https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/4c13b10b-1681-41da-8d06-be191c8a11dc
Minua surettaa nuorison puolesta, koska olen itsekin taistellut koko elämäni ajan MT-ongelmien kanssa. Haluaisin luoda toivoa tulevaisuuteen, mutta itsekään en sitä koskaan saanut. Lopulta luovutin ja jäin vain työkkäriin.
Kyllä minäkin 2000-luvun alussa jonkun verran sain apua esimerkiksi vertaistukiryhmiä, psykoterapiaa, kuntoutuskursseja, mutta sen jälkeen olen ollut työttömänä eli saanut työttömyysturvaa noin 20 vuotta putkeen.
En koskaan parantunut paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöstä, enkä saa muitakaan ongelmiani pois. KELA ei päästänyt eläkkeelle noin 25-vuotiaana, joten olen näillä näkymin työttömänä työnhakijana yhä noin 45-vuotiaana.
Kaikki työkyvyttömyyslausunnot ja eläkehakemukset hylättiin sen takia, että en ole koskaan ollut työelämässä. Heillä ei ole arvioida työtä mistä jäisin pois. En suostu julkiseen nolaamiseen eli päiväksi töihin ja seuraavana jäisin pois.
Koen olevani vähän turha, jolla ei ole tälle yhteiskunnalle mitään annettavaa. Melkoinen väliinputoaja tässä byrokraattisessa järjestelmässä. Mielestäni Suomen LÄÄKÄRIT, KELA ja TE ei vaan toimi keskenään lainkaan.
On jotenkin outoa olla työkyvytön ja työtön työnhakija ikuisesti, mutta täällä Suomessa ei kukaan laita asioita kuntoon, joten minun on pakko jatkaa näin, kunnes henki lähtee. Toivottavasti joskus korjaavat tämän järjestelmävirheen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/152c68b0-a016-496a-81fe-10dc468af002
Minua surettaa nuorison puolesta, koska olen itsekin taistellut koko elämäni ajan MT-ongelmien kanssa. Haluaisin luoda toivoa tulevaisuuteen, mutta itsekään en sitä koskaan saanut. Lopulta luovutin ja jäin vain työkkäriin.
Kyllä minäkin 2000-luvun alussa jonkun verran sain apua esimerkiksi vertaistukiryhmiä, psykoterapiaa, kuntoutuskursseja, mutta sen jälkeen olen ollut työttömänä eli saanut työttömyysturvaa noin 20 vuotta putkeen.
En koskaan parantunut paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöstä, enkä saa muitakaan ongelmiani pois. KELA ei päästänyt eläkkeelle noin 25-vuotiaana, joten olen näillä näkymin työttömänä työnhakijana yhä noin 45-vuotiaana.
Kaikki työkyvyttömyyslausunnot ja eläkehakemukset hylättiin sen takia, että en ole koskaan ollut työelämässä. Heillä ei ole arvioida työtä mistä jäisin pois. En suostu julkiseen nolaamiseen eli päiväksi töihin ja seuraavana jäisin pois.
Koen olevani vähän turha, jolla ei ole tälle yhteiskunnalle mitään annettavaa. Melkoinen väliinputoaja tässä byrokraattisessa järjestelmässä. Mielestäni Suomen LÄÄKÄRIT, KELA ja TE ei vaan toimi keskenään lainkaan.
On jotenkin outoa olla työkyvytön ja työtön työnhakija ikuisesti, mutta täällä Suomessa ei kukaan laita asioita kuntoon, joten minun on pakko jatkaa näin, kunnes henki lähtee. Toivottavasti joskus korjaavat tämän järjestelmävirheen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/152c68b0-a016-496a-81fe-10dc468af002
Vastaukset 59
Vanhimmat
Ehkä hallitus herää mitä enemmän media kirjoittelee mt-ongelmien kasvusta tai jos julkkikset sattuu tekemään noita itsemurhia oikein urakalla.
Itsemurha johtuu masennuksesta
Masennus voidaan hoitaa (ssri, sähköhoito ym)
Kyse on vain resurssien ohjaamisesta mielisairaaloille jossa masentuneet voidaan ottaa vastaan
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#181085912
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Ongelma voi johtua siitä että vallassa on 200 mielenterveysongelmaista, jotka eivät itse sitä älyä.
