Se on liian monimutkainen asia, jotta siitä voisi tehdä mitään ennustuksia tulevaisuuteen
Joskus aikoinaan esitettiin vakavasti ilmastotieteilijöiden toimesta, että perhosen siivenlyönti muuttaa ilmastoa kautta maailman, idea oli että yhdestä perhosen siivenlyönnistä tulisi lineaarinen tapahtumaketju, joka leviäisi kautta maailman.
Tämä idea on täysin vastoin fysiikkaa tai matemaattista kaaosteorioaa vastaan
Nyt poliittiset ilmastokurut ovat ottaneet ilman hiilidioksipitoisuuden tantraksi.
He ovat peloitteet pienillä pitoisuuksien nousulla, jolla ei ole mitään tekemistä ihmisten toimien kanssa.
Menee vielä aikaa ennenkuin tämä huuhaa ei mene enää läpi
Globaali-ilmaston selitys
Anonyymi-ap
33
340
Vastaukset
- Anonyymi
Jo aikoinaan puhuttiin että tietokoneilla voitaisiin hoitaa sään ennustaminen, huonosti se menee edelleen
- Anonyymi
Näin on. Piti hankkia oma ilmapuntari, kun ei noihin TV-meteorologien ennustuksiin voi luottaa.
- Anonyymi
🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒
🔞 Nymfomaani -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
- Anonyymi
Olet ymmärtänyt Lorenzin perhosefektin aivan väärin. Säätilassa on kyse alkuarvoherkistä osittaiderivaatoista, joissa pienetkin heitot alkuarvoissa muuttavat nopeasti lopputulosta.
Ajatus oli se, että ilmastoon vaikuttava trposfääri olisi katettu kuutiometrin hilalla, jonka jokaisessa kulmapisteessä olisi täydellinen sääasema. Vaikka meillä olisi absoluuttisen tarkka tietokonesimulaatio noille lukemattomille mittauspisteille, niin pelkkä perhosen siipien räpyttely kuution keskellä aiheuttaisi häiriön, joka puolen vuoden aikana kumuloitusi niin voimakkaaksi, että toteutunut sää saattaisi olla aivan päivastainen kuin mitä lähtöarvoilla ennustettiin.
Lineaarisesta on hölmöä edes puhua, koska kyseessä on nimen omaan epälineaarinen efekti. Perhosefekti toimisi kaaosteorian lakien mukaan aivan kuten Lorenz se aikanaan esitti.
Sen lisäksi, että Edward Lorenz oli meteorologi, hän oli myös matemaatikko, joka oli yksi kaaosteorian tärkeimmistä luojista.
Ja sitten sinä esität, että Lorenzin väite on vastoin kaaosteoriaa. Voi mörön perse, mitä pöljäilyä.
Onko 50 %:n nousu sinun mielestäsi pieni nousu, kun puhutaan toiseksi vaikuttavimmasta kasvihuonekaasusta?
Ja sitten vielä kaoottisen säätilan ja globaalin ilmastonlämpenemisen sekoittaminen toisiinsa. Voi hevosen perse. Tietämättömyytesi on sillä tasolla, että nolaat vain itsesi avautumisillasi.- Anonyymi
Kun vielä ottaa huomioon sen, että hiilidioksidin vaikutus on täysin teoreettista laatua eikä sitä pystytä millään mittarilla toteamaan, niin ollaan aika lähellä totuutta.
- Anonyymi
Ei kaaosteoria toimi globaalin ilmaston kuvailussa
- Anonyymi
Vai että kuution mallilla on päätökset tehty
- Anonyymi
Hiilidioksidipäästöjen aiheuttama lämpeneminen vähentää hiilidioksidin sitoutumista vesiin, mikä myös nostaa pitoisuutta ilmakehässä ja sitä kautta aiheuttaa lisää lämpenemistä.
- Anonyymi
Lämpeneminen vahvistuu myös vesihöyryefektin kautta. Lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän vesihöyryä.
