”Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan” (Gal. 2:21).
Lakihurskauden pohjakerroksessa asuu peto. Lakihurskas tunnetaan siitä, että hän on lakkaamatta lähimmäisensä kurkussa, tekemässä parannusta toisten synneistä ja valtaamassa itselleen etummaisia paikkoja. Galatalaiskirje on osoitettu eksytetyille, lammastarhalle, jonka keskuudessa on mekastanut korkeaa hengellisyyttä näyttelevä raateleva koiralauma.
Lakihurskaus mitätöi armon. Armo ei suostu olemaan tyly. Se tulee juhtansa selästä sitä nopeammin alas, mitä suurempi vahinko jonkun kristillisyydessä on tapahtunut. Siitä puuttuu kiihkomieliseen oikeaoppisuuteen kuuluva raakuus. Se asioi rakkauden voimin silloinkin, kun sen kasvoille syljetään.
Jumala ei jätä ketään tuuliajolle. Hän näkee vaivaa armosta langenneittenkin pelastamiseksi. Paavali koki, ettei ketään ole niin vaikea valaista kuin lain alla elävää kristittyä. Hän selittää ja todistelee. Hänellä on joka hetki pelko siitä, hän menee opissa tai vaelluksessa Kristuksen ohitse. Tuo vaara onkin olemassa. Syntien synti on tehdä Jumalan armo mitättömäksi. Silloin turhennetaan Kristuksen kärsimys ja kuolema. Lain tiellä joudutaan toivottomuuteen.
Paavali ei tee Jumalan armoa turhaksi. Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, eikä hänen armonsa ollut minun kohdallani turha, hän kirjoittaa. Armo on Kristus minun puolestani ja minussa. Sen hallitessa ei jää tilaa lihan pyrkimyksille tulla pyhäksi. Armo nujertaa ylpeyden, joka väsymättömästi pyrkii minussa esiin. Armo on minulle enemmän kuin elämä.
Kyselemme ehkä, kuuluuko tämä armo kuitenkaan meille, kuuluuko se minulle. Erehdyksemme, lankeemuksemme, heikkoutemme ja syntisyytemme nousevat vuorina eteemme, kun ajattelemme heittäytymistä Jumalan armon turvaan. Emme rohkene tulla huikaisevaan valoon.
Ovi armoon on auki suurimmallekin syntiselle. Saamme anteeksi armosta, emme ansiosta. Pakkala sanoo, että puhekin omasta mahdollisuudestamme on ymmärtämättömyyttä, jopa röyhkeyttä.
Päästyämme armon suojaan olemme todella turvassa. Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa, hänen sydänveressään, haihduttaa syntivelkamme olemattomiin. Se on armoa ja rakkautta, joka ei muistele kärsimäänsä pahaa. Se on rakkautta ja armoa, joka peittää syntien paljouden. Armon tähden eilisestään vapautettu sielu nousee kuin lintu taivaalle.
[ Lähde: Niilo Tuomenoksa (1893–1976)
Sana-lehdessä 1950-luvulla./Lainattu Vapaasana foorumilta]
s-seutulainen
Lakihurskauden pohjakerroksessa asuu peto. Lakihurskas tunnetaan siitä, että hän on lakkaamatta lähimmäisensä kurkussa, tekemässä parannusta toisten synneistä ja valtaamassa itselleen etummaisia paikkoja. Galatalaiskirje on osoitettu eksytetyille, lammastarhalle, jonka keskuudessa on mekastanut korkeaa hengellisyyttä näyttelevä raateleva koiralauma.
Lakihurskaus mitätöi armon. Armo ei suostu olemaan tyly. Se tulee juhtansa selästä sitä nopeammin alas, mitä suurempi vahinko jonkun kristillisyydessä on tapahtunut. Siitä puuttuu kiihkomieliseen oikeaoppisuuteen kuuluva raakuus. Se asioi rakkauden voimin silloinkin, kun sen kasvoille syljetään.