Eduskunta on ilmeisesti sokea ja kuuro myös, koska eivät huomaa kuinka Suomi tuhoutuu silmien edessä. Omat kansalaiset aivan heitteillä ja hajalla, mutta rajat pidetään auki eli uusia rikollisia otetaan nyt bussilasteittain vastaan Kelan tuilla elämään eli työssäkäyvien rahoilla. Kenenkään suomalaisen ei kannattaisi enää mennä ikinä töihin, jotta valtiomme heräisi todellisuuteen.
jos on lapsia et voi hakea mielenterveys apua koska silloin et pysty hoitaan lapsia.
Lastensuojelu hyökkää perheen kimppuun, jos äiti tai isä hakee apua. Siksi Suomi on täynnä hyvin sairaita lapsiperheitä. Kaikki pitää salata viimeiseen asti. Kulissit ne on paremmissakin piireissä.
Aivan järkyttävää pelleilyä, jos tarvitaan nuorison joukkoitsemurhia ensin tietty määrä ennenkuin alkavat laittaa MT-palveluja kuntoon.
Suomessa käytetään rahaa kaikkeen turhaankin kuten ulkomaalaisten ilmaiseen elättämiseen tai julkisiin vessoihin satoja tuhansia euroja.
Eikö ne voi vain palkata iso ryhmä "asiantuntijoita" jotka kiertää kaikki suomen hyvinvointialueet läpi eli juttelee niissä mt-palvelupisteissä sekä työntekijöiden että asiakkaiden kanssa mikä toimii ja mikä ei toimi.
Olet aivan oikeassa. Suomessa tulee olla oikeus kusta mihin vain.
Aika usein kyllä " kustaan linssiin ".
Suomi on muka hyvinvointivaltio, mutta kun apua tarvitsee niin sitä ei saa.
Aiemmin ehkä saikin, mutta mihin ne veronmaksajien rahat menevät eikä riitäkään? Julkiselta puolelta pitäisi karsia ja paljon turhaa byrokratiaa, sosiaaliturva pitäisi myös olla kansalaisuuteen perustuva. Mutta kun näitä ei poliittisista syistä haluta tehdä niin suomalaisille koittaa tulevaisuudessa kovat ajat.
Päihdeongelmaiset on kaikkein eniten pulassa. Jos käytät päihteitä et saa apua päihteistä eroon pääsyyn. Sinua ei hoideta ennenkuin pysyt selvänä. Mahdoton yhtälö.
Ilmeisesti sulla on tuosta omakohtaista kokemusta, tuli niin syvällä rintaäänellä.
Koita toipua, alkoholistikin tarvii tukiverkkoja.
Siitä on jo vuosia aikaa, mutta sain " apua" päihde- sekä mt-ongelmiin.
Psykiatrian puoli määräili lääkkeitä, vähän väliä uusia lääkkeitä lisääntyvässä määrin.
Olin niin sekaisin, ettei ollut apua päihdeavusta, ei psykiatrisesta.
Pillerit ja päihteet sekaisin, psykooseja, deliriumeja, itsetuhoista käytöstä, itsariyrityksiä, ym.
Olisi pitänyt saada pää selväksi, mutta olihan tuo mahdotonta.
Hengissä onneksi selvisin, ja tekee aika pahaa, kun näkee miten nykynuoret oireilevat tuskissaan saamatta apua ilman pitkiä jonotusaikoja.
Ehkä pillereillä yritetään lievittää jotakin, mutta mitä? Jos nuorella on esim. päihdeongelmaa jo pohjalla, on lääkitykset täysin väärä keino hoitaa ongelmia. Lääkkeet ja päihteet sekaisin, siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää.
Enkä usko, että asioista voi syyttää ainoastaan psykiatrian tahoa, varmaankin tekisivät enemmän, jos saisivat valtiolta rahoitusta.
Mutta välittääkö hallitus heistä, joilla menee oikeasti huonosti, heille riittää ilmeisesti, että itsellään on asiat hyvin.
Rahaa tarvitaan kaikkeen, mutta nämä mt-ongelmat ovat aika ylhäällä tärkeysjärjestyksessä, jos aletaan miettiä, mikä ja mitä tulee olemaan tulevaisuus.
Se on leikkiä se on teatteria mukamas yhteiskunta hoitaa perheet tuhoutuu ihmiset on heitteillä kaduilla kohta.
