehkä vain pelaavat netissä, eivätkä tapaa ihmisiä, naisia.

        Homojen on tietenkin vaikeaa saada perhettä.

        Kaikkien syntyneiden lasten isää ei edes rekisteröidä.

        Miehet ehkä haluavat elää "vapaammin" pidempään. Jos vaikka 45-vuotiaana alkaa tehdä mieli omaa lasta, niin treffipalstoilla on 4-kymppisiä naisia, jotka sanovat, että lapset on jo tehty. Toisaalta 3-kymppiset naiset eivät ehkä hae yli 4-kymppistä miestä itselleen. - Eli ikä tulee miehillä vastaan, kun ei sopivaa kumppania enää löydy.

        Tässä joitakin ajatuksia, mutta tosiaan, kaikki tapaukset ovat varmasti omanlaisiaan, miksi mies jää lapsettomaksi.


      • Xena-183 kirjoitti:

        Alku kuitenkin täsmää, eli että syitä on varmasti useita. 🙂 - Itä- ja Pohjois-Suomeen on kotipaikoille jäänyt enemmän miehiä, kun tytöt ovat lähteneet suuriin kaupunkeihin opiskelemaan ja jääneet sinne sitten töihin. Löytäneet ehkä kumppanin opiskelukaverista.

        Toisaalta, kaikkein vähiten lapsia edes haluavat ihmiset ovat kaupungissa asuvia vähän koulutettuja miehiä. On työttömyyttä, alkoholiongelmaa, nuoret miehet ehkä vain pelaavat netissä, eivätkä tapaa ihmisiä, naisia.

        Homojen on tietenkin vaikeaa saada perhettä.

        Kaikkien syntyneiden lasten isää ei edes rekisteröidä.

        Miehet ehkä haluavat elää "vapaammin" pidempään. Jos vaikka 45-vuotiaana alkaa tehdä mieli omaa lasta, niin treffipalstoilla on 4-kymppisiä naisia, jotka sanovat, että lapset on jo tehty. Toisaalta 3-kymppiset naiset eivät ehkä hae yli 4-kymppistä miestä itselleen. - Eli ikä tulee miehillä vastaan, kun ei sopivaa kumppania enää löydy.

        Tässä joitakin ajatuksia, mutta tosiaan, kaikki tapaukset ovat varmasti omanlaisiaan, miksi mies jää lapsettomaksi.

        Sorry Xena, ei varsinaisesti vastaus viestiisi vaan yleisempää...

        Vertasin tuosta nyt 70+ ja 50+ ikäisiä miehiä (tilastossa joukot 45-49 ja 65-69), eli siis n. 1950 ja 1970 syntyneitä:
        https://www.stat.fi/til/vaerak/2018/01/vaerak_2018_01_2019-11-22_tau_003_fi.html

        Aika iso muutos lasten jakaumassa on tapahtunut jo tuolla välillä. Noiden suurta ikäluokkaa edustavien joukossa on jopa hämmästyttävän paljon niitä, joilla on tasan 2 lasta: se on paljon yleisempää kuin parikymmentä vuotta myöhemmin syntyneillä. Perhemalli on varmaan kuin suoraan Mustapekka-pakasta, että isä+äiti+tytär+poika.

        Parikymmentä vuotta nuoremmilla jakauma on paljon leveämpi: lapsettomuus on paljon yleisempää, mutta samoin se että miehellä on 4 tai useampia lapsia.

        Sitä voi olla tapahtunut tuossa välissä, että koulutuksen tai työn perässä kauas muuttamisesta on tullut enemmän naisten juttu.


      • scrg kirjoitti:

        Sorry Xena, ei varsinaisesti vastaus viestiisi vaan yleisempää...

        Vertasin tuosta nyt 70 ja 50 ikäisiä miehiä (tilastossa joukot 45-49 ja 65-69), eli siis n. 1950 ja 1970 syntyneitä:
        https://www.stat.fi/til/vaerak/2018/01/vaerak_2018_01_2019-11-22_tau_003_fi.html

        Aika iso muutos lasten jakaumassa on tapahtunut jo tuolla välillä. Noiden suurta ikäluokkaa edustavien joukossa on jopa hämmästyttävän paljon niitä, joilla on tasan 2 lasta: se on paljon yleisempää kuin parikymmentä vuotta myöhemmin syntyneillä. Perhemalli on varmaan kuin suoraan Mustapekka-pakasta, että isä äiti tytär poika.

