- Piirrä liidulla ihmisen kuvio katuun (kuten poliisit tekevät merkitäkseen
ruumiin sijainnin) ja levittele muutama "Vartiotorni" lähettyville.
- Sano ystävällisellä äänellä: "En välitä vittuakaan mistään jeesuksista".
Tehoaa joka kerta.
- Repäise ovi auki ja huuda "ALLAH TAHTOO KUOLEMAN VÄÄRÄUSKOISILLE" ja juokse
jehovien perään kirkuen
- Sotke veitsi ketsupilla ja mene sen kanssa ovelle. Järjestä vielä niin,
että joku kaverisi huutaa taustalta "ÄLÄ JÄTÄ TODISTAJIA".
- Esitä seonnutta. Tuijota jehovien taakse poissaolevalla ilmeellä, ojenna
sitten kätesi ja sano: "ANTAKAA... LEHTENNE... VIEN... SEN... HERRALLENI".
- Kysy jehovilta missä he asuvat. Kysymys yleensä yllättää heidät ja jos
he kysyvät miksi haluat tietä, kerro että tulet esittelemään heille
ovelle satanismia joku mukava päivä.
- Nopea avaus ja lopetus:
-Jehova: "Haluaisitko keskustella Jumalasta?"
-Sinä: "No tottahan toki, mitä haluat tietää?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kun jehovantodistajat pimputtavat ovikelloa, sanon heille olevani uskossa Jeesukseen. Kun he tytkyttävät harhaoppilehteään, kerron, että Raamattu riittää minulle. Toivotan heille Jumalan siunausta ja kerron, että Jeesus on Herra. Käsken heidän lukea eri Raamatun käännöksiä ja kerron heidän raamattunsa olevan väärin käännetty.
Mormoonien ollessa oven takana, kun avaan oven, kerron heille olevani Jeesuksen oma. Kun he kertovat, että heillä on toinen todistus Jeesuksesta, kerron, että ensimmäinen todistus Raamatussa riittää minulle. Kerron, ettei ole kolmea taivasta ja yhtä helvettiä, niinkuin heille opetetaan. Sanon heidän oppinsa olevan suurta harhaopetusta. Kerron ettei kukaan voi käydä kasteella toisten puolesta. Mormoonit käyvät kasteella jo aikoja sitten kuolleiden omaistensa puolesta. Kerron heille totuuden ja toivotan Jumalan siunausta.
Minä yleensä sanon tiukasti ei kiitos, olen evankelisluterilainen. Se tehoaa paremmin kuin jos sanoo olevansa ateisti, saatananpalvoja tai buddhalainen. Semmoisesta saavat vain vettä myllyyn.
Minun oveni jehovantodistajat ja mormoonit kyllä kiertävät kaukaa. Kysyppä ensi kerralla jehovantodistajilta, että missäs kohdassa siellä heidän raamatussaan on ne jumalan kymmenen käskyä.
Nuorempi poika meni ihan vaikeaksi ja sanoi, ettei edes tiedä mitä on Jumalan 10 käskyä.
Näytä sitten Raamatustasi Sarnaajan kirja 3:20 ja Saarnaajankirja 12:7 ja kysy mitä ne tarkoittaa.
Taas menee sormi suuhun ja he kiertävät kaukaa ovesi.
Mormooneille voit näyttää vaikka filmin:
"Jeesus" (pääosassa Brian Deacon, tuottaja ja ohjaaja John B. Heyman), jos se on videohyllyssäsi(kannattaa muten katsoa). Heille tulee hirveä kiire juuri sillä hetkellä toiseen paikkaan ja he kiertävät ovesi kaukaa.
Minulla se on tepsinyt ja saan olla rauhassa heidän harhaopeiltaan. Toivotan heille aina kohteliaasti Jumalan siunausta.
mitenkäs voidaan välttyä sun harhaopeilta?
Minulla ei ole harhaoppeja. Minä tiedän ja uskon, että Jeesus elää. Hänestä on kirjoitettu maailman eniten myyty kirjakin, jonka nimi on RAAMATTU :D
....maailman eniten myyty kirjakin, jonka nimi on RAAMATTU :D ...