No nyt ollaan kipurajoilla, kun ottavat lapsikorotukset työttömiltä pois. Aika moni työtön vanhempi saattaa seota. Ei jo vuosia valmiiksi kituuttelevat ihmiset ala kituutella enempää köyhyydessä.
Toivotaan, että tämä hallitus sössii kaiken ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Ainakin se voidaan jo luvata, että seuraava hallitus tulee olemaan aivan erilainen, pitää nyt kestää tämä kausi loppuun, jos ei siis kaadu ennen aikojaan.
Tarvittaisiin nyt vaikka kansanliike, ja vaikka tusina uusia hyväntekeväisyysjärjestöjä auttamaan köyhiä lapsiperheitä ja opiskelijoitakin, niissä on kuitenkin tulevaisuus.
Joka sadas suomalainenkin on miljonääri, vaikka kummitoimintaa, jolla vähävaraisen lapsiperheen arkea voitaisiin helpottaa vaikka harrastusmenot maksamalla, onhan niitä kummisysteemillä toimivia avustusjärjestöjä, jotka auttaa kehitysmaan lapsia.
Kun politiikka on teennäistä peliä, oman kilven kiillotusta ja muutenkin tavallisten ihmisten arjesta täysin erkaantunutta, niin pitäisi keksiä luovempia tapoja hoitaa asioita. Kun valtiolla ei ole varaa enää pitää kansalaisistaan huolta, on rikkaimpien puututtava asiaan, Ei ole oikein, että kaikki on jaettu epätasaisesti, se johtaa lopulta yhteiskunnan sortumiseen ja yhteiskuntarauhan menettämiseen.
Ei kannata rahaa antaa mihinkään huijauksiin enää. Kehitysmaassa olevat lapset kituu siellä nälässä ja köyhyydessä, koska rikkaat valtiot niitä rahoittaa. Ilman lääketieteen viemistä sinne olisi varmaan kaikki taudit jo pyyhkineet kehitysmaat kartalta.
Nykyaika on liian vaativaa, voi tosin olla, että ihmiset ovat jotenkin hauraampia, kuin ennen. Meillä on kaikkea ylellistä, on koti täynnä teknologiaa, kaupasta saa herkkuja ja vaikka mitä, jos kaikki se katoaisi, ja olisimme ajassa 100 vuotta taaksepäin, niin ihmiset huomaisivat miten helppoa elämästämme on oikeasti tullut. Ehkä elämä on liian helppoa, tällä tarkoitan sitä, että perustarpeemme ovat kuitenkin tyydytetyt, verrataan meitä vaikka kehitysmaalaisiin, joilla ei ole edes puhdasta vettä peseytymiseen. Ennen oli kauheita tauteja, mutta nekin on voitettu, ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä, harva lapsi selvisi aikuiseksi. Oli puutostauteja, joita niitäkään ei täällä enää ole, nuoret kärsivät vaivoista, joita nykyisin on enää vain vanhoilla, kulumista, reumatismista sun muusta. Hygienia oli olematonta, ihmiset kulkivat samoissa ryysyissä kunnes ne liimautuivat kiinni ihoon. Kauheuksien listaa voisi luetella loputtomasti, tätä emme enää ymmärrä.
Voi olla, että mitä helpommaksi elämän täällä teemme, sitä huonommin ihmiset alkavat voida, elämä ei ole enää selviytymistaistelua, nälkää, kylmää ja tauteja vastaan. Eivät ihmiset köyhissä maissakaan voi henkisesti näin huonosti, Ennen ihmiset karaistuivat kovien kokemusten kautta, nykyään samaa karaistumista ei samalla tavalla ole, heikommatkin selviävät, evoluutio on lakannut toimimasta, siis meillä rikkaissa maissa.
Olemme uuden ilmiön edessä, jota ymmärretään vasta tulevaisuudessa, meillä ei ole mitään mennyttä aikaa, johon voisimme tätä aikaamme verrata. Itse veikkaisin ilmiön takana olevan elämän tietynlaisen helppouden, joka onkin kääntynyt meitä vastaan ja muuttunutkin vaikeudeksi.
Pinnallisuus, materialismi, mulle kaikki ja heti mentaliteetti. Nykyajan pahimmat vitsaukset. Uskonnot eivät enää ohjaa meitä, kuten ennen, mikä on osittain hyväkin asia, mutta myös huono, emme tunne samanlaista yhteenkuuluvuutta, kuin ennen, emme tunne edes naapuriamme, kuten ennen vanhaan kaikki tunsivat kylässäkin toisensa.
