Eli kun heräsit ohitus-/ läppäleikkauksen tms. jälkeen nukutuksesta mitä ajattelit ? Olitko sekaisin vai ymmärsitkö kaiken ? Montako päivää olit teho-osastolla ja kuinka kauan sänkyyn "sidottuna" ? Kuinka pian halusit omaisia katsomaan sinua ? Mitä tuliaisia sait ja mitä on järkevintä viedä ?
Mikä oli vointisi/ mielialasi sydänleikkauksen jälkeen ?
omainen
19
12497
Vastaukset
- omainen
Entä oliko sinulla ruokahaluja leikkauksen jälkeisten päivien aikana ja minkälainen ruoka sitten maistui ?
- Stenosis
Aamupäivällä leikattiin. Ei pelkoa, ei huolta huomisesta. Lääkäri soitti leikkauksen jälkeen vaimolleni ja kertoi leikkauksen sujuneen normaalisti. Heräsin iltapäivällä leikkauspotilaiden seurannassa. Tilanne (aika ja paikka) oli heti selvä. Johtoa ja pilliä oli jos jonkinlaista. Seuraava yö oli pitkähkö; en jotenkin päässyt lainkaan uneen, mikä saattoi olla tarkoituskin tässä vaiheessa. Seuraavana päivänä siirrettiin sydänpotilaiden osastolle, jossa olin kuusi päivää. Tosi hyvää hoitoa Kuopion YS:ssa, kipua ei tarvinnut tuntea. Soitin jo aamulla kännykällä vaimolleni ja hän tuli katsomaan. Ruokahalu ei ollut koko aikana hyvä. Kyllähän siinä kunto laski, mutta kotiin päästyä lähti nousuun.
- omainen
Stenosis kirjoitti:
Aamupäivällä leikattiin. Ei pelkoa, ei huolta huomisesta. Lääkäri soitti leikkauksen jälkeen vaimolleni ja kertoi leikkauksen sujuneen normaalisti. Heräsin iltapäivällä leikkauspotilaiden seurannassa. Tilanne (aika ja paikka) oli heti selvä. Johtoa ja pilliä oli jos jonkinlaista. Seuraava yö oli pitkähkö; en jotenkin päässyt lainkaan uneen, mikä saattoi olla tarkoituskin tässä vaiheessa. Seuraavana päivänä siirrettiin sydänpotilaiden osastolle, jossa olin kuusi päivää. Tosi hyvää hoitoa Kuopion YS:ssa, kipua ei tarvinnut tuntea. Soitin jo aamulla kännykällä vaimolleni ja hän tuli katsomaan. Ruokahalu ei ollut koko aikana hyvä. Kyllähän siinä kunto laski, mutta kotiin päästyä lähti nousuun.
Kuinka pian pystyit nousemaan istumaan sekä kävelemään leikkauksen jälkeen ? Miten hengitys sujui kun pääsit hengityskoneesta ? Saanko udella minkä ikäinen olet ? Kiitos jo etukäteen jos vielä ehdit vastailla :)
- Stenosis
omainen kirjoitti:
Kuinka pian pystyit nousemaan istumaan sekä kävelemään leikkauksen jälkeen ? Miten hengitys sujui kun pääsit hengityskoneesta ? Saanko udella minkä ikäinen olet ? Kiitos jo etukäteen jos vielä ehdit vastailla :)
Heti osastolla istumaan sängyn laidalle kun ruokaa ja juomaa tarjottiin ja osastolla yhden yön jälkeen pesulle lavuaarin ääreen. Seuraavana päivänä pesu ja WC-käynnit hoidettiin jo pesuhuoneessa. Apuna kävelyssä oli pyörillä varustettu tukilaite. Mitään hengityskonetta ei käytetä; lisähappea tulee nenään pienistä sieraimiin sopivista "viiksistä", joita ei sängyllä levätessään edes huomaa. Päivä päivältä kävelyä lisättiin (ei vauhtia) ja kotiin pääsi, kun jaksoi nousta portaita yhden kerroksen verran. Paraneminen on, ellei komplikaatioita ilmene, uskomattoman nopeaa.
- Stenosis
omainen kirjoitti:
Kuinka pian pystyit nousemaan istumaan sekä kävelemään leikkauksen jälkeen ? Miten hengitys sujui kun pääsit hengityskoneesta ? Saanko udella minkä ikäinen olet ? Kiitos jo etukäteen jos vielä ehdit vastailla :)
Vielä lisäys: olen 74 vuotias liikunnan, lukemisen ja terveiden elämäntapojen harrastaja. Aorttastenoosi oli vaivannut jo useita vuosia. Ennen infarktia liikkumiskunto putosi nopeasti parin viikon aikana ja osasin varautua siihen, että kohta taitaa kirurgilla olla töitä.