        Parikymmentä vuotta nuoremmilla jakauma on paljon leveämpi: lapsettomuus on paljon yleisempää, mutta samoin se että miehellä on 4 tai useampia lapsia.

        Sitä voi olla tapahtunut tuossa välissä, että koulutuksen tai työn perässä kauas muuttamisesta on tullut enemmän naisten juttu.

        Katsoin vielä eroja maakuntien välillä. Vertasin pelkkä äiti+lapsia-perheiden määrää suhteessa kaikkiin lapsiperheisiin. Itselleni hieman yllättäen Uusimaa ei ollut listan kärjessä, vaan siellä ovat Päijät-Häme ja Kymenlaakso. Ja noissa nyt ei maakuntatasolla ainakaan määrällisesti pitäisi olla pulaa naisista.

        Selvästi vähiten äiti+lapsia perheitä on Pohjanmaalla (eli Vaasan rannikkoseutu) ja Keski-Pohjanmaalla. Ruotsin kielikö se tuossa vaikuttaa? Vai lahkolaisuskonnollisuus?


      • scrg kirjoitti:

        Katsoin vielä eroja maakuntien välillä. Vertasin pelkkä äiti lapsia-perheiden määrää suhteessa kaikkiin lapsiperheisiin. Itselleni hieman yllättäen Uusimaa ei ollut listan kärjessä, vaan siellä ovat Päijät-Häme ja Kymenlaakso. Ja noissa nyt ei maakuntatasolla ainakaan määrällisesti pitäisi olla pulaa naisista.

        Selvästi vähiten äiti lapsia perheitä on Pohjanmaalla (eli Vaasan rannikkoseutu) ja Keski-Pohjanmaalla. Ruotsin kielikö se tuossa vaikuttaa? Vai lahkolaisuskonnollisuus?

        Lapsettomiksi jäävien osuutta verrataan yleensä 40 vuotta täyttäneistä naisista ja yli 45-vuotiaista miehistä.

        Suomen sisällä on tosiaan alueellisia eroja. Lapsettomia miehiä 45–49-vuotiaissa on eniten Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Kainuussa.


      • Xena-183 kirjoitti:

        Lapsettomiksi jäävien osuutta verrataan yleensä 40 vuotta täyttäneistä naisista ja yli 45-vuotiaista miehistä.

        Suomen sisällä on tosiaan alueellisia eroja. Lapsettomia miehiä 45–49-vuotiaissa on eniten Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Kainuussa.

        Tuo Uusimaa silti yllättää listassa, koska se sotii aika kovasti sitä teoriaa vasten että naisten muutto suuriin taajamiin jättäisi syrjäseutujen miehet lapsettomiksi. Jonkun Raaseporin ja Loviisan seutujen väestön osuus on kuitenkin aika pieni koko Uudenmaan väestöstä. Ja jos pitkät etäisyydet ei ole merkittävä syy, niin ei tässä ketjussa taida olla esitetty syitä mikä Suomen kuilun aiheuttaa.

        Toinen iso maan sisäinen ero on siinä mikä on lapsellisten avo- ja avoparien määrä. Ei sitten kuitenkaan eletä ihan yhtenäiskulttuurissa.


      • scrg kirjoitti:

        Tuo Uusimaa silti yllättää listassa, koska se sotii aika kovasti sitä teoriaa vasten että naisten muutto suuriin taajamiin jättäisi syrjäseutujen miehet lapsettomiksi. Jonkun Raaseporin ja Loviisan seutujen väestön osuus on kuitenkin aika pieni koko Uudenmaan väestöstä. Ja jos pitkät etäisyydet ei ole merkittävä syy, niin ei tässä ketjussa taida olla esitetty syitä mikä Suomen kuilun aiheuttaa.

        Toinen iso maan sisäinen ero on siinä mikä on lapsellisten avo- ja avoparien määrä. Ei sitten kuitenkaan eletä ihan yhtenäiskulttuurissa.

        Hesarissa o ollut jo 27.9. juttu otsikolla "Tuhansien lapsettomien miesten maa", mutta jutu on avoin vain tilaajille. Siinä on aika hyviä pätkiä, jos pääset sen lukemaan.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Mitä väliä? On sitä ennenkin ollut lapsettomia miehiä ja naisia. Silloinkin siis kun ei ollut ehkäisyä. Lapset ovat nykyisin enemmän oma valinta.