Jumala ei jätä ketään tuuliajolle. Hän näkee vaivaa armosta langenneittenkin pelastamiseksi. Paavali koki, ettei ketään ole niin vaikea valaista kuin lain alla elävää kristittyä. Hän selittää ja todistelee. Hänellä on joka hetki pelko siitä, hän menee opissa tai vaelluksessa Kristuksen ohitse. Tuo vaara onkin olemassa. Syntien synti on tehdä Jumalan armo mitättömäksi. Silloin turhennetaan Kristuksen kärsimys ja kuolema. Lain tiellä joudutaan toivottomuuteen.
Paavali ei tee Jumalan armoa turhaksi. Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, eikä hänen armonsa ollut minun kohdallani turha, hän kirjoittaa. Armo on Kristus minun puolestani ja minussa. Sen hallitessa ei jää tilaa lihan pyrkimyksille tulla pyhäksi. Armo nujertaa ylpeyden, joka väsymättömästi pyrkii minussa esiin. Armo on minulle enemmän kuin elämä.
Kyselemme ehkä, kuuluuko tämä armo kuitenkaan meille, kuuluuko se minulle. Erehdyksemme, lankeemuksemme, heikkoutemme ja syntisyytemme nousevat vuorina eteemme, kun ajattelemme heittäytymistä Jumalan armon turvaan. Emme rohkene tulla huikaisevaan valoon.
Ovi armoon on auki suurimmallekin syntiselle. Saamme anteeksi armosta, emme ansiosta. Pakkala sanoo, että puhekin omasta mahdollisuudestamme on ymmärtämättömyyttä, jopa röyhkeyttä.
Päästyämme armon suojaan olemme todella turvassa. Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa, hänen sydänveressään, haihduttaa syntivelkamme olemattomiin. Se on armoa ja rakkautta, joka ei muistele kärsimäänsä pahaa. Se on rakkautta ja armoa, joka peittää syntien paljouden. Armon tähden eilisestään vapautettu sielu nousee kuin lintu taivaalle.
[ Lähde: Niilo Tuomenoksa (1893–1976)
Sana-lehdessä 1950-luvulla./Lainattu Vapaasana foorumilta]
s-seutulainen
Vastaukset 40
Vanhimmat
Paavali vatkasi asioita monelta kantilta ja runoili monenlaisia illuusioita ja metafooria, esitti väitteitä puolesta ja vastaan ja odotti kuinka niihin reagoidaan. Kertoi käyneensä välillä taivaassakin lisätäkseen uskottavuuttaan.
Lakiasiassa hän päätyi lopulta tähän johtopäätökseen.
Room. 2:13
Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia.
Paavali meni jopa niin pitkälle, ettei kaihtanut valehdella tarvittaessa.
Oli ensimmäinen Jesuiitta. Tarkoitus pyhittää keinot.
Room. 3:7
Mutta jos minun valheellisuuteni vain lisää Jumalan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sitten tuomitaan syntisenä?
Paavali ei valehdellut, vaan "jos" olisi..
7. Maailman synti on tuonut Jumalan armon selvemmin esiin. Jakeen 5 perustelua jatketaan tässä jakeessa 6 olevan välttämättömän selityksen keskeyttämänä. Kysymyksessä ei silti ole aiemmin sanotun toisto. Paavali ilmaisee asian tässä toisin.Paavali tuo esiin oman persoonansa. Jos hänen "vaiheensa", hänen vastustajien mukaan väärä oppinsa ilmensi Jumalan totuutta, eikö silloin ollut väärin, että häntä vainottiin?
Johanneksen mukaan kukaan ihminen ei ole mennyt taivaaseen, eikä siellä ole käynyt Paavalikaan.
Room. 3:7
Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan?
Joh.3:13 Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.
1. Tim. 6:16 Hän yksin on kuolematon, hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä. Hänen on kunnia ja ikuinen valta. Aamen.
Korinttolaiskirjeitäkin pitäisi olla neljä tai viisi kappaletta, eli suurin osa niistä puuttuu ja on kateissa edelleen.
Kirjeissä käydään vuoropuhelua eri osapuolien kanssa tyyliin väite, vastaväite, korjaus, uusi väiten jne.
Joten niiden perusteella ei pitäisi tehdä mitään lopullisia johtopäätöksiä asioista, mistä siellä puhutaan.