- Anonyymi
Dinosaurusten tuhosta on jo yli 60 miljoonaa vuotta. Se tiedetään, että pallon keskilämpötila on viimeksi kuluneiden puolen miljoonan vuoden aikanakin vaihdellut 10 C verran. Muutokset ovat silti olleet hitaita, luokkaa 0.1 C vuosisadassa. Nyt muutosnopeus on hiilidioksidipäästöjen takia noin 10-kertainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dinosaurusten tuhosta on jo yli 60 miljoonaa vuotta. Se tiedetään, että pallon keskilämpötila on viimeksi kuluneiden puolen miljoonan vuoden aikanakin vaihdellut 10 C verran. Muutokset ovat silti olleet hitaita, luokkaa 0.1 C vuosisadassa. Nyt muutosnopeus on hiilidioksidipäästöjen takia noin 10-kertainen.
Huuhaajutut on hauskoja. Keksi lisää selityksiä ilmastolle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipäästöjen aiheuttama lämpeneminen vähentää hiilidioksidin sitoutumista vesiin, mikä myös nostaa pitoisuutta ilmakehässä ja sitä kautta aiheuttaa lisää lämpenemistä.
Kun sää/ilmasto on ilmakehässä lämmin, niin merivedet absorboivat hiilidioksidia enemmän
Sinne se hiilidioksidi menee - Anonyymi
Mikähän proffa olet
- Anonyymi
Tämä perhosen siivenisku efekti on aivan huuhaata, samassa selitysseurassa on ihmisen toimien vaikutus ilmastoon
- Anonyymi
On aika koomista, että vaikka aloittaja ei osaa edes kirjoittaa, niin silti hän kuvittelee tietävänsä ilmastotutkijoita paremmin miten ilmakehä toimii.
- Anonyymi
Jokainen joka itsensä ilmastotutkijaksi nimittää, tietää paljon paremmin ilmaston toiminnan kuin kukaan muu.
- Anonyymi
Mikäs aloittajan kirjoituksessa on vika, itse en huomannut suurempia puutteita
AGW-alarmismi on saavuttanut suuren poliittisen voiton. Oikein kukaan ei enää uskalla leimautumisen pelossa vastustaa oikeauskoista alarmismia. Minä kuitenkin itse tykönäni edelleen epäilen koko juttua, itse asiassa epäilen vain entistä enemmän. Syy siihen, miksi epäilen on, että mitään uutta ei ole esitetty yli 20 vuoteen hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastoon sillä erittäin matalalla tasolla, jolla CO2 maapallolla on. Uusia lämpöennätyksiä vain on kirjattu ja niillä lietsottu ihmisissä ilmastopelkoa ja tehty valtapolitiikkaa. Välillä alarmismia on kiihdytetty maailman lopun uhkaan asti ja sitten taas vähän toppuuteltu. Meteorologia on kyllä kehittynyt, mutta ilmastotutkimus on polkenut paikallaan, jumiutunut AGW:hen. Mitään selitystä ei ole ilmaantunut sille, miksi keskiajan lämpökausi vaihtui pieneksi jääkaudeksi. Valtamerten lämpödynamiikasta ei ole uutta tietoa näkynyt eikä myöskään suihkuvirtausten muutosten mahdollisista vaikutuksista. Ei ole pohdittu sitä mahdollisuutta, että keskiajan lämpökausi ei olisikaan katkennut pikkujääkauteen vaan jatkunutkin näihin päiviin asti. Olisiko ilmasto tänä päivänä juuri sellainen kuin se nyt on ihan ilman AGW:tä? Edes siitä ei ole näkynyt ainakaan yleisessä mediassa mitään, että mikä osuus lämpenemiseen on palautekierteellä (climate change feedback loop) vaikka AGW-tutkijat ovat tunnustaneet kierteen vaikutuksen sinänsä. Palautekierre vaukuttaa ilmaston muutokseen riippumatta siitä mikä sen on käynnistänyt. Tämän palstan alarmistit varmaan vastaisivat minulle taas, että hiilidioksidin kyky absorboida infrapunasäteilyä osoitettiin jo 1800-luvulla. Sillä 1800-luvun tasolla tunnutaan edelleen oltavan.
- Anonyymi
Tuo on turhan pitkä tarina.
Riittää kun nimität ihan itse itsesi ilmastotutkijaksi niin olet samalla tasolla kuin James Hansen ja Michael Mann ja Petteri Taalas. Sitten voit julistaa sujuvasti jotain oraakkelilausuntoja tulevista ajoista ja ilmastoista ja Pohjoisnavan jäistä.