- Korkein
Normaalisti leikkauksen jälkeen ollaan vaan leikkauspäivästä seuraavaan teholla ja sitten jo normaalille sydänosastolle. Seuraavana päivänä kävelemään ja sitä seuraavana ruokaa. Hengitysputken poiston jälkeen on kurkku käheä ja kipeä, eikä ruoka maista sairaalassaoloaikana. Joku voi olla sekaisin nukutusaineesta pidempään, joku herää siitä tosi hyvin. Kaikki eivät siedä nukutusainetta niin hyvin. Pari omaista kerrallaan teholla on sopiva määrä ja jos potilas on väsynyt niin ei kannata rasittaa/jututtaa häntä liikaa kerrallaan. Tuliaisia ei teholle mitään, korkeintaan kortit/valokuvat, mutta osastolle ihan mitä vaan potlas haluaa.
- Anonyymi
aivan normaalisti olen syönyt,suolisto pelaa liiankin hyvin
- Juuso
Samoin kuin edellisellä, eli aamulla pöydälle ja illalla herää teholla. Seuraavan yön muistikuvat tosi hatarat. Aina välillä käytiin jotain näytteitä ottamassa, ja jossain lähellä tosi sekaisin oleva potilas, joka oli koko ajan kotiin lähdössä. Seuraavana aamuna ylös ja vaa´alle seisomaan. Pahimmalle tuntui ylimääräisten letkujen irtiveto. Eli teholta muistikuvat tosi hatarat.
Osastolla seuraavana päivänä aamulla heti kävelylle ja suihkuun, mikä tuntui lopulta pelkästään hyvältä. Seuraavan yön rytmihäiriöt tuntuivat myös tosi ilkeiltä. Niitä piti sietää puoli vuorokautta, ennenkuin saivat rytmit kääntymään taas kohdalleen. Siitä asti pelkkää kunnon paranemista, ellei nyt sitten oteta huomioon vielä tullutta sydänpussin tulehdusta. Se kerrytti nestettä sydänpussiin ja aiheutti ylimääräisiä kipuja ennenkuin oikeat lääkkeet taas löytyivät. Koko sairaalassaoloaikana (6 8vrk)ei ruoka juuri maistunut, mutta onneksi on tuota vararavintoa kertynyt sen verran ettei haitannut.
Omaisten vierailut ilahduttivat heti osastolla. Teholle ei pääse eikä ole syytäkään. Pelkkä läsnäolo riitti, eikä tuliaiset ole tärkeitä.
Nyt on kuukausi mennyt ja kunto alkaa olla samalla tasolla kuin ennen leikkausta, muta paranee koko ajan. Ylämäetkään eivät enää kohtuuttomasti ahdista. Vielä kun saa kädet mukaan toimintaan, niin kyllä tämä tästä.- Hannes
Minulle vaihdettiin sydämeen aorttaläppä maaliskuun lopussa. Leikkaus alkoi aamulla klo 8.00 ja emännälle oli ilmoitettu klo 11.00 jälkeen että leikkaus oli onnistunut hyvin.
Leikkauspäivästä en itse muista mitään. Ensimmäiset muistikuvat ovat ovat teho-osastolta seuraavalta päivältä, jossa mm. fysioterapeuttien avustuksella minut autettiin sängyn viereen seisomaan. Takaisin osastolle minut siirrettiin leikkausta seuraavana päivänä, joskus iltapäivällä (muistikuva kellonajasta hieman hämärä). Mitään kipuja ei koko aikana ollut, koska kipulääkettä sai aina tarvittaessa.
Heti leikkauksen jälkeen paino nousi noin 8 kiloa, joka johtui nesteen keräytymisestä kehoon. Muutaman päivän kuluttua leikkauksesta vatsassani alkoi tuntua kipua sapen kohdalta, ja ultraäänessä todettiin, että sappirakossa oli jotain "töhnää", mutta ei kuitenkaan kiviä. Sappiongelma hoidettiin antibioottikuurilla, minkä takia jouduin olemaan sairaalassa hieman normaalia pidempään, eli kaikkiaan 12 vuorokautta (normaali ilmeisesti 7-8 vrk). Ruoka ei maistunut ennenkuin viimeisinä sairaalassaolopäivinä ja poislähtiessä painoin jo 3 kiloa vähemmän kuin sinne mennessä, sillä nesteenpoistolääkitys poisti kehostani hyvin nopeasti sinne kertyneen ylimääräisen nesteen.