    • Mututuntumalla sanoisin, että miehissä on enemmän niitä jotka eivät lapsia haluakaan hankkia kuin naisissa.

      Ei se tietenkään isoja eroavaisuuksia selitä, ja ne selittää pikemminkin se että vastaavasti ne miehet jotka ovat vastentahtoisesti lapsettomia ovat sitä koska kumppania ei ole löytynyt.

    • Anonyymi

      Koska nskulissimiehet keskenään eivät - keskenään - voi saada lapsia. Panee vaikka kuinka ronskisti, paineella ja usein, niin lasta ei vaan tuu.

      T. Homolandia

    • Anonyymi

      Eiköhän se naisten nirsouteen liity. Jos tietyt miehet pyörittävät naisia ja muut miehet ihmettelevät sivusta niin tuohon se johtaa.

    • Minusta tätä ei kannata miettiä koko maan tasolla sillä epäilen että ongelmat ja prosentit on hieman eri maakunnissa kuin isoissa asutuskeskuksissa.

      Jos nyt koko maata ajattelee niin miesten huono-osaisuus siinä varmaan on pohjalla. Joku tutkija esitti asian matalapalkka-termillä mutta en sitten tiedä tarkoittaako tuo puhtaasti miehen vuosiansiota tai tiettyjen työelämätermien antamaa kuvaa epävarmasta tulevaisuudesta. Toinen tutkija puhuu taas korkeakoulutuksesta mutta en siinäkään tiedä onko kyse statuksesta ,eli olisinko kiinnostavampi jos en olisi olisi koneistaja vaan cnc machine operator. Toki tämänkin voi liittää suoraan palkkakysymykseksi. Yksi mitä itse olen miettinyt on opiskelijajakautuminen. Jos korkeakouluissa ja yliopistoissa on 66-75% naisia niin aika hyvät mahdollisuudet miehillä on sieltä löytää kumppani ja viitaten aikaisempiiin kohtiin niin saada jälkikasvua.

      Meillä taas tilanne on se että pojat menevät ammattikouluun, käyvät varusmiespalveluksen ja jatkavat työelämään. Tytöt lukion kautta jatkokoulutukseen kaupunkien kirkkaisiin valoihin ja jäävät sinne. Meidän kipupiste tuleekin vastaan kun puhutaan elinkeinorakenteesta. Miehille on ihan hyvin duunaritason työpaikkoja mutta erittäin vähän minkääntasoista työtä tarjolla naisille tai tytöille. Asia jonka kanssa kuntapäättäjät pähkäilevät; palvelusektori kuihtuu ja nyt vielä soteuudistus näyttää meidän silmissä melko pahalta.

      Jos vahvasti lopuksi kärjistää niin isojen kasvukeskusten ulkopuolella miehistä 60% on lapsettomia ja naisista 10% ja kasvukeskuksissa kaikki halukkaat saavat lapsen niin keskiarvo on tuo.

      • "Jos korkeakouluissa ja yliopistoissa on 66-75% naisia niin aika hyvät mahdollisuudet miehillä on sieltä löytää kumppani ja viitaten aikaisempiiin kohtiin niin saada jälkikasvua. "

        Tuolla taitaa sitten taas toimia se mekanismi, että koska joillekin miehille olisi kumppaneita tarjolla jonoksi asti, heidän kannaltaan ei ole mitään mieltä sitoutua yhteen naiseen, ellei nainen ole erityisen hyvä. Ja suurin osa ei ole, vaan on myös keskimääräisiä ja keskimääräistä huonompia. On paljon naisia, jotka ovat kelvollisia lasten tekemiseen, mutta eivät pitkäaikaiseen parisuhteeseen.


    • Anonyymi

      Olen mies, yksi lapsi, enkä koskaan ole voinut sietää lapsia.
      Se yksikin lapsi oli entisen tyttöystävän järjestämä. En ole yhteydessä kumpaankaan, lapsi on nyt 20 vuotias.
      Kaikki eivät halua lapsia.