Tulikin!
Itse olin eilen lähdössä miekkatreeneihin ja pakkailin siinä kamoja. Ovikello soi ja menin ovelle samuraimiekka kädessäni. Siellä oli kaksi mormoonipoikaa puku päällä. Jostain syystä niillä ei ollutkaan mitään asiaa minulle vaan pahoittelivat häiriötä by hoono soomi. Sanoin kyllä että tervetuloa myöhemmin uudestaan.
Kuulostaa mielenkiintoiselta, mistä harrastuksesta on kyse?
Iaido Kenjutsu
Haluisin kuulla sinun kantasi lajeihin, koska yleensä lajeista kertovat sivustot ylistävät kyseisiä lajeje maasta taivaaseen.
Itse lopetin taekwondon tuossa helmikuun puolessa välissä, ihan mukavat puoli vuotta senkin lajin parissa käyty. Rupesi vain työntämään poispäin, kun seura alkoi painottaa otteluharkkoja ja kisoja :(>
Iaido on ehkä vähemmän tunnettu budolaji kuin karate sun muut judot. Pääasiassa siinä harjoitellaan katoja eli liikesarjoja läpi ja hiotaan niitä maailmantappiin. Iaido on oikeastaan miekan vetoa tupesta. Laji on kehitetty 1600-luvun taitteessa. Tarkoitus oli lyödä kaveri kylmäksi ennen kuin konflikti ehti mennä miekkailun tasolle. Kenjutsu on taas perinteistä japanilaista miekkailua. Olen itsekkin harrastanut juniorina Judoa ja taekwondoa joista ainakin jälkimmäisestä jäi rahastuksen maku. Iaidon vermeet (hakama, takki, sandaalit, kalsarit ja obi) kustantaa noin 200€ ja Iaito (tylsä harjoitusmiekka) 250-500€. Käsintehty terävä japanilainen miekka 5000€ (ei tarvitse olla). Lisäksi tarvitsee bokkenia (puinen harjoitusmiekka) joka kustantaa noin 50€. Meidän seurassa jäsenmaksu ei ole kummoinen, mutta muista en tiedä. Iaidossa ei kilpailla. Itse olen tykännyt kyllä lajista. Hiki tulee muttei kumminkaan mitään sika rääkkiä. Herrasmiesten (ja naisten) laji.
www.iaido.fi
Ensimmäinen kokemukseni jehovista on ajoilta, jolloin olin n. 4-vuotias.
Ovikello soi, ja minä menin postilaatikosta kurkistamaan, kuka siellä oli. Näin pitkiin, mustiin kaapumaisiin pukuihin sonnustautuneita vanhemmanpuoleisia naisia, joilla oli iso korillinen lehtiä mukanaan. Yksi naisista -heitä taisi tuolloin olla harvinaiset 3 kpl -huomasi minun kurkistelevan postilaatikosta, ja kysyi äitiä tai isää.
Kiltisti kailotin postilaatikkoakaan sulkematta: "Äiti, täällä on jotain akkoja täällä ovella...."
Arvatkaa vaan, kuulivatko jehovat.... Eivätkä he silti lähteneet. Äitini tuli punaisena ovelle, mutta ei tainnut enää olla pahoillaan, kun näki, keitä minä olin kutsunut akoiksi...
edes vähän kunnioittaa toisten uskoa. kun he tulevat ovienne taakse, he tulevat, koska se kuuluu tiukasti heidän uskontoonsa. heidän pitää näyttää rakkautta muita ihmisiä kohtaan kertomalla jumalan sanasta. ja vielä semmoinen juttu että heidän jumalansa nimi on jehova, joten HE EIVÄT ole jehovia vaan jehovantodistajia.
haluaisin vielä kertoa että vaikka nyt tässä puolustelenkin jehovantodistajia en ole jehovantodistaja enkä voisi ikinä ollakaan, sillä tunnen että heidän uskonsa ei ole "se oikea". silti voin olla jehovantodistaja ystävieni kanssa ja keskustella asioista avoimesti. näin pystyn myös itse valitsemaan parhaiten oman polkuni elämässä.
Minusta on kyllä aika paksua tulla toisten ihmisten koteihin käännyttämään.