Kotiutettaessa olin varsin hyvässä kunnossa, koska jouduin olemaan sapen kiukuttelun takia sisällä muutaman ylimääräisen päivän. Kipulääkkeitä en tarvinnut kuin 4-5 vuorokauden ajan leikauksen jälkeen. Aika sairaalassa ei päässyt koko aikana käymään pitkäksi, koska pääsin hyvin liikkumaan sairaalan käytävillä jo muutaman päivän kuluttua leikkauksesta.
KYS:n sydänosaston kaikki kohdalleni osuneet hoitajat ja lääkärit olivat koko ajan erittäin ystävällisiä ja miellyttäviä, vaikka asiakaskunnan joukkoon mahtui myös joitakin ongelmapotilaita (=häiriköitä).
Nyt pystyn kävelemään tasaisella maalla jo ihan normaalia kävelyvauhtia, eikä 4-5 km kävelymatkakaan vielä rasita liikaa, mutta ylämäkiä noustessa pitää hieman tahtia "höllätä".
Saunassa olen pystynyt jo noin kuukauden ajan ottamaan jo ihan normaalit löylyt.
Ilmeisesti nopeahkosta tervehtymisestäni johtuen ainakaan minulla ei ole koko toipumisaikana ollut mitään masennukseen viittaavia oireita. Ainut hieman harmittava asia on se, että nyt kun olisi aikaa tehdä kaikkea mahdollista, niin tekeminen täytyy rajoittaa ainakin toistaiseksi näihin kevyehköihin kotihommiin kuten esim. tiskaaminen ja silittäminen joista emäntä ainakin on ollut hyvillään. - omainen
Hannes kirjoitti:
Minulle vaihdettiin sydämeen aorttaläppä maaliskuun lopussa. Leikkaus alkoi aamulla klo 8.00 ja emännälle oli ilmoitettu klo 11.00 jälkeen että leikkaus oli onnistunut hyvin.
Leikkauspäivästä en itse muista mitään. Ensimmäiset muistikuvat ovat ovat teho-osastolta seuraavalta päivältä, jossa mm. fysioterapeuttien avustuksella minut autettiin sängyn viereen seisomaan. Takaisin osastolle minut siirrettiin leikkausta seuraavana päivänä, joskus iltapäivällä (muistikuva kellonajasta hieman hämärä). Mitään kipuja ei koko aikana ollut, koska kipulääkettä sai aina tarvittaessa.
Heti leikkauksen jälkeen paino nousi noin 8 kiloa, joka johtui nesteen keräytymisestä kehoon. Muutaman päivän kuluttua leikkauksesta vatsassani alkoi tuntua kipua sapen kohdalta, ja ultraäänessä todettiin, että sappirakossa oli jotain "töhnää", mutta ei kuitenkaan kiviä. Sappiongelma hoidettiin antibioottikuurilla, minkä takia jouduin olemaan sairaalassa hieman normaalia pidempään, eli kaikkiaan 12 vuorokautta (normaali ilmeisesti 7-8 vrk). Ruoka ei maistunut ennenkuin viimeisinä sairaalassaolopäivinä ja poislähtiessä painoin jo 3 kiloa vähemmän kuin sinne mennessä, sillä nesteenpoistolääkitys poisti kehostani hyvin nopeasti sinne kertyneen ylimääräisen nesteen.
Kotiutettaessa olin varsin hyvässä kunnossa, koska jouduin olemaan sapen kiukuttelun takia sisällä muutaman ylimääräisen päivän. Kipulääkkeitä en tarvinnut kuin 4-5 vuorokauden ajan leikauksen jälkeen. Aika sairaalassa ei päässyt koko aikana käymään pitkäksi, koska pääsin hyvin liikkumaan sairaalan käytävillä jo muutaman päivän kuluttua leikkauksesta.
KYS:n sydänosaston kaikki kohdalleni osuneet hoitajat ja lääkärit olivat koko ajan erittäin ystävällisiä ja miellyttäviä, vaikka asiakaskunnan joukkoon mahtui myös joitakin ongelmapotilaita (=häiriköitä).
Nyt pystyn kävelemään tasaisella maalla jo ihan normaalia kävelyvauhtia, eikä 4-5 km kävelymatkakaan vielä rasita liikaa, mutta ylämäkiä noustessa pitää hieman tahtia "höllätä".
Saunassa olen pystynyt jo noin kuukauden ajan ottamaan jo ihan normaalit löylyt.