Syitä löytyy siis monia. Näitä asioita voisi pohtia tuntikausia, mutta tässä nyt jotain aluksi.
Kyllä on osittain totta, mutta internet on kaiken pahan alku ja loppu. Älylaitteiden tulon jälkeen alkoi romahdus kaikkialla. Masennus ja yksinäisyys tai hylkääminen, ei löydy puolisoa, ei saa perustettua perhettä, ei ole töitä. Näköalattomuus johtaa MT-ongelmiin ja itsemurhiin. Jokaiselle pitää olla paikka yhteiskunnassa. Jokaisen kuuluu saada tuntea olevansa tärkeä ja rakastettu. Ihmiset ovat tunteettomia, syynä internet.
Jep, somea en tuossa enää viitsinyt mainita, itselleni some on aika merkityksetön, olen Facebookissa, mutta en koskaan julkaise mitään, käytän lähinnä sen messengeriä viestimiseen lähisukulaisten kanssa.
Ihmiset eivät enää esim. taida lukea kirjoja ollenkaan, lapselle se olisi tärkeää, koska lukeminen kehittää selvästikin mieltämme ja aivojamme, jättää mielikuvituksellekin varaa, toisin kuin valmiiksi pureksitut elokuvat, jotka ovat tavallaan uniennäkemistä, aivot menevät unitilaan niitä katsoessamme.
Ihmiset eivät osaa enää rauhoittua kunnolla, koska pitää olla yhteydet päällä jatkuvasti, ei ole sellaista mukavan rauhallista tunnetta, joka ennen oli, jos lähdit vaikka jonnekin samoilemaan, kukaan ei saanut sinuun yhteyttä, kun ei ollut kännyköitä.
Kaikki on niin hektistä nykyään, taas uusi ilmiö, jolle ei ole historiassa mitään vastinetta.
Elämä on merkityksetöntä, monella ei ole lapsiakaan, Moni vähän alle nelikymppinenkin mies alkaa olla lapseton, lapset antavat elämälle sisältöä ja merkitystä, kehitysmaissa ne ovatkin lähes ainoa rikkaus, mikä köyhällä on, ne ovat siellä tavallaan sijoitus tulevaisuuteen, myös taloudellisessa mielessä, täällä pienituloiselle ne ovat enemmänkin taloudellinen rasite. Myös vastuu on suuri, ja moni ei halua sitä vastuuta, taas se elämän helppous ja mukavuudenhalu nähdään suurena arvona, niin suurena, ettei enää haluta lapsiakaan. Naisilla on tässä asiassa kuitenkin se suurin rooli, tavallinen mies ei enää kelpaa, halutaan luoda uraa, miehellä pitää olla statusta, naiset ovat korkeammin koulutettuja, miehet usein duunareita, mielestäni miehet ovat pysyneet aika samanlaisina jo vuosikymmenet, mutta naiset ovat muuttuneet, miehet haluaisivat perheen, naiset luoda uraa ja viettää vapaata, huoletonta elämää.
Onneksi nämäkään ajat eivät kestä ikuisesti, huomenna kaikki voi olla jo toisin, kehitys on ollut niin nopeaa, että monet ovat pudonneet sen vauhdista. Pitäisi olla rikas, älykäs ja kaunis, että elämä olisi merkityksellistä, suurin osa ei ole niitä kaikkia, eikä pidä verrata itseään ylöspäin, vaan alaspäin, jossain on ihmisiä, jotka voivat vieläkin huonommin. Ehkä kannattaa kuitenkin verrata itseään vaikka kehitysmaalaisiin, miten heiltä puuttuu niin moni asia, joka on meille itsestäänselvyys.
Mulle ei ole koskaan tullut kaikki heti: Taidan olla liian vanha. Nyt kun oli aste pakkasta, sormenpäät kylmettyivät sormikkaiden sisällä. Kun on hellettä, saan auringonpistoksen. Kun saan eläkkeen, vituttaa.
Ihmiset voisivat alkaa olemaan jotain muuta kuin typeryksiä.
Kun ihmisten asenne toisiinsa on silkkaa pskaa, niin sitten itketään kun ei kaikkia saada pidettyä väkisin hengissä. Ei ihan terveelle vaikuta tuokaan, sen enempää kuin media, viihde tai politiikkakaan.
kun ei kaikkia saada pidettyä väkisin hengissä. ""
Tämä on varmasti jotain cryptonatsi kiertoilmaus keskitysleiri kieltä. Tiesitkö että Natsi saksa tuhottiin täysin, neuvostoliiton, usan ja enlannin toimesta, ja Hitler ampui itsensä.