Ja palstan höyrypäät kumartaa maahan asti. - Anonyymi
Onko hiilidioksidin kyky absorboida infrapunasäteilyä siis jotenkin muuttunut 1800-luvun jälkeen? Tämä oli minulle uutta tietoa, voitko kertoa lisää?
Anonyymi kirjoitti:
Onko hiilidioksidin kyky absorboida infrapunasäteilyä siis jotenkin muuttunut 1800-luvun jälkeen? Tämä oli minulle uutta tietoa, voitko kertoa lisää?
Kannattaisi lukea kommentit, joihin vastaa tarkkaan ja ajatuksella niin ei tulisi esitettyä hölmöjä vastauksia. Kerrotaan nyt kuitenkin sen ihan pikkasen lisää. 1800-luvulla siis tiedettiin, että hiilidipoksidi absorboi infrapunasäteilyä. Sitä ei tiedetty silloin, että miten paljon vaikka 50% lisäys lämmittää ilmastoa kun ilmakehän kaasuista noin on 0,03- 0,04% on hiilidioksisidia - eikä sitä tiedetä vieläkään. No, nyt on sitten ENSIN päätetty, että globaalin ilmaston lämpeneminen noin asteella on aiheutunut kokonaan siitä, että ihminen on lisännyt CO2:ta ilmakehään fossiilisia polttoaineita käyttämällä. Siitähän on helppo sitten laskea, että paljonko tietty hiilidioksidin lisäys ilmakehään ilmastoa lämmittää. Tämän enempää en kerro. Saat vähän käyttää omia aivojasi. Jos oikein koville aivosi panet niin saatat ehkä tajuta mikä juju hommassa on.
- Anonyymi
Oikonomi kirjoitti:
Kannattaisi lukea kommentit, joihin vastaa tarkkaan ja ajatuksella niin ei tulisi esitettyä hölmöjä vastauksia. Kerrotaan nyt kuitenkin sen ihan pikkasen lisää. 1800-luvulla siis tiedettiin, että hiilidipoksidi absorboi infrapunasäteilyä. Sitä ei tiedetty silloin, että miten paljon vaikka 50% lisäys lämmittää ilmastoa kun ilmakehän kaasuista noin on 0,03- 0,04% on hiilidioksisidia - eikä sitä tiedetä vieläkään. No, nyt on sitten ENSIN päätetty, että globaalin ilmaston lämpeneminen noin asteella on aiheutunut kokonaan siitä, että ihminen on lisännyt CO2:ta ilmakehään fossiilisia polttoaineita käyttämällä. Siitähän on helppo sitten laskea, että paljonko tietty hiilidioksidin lisäys ilmakehään ilmastoa lämmittää. Tämän enempää en kerro. Saat vähän käyttää omia aivojasi. Jos oikein koville aivosi panet niin saatat ehkä tajuta mikä juju hommassa on.
En esittänyt hölmöjä vastauksia, pelkästään kysymyksiä. Enkä saanut selvää vastausta. Lisäkysymys: eikö globaalin lämpötilan ja HIILIDIOKSIDIn (kirjoitusmalli että osaat jatkossa ehkä kirjoittaa sanan oikein) pitoisuuden mittaukset ole aloitettu jo kauan ennen asteen lämpenemistä? Ja todettu jo aiemmin että ne korreloivat hyvin fossiilipäästöjen kanssa, joten logiikkasi ei taas oikein aukea.
- Anonyymi
Oikonomi kirjoitti:
Kannattaisi lukea kommentit, joihin vastaa tarkkaan ja ajatuksella niin ei tulisi esitettyä hölmöjä vastauksia. Kerrotaan nyt kuitenkin sen ihan pikkasen lisää. 1800-luvulla siis tiedettiin, että hiilidipoksidi absorboi infrapunasäteilyä. Sitä ei tiedetty silloin, että miten paljon vaikka 50% lisäys lämmittää ilmastoa kun ilmakehän kaasuista noin on 0,03- 0,04% on hiilidioksisidia - eikä sitä tiedetä vieläkään. No, nyt on sitten ENSIN päätetty, että globaalin ilmaston lämpeneminen noin asteella on aiheutunut kokonaan siitä, että ihminen on lisännyt CO2:ta ilmakehään fossiilisia polttoaineita käyttämällä. Siitähän on helppo sitten laskea, että paljonko tietty hiilidioksidin lisäys ilmakehään ilmastoa lämmittää. Tämän enempää en kerro. Saat vähän käyttää omia aivojasi. Jos oikein koville aivosi panet niin saatat ehkä tajuta mikä juju hommassa on.