Luuk. 4:16
Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, [Matt. 13:53-58; Mark. 6:1-6 : Matt. 2:23+]
Jumalan ikuiset lait ja asetukset, käskyt on kirjotettu Raamattuun.
Jeesuskin luki niitä sen ajan Raamatusta, ei omasta päästään.
Matt. 5:18
Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
Luuk. 16:17
Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.
Väärä väite, että lait kumoaa Jumalan armon. Se on törkeä valhe.
Jumalan yksi pysyvä luonteenpiirre on armahtavaisuus, se on sama riippumatta siitä minkä liiton aikaa kulloinkin eletään.
1. Aik. 16:34
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.
Samanlaista Saatanan eksytystä on väittää, että armonaika loppuu ja siihen tarjotaan ratkaisuksi lahkon jäsenkirjaa, kun liityt lahkoon, niin saat sen armon osaksesi.
>>Paavali koki, ettei ketään ole niin vaikea valaista kuin lain alla elävää kristittyä.>>
Näin Tuomenoksa - ja tuo on todella tullut heti "kättelyssä" ilmi tässä ketjussa.
s-seutulainen
Mitä ihmettä noita Raamatunjakeita kannattaa heitellä aivan kuin kukaan ihminen ei olisi koskaan lukenut Raamattua ja nuo samat ovat aina olleet esillä eivätkä kerro yhtään mitään kenenkään uskosta. Eivät tee ketään autuaaksi eikä syntikseksi.
Tai jos niillä on tarkoitus syyllistää joku, niin se saatanan tapaista syyttämistä, joka kyllä osaa sen tehdä Raamatulla. Eihän se mitään uskoa vaadi. Niin hän kiusasi Jeesustakin että kirjoitettu on.
Uskohan on jotain oikeita asioita elämässä. Jos on joku Raamatun kohta, niin sillä on vain silloin merkitystä kun se liittyy jotenkin ihmisen elämään ja uskoon. Ei sillä ole mitään merkitystä irrallaisena lauseena, että näinkin on kirjoitettu, ettekö tiedä.
Kyllä Jeesus käski opettaa kristityiksi kastetuille ihmisille ne lain käskyt.
Matt.28
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
-92
18 Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. [Dan. 7:14; Matt. 11:27+]
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen [Mark. 13:10+ | 2. Kor. 13:13; 1. Piet. 1:2]
20 ja OPETTAKAA heitä NOUDATTAMAAN kaikkea, mitä minä olen KÄSKENYT teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
Matt. 5:19
Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. [5. Moos. 28:1; Jaak. 2:10]
Matt. 5:17
"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. [Luuk. 24:44; Room. 3:31]
Matt. 5:18
Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. [Luuk. 16:17]
Aina silloin kun Jeesuksen sanat ja Paavalin opit ovat keskenään ristiriitaisia, niin Paavalit opit tulee laittaa hyllylle.
Jeesus sanoi: Seuraa sinä minua!
Jeesuksen ja Paavalin sanat eivät ole ristiriitaisia.
Kannattaa lukea eri käännöksiä rukoillen.
Paavali ei kaihtanut valehtelemista.
Svenkska Bibeln kääntää, että Paavali luonteeltaan valheellinen eli epärehellinen ja siksi pääsi pitkälle niillä lahjoillaan, kunnes Jumala heitti miehen Saatanan kuritettavaksi ja lähetti häneen Saatanan enkelin "hän", eikä ottanut sitä pois ollenkaan.
Paha äkkikuolema kohtasi Paavalia Roomassa.
-92
Mutta jos minun valheellisuuteni vain lisää Jumalan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sitten tuomitaan syntisenä?
SvenskaBibeln
Och å andra sidan, om Guds sannfärdighet genom min lögnaktighet ännu mer har trätt i dagen, honom till ära, varför skall då jag likväl dömas såsom syndare?
2. Kor. 12:8
Sentähden olen minä kolmasti Herraa rukoillut, että hän läksis minusta.
Uskossa Jeesukseen ne ovat nämäkin ihmiset:
Mt.7
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, TE LAITTOMUUDEN TEKIJÄT.