älkää höpöttäkö jostain vale uutisesta pashaa
Hallitus shittiä välittää MT- ym heikompien työttömien, eläkeläisten ja sairaiden asemasta koska näiltä on kaikkein helpointa rahastaa päättäjien mokat.
Mielestäni työttömyys ja yksinäisyys on parempi, kuin elää huonossa suhteessa vuosikausia. Elämä valuu hukkaan siinä odotellessa toisen parantumista tai muuttumista. On niin paljon pariskuntia joista toisella vakavia ongelmia ja toinen on aluksi terve. Lopputulos on yleensä se, että molemmat sairastuu. Toinen vetää toisen ongelmiin. Oli ne sitten jotain väkivaltaisia kohtauksia, päihteiden käyttöä tai mitä tahansa muuta. Harva on enää aidosti onnellinen elämässään. Näytelmää se vain on ulospäin.
Omista valinnoistaan ei voi syyttää, kuin itseään, emmehän me voi tietää tulevaisuuttakaan etukäteen.
Yksin eläminen on helppoa vasta kypsemmässä iässä, nuorilla pitäisi olla ihmissuhteita enemmän, heillä on koko elämä vielä edessä, tai pitäisi ainakin olla.
Surullista, että nuoretkin jäävät nykyään usein yksin, ihmiset tuntuvat olevan enemmänkin esineitä toisilleen, kuin tuntevia, tunteellisia olentoja.
Mitähän pitäs keksiä?
Miettiköön ne, joille siitä maksetaankin, filosofit, psykologit, sun muut, nyt ois viisaille oiva tilaisuus päteä kerrankin...
Hmm. Jossain Suomen yliopistossa oli huomattu, että köyhien lapsilla ei ole varaa harrastuksiin. Asia jonka köyhät ihmiset ovat tienneet jo satoja vuosia sitten!
Tunnetaitoja ja sosiaalista kanssakäymistä lapset ja nuoret, aikuisetkin, tarvitsisivat enemmän.
Se on käynyt tosi vähiin tässä älylaitteiden ym. viidakossa.
Erittäin karu yhteiskunta rahan palvomista siinä myös sukalaiset jää syrjään, pidennetty oppivelvollisuus ollaan avohoidossa jo nuoresta lähtien muutaman kuukauden sisällä tulee uhkailu laput jos et tee sitä ja tätä jos et kuuntele sossun tanttoja leikataan tukia ja kämppä lähtee alta. Nuoret tietää sen ja luo kovan stressin ei siinä tulevaisuutta suunnitella ollaan vaan järjestelmän pelinappuloita, 80-luvulla ja 90-luvulla oli vielä toisin.
80-luku olikin kivaa aikaa, varsinkin teineille, ei silloin murehdittu mistään, nautittiin vaan musasta, peleistä ja elokuvista, oli suuria juttuja, kuten Live Aid, ihmiset olivat aitoja, eivät niin pinnallisia, kuin nykyisin, someilutkin olisi silloin leimattu narsismiksi, itsensä esittelijät, jotka eivät muuta teekään. Ajat muuttui, mutta muistot jäivät, parasta aikaa ihmiselle täällä Suomessa. ¨
Tosin itsemurhia tehtiin paljon enemmän, kuin nykyisin.
Itsekin pidin enemmän -80-luvusta, monet asiat olivat paremmin, en sano, että kaikki olisi ollut.
Ei ole rahaa, kaikki rahat menee matujen hyysäämiseen
ja natoon.
Toisilla on vaan sitä rahaa ihan helkutisti.
Suomessa oli 100 rikasta sukua 70-luvulla, muistaakseni, saattoi olla vähemmänkin, muttei ainakaan enempää.
Nykyään joka sadas suomalainen on miljonääri.
Kaikki jakautuu nykyään siis hyvin epätasaisesti, tuloerot pienenivät muutaman vuosikymmenen ajat, mutta lähtivät taas nousuun 90-luvulla.
Voisi lyödä vetoa, että ei se miljonäärienkään elämä mitään herkkua ole.
