Olli Kangas kirjoittaa pintaa syvemmin Turun Sanomissa 30.11.23
Olli Kangas: Kristillistä politiikkaa?
Kolumni
Useimpien suomalaisten puolueiden politiikkaa ymmärrän puolueohjelmien pohjalta. Kristillisdemokraatit (Kd) tuottavat minulle monessa suhteessa päänvaivaa. Kd:n periaateohjelmassa puolueen toiminnan sanotaan rakentuvan Raamatusta johdetuille kristillisille perusarvoille. Lähtökohtaan liittyy kaksi ongelmaa.
Ensinnäkin on erilaisia näkemyksiä kristillisistä perusarvoista. Miksi Kd:n omima näkemys kristillisestä politiikasta olisi se oikea? Ajatellaanpa vaikkapa Kd:n sanoman ja Etelä-Amerikassa aikoinaan virinneen vapautuksen teologian välistä kontrastia.
Vapautuksen teologia nojaa Jeesuksen tehtäväkuvaukseen: ”Hän on lähettänyt minut päästämään sorretut vapauteen”. Vapautuksen teologia laajentaa syntikäsitystä. Synti ei ole vain yksilöllinen tekosynti, se mitä ihminen tekee väärin. Vapautuksen teologia tuomitsee myös sortavat ja syrjivät rakenteet.
Syntilistalle joutuu piittaamattomuus yhteiskunnallisista vääryyksistä, tekemättä jättämiset. ”Minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle vähimmistä veljistäni, sen olette jättäneet tekemättä minulle.”
Toki Kd ohjelmassaan lupaa huolehtia yhteiskunnan heikoimmista jäsenistä ja vähentää köyhyyttä. Mutta voidaan aiheellisesti kysyä, miten lupaus sopii yhteen Kd:n siunaamien sosiaaliturvaleikkausten kanssa. Leikkaukset kun kohdistuvat moniin ”vähimmistä”.
Sosten laskelmien mukaan leikkaukset pudottavat lähes 70 000 suomalaista – joista noin 20 000 on lapsia – köyhyyteen. Kd:n valitsema sosiaalipoliittinen leikkauslinja ei kuitenkaan ole yllättävä. Onhan Kd vuosia saarnannut Ison-Britannian Universal Credit -järjestelmän autuudesta vaatien vastaavaa mallia Suomeenkin. Näin siitä huolimatta, että köyhyys, etenkin lapsiköyhyys, on Britanniassa merkittävästi suurempi ongelma kuin meillä. ”Hedelmistään puu tunnetaan.”
Lupaapa Kd ohjelmassaan avosydämisesti myös auttaa sodista kärsiviä ihmisiä. Mutta sydän on kovin valikoiva se suhteen, kenen kärsimys huomataan, ketä halutaan auttaa, kuka unohdetaan ja kuka tuomitaan. Israelin sotatoimet siviilejä kohtaan hyväksytään, Hamasin tuomitaan. Tuore mielipidemittaus osoittaa, että Kd-väki muiden puolueiden kannattajia vähemmän kannattaa tulitaukoa Gazan sodassa. ”Autuaita ovat rauhantekijät.”
Niin ja se ”toiseksikin”. Se, mitä Kd-väki Raamatusta johtaa, on kovin valikoivaa. Jos lähdetään siitä olettamasta, että Raamattu kokonaisuudessaan olisi Jumalan sanaa, niin miksi kaikkia käskyjä ja ohjeita ei sitten noudatetakaan.
Esimerkiksi näin joulun alla on hyvä muistaa, että Raamattu kieltää sianlihan syömisen. Tästä huolimatta joulukinkku kannettaneen myös Kd-pöytään. Taitaapa syksyinen maustettu jänispatakin maistua, vaikka jäniskin on kiellettyjen listalla. Hyvä olisi myös pyhän ja arjen pukeutumisessa muistaa vaatetusta koskeva käsky: ”Älä pue yllesi vaatetta, joka on kudottu kahdenlaisista langoista.”
Perustelu näistä ja lukuisista muista kielloista poikkeamiselle luonnollisesti on se, että tilanne Vanhan testamentin aikaan oli tyystin toinen kuin nykyään. Siksi tuolloisia kieltoja ei tarvitsekaan noudattaa. Perustelu ontuu. Tilanne kun oli myös Uuden testamentin aikaan tyystin toinen kuin nykyään. Nuokin ohjeet ja kiellot ovat varsin tuolloisia.
Jääkö siis mitään jäljelle, mistä johtaa kristilliset perusarvot poliittiseen toimintaan? Jääpä hyvinkin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
Kirjoittaja on sosiologian
ja sosiaalipolitiikan dosentti.
Jääkö siis
mitään jäljelle,
mistä johtaa kristilliset perusarvot poliittiseen toimintaan?
Olli Kangas: Kristillistä politiikkaa?
Kolumni
Useimpien suomalaisten puolueiden politiikkaa ymmärrän puolueohjelmien pohjalta. Kristillisdemokraatit (Kd) tuottavat minulle monessa suhteessa päänvaivaa. Kd:n periaateohjelmassa puolueen toiminnan sanotaan rakentuvan Raamatusta johdetuille kristillisille perusarvoille. Lähtökohtaan liittyy kaksi ongelmaa.
Ensinnäkin on erilaisia näkemyksiä kristillisistä perusarvoista. Miksi Kd:n omima näkemys kristillisestä politiikasta olisi se oikea? Ajatellaanpa vaikkapa Kd:n sanoman ja Etelä-Amerikassa aikoinaan virinneen vapautuksen teologian välistä kontrastia.