Ja mikä saa sinut uskomaan, että päättely olisi tehty tuolla tavoin? On totta, että nykyisiä tietokonemalleja on kalibroitu syöttämällä viime vuosisadan puolivälin jälkeinen tilanne ja verrattu toteutumaan, mutta siinä on otettu myös muut kasvihuonekaasut huomioon kuin CO2. Ennuste voidaan tehdä myös pelkästään sillä, että tunnetaan CO2 kaasun ominaisuudet ja sen pitoisuus ja saturaatiotaso absorbtioikkunoiden kohdalla.
Juttusi on taas kerran osoitus naiiviudestasi. Anonyymi kirjoitti:
Ja mikä saa sinut uskomaan, että päättely olisi tehty tuolla tavoin? On totta, että nykyisiä tietokonemalleja on kalibroitu syöttämällä viime vuosisadan puolivälin jälkeinen tilanne ja verrattu toteutumaan, mutta siinä on otettu myös muut kasvihuonekaasut huomioon kuin CO2. Ennuste voidaan tehdä myös pelkästään sillä, että tunnetaan CO2 kaasun ominaisuudet ja sen pitoisuus ja saturaatiotaso absorbtioikkunoiden kohdalla.
Juttusi on taas kerran osoitus naiiviudestasi."Ennuste voidaan tehdä myös pelkästään sillä, että tunnetaan CO2 kaasun ominaisuudet ja sen pitoisuus ja saturaatiotaso absorbtioikkunoiden kohdalla". Nimenomaan niin niitä ennusteita ei voida tehdä. Yritätkö huijata "naiivia" denialistia vai onko oma ymmärryksesi ilmatotutkimuksesta kovin vajavaista.
- Anonyymi
Oikonomi kirjoitti:
"Ennuste voidaan tehdä myös pelkästään sillä, että tunnetaan CO2 kaasun ominaisuudet ja sen pitoisuus ja saturaatiotaso absorbtioikkunoiden kohdalla". Nimenomaan niin niitä ennusteita ei voida tehdä. Yritätkö huijata "naiivia" denialistia vai onko oma ymmärryksesi ilmatotutkimuksesta kovin vajavaista.
No mutta siitähän on helppo sitten laskea, että paljonko tietty hiilidioksidin lisäys ilmakehään ilmastoa lämmittää.
Anonyymi kirjoitti:
No mutta siitähän on helppo sitten laskea, että paljonko tietty hiilidioksidin lisäys ilmakehään ilmastoa lämmittää.
Niinhän sitä luulisi, mutta luulo ei ole tiedon väärtti - kuten sanotaan. Anonyymin alarmistin väite vastauksena kommenttiini on höpönlöpöä tai yritys höynäyttää. Minua ei sillä höynäytetä, mutta toisia alarmisteja ehkä.
- Anonyymi
Oikonomi kirjoitti:
Niinhän sitä luulisi, mutta luulo ei ole tiedon väärtti - kuten sanotaan. Anonyymin alarmistin väite vastauksena kommenttiini on höpönlöpöä tai yritys höynäyttää. Minua ei sillä höynäytetä, mutta toisia alarmisteja ehkä.
Eli jos vastaus kommenttiisi ei ollut höpönlöpöä, niin sitten se oli yritys höynäyttää sinut tajuamaan jotain oikein...
- Anonyymi
Oikonomi kirjoitti:
"Ennuste voidaan tehdä myös pelkästään sillä, että tunnetaan CO2 kaasun ominaisuudet ja sen pitoisuus ja saturaatiotaso absorbtioikkunoiden kohdalla". Nimenomaan niin niitä ennusteita ei voida tehdä. Yritätkö huijata "naiivia" denialistia vai onko oma ymmärryksesi ilmatotutkimuksesta kovin vajavaista.