Varmasti raha helpottaa monissa asioissa, mutta miten se henkinen, psyykkinen puoli, ja jotkut voivat olla hyvinkin yksinäisiä loppujen lopuksi. Rahalla ei saa ihan kaikkea.
Koskaan asiat eivät ole niin hyvin, etteikö ihminen voisi voida pahoin, se on niin yksilöllistäkin, rahalla saa perustarpeet erittäin hyvään jamaan, mutta ihmisellä on muitakin tarpeita, ei ihminen yksistään leivästä elä.
Mitään mielenterveys palveluita hullut tarvi. Uskooko joku oikeasti tuollaiseen paskaan että kun keskustelee jonkun saatanan koulutuksen saaneen idiootin kanssa niin sitten paranee.
Ovatko nämä ammattilaiset siis "henkisiä huoria" jotka maksua vastaan kuuntelevat murheitasi, kuten ilotytöt, jotka antavat fyysisen raukeamisen?
Joo, ei ennen vanhaan ollut kuin pappeja, jotka kuunteli ihmisten murheita, siis ammattinsa puolesta.
Samaa mieltä ei sitä elämän lankaa löydä oppikirjoista.
Hullut tarvii moran kylkien väliin niin jopa loppuu ininä kertaheitolla.
joku epäpätevä tai pätevä virkamies kirjoittaa sulle paperit ja saat moran kylkeen no koita käynnistää autoa aamulla siinä kunnossa kun 30 vuotta velkaa maksettavana.
Ja siitä alkaa sitten sen moran käyttäjän pitkäkestoinen ininä, kertaheitolla, eikö niin ?
Aika vaikeaa on järjestää apua puolelle miljoonalle sekopää inisijälle. Monella on huume tai muu päihdeongelma niin että eipä nämä oikein sitoudu hoitoon. Hukkaan heitettyä rahaa tuo mielipuolien hyyssääminen.
Päihteitä vedettiin ennen vanhaan, kun elämä oli muuten niin helvatan tylsää, ei sitä selvin päin kestänyt, luulin asioiden olevan nykyisin jo paremmin, että olis kaikenlaista mielekästä tekemistäkin, mutta ei näköjään ole nykyäänkään sitten riittävissä määrin. Kotoa se malli ja esimerkki kuitenkin saadaan, lähinnä. Joskus mennään johonkin porukkaan mukaan, jossa lähdetään väärille poluille.
Kaikki eivät ole henkisesti niin vahvoja, sekin vaatii kuitenkin karaisua, että vahvistuisi. Parikymppisenä tuli kokeiltua itsemurhaakin, mutta tuli epäonnistuttua niin surkeasti ja varsinkin häpeällisesti, että sekin touhu jäi sitten lähinnä siihen. Ei ollut silloin vielä kokemusta, eikä sitä henkistä kapasiteettia, mitä nykyisin jo keski-iässä on. Aika pohjamudissa saanut rämpiä hullujenhuoneellakin, mutta sekin on ollut vain opettavaista. Onneksi on ollut voimavaroja, kun lapsuus taisi kuitenkin olla ihan ok, ja teini-ikäkin, se kantaa koko loppu elämän, jos lapsuus on kurjaa, niin ei oikein ole kunnon pohjaa, mihin voisi tukeutua, lapsena koettu epävarmuus ja turvattomuus ovat paskamaisia juttuja, ei välittäviä vanhempiakaan, päihteetkin on aika luonnollinen jatkumo sille. Itse en ole päihdeongelmainen koskaan ollutkaan, kotona ei pahemmin kännäilty, kuin joskus uutenavuotena lähinnä.
Kaikesta voi onneksi selvitä, joistain tulee suuria hyväntekijöitä, kuten Veikko Hursti, siksi ei kannata luovuttaa kenenkään kohdalla.
Totuus on kuule että jos joudut hulujen huoneelle, niin pääset pois vain jos keksit jonkin uskottavan ininän. Maksat vapautesi ininällä kannattaa olla hiljaa kummallisista tapahtumista.
Ne haluaa sitä ininää niin sitä pitää tuottaa
Ei taida itselläsi olla kokemusta " hullujen huoneesta " ?
Sieltä kyllä pääsee pois ihan ilman keksittyjä ininöitäkin, se vaatii vain sen, että toipuu, tai parhaassa tapauksessa jopa paranee.
Kaikki on mahdollista.
Muiden mieliksi ei tarvitse tuottaa yhtään mitään, tuottaa mieluummin itselleen tyydyttävän elämän.
