Jalkakyykyn kultainen sääntö: reisien täytyy olla vähintään 90:n asteen, eli suorassa kulmassa maahan nähden. Olen ollut aina pikkaisen ronkeli noiden sääntöjen suhteen...mulla onkin tapana laskea itseni niin alas kuin mahdollista, tällöin reisien ja maan välinen kulma kasvaa ja on selvästi yli 90:nen asteen. Kysyisinkin vaan että onko tästä mitään hyötyä vai saavuttaako normaalilla kyykyllä samat tulokset? Jos asiaa ajatellaan loogisesti niin mitä alemmas painopakan laskee niin sitä tehokkaammin harjoittelee. Olen kuullut myöskin puhuttavan siitä että kun kyykky laskeutuu yli 90:n asteen niin polvinivelet eivät oikein pidä siitä. Eli mitäs olette mieltä? kannattaisiko jatkaa samaan malliin vai pökätä painot ylös jo 90:n asteen kohdalla.
Kiitokset jo etukäteen mahdollisista vastauksista.
Kiitokset jo etukäteen mahdollisista vastauksista.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vastaus ei ole aivan yksiselitteinen. Kaikkiin yksityiskohtiin en viitsi nyt mennä, mutta jos halutaan löytää optimi sekä tehon että turvallisuuden kannalta niin jotakuinkin seuraavasti kannattaa toimia:
- jos haluat max. voimaa (lyhyet, raskaat
sarjat): n. 90 astetta
- jos haluat max. lihaskasvua (pitemmät,
hieman "puristetummat" sarjat): hieman yli 90
astetta. Välillä kannattaa ottaa kevyemmillä
painoilla ns. pohjastakin
Ja ei sitten polvia lukkoon yläasennossa.
Tehokas liike tuo jalkakyykky. Vastauksena kysymykseesi: mitä alemmas teet liikkeen sitä enemmän myös pakarat osallistuvat liikkeeseen. Voit todeta tämän laittamalla kädet pakaroillesi ja menet kyykkyyn 90 asteen kulmaan ja sitten kokeilet saman alas saakka. Ero tuntuu selvästi.
Polvinivelet ovat kyykyssä ollessa ääriasennossa ja siksi ne rasittuvat enemmän kuin 90 asteen kyykkyä tehdessä. En suosittele tekemään syvää jalkakyykkyä suurilla painoilla, saman liikkeenhän voi tehdä turvallisemmin jalkaprässissä istuen. Mutta jos haluaa tehdä liikkeen nimen omaan syvänä jalkakyykkynä painot hartioilla ovat polvituet kuin myös vyö tukemassa selkää hyviä apuvälineitä. Jalkakyykkyä varten on olemassa myös sitä varten suunnitellut kengät, joissa on korotettu kantapää, jotka auttavat pitämään oikean asennon liikkeen aikana eli selän suorana. Saman tietysti ajaa vaikka kantapäiden alle laitettu laudanpätkä. Ja muistetaanpa sitten vielä katse edessä, selkä suorana ja polvet ja varpaat samaan suuntaan.
Mistähän se on toi 90 asteen 'sääntö' tullut?Kyykyn on oltava niin syvä ,että reiden yläpinnan on oltava polven yläpinnan alapuolella eli reilusti tuon mainitun 90 asteen alapuolella.Silloin voidaan vasta puhua jalkakyykystä ei mistään niiauksista...Elikkä jos vaan kantti ja paikat kestää niin tee vaan syviä kyykkyjä,niin johan alkaa reisiin tulemaan voimaa.Tsemppiä kovaan harrastukseen!!!
n. 90 -astetta jalkakyykyn syvyytenä on hyvä kompromissi anatomisten seikat (polven kuormitustaso) ja fysiologiset seikat (harjoitusvaste) huomioiden.
Voimanoston sääntöjä tuskin ovat anatoomikot olleet laatimassa :)
Pääasia on että kyykkää, eikä ala rinta-hauis-pelleksi.
Laske kyykkyä liian alas siitä ei ole kuin haittaa polvinivelille ja selälle.
Voimanostajien kisakyykky on eri asia kuin normaali treeni,voit troki voimanostokyykkyäkin harjoitella mutta älä tällöin ota yli viiden toiston sarjoja ja muista että treenaat sitä silloin vain sitä maksimimurjaisua varten lyhyissä sykleissä.
Jalkojen ja alavartalon treenauksen vuoksi on turha laskeutua alle sen 90 asteen.
polvet ei tosiaan tykkää kyykystä,prässi tehokkaampaa
kyykky myös leventää persettä
Kyykäten tulee voimaa ja prässäten ei.
Ihmettelen kun kukaan ei ole puuttunut. Tietysti kehittävin liike on se joka viedään niin pitkälle kuin mahdollista,eli takapuoli pohkeisiin. Ihan niin kuin esim.hauiskääntö tehdään 180 astetta.
Täällä vielä verrataan jalkaprässiä kyykkyyn. Voi vittu!
aivan kokonaan,pysyy jatkuva jännitys reisissä ja lihas kasvaa!
Kyykkyä teke patuäijät, joille merkitystä on luutuneilla käsityksillä ja perimätiedolla. Meikäläinen haluaa lihaksia ja vain lihaksia helpoimmalla mahdollisimmalla tavalla, joten teen kyykkyä vain silloin tällöin, lämmittelyksi.
Voimaa et saa ilman kyykkyä, niin se vain on.
Jos polvissa ei ei tunnu kipua niin antaa mennä pohjaan asti. Etukyykky on myös hyvä, vahvistaa hyvin myös keskivartaloa ja muista myös hack ja maastaveto suorinjaloin.
Etukyykky on selän kannalta turvallinen.
Siinä ei syvyyttä pysty selän kustannuksella liioittelemaan.
Jalkojen ja keskikropan kannalta mielestäni kyykkyä tehokkaampi.
Selkäavustus jää paljon vähäisemmäksi.
Kun kyykky viedään alas asti, eivät suinkaan polvet ole pahimman loukkaantumisriskin alla, vaan selkä. Katsopa miten alaselkä käyttäytyy kun mennään n. 90 asteeseen vs. laitetaan perse pohkeisiin. Alaselkä alkaa pyöristyä ja kun niskassa on reilusti yli oma paino, niin se ei tiedä hyvää rangalle. N. 90 asteen kyykyissä alaselän saa pidettyä suorana. Treenattavien lihasten kannalta tehokkainta olisi viedä kyykky alas asti, mutta henk. koht. teen mieluummin pari sarjaa enemmän kuin tuhoan selkäni.
Riippuu liikkuvuudesta!
Itse hain tempaus- ja rinnallevedot pompulla pohjakyykystä.
Samoin kyykkytreenit.
Kyykätessäni perse oli muutaman sentin lavan yläpuolella.
Tempauksessa täytyi varoa perseen kosketusta lavaan.
Selkä ei pyöristynyt!
Koskaan ei selkäni ole ollut kipeä, viimeistä eukon kanssa kävelyllä hankittua krampannutta pakaraa lukuun ottamatta.
Polvieni nivelsiteet venytin siihen kuntoon että sidekudosten iän myötä rappeutuessa alkoivat klonksumaan.
Toinen leikattiin kymmenen vuotta sitten.
Liikkuvuudessa on eroja.
Alaselän pyöristymisen kohdalla olet oikeassa.
Selän asento on tärkein.
Muu on syytä mukauttaa sen puitteisiin.