Jos et lukenut viestiäni tarkkaan, et varmasti huomannut, että ko. tapahtuma sattui, kun olin vain 4-vuotias. 4-vuotias nyt voi sanoa mitä tahansa sen kummemmin miettimättä. En mitenkään pilkannut jehovia, kerroin vain mitä olen joskus pienenä möläissyt. Tuo otsikon (noita)-akka ilmaus oli vain pilaa, kuvasti vain silloisen minäni ajattelutapaa , jonka mukaan mustakaapuinen, vanha nainen on noita.
Kunnioitan kyllä kaikkia uskontoja, niin kauan kun minulle ei tuputeta/saarnata/tehdä pahaa (lisää löytyy keskustelusta "Miksi?" tällä samalla nimikkeellä.).
tiedän, tiedän, etttä jehova on heidän jumalansa nimi. Jehovantodistaja on nyt vain turhan pitkä sana (sanat?) ja kun näin netissä olllaan, voin varmasti ihan hyvin puhua jehovista ketään loukkaamatta.
miten paljon pahaa jehovalaiset ovat jäsenilleen ja muille ihmisille aiheuttaneet?
Pitääkö se sallia ja asiaa hyssytellä koska kyse on uskonnosta?
Jehovat ovat tosiaan aika.. jehovakeskeisiä. Tiedän muutaman ihmisen, jotka ovat luopuneet uskostaan... sen jälkeen heihin ei ole pidetty mitään yhteyttä -siis, heidän perheensä&ystävänsä ja kaikki hylkäsivät heidät. Kauheaa. Mutta sen pahemmista en ole kullut? Kerropas Nasse(n)?
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/jehovantodistajat1.html
Kunnioitan heitä ihmisenä, mutta heidän oppinsa on harhaoppi.Jehovantodistajien raamattu poikkeaa hyvin paljon muista raamatunkäännöksistä. Kerron sen aina heille ja toivotan Jumalan siunausta.
jehovantodistajat ovat tehneet niille ihmisille, jotka eroavat heidän harhaopistaan. Lapsesta asti vanhempiensa mukana ollut nuori ihminen erosi jehovantodiatajien "valtakunnansalin" porukoista. Nuoren vanhemmat hylkäsivät lapsensa. Kukaan ennen niin kiva setä tai täti jehovantodiatajista ei tervehtinyt eikä ollut huomaavinaan tätä nuorta. Sellaista "rakkautta" heillä on antaa.
Kunnioittaako jehova tai muu uskova minun uskoani kun tulee minua uskostani minun kotiini käännyttämään?
Minusta ei, jolloin minunkaan ei tarvitse kunnioittaa käännytäjän uskoa. Käännyttämään tuleva uskova on itse tehnyt aloitteen ja rikkonut toisen uskon tai uskomattomuuden kunnioittamissääntöä ja tulee kohdelluksi samalla tavalla. Sitä saa mitä tilaa.
PS. kuten sanottu, noin ei kuitenkaan tarvitse toimia kuin tuli itsellä nuormna miesnä tehtyä.
Minun ovikelloani ei tarvitse tulla soittamaan sen enempää jehovantodistajat, perunakauppiaat kuin puolalaiset taiteenmyyjätkään. En minäkään tuppaudu heidän koteihinsa, sen verran tapoja minulla on.
Entäpä jos siltikin tekisi toisin? Jospa hankkisi näiden henkilöiden osoitteet ja kävisi rimputtamassa heidän ovikellojaan vaikkapa SPR:n Veripalvelun joulukeräyksen merkeissä. Siinä olisi verta ja joulua, kummatkin jehovantodistajien mieliaiheita.
tiedän mitä yritätte sanoa ja ymmärrän erittäin hyvin.
mutta jehovantodistajien parista löytyy hyvin erityyppisiä henkilöitä. ja olen päässyt tutustumaan heidän elämäänsä muutaman eri jehovantodistajaperheen kautta. kahdesta on perheen lapsi erotettu erilaisten syiden johdosta. yhdestä lapsi on huostaanotettu viikoksi verensiirron ajaksi. jotkut haluaisivat erota, mutta asia on niin monimutkainen ja muuttaa elämän niin totaalisesti, että ilman 'jehovantodistajia' henkilö voi masentua hyvinkin pahasti.