Ilmeisesti nopeahkosta tervehtymisestäni johtuen ainakaan minulla ei ole koko toipumisaikana ollut mitään masennukseen viittaavia oireita. Ainut hieman harmittava asia on se, että nyt kun olisi aikaa tehdä kaikkea mahdollista, niin tekeminen täytyy rajoittaa ainakin toistaiseksi näihin kevyehköihin kotihommiin kuten esim. tiskaaminen ja silittäminen joista emäntä ainakin on ollut hyvillään.Asennettiinko sinulle mekaaninen vai biologinen aorttaläppä ? Äitini on parhaillaan toipumassa leikkauksesta (naudasta tehty aorttaläppä). Kuinka pian normaali puheäänesi palautui hengityskoneen jälkeen ? Äidilläni on vielä kovin käheä/ "puuroinen" ääni, mutta jotenkuten saan selvää.
- Hannes
omainen kirjoitti:
Asennettiinko sinulle mekaaninen vai biologinen aorttaläppä ? Äitini on parhaillaan toipumassa leikkauksesta (naudasta tehty aorttaläppä). Kuinka pian normaali puheäänesi palautui hengityskoneen jälkeen ? Äidilläni on vielä kovin käheä/ "puuroinen" ääni, mutta jotenkuten saan selvää.
Kysyin leikkaavalta lääkäriltäni ennen leikkausta kumpiko läppä minulle laitetaan, ja hän kertoi, että yleensä alle 70 vuotiaille laitetaan aina mekaaninen läppä ja vanhemmille biologinen läppä, eli minulle laitettiin mekaaninen.
Kurkku oli leikkauksen jälkeen muutaman päivän karhea, joka johtui ilmeisesti leikkauksen aikana kurkussa olleesta hengityskoneen putkesta, mutta puheeni oli kuitenkin suhteellisen selvää, jo heti leikkauksen jälkeen.
- Korkein
Minun avomieheni oli hiippaläpän korjausleikkauksessa nyt marraskuussa 2011 ja en halua pelotella tällä tarinalla ketään, mutta aina on ymmärrettävä, että näihin isoihin avosydänleikkauksiin liityy omat vaaransa. Miehelläni todetiin siis hiippaläpän runsas vuoto lokakuussa 2011 ja hän pääsi kiireelliseen leikkausjonoon. Leikkauspäivä oli vielä "sattumoisin" sama kuin veljensä hautajaispäivä. Läppäleikkaus onnistui hienosti ja entisestä läpästä saatiin korjattua hyvä läppä. Seuraavana aamuyönä tuli pahat rytmihäiriöt ja hänen sydän meni kammiovärinään. Elvystys kesti n.10 min. Sitten hänet vietiin leikkaussaliin ja leikattiin uudelleen, koska epäiltiin, että on hyytymä tai vuoto. Ei löytynyt mitään! Lääkärit soittivat minulle aamyöllä ja levittelivät käsiään, ettei tiedetä mistä tuo johtui. Huomattiin myös, ettei toinen keuhkokudos happaudu kunnolla. Mieheni oli elvytyksessä vetänyt keuhkoihinsa mahanestettä. Tästä sitten oli odotettavissa keuhkokuume. Ja elvytyksen aivovauriot eivät ole selvillä, kunnes hän herää. Nukutus kesti tuosta kohtauksesta viisi päivää. Vähitellen alettiin herätellä miestä ja tällä hetkellä hän on kotona. Sairaalassaolo kesti kolme viikkoa. Voin sanoa, että kaikki rukoukset on rukoiltu ja kaikki oli Korkeimman käsissä, koska lääkäritkään eivät tienneet syytä niin pahoille rytmihäiriöille. Näyttää siltä, että sydän on käynyt läpi kuitenkin jonkinasteisen infarktin ja tämä tukos tuli ja meni läpi sydämen. Keuhkojen tila ja sydämen tila ovat nyt vakaat. Tahdistimen asennusta vielä mietitään. Normaalisti nämä läppäleikkaukset ovat rutiinileikkauksia, jollaiseksi tämäkin luultiin. Kaikkea voi sattua ja elämänarvot ovat nyt erilaiset kuin ennen leikkausta. MIes kävi niin lähellä kuolemaa kuin olla saattaa. Onneksi kyseessä on nuorehko mies ja hän kesti sen.