Jos sul nyt olis edes jotain omaa sanottavaa...mutku ei...
Allah on suuri ja Mohammad hänen profeettansa. Pysytään kaukana näistä kaikista aasialaisista "jumalista"!
Entinen muslimi ja palestiinalainen Walid Shoebat kertoo
muslimien ja kristittyjen uskontunnustuksesta ja miten
muslimit, islam uskontona, kieltää Isän ja Pojan, - siis Jumalan.
Hänen puheensa on selväsanaista ja johdonmukaista asiaa.
Kannattaa katsoa ja kuunnella tämä erittäin mielenkiintoinen puhe.
Siinä tulee asiaa, jota sinä et varmaan ole tullut ajatelleeksi, mutta
jota sinulla Raamattua tuntevana on vaikea todistaa vääräksi
epäraamatulliseksi opiksi. Raamattua tuntemattoman ei kannata
edes yrittää väittää vastaan. Ota tai jätä ottamatta!
Olkaa hyvät; Walid Shoebat: Raamatun profetiat ja antikristus.
https://www.youtube.com/watch?v=INI7Dt6tFfQ
Mvh J - K
Fil.3:10-11 tunteakseni hänen ylösnouaemisensa voiman ja hänen kärsinyksiensä osalliuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta, jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista.
1Kor.4:19 Mutta ennen paljon aikaa tulen minä teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja tahdon tietää, ei niiden paisuneiden sanoja, vaan voiman.
Lahkojen hurmoshenkien kaatovoimat tulee henkimaailmasta.
Jer. 29:26
'Herra on pannut sinut, Sefanja, pappi Jojadan seuraajaksi valvomaan järjestystä Herran temppelissä ja toimittamaan jalkapuuhun ja kaularautaan kaikki hullut ja hurmahenget, jotka esiintyvät profeettoina.
Juud. 8
Yhtä kaikki nämä hurmahenget tekevät samalla tavoin. He saastuttavat ruumiinsa, halveksivat Herraa ja hänen valtaansa ja herjaavat henkivalt
1Kor.4:19 Mitta minä tulen teidän luoksenne pian, jos Jehova tahtoo, ja pääsen tuntemaan, en noiden pöyhistyneiden puhetta, vaan voimassa.
On täytynyt tapahtua jotain aiemmin, sillä mm rahanahneudessa ei näy evoluutiota nimeksikään https://www.tv7.fi/arkki/evoluutio-luominen-ja-tiede/evoluutio-onko-se-asevarustelua_p89840/
Ap. t. 18:18
Paavali viipyi Korintissa vielä jonkin aikaa. Sitten hän hyvästeli veljet ja lähti purjehtimaan kohti Syyriaa yhdessä Priscillan ja Aquilan kanssa. Hän oli Kenkreassa leikkauttanut hiuksensa, koska oli antanut uhrilupauksen*. [Kysymys on Vanhan testamentin lupauskäytännöstä, ks. 4. Moos. 6.][ [4. Moos. 6:18; Ap. t. 21:24]
Paavali pelasi useilla korteilla.. Oli juoni mies. Ajoi päänsä kaljuksi ja meni temppeliin tekemään nasiirilupausta.
Johannes Kastaja oli viimeinen oikea nasiiri.
Eikä uuden liiton aikan ole enää mitään nasiireita.
Jeesuksen kuollessa Pyhä Henki poistui Temppelistä ja Saatana meni sinne tilalle.
Repäisi esiripun pois edestänsä, että kaikki voivat ihailla hänen kauneuttaan ja viisauttaan.
Apt.21:24
Ota heidät mukaasi, puhdistaudu yhdessä heidän kanssaan ja maksa heidän puolestaan, että he voivat leikkauttaa tukkansa. Siitä kaikki ymmärtävät, että sinusta levitetyissä puheissa ei ole mitään perää vaan sinäkin pidät kiinni laista ja elät sen mukaisesti. [4. Moos. 6:18; Ap. t. 18:18]
Paavali ei ole oikea Karitsan apostoli.