    • Anonyymi

      No tuo 10% ero naisten ja miesten välillä ei nyt ole suuren suuri. Osa äidiksi halajavista ei kaipaa perheyhtälöönsä miestä koska yhteiskunta tukee ja valitsee lapsen isän muin kuin elättäjyys- tai kiltteyskriteerein jolloin yhdet ja samat miehet voivat tulla valituiksi useamman äidin taholta. Ja osa taas tekee toisen katraan yhteiskunnassa menestyneelle alfaurokselle. Alhainen koulutus sekä miehillä että naisilla lisää nykyään todennäköisyyttä että lapset jääävät saamatta. Toki koulutettukin saaattaa hakea elämän sisältönsä vapaaehtoisesti muusta.

      • "No tuo 10% ero naisten ja miesten välillä ei nyt ole suuren suuri."
        Tuo 10% tuossa tarkoittaa, että on 50% enemmän lapsettomia miehiä kuin naisia, joten ero on mielestäni aika merkittävä.

        "Ja osa taas tekee toisen katraan yhteiskunnassa menestyneelle alfaurokselle."


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        "No tuo 10% ero naisten ja miesten välillä ei nyt ole suuren suuri."
        Tuo 10% tuossa tarkoittaa, että on 50% enemmän lapsettomia miehiä kuin naisia, joten ero on mielestäni aika merkittävä.

        "Ja osa taas tekee toisen katraan yhteiskunnassa menestyneelle alfaurokselle."

        Jep. Niintä mitättömiksi määritellyistä pikkupuroista tuo kertyy nopeasti, prosentti sieltä ja toinen täältä.


    • Anonyymi

      alhaisen koulutustason luonnevikaiselle naiselle lastentekoon voi motivoida huonot työnäkymät, tai he ovat yleensäkin vähemmän urakeskeisiä muttei parisuhdekaan ykköstavoite koska vaatisi ihmissuhdetaitoja joten isäksi kelpaa kulmakunnan kolli joka pyörii yhden jos toisenkin nurkilla, kilttien hissukoiden hiippaillessa itseään häpeillen, lymyillessä kodeissaan, eli se mikä ilmenee miehillä sosiopatiana tulee naisilla esiin lievempänä persoonallisuushäiriönä jota luonnehtii pinnallisuus ja syvempien ihmissuhteiden halun puute sekä välineelliset ihmissuhteet, kummatkin ovat kuitenkin menestyksekkäitä lisäämään geenejään

      • Anonyymi

        Yksikään nainen ei tule teidän naisvihamielisiä tekstejä netin syövereihin suoltavien "kilttien hissukoiden" ovelle kolkuttelemaan lapsentekoaikeet mielessä. Onko kotonaan lymyilevästä itseään häpeilevästä misogyynistä isäksi saati puolisoksi? Mieti ihmisen lähimpien sukulaisten simpanssien laumaa, mitkä urokset siellä pääsee parittelemaan. Ei todellakaan ne hissukat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksikään nainen ei tule teidän naisvihamielisiä tekstejä netin syövereihin suoltavien "kilttien hissukoiden" ovelle kolkuttelemaan lapsentekoaikeet mielessä. Onko kotonaan lymyilevästä itseään häpeilevästä misogyynistä isäksi saati puolisoksi? Mieti ihmisen lähimpien sukulaisten simpanssien laumaa, mitkä urokset siellä pääsee parittelemaan. Ei todellakaan ne hissukat.

        Kuvitteletko että luokka-yhteiskunnassa jotkut luonnonlait vallitsee. Ei vallitse vaan aivopesuun perustuva luonnoton orjajärjestelmä. Koko harmaantunut "yläluokka" pyyhkäistään kohta kuoppaan ja jäljelle jää ikävä kostonanarkia jossa jäljelle jäänyt yläluokka piilottaa korvakorunsakin piilottaakseen historiansa.

        Onneksi miehillä on myös kädet lamapaiden lisääntyessä. Harva pitää lampaan pökkimisestä.


    • Anonyymi

      Hihii, mulla on piirakkaa, sitä ei saakkaan kun eliitin normit täyttävät orjat.

      • Anonyymi

        Pidä kuule eliittipiirakkasi itselläsi.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      112
      2917
    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2405
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      22
      2354
    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      108
      1996
    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1650
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      170
      1365
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      288
      1198
    8. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      80
      1044
    9. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      250
      1040
    10. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1034
    Aihe