totta on myös se, että jehovantodistajilla on hyvin rankat säännöt (joita en muuten hyväksy). perhe ei saa olla tekemisissä eronneen tai erotetun perheenjäsenensä kanssa ja hän jopa saa kuulla ettei hänellä ole enää vanhempia. sisaruksiin ei saa ottaa yhteyttä ja muut jehovantodistajat kääntävät hänelle selkänsä.
mutta. pitää sanoa, että asiat eivät välttämättä mene aina näin jyrkästi. äiti voi salaa (!!!) käydä tapaamassa lastaan. ja jehovantodistajat ottavat avosylin vastaan erossa olleen jäsenensä ja pitävät heistä hyvin hyvää huolta. vaikka näitä sääntöjä on vaikea hyväksyä, mahdotonta hyväksyä, niin silti pyrin kunnioittamaan heidän päätöksiään. tämä on heidän uskonsa ja jos he todella uskovat että jumala on näin suvaitsematon, en voi muuta kuin ystävieni kanssa keskustelemalla yrittää vaikuttaa asiaan.
ystäväni ovat myöskin hyvin erityyppisiä uskon asioissaan. yksi käy kokouksissa säännöllisesti, toinen on vähän 'hunsvotti' jopa niin pitkälle, että yksi jehovantodistajaystävistäni kysyi kuuluvatko he enää jehovantodistajiin. kyllä he kuuluvat, sanoin, ja tajusin kuinka uskovaisesta perheestä yksi ystäväni tulee. siellä tunsin itseni joskus ulkopuoliseksi, mutta kun vanhemmat oppivat tuntemaan minut, olin todella tervetullut. uskontoaan ystäväni eivät ole ikinä tyrkyttäneet ja ovat kertoneet siitä vain, kun olen halunnut siitä kerkustella. kerran ystäväni kysyi haluasinko tulla valtakunnan salille seuraamaan kokousta. sanoin ei. hän tajusi yskän eikä ole sen koommin asiasta maininnut.
ensimmäisen kerran syödessäni yhden ystäväni luona, tunsin itseni todella vaivautuneeksi rukoushetkellä, ystäväni ei ollut varoittanut minua! päätin kuitenkin suhtautua siihen neutraalisti, rukoushetket istun hiljaa, ja katson vaikka kattoon.
kun he tulevat ovelleni (nykyään useimmat heistä tuntevat jo kotini, joten eivät useimmiten tule), otan useimmiten lehtisen (joka muuten sisältää yllättävän mielenkiintoisia artikkeleita ympäri maailmaa) mielenkiinnosta muita uskontoja kohtaan. voihan sitä maailmankuvaa näinkin avartaa..
Opiskeluaikana asuin omakotitaloalueella, jossa jehovalaisia oli jatkuvasti oven takana, yleensä naispareja. Kerran taas kun oltiin just avattu punkkupullo soi ovikello. Pari nuorta jehovanaista oli oven takana...kutsuttiin kämppiksen kanssa tytöt sisään ja alettiin valittamaan tyhjää oloamme. Hehän siitä innostuivat ja alkoivat tarjoilla raamattunsa ilosanomaa lääkkeeksi. Me nyökkäiltiin ymmärtäväisinä ja otettiin samalla punkkua (tarjottiin herrasmiehinä kyllä sanantuojillekin, mutta heille ei maistunut). Samalla alettiin hivuttautua lähemmäksi neitoja ja sipaistiin vähän reidestäkin. Tytöt alko vilkuilemaan toisiaan ja pomppasivat yht'äkkiä ylös ja painuivat kengänkannat läpsyen ulos. Heitä ei näkynyt sen koommin.