- Pahaveli
Kesäkuussa 2011 ohitusleikkauksessa TAYK:ssa. Leikkaus ensin ok, kaksi tuntia leikkauksen jälkeen, ns. klipsi petti. Massiivinen verensyöksy vasempaan keuhkopluraan. Hätätoperaatio, nesteytys. Parikymmentä minuuttia aivot ilman happea. Kaksi päivää nukutuksessa jäähdytettynä. Kuusi vuorokautta TAYK:ssa, toiset kuusi paikallisessa sairaalassa. Nyt kaikki ok.
- NikonUkki-1970
Pahaveli kirjoitti:
Kesäkuussa 2011 ohitusleikkauksessa TAYK:ssa. Leikkaus ensin ok, kaksi tuntia leikkauksen jälkeen, ns. klipsi petti. Massiivinen verensyöksy vasempaan keuhkopluraan. Hätätoperaatio, nesteytys. Parikymmentä minuuttia aivot ilman happea. Kaksi päivää nukutuksessa jäähdytettynä. Kuusi vuorokautta TAYK:ssa, toiset kuusi paikallisessa sairaalassa. Nyt kaikki ok.
Joo. Klipsi irtos 2.11.2017.
Olin leikkauksen jälkeen teholla jo herännyt ja sujuvasti opetin Turkulaisille Karjalaa kun kumpikin sydämen dreeni putki sai töitä.
Hätäaukaisu, klipsi takaisin tukkeeksi ja muiden klipsien ja ompelusten tarkastus.
Vaikka olin jo "hereillä" klipsin irrotessa niin eipä ole paljon muistikuvia, filmi tais katketa suht nopeasti.
Ilmeisesti pitivät jonkun aikaa nukutettuna tapauksen jälkeen ?
Heti herättyäni ja ymmärrettävästi vielä tapahtuneesta tietämättömänä pyysin puhelimen että soitan tytölle ja sopertelin puhelimeen " kaikki hyvin"....
Ihmettelin vaan miksi ihmiset itki ja nauro ympärillä... Miusta oli tärkeetä ilmottaa tytölle heti että leikkaus suju hyvin !!
Ja kyllähän sieltä iloinen vastaus tuli.
Myöhemmin miulle sitten kerrottiin että pelkona oli ollut aivovaurio hapenpuutteesta jne.
Aika näyttää.
- airamaria
Vieläkö tämäkin on avoin kysymys v.2011., kyllähän potilas nuo asiat tietää ja sairaala kertoo, jos on siinä kunnossa.
- en tiedä koska heräsin, jo kai samana iltana tai seuraavana päivänä toki
- "sekaisin kuin seinäkello - joka ei ole sekaisin.Sänkyyn sitomisesta en tiennyt mitään. En halunnut muita omaisia kuin itsestäänselvät ja silloinkuin oli sopivaa tulla -olin herännyt ja juttelukykyinen. Sain mitä olin toivonut, - marjoja. - Marskutin
Aamulla kahdeksalta saliin, kolmen aikaan hereillä.Jälkeenpäin ajateltuna aika sekava päivä teholla.Mutta siitä se sitten pikkuhiljaa lähti, aikamoinen kokemus kaikenkaikkiaan.Kymmenen päivää sairaalassa, nyt puoli vuotta läppäleikkauksesta.Rytmihäiriöitä edelleen, mutta hyvillä mielin eteenpäin.
- yes yes
Seiskan aikaan leikkurille ja iltapäivällä kuulemma herätetty ja jotain jutusteltu josta ei ole muistikuvaa. Ensimmäinen muistikuva on kun avasin silmät teholla katselin likinäköisenä ympärillenii kun ei ollut silmälaseja ja jollekin tutulle lääkärille morjestin että miltäs näyttää. No kohta siihen tulikin fysioterapeutti ja kädestäpitäen tervehdittiin ja niin sitä noustiin istumaan ja pari askelta eteen ja takas sänkyyn ja tervemenoa osastolle toipumaan. 2,5 vkn kulu´ttua leikkauksesta kävin hiihtämässä hiljalleen n 2km vaikkei olisi kuulemma vielä saanut. No eihän se hiihto ollut kuin hidasta eräsuksi hiihtoa sykkeen ollessa alle 125 .. Kohta 2 vuotta operaatiosta ja hyvin pelittää tämä läppäplastia , mitään lääkityksiä ei ole ja ikää 60v
- Anonyymi
viikon olin sairaalassa,
- Anonyymi
Haluaisin kuulla ,onko muilla sydän leikkauksen jälkeen mieliala muutoksia ,miehelleni on jo vakavia ,,ei yhtään päivää ilman riitelyä ,,n,puoli vuotta on leikkauksesta,,!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1128443- 402565
- 1222287
- 231946
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151684- 111509
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161462"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141409- 151282
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.131193