Ei muuta kuin tutustumaan aiheeseen Oikonomi.
"CO2:n lämmitysvaikutuksen yksityiskohtia molekyylitasolla:
Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.
Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin. Useiden kaasujen osalta näitä on saatavilla tietokannoista, esim. HITRAN (https://www.cfa.harvard.edu/HITRAN/ 7, ks. myös Rothman ym. 2013). Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.
Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni – ilmiön tarkempi analyysi vaatii toki tässä kuvattua täsmällisempää käsittelyä. Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille.
Sen lisäksi, että molekyylien väliset törmäykset tasoittavat energiaeroja kaasumolekyylien välillä, on niillä toinenkin merkitys hiilidioksidin (sekä muiden kasvihuonekaasujen) vaikutukselle: Törmäävät molekyylit muodostavat hetkellisen dimeerin, jolla on enemmän erilaisia värähdys- ja rotaatiotiloja kuin yksittäisellä molekyylillä. Näitten hetkellisten tilojen eksakti energia riippuu siitä, onko kyseessä kahden samanlaisen vai erilaisen molekyylin törmäys.Maapallon ilmakehän tapauksessa nämä törmäykset tuottavat jatkuvan absortiospektrin (kaasun spektriviivoja leventävät myös kvanttimekaaninen epätarkkuusperiaate sekä Dopplerin ilmiö, mutta nämä ovat Maapallon olosuhteissa merkityksettömiä verrattuna molekyylien välisten törmäysten vaikutukseen)."
Aloita tuosta ja kun ymmärrät sen, tule selittämään, ettei makanismia muka tunneta. Anonyymi kirjoitti:
Ei muuta kuin tutustumaan aiheeseen Oikonomi.
"CO2:n lämmitysvaikutuksen yksityiskohtia molekyylitasolla:
Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.
Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin. Useiden kaasujen osalta näitä on saatavilla tietokannoista, esim. HITRAN (https://www.cfa.harvard.edu/HITRAN/ 7, ks. myös Rothman ym. 2013). Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.
Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni – ilmiön tarkempi analyysi vaatii toki tässä kuvattua täsmällisempää käsittelyä. Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille.
Sen lisäksi, että molekyylien väliset törmäykset tasoittavat energiaeroja kaasumolekyylien välillä, on niillä toinenkin merkitys hiilidioksidin (sekä muiden kasvihuonekaasujen) vaikutukselle: Törmäävät molekyylit muodostavat hetkellisen dimeerin, jolla on enemmän erilaisia värähdys- ja rotaatiotiloja kuin yksittäisellä molekyylillä. Näitten hetkellisten tilojen eksakti energia riippuu siitä, onko kyseessä kahden samanlaisen vai erilaisen molekyylin törmäys.Maapallon ilmakehän tapauksessa nämä törmäykset tuottavat jatkuvan absortiospektrin (kaasun spektriviivoja leventävät myös kvanttimekaaninen epätarkkuusperiaate sekä Dopplerin ilmiö, mutta nämä ovat Maapallon olosuhteissa merkityksettömiä verrattuna molekyylien välisten törmäysten vaikutukseen)."
Aloita tuosta ja kun ymmärrät sen, tule selittämään, ettei makanismia muka tunneta.Ylvästelet fysiikan tiedoillasi, mutta hukkaan se menee koska tietosi ovat asian vierestä. Ilmastoa ei voi ennustaa molekyylitasolta lähtien, ei siitä mitään tule. Semmoista tietokonetta ei ole, joka moiseen pystyisi vaikka kvanttitietokoneella ehkä ehkä voitaisiin päästä vähän lähemmäksi. Kvanttitietokoneellakin on kuitenkin rajoituksensa vaikka ne ovat vähän erilaiset kuin perinteisillä tietokoneilla. Ilmastotutkimus on tämän tosiasian kiltisti tunnustanut. Ilmastomallit voivat olla hienoja, mutta ne ovat riippuvaisia kahdesta asiasta: niihin syötetyn datan luotettavuudesta ja olettamusten oikeellisuudesta.