Ilm. 21:14
Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet.
I Tess 2:7 "Emme myöskään ole etsineet kunniaa ihmisiltä,
emme teiltä emmekä muilta, vaikka Kristuksen apostoleina
olisimmekin voineet vaatia arvonantoa."
Raukkamaista käyttää sijaiskärsijää.
Tehkää edes syntiä ettei hippi delannu turhaan.
On ihan väärin ihallla alkuseurakunnan touhuja. Koko alkuserurakunta hajosi v. 70 jKr.
Alkuseurakunnasa pistivät yhden pariskunnan lihoiksi talokaupan rahojen saamiseksi heiltä ja pistivät murhan Pyhän Hengen ja Jeesuksen syyksi. Hautasivat ruumiit heti, eivätkä ilmoittaneet mitään omaisille eikä viranomisille.
Pietari sanoi, että siellä on niitä antikristuksia mukana ja hänet karkotettiin pois Patmos nimiselle saarelle.
1. Joh. 2:18
Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika.
po. Johannes karkotettiin sieltä pois eikä Pietaria.
Eikä sen Pietarin uskonkaan varaan mitää seurakuntia perustettu.
Matt. 16:23
Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: "Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!"
1Kor.3:11 Sillä muuta perustusta, ei taida yksikään panna, vaan sen, joka pantu on, joka on Jesus Kristus. Ef.2:19-20 Niin ettepä te silleen ole vieraat ja muukalaiset, vaan pyhäin kylämiehet ja Jumalan perhe, Apostolien ja prophetain perustuksen päälle rakennetut, jossa Jesus Kristus paras kulmakivi on. Biblia (1776)
Ilm.21:14 Ja sen kaupungin muurilla oli kaksitoistakymmentä perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoistakymmenen apostolien nimet. Biblia (1776)
Ilm.21:14 Kaupungin muurissa oli myös kaksitoista peruskiveä ja niissa Karitsan kahdentoista apostolien kaksitoista nimeä.
Matt.21:42-43 Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet; jonka kiven rakentajat kylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi, Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä. Sentähden sanon minä teille; Jumalan valtakunta pitää otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät. Biblia (1776)
Kiitos, kauniista aloituksesta josta suuri osa ei ymmärrä mitään. Kuuluin niihin myös itse vielä muutama päivä sitten. Mutta satuin lukemaan uusinta Jehovan todistajien raamatun Leviticusta josta sain käsityksen armon syvyydestä jota Jehova voi osoittaa. En ikinä tahdo Jumalan armoa mitätöidä. Vielä pari viikkoa sitten kirosin vanhempiani aivan tuhoon asti, mutta kun luin uudesta käännöksestä rakkaudesta sukulaisia kohtaan Aaronin tapauksessa ymmärsin että Jumala ei tahdo minun kiroavan vanhempiani vaan kunnioittavan ja rakastavan heitä.
Paavalille ehkä kävi samoin. Hän oli lakihengen vallassa, mutta sai ehkä tutustua essealaisten tai Qumranin tulkintaan Mooseksen laista ja hän ymmärsi kuinka suuri on Jumalan armo eikä tahtonut mitätöidä sitä.
On olemassa pyhien kirjoitusten käännöksiä joissa välittyy pyhyyden lomassa myös JUMALAN ARMON SUURUUS.
Sellaisen käännöksen tai tulkinnan käsiin saaminen on tärkeää. Eräät englannin kieliset raamatut ovat elävää käännöstä joissa ei Jumalan armoa mitätöidä vaan korotetaan.
Jehovan todistajat ovat harhaopettajia ja vaarallisia eksyttäjiä.
He kieltävät ja torjuvat Jeesuksen Kristuksen, Jumalan ainokaisen Pojan, syntiemme sovittajan ja lunastajamme, meidän Herramme ja Vapahtajamme.
Pysy heistä erossa!
Jeesus Kristus yksin on uskovien - hänessä, Jeesuksessa Kristuksessa, olevien - turva kaikkea valhetta ja pahaa, kaikkea väärää, eksytystä ja petosta vastaan.
Hän on tie, totuus ja elämä.