Vähän ajan päästä oven takana oli soittelemassa pari varttuneempa neitoa (niin ikänsä kuin kokonsa puolesta). Kaveri sipasi vaatteet päältään ja meni avaamaan ja hyppäs alasti toisen kaulaan supattaen "että kiva kun tulitte, me jo odotettiin teitä panettaa niin saatanasti, että äkkiä nyt sisälle". Häipyivät niin äkkiä, että ei saatu edes vartiotornia :(
Arveltiin, että seuraavaksi sieltä tulee varmaan surakunnan isoimmat karjut meitä käännyttämään. Silloin oltaisiin ryhdytty homoiksi ja yritetty iskeä veljet...mutta ei kuulunut enää meille naisia eikä miehiä, vaikka rivarin naapuriluukuissa vierailivatkin. Näin jäi tämä homokeino jehovankarkottajana testaamatta (Sitä testattiin kyllä muutamaan homofobiaseen Forssalais yrittäjään, josta seurasi porttikielto klubille ja koko kaupungin työelämään...en sitten valmistuttuani lähettänyt hakemuksia sikäläisille työnantajille. Klubin laatu jäi kyllä hämäräksi, olisko olleet leijonia tai rotareita).
Myöhemmin jo avioiduttuani väittelin huvikseni parin jehovaneidon kanssa. He olivat hyviä harjoitusvastustajia, koska heillä oli kaikkiin väitteisiin ja kysymyksiin valmiiksi seurakunnassaporukalla mietityt vastaukset. Jos sain ahdistettua heidät nurkkaan, he häipyivät kysymyksen kanssa seurakuntaansa ja tulivat viikon päästä takaisin valmiin ratkaisun kanssa (viikon aikana ehdin itsekin hakea aukot ja ristiriitaisuudet heidän väitteisiinsä). Väittelyssä omat ajatukset ja argumentointi jäsentyi.
Tätä jatkui aika pitkään vaikka vaimo siitä mulle rutisikin. Sitten kerran kun en ollut kotona ja tytöt tulivat taas käännytyshommiin, oli vaimo haukkunut ne pataluhiksi ja häätänyt ystäväni tiehensä. Olipa vielä väittänyt, että käännyttämiseni on turhaa ja että vain harjoitellakseni heidän kanssaan väittelen. Ja lie tuo poliiseillakin uhkailut jos ei kotirauhan häirintä lopu siihen käyntiin.
Nuorempana tuli tehtyä kaikenlaista, joka ei enää synnintuntoisen keski-ikäisen mielestä mahdu hyvän maun rajoihin...
"Mulla on Google.." --> Toimii.
Opiskelija-asunnossa aikoinaan oli kova kilpailu kuka saa käännytetyksi JT:n virallisen kirkon hoiviin. Joka kerta kun JT kävi talon kiertämässä kaikki joutuivat laittamaan pikku summan rahaa pottiin, joka oli jo aikomoisen suuri.
Monet ottivat kisan tosissaan ja taisipa pari ateistiakin käydä hakemassa konsultointi apua paikalliselta papilta.
Webbikameroilla katseltiin sitten kavereitten käännytysyrityksiä naapurista.
Mahtoi olla jehovilla maha kipiänä kun joutui 30 asunnossa käymään peräjälkeen kahvilla.
Sattuipa kerran nuorena miehenä sellainen tilanne, että jehovanuskoisia (nuoria naisia) sattui kotona ovikelloa soittamaan. Oltiin broidin kanssa pohjia nappaamassa ennen radalle menoa.Broidi istuskeli olohuoneessa ja meikä tuli just suihkusta, kun ovikello soi. Ei muuta kuin pyyhe lanteilla aukaisemaan ovea. Ovella seisoskeli 2 jehovaneitosta.kattelivat vähän pitkään kun oli vaan pyyhe ympärillä ja letti märkänä. Broidi kysyi kuka ovella on ja kun kerroin ,että uskovaisia kun kysyivät uskoa Jumalaan, niin broidi karjahti olohuoneesta:
"Jos p:tä annatte, aletaan välittömästi uskoa".
Jostain syystä tyttöjen jehovamainos jäi kesken.....
D :)
ps. TV-lupatarkastajan saa hassun näköiseksi, kun se soittaa ovikelloa ja kertoo olevansa TV-lupatarkastaja, Siihen kun vastaa:"Se on ihan sun oma ammatinvalintaongelmasi" ja lyö oven naaman edessä kiinni, niin hämmennys on aikamoinen.