Noissa nuorten palveluissa on kovasti paikkakuntakohtaisia kulttuurieroja.
Usein lasten oireiluun liittyy jännästi käyttäytyvä lapsen äiti sekä ero. Usein noissa lasten palveluissa esivalitaan mies syylliseksi.
Usein näistä lasten palveluista on tällä alkuasetelmalla enempi haittaa kuin hyötyä.
Monissa tapauksissa syyllistetään ihan liikaa vanhempia lähes kaikesta. Eikä se monestikaan niin ole, että kaikki vika olisi vanhemmissa.
Toki vanhemmissakin voi olla vikaa, jota he eivät valitettavasti itse aina näe.
Miksi Suomessa ei päästetä työkyvyttömiä eläkkeelle ?
Eikö ole melko vaarallistakin pitää TE-toimiston kirjoilla vuosikausia mielenvikaisia tai jopa palkata heitä johonkin missä pitäisi ottaa vastuu muista esimerkiksi lapsista tai vanhuksista. Sitten mukamas ihmetellään, kun joku esimerkiksi myrkyttää jonkun...
Yhtä vaarallisia nuo on vaikka olisivat työkyvyttömyys eläkkeellä. Voivat myrkyttää kaupoissa tai rynniä lastentarhoihin kouluihin tekemään tuhoja.
Työpaikoilla sentään joku ainakin vähän on perään katselemassa.
Mitä/ketä tarkoitat sanomalla " nuo on " ?
Tulee aika halveksiva vaikutelma.
Työtävieroksuvia ei pidä määritellä mt:n alaisiksi. Eikä niitä saa päästää eläkkeelle.
Miten ihmeessä ja kuka määrittelee ketkä ovat oikeasti työkyvyttömiä ja ketkä haluaa vain elää sosiaalitukien varassa loppu elämän ?
Tähän pitäisi olla selkeät testaukset TE-toimistolla, työkyvyttömät pitäisi lähettää laajoihin terveystarkastuksiin erityisesti persoonallisuus testeihin, jos se auttaisi todistamaan oman työkyvyttömyyden.
Työkyvyttömät työnhakijat on eri ryhmää kuin huvikseen kotona sosiaalipummina loisivat. Joidenkin pää ei vaan kestä sosiaalista kanssakäymistä eli opiskelua ja työelämää. Yleensä johtuu lapsuudesta eli omista tunteettomista vanhemmista.
Sääliksi käy kaikki Suomen työkyvyttömät joita kiusataan työkkärissä, eikä päästetä eläkkeelle myöskään.
Jopa nuoret julkkiset, joilla rahaa ja mainetta ovat alkaneet tehdä itsemurhia. Suomi on menossa alaspäin lujaa ja samaan aikaan otetaan valtavasti uusia työttömiä tänne ulkomailta.
Ei rasistinen Suomi palkkaa ketään ulkomaalaista töihin ja jos joku niin tekee niin naiset joutuu irtisanoutumaan, ettei tarvitse pelätä hyökkäyksiä omalla työpaikallaan.
Tilanne on kestämätön ja sietämätön, koska oma kansakaan ei voi hyvin.
Yle Areenalla on aiheesta MOT-dokumentti:
https://areena.yle.fi/1-63858246
Siinä nähdään. Lepsujen vanhempien kasvatuksen hedelmä. Lapselle asetettujen rajojen puuttuminen aiheuttaa lapsessa turvattomuutta ja sitä seuraa ahdistuneisuus jne.
Ennen vanhemmat pitivät lapsistaan huolta. Lasten piti osallistua kotitöihin, heiltä vaadittiin jotain. Oli selkeät kotiintuloajat, oli ruoka-ajat ja karkkipäivät ym. JOpa hirvittävä rangaistus; kotiaresti! Nyt väännetään otetaanko puhelin pois jos et tee sitätätätuota.
Miksei vaan oteta pois; ja annetaan takaisin kun nuori osaa käyttäytyä ikätasonsa mukaisesti.
Nyt nähtävän sukupolven vanhemmat ovat sitä ikäluokkaa, joiden lapsi sai kasvaa vapaasti, ilman rajoja, ilman velvollisuuksia. Eivät kunnioiittaneet vanhempiaan tai opettajia.
Pelkkää myötätuulta vain , energiajuomaa että jaksaa lorvailla napit korvilla.