Jeesukseen Kristukseen me saamme Jumalan armosta kaikessa turvata.
Häneen me turvaamme ja luotamme.
Häneen me uskomme.
Usko Jeesukseen Kristukseen on Jumalan lahja ja Hänen tekonsa niissä, jotka ovat saaneet Jumalan käsittämättömästä armosta tulla Hänen vetäminään Jeesuksen tykö.
He ovat ottaneet vastaan Jumalan armon Hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ja ovat näin antaneet sovittaa itsensä Jumalan kanssa.
Ja Herra Jeesus on luja turva ja vuorilinna kaikille, jotka uskossa häneen, kaikessa häneen turvaavat ja hänen nimeään avukseen huutavat loppuun saakka.
s-seutulainen
Kaikki Jenkkilahkot on eksyttäjiä: Jehovantodistajat, Helluntaintodistajat,Mormonintodistajat,Adventintodistajat.
Kristinusko sakramentteineen tuli Suomeen ihan eri suunnasta ensimmäisellä vuosituhannella.
Helluntailaiset eivät kiellä Jeesusta Kristusta.
He uskovat häneen syntiensä sovittajana ja lunastajanaan, Herranaan ja Vapahtajanaan.
s-seutulainen
Näkispä vaan! Kaikki tuntemani helluntailaiset ovat enemmän tai vähemmän lain alla ja kiihkoilevat uskomuksistaan, jotka ovat kestämättömiä, varsinkin ylpeilemiset armolahjoista ja pitävät niitä väärin merkkinä omasta kelvollisuudestaan pelastukseen, jopa pitävät hengen mutinaa: "sinä pääset taivaaseen" perusteena uskonvarmuudelleen eivätkä ymmärrä Ristin Jeesusta puolestamme, eivätkä armoa, vaikka mikä olisi.
Vastaavaa eksytystä armosta on nykyisin luterilaisillakin: antinomismi jyrää ja omia tekoja tehdään tai ei ei tehdä, mutta ansioksi kaikki jne. Ei myöskään uskota oikeaan Jeesukseen Kristukseen vaan kaikenlaisiin henkiin ja voimiin, himoiten omaa kunniaa.
Syntien Jumalalle tunnustaminen on olematonta molempien keskuudessa, vaan kuunnellaan Paholaista Jeesuksen tarpeettomuudesta ja jopa otetaan riivaajia vastaan uskossa niiden apuun.
Molemmilla on vain opettaja ja ihmeidentekijä, ihmisen himojen palvelija Jeesus eikä syntien sovittaja, armahtava Jumala Jeesus, joka tuli ainoana synnittömäksi ihmiseksi.
Ainakin Suomessa on lisääntyvässä määrin " kuningas Saulin" tapauksia, jotka lopulta kääntyvät vainajahenkiin eikä ansiottomaan armoon Kristuksessa, (riivattuja ja puoliriivattuja).
Wikipedia
Gerhard Olsen-Smidt järjesti 1920 Helsingissä Helluntaiseurakunnan, jonka kokoontumispaikka oli Ludviginkadulla Helsingin Sanomain salissa 4. kerroksessa ja myöhemmin Liisankatu 17:ssä. Tästä ryhmästä muodostui myöhemmin Filadelfiaseurakunta. Eino I. Manninen valittiin seurakunnan vanhimmaksi joulukuussa 1920. Olsen-Smidt oli valloittava johtaja, ja liike keskittyi vahvasti hänen henkilöönsä. Häntä syytettiin taloudellisista väärinkäytöksistä ja yksinvaltaisesta johtamistavasta.[17]
Keväällä 1925 Olsen-Smidt pidätettiin Helsingissä ”homoseksuaalisen hurjastelun” takia,[20] ja hänet tuomittiin huhtikuussa 1925 kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen haureudesta,[21] sillä hänellä oli ollut seksuaalisuhteita kahteen nuorukaiseen, jotka toimivat seurakunnassa.[17] Vankeustuomion jälkeen hänet karkotettiin Norjaan.[22] Tuomio merkitsi helluntailiikkeelle huomattavaa kriisiä.