Googlaa "climate sensitivity" (climate sensitivity to greenhouse gases) niin pääset fysiikan norsunluutornistasi vähän lähemmäksi ilmastotutkimuksen reaalimaailmaa.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei muuta kuin tutustumaan aiheeseen Oikonomi.
"CO2:n lämmitysvaikutuksen yksityiskohtia molekyylitasolla:
Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.
Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin. Useiden kaasujen osalta näitä on saatavilla tietokannoista, esim. HITRAN (https://www.cfa.harvard.edu/HITRAN/ 7, ks. myös Rothman ym. 2013). Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.
Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni – ilmiön tarkempi analyysi vaatii toki tässä kuvattua täsmällisempää käsittelyä. Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille.
Sen lisäksi, että molekyylien väliset törmäykset tasoittavat energiaeroja kaasumolekyylien välillä, on niillä toinenkin merkitys hiilidioksidin (sekä muiden kasvihuonekaasujen) vaikutukselle: Törmäävät molekyylit muodostavat hetkellisen dimeerin, jolla on enemmän erilaisia värähdys- ja rotaatiotiloja kuin yksittäisellä molekyylillä. Näitten hetkellisten tilojen eksakti energia riippuu siitä, onko kyseessä kahden samanlaisen vai erilaisen molekyylin törmäys.Maapallon ilmakehän tapauksessa nämä törmäykset tuottavat jatkuvan absortiospektrin (kaasun spektriviivoja leventävät myös kvanttimekaaninen epätarkkuusperiaate sekä Dopplerin ilmiö, mutta nämä ovat Maapallon olosuhteissa merkityksettömiä verrattuna molekyylien välisten törmäysten vaikutukseen)."
Aloita tuosta ja kun ymmärrät sen, tule selittämään, ettei makanismia muka tunneta.Voisitko ystävällisesti referoida kopiomasi tekstin kansantajuisemmin, jotta ymmärtäisin, mitä tarkoitat?
Anonyymi kirjoitti:
Voisitko ystävällisesti referoida kopiomasi tekstin kansantajuisemmin, jotta ymmärtäisin, mitä tarkoitat?
Olen aina yrittänyt olla kommenteissani niin kansantajuinen kuin kykenen. Tämän enempään en kykene. Sorry. Vaikka yritän olla kansantajuinen niin sille en mitään mahda jos kansa kieltäytyy tajuamasta. Joko googlasit sen "climate sensitivity"? Tuloksena voi olla enklanninkielistä tarinaa, joka ei välttämättä ole kauhean kansantajuista edes englantia taitavalle. Jos nyt kuitenkin kirjoitit tuon kommentin "CO2:n lämmitysvaikutuksen yksityiskohtia molekyylitasolla" ja ymmärrät kirjoittamasi niin kyllä sinun pitäisi niistä jyvälle päästä vaikka niissä voi olla vaikuttavan näköisiä kaavoja, joissa on erilaisia korkeamman matikan symboleja ja kreikkalaisia kirjaimia. Ei niitä taida pystyä edes tälle palstalle kopioimaan.
- Anonyymi
Oikonomi kirjoitti:
Olen aina yrittänyt olla kommenteissani niin kansantajuinen kuin kykenen. Tämän enempään en kykene. Sorry. Vaikka yritän olla kansantajuinen niin sille en mitään mahda jos kansa kieltäytyy tajuamasta. Joko googlasit sen "climate sensitivity"? Tuloksena voi olla enklanninkielistä tarinaa, joka ei välttämättä ole kauhean kansantajuista edes englantia taitavalle. Jos nyt kuitenkin kirjoitit tuon kommentin "CO2:n lämmitysvaikutuksen yksityiskohtia molekyylitasolla" ja ymmärrät kirjoittamasi niin kyllä sinun pitäisi niistä jyvälle päästä vaikka niissä voi olla vaikuttavan näköisiä kaavoja, joissa on erilaisia korkeamman matikan symboleja ja kreikkalaisia kirjaimia. Ei niitä taida pystyä edes tälle palstalle kopioimaan.
Kysymystä ei esitetty sinulle, mutta et taida ymmärtää edes miten tämä palsta toimii.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik195970- 173496
MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1193006Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun6412227Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1642195Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja721495Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s421445Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31248Veda uskonto vs. muut uskonnot
Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan4061166Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641127