Ateistit sanovat, että Jumala asuu vain häneen uskovien päässä, ei muualla. Ja että kukaan ei uskoisi Jumalaan, ellei joku toinen ihminen kertoisi heille Jumalasta. Mutta miten Jumala tuli ensimmäisen kerran ihmisen päähän? Eikö hän tullut juuri pään ulkopuolelta ja on siten todellinen? Vai syntyikö ajatus Jumalasta ihmisen pään sisällä, niin että hän on ollut aina olemassa vain pään sisällä, ei koskaan sen ulkopuolella?
Niin kauan kuin ei tunneta Jumalan (uskon) alkuperää, on syytä pitää Jumalaa mahdollisena pään ulkopuolisena entiteettinä, joka on tullut pään sisälle pään ulkopuolelta ja on siten elävä ja todellinen Jumala. Jos voidaan osoittaa, että ensimmäinen Jumalaan uskonut ihminen keksi hänet omassa päässään, niin sitten Jumalaa ei tarvitse pitää mahdollisena. Sehän tiedettäisiin ihmisten keksimäksi. Nyt sitä ei tiedetä ja on pidettävä Jumalaa mahdollisesti olemassaolevana.
Niin kauan kuin ei tunneta Jumalan (uskon) alkuperää, on syytä pitää Jumalaa mahdollisena pään ulkopuolisena entiteettinä, joka on tullut pään sisälle pään ulkopuolelta ja on siten elävä ja todellinen Jumala. Jos voidaan osoittaa, että ensimmäinen Jumalaan uskonut ihminen keksi hänet omassa päässään, niin sitten Jumalaa ei tarvitse pitää mahdollisena. Sehän tiedettäisiin ihmisten keksimäksi. Nyt sitä ei tiedetä ja on pidettävä Jumalaa mahdollisesti olemassaolevana.
Vastaukset 13
Vanhimmat
”Mutta miten Jumala tuli ensimmäisen kerran ihmisen päähän?”
Samoin kuin keijukaiset ja tontut. Aivot tuottaa asioita ilman ulkopuolisia syötteitä ja vaikka se tuottaisi asioita ulkopuolisista syötteistä niin ne eivät ole totta koska deluusiot ja kognitiiviset vääristymät.
*vaikka se tuottaisi asioita ulkopuolisista syötteistä niin ne eivät välttämättä ole totta
Joku on joskus ensimmäisenä pähkäillyt, että kaiken olevan pitää olla jonkin toisen olevan synnyttämää, ja tämä toinen oleva on Jumala, luoja.
Miten osoittaa tämä päätelmä virheelliseksi, niin että se voidaan todistaa vääräksi.
Tarkoitan tällä sitä, että kun mennään päättelyketjussa taaksepäin, niin löytyy perimmäinen alullepanija, luoja, joka on ollut aina olemassa ja joka ei ole syntynyt, niin kuin kaikki muu syntynyttä on tai sillä on alku.
Näin:
Mistä sinä tulit? Äiti synnytti minut. Mistä äiti tuli? Hänen äitinsä synnytti hänet. Mistä hänen äitinsä tuli? Hänen äitinsä synnytti hänet... ja lopulta päädytään alullepanijaan eli luojaan, joka on Jumala nimellä yleisesti tunnettu (ei siis Raamatun Jumala vaan jokin tuntematon luoja).
Ymmärrystä, ymmärrystä, dear Watson!
Päätelmä on niin kauan virheellinen kunnes ollaan todistettu se että kaikella pitää aina olla synnyttäjä tai aluelle panija.
Ennen kuin tämä asia on todistettu koko muukin päättelyketju siitä ylöspäin on turhaa ja vain pelkkää spekulaatiota.
Aivan yhtä hyvin voidaan ajatella, että kaikella ei tarvitse olla alulle panijaa tai synnyttäjää, ja että esimerkiksi universumilla ei lähtötilanteessa sellaista tarvitse olla. Kysymys jää silti avoimesti, kun ei tiedetä sitä, miten universumi voi olla olemassa, jos se ei ole syntynyt mistään sitä edeltävästä tai siihen johtaneesta. Jää ns. Jumalan mentävä aukko.
Ja millä tavalla kommenttisi auttoi asiaa? Miten niin täytyy pitää?
Yksikään luonnonkansan ihminen ei ole ikinä tullut vastaan ja hokenut: "Jeesus! Jeesus!" Ja miksiköhän? No siksi, koska ei ole kuullutkaan moisesta.
Ja miksi islamistit suuttuvat, jos heitä sanoo vääräuskoisiksi? Hehän ovat vain ateisteja.
Jeesukseen uskovien lahko oli Roomalaisille ateisteja.
Jos vaikka kristinuskon Jumala olisi muualla kuin kristittyjen päissä, niin kristittyjenhän ei tarvitsisi mitenkään opettaa uskaan esimerkiksi lapsilleen vaan he intuiivisesti ymmärtäisivät kolminaisuusopin ja Jeesuksen veriuhrin tarpeellisuuden ja kaikki muut uskon kummallisuudet.
jeesuksella oli skitsofrenia
Lonkero juttuja!