Vapautuksen teologia nojaa Jeesuksen tehtäväkuvaukseen: ”Hän on lähettänyt minut päästämään sorretut vapauteen”. Vapautuksen teologia laajentaa syntikäsitystä. Synti ei ole vain yksilöllinen tekosynti, se mitä ihminen tekee väärin. Vapautuksen teologia tuomitsee myös sortavat ja syrjivät rakenteet.
Syntilistalle joutuu piittaamattomuus yhteiskunnallisista vääryyksistä, tekemättä jättämiset. ”Minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle vähimmistä veljistäni, sen olette jättäneet tekemättä minulle.”
Toki Kd ohjelmassaan lupaa huolehtia yhteiskunnan heikoimmista jäsenistä ja vähentää köyhyyttä. Mutta voidaan aiheellisesti kysyä, miten lupaus sopii yhteen Kd:n siunaamien sosiaaliturvaleikkausten kanssa. Leikkaukset kun kohdistuvat moniin ”vähimmistä”.
Sosten laskelmien mukaan leikkaukset pudottavat lähes 70 000 suomalaista – joista noin 20 000 on lapsia – köyhyyteen. Kd:n valitsema sosiaalipoliittinen leikkauslinja ei kuitenkaan ole yllättävä. Onhan Kd vuosia saarnannut Ison-Britannian Universal Credit -järjestelmän autuudesta vaatien vastaavaa mallia Suomeenkin. Näin siitä huolimatta, että köyhyys, etenkin lapsiköyhyys, on Britanniassa merkittävästi suurempi ongelma kuin meillä. ”Hedelmistään puu tunnetaan.”
Lupaapa Kd ohjelmassaan avosydämisesti myös auttaa sodista kärsiviä ihmisiä. Mutta sydän on kovin valikoiva se suhteen, kenen kärsimys huomataan, ketä halutaan auttaa, kuka unohdetaan ja kuka tuomitaan. Israelin sotatoimet siviilejä kohtaan hyväksytään, Hamasin tuomitaan. Tuore mielipidemittaus osoittaa, että Kd-väki muiden puolueiden kannattajia vähemmän kannattaa tulitaukoa Gazan sodassa. ”Autuaita ovat rauhantekijät.”
Niin ja se ”toiseksikin”. Se, mitä Kd-väki Raamatusta johtaa, on kovin valikoivaa. Jos lähdetään siitä olettamasta, että Raamattu kokonaisuudessaan olisi Jumalan sanaa, niin miksi kaikkia käskyjä ja ohjeita ei sitten noudatetakaan.
Esimerkiksi näin joulun alla on hyvä muistaa, että Raamattu kieltää sianlihan syömisen. Tästä huolimatta joulukinkku kannettaneen myös Kd-pöytään. Taitaapa syksyinen maustettu jänispatakin maistua, vaikka jäniskin on kiellettyjen listalla. Hyvä olisi myös pyhän ja arjen pukeutumisessa muistaa vaatetusta koskeva käsky: ”Älä pue yllesi vaatetta, joka on kudottu kahdenlaisista langoista.”
Perustelu näistä ja lukuisista muista kielloista poikkeamiselle luonnollisesti on se, että tilanne Vanhan testamentin aikaan oli tyystin toinen kuin nykyään. Siksi tuolloisia kieltoja ei tarvitsekaan noudattaa. Perustelu ontuu. Tilanne kun oli myös Uuden testamentin aikaan tyystin toinen kuin nykyään. Nuokin ohjeet ja kiellot ovat varsin tuolloisia.
Jääkö siis mitään jäljelle, mistä johtaa kristilliset perusarvot poliittiseen toimintaan? Jääpä hyvinkin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
Kirjoittaja on sosiologian
ja sosiaalipolitiikan dosentti.
Jääkö siis
mitään jäljelle,
mistä johtaa kristilliset perusarvot poliittiseen toimintaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nytkö sitten pitäisi haukkua KD:tä vai mikä oli tarkoituksesi?
KD:n nuorissa on puolueen valoisampi tulevaisuus, nykyään eniten julkisuustilaa saa änkyräsiipi, jonka teemat ovat kristallikirtaat: abortti, seksuaalivähemmistöt ja uskovien vainot.
Kylläpä lämmittääkin mieltä, että saadaan keskustelu 'kristillisen uskon perusarvoista' laajempaan piiriin.
Mutta varsin kaukana edessä - siellä näkymättömissä - häämöttää se lopullinen oivallus:
Jeesuksella ei todellisuudessa edes ole mitään muuta osaa kristinuskossa, kuin se uhrilampaan osa teurastettuna ja kirottuna tosi Jumalana uskovaisten eli kristittyjen pahojen tekojen puolesta.
Kristinusko perustuu juutalaisen opilla juutalaisuuteen ja Mooseksen Jumalaan, jonka vastustamisesta Jeesus nimenomaan surmattiin jumalanpilkkasyytteellä.
Ja jos joku totuuden peittelyksi ryhtyy tekemään sillisalaattia Jeesuksen taivasten valtakunnan opetuksesta ja Paavaliin syntien valtakunnan opetuksesta, niin saa aikaiseksi vain valtavan joukon selittämätömiä ristiriitaisuuksia, joita sitten mitään ymmärtämättömät ovatkin maailman sivu ihmetelleet.
On selvää, että jos toisen opin Jumala on Jumala ja toisen opin Jumala (Jeesuksenkin sanoin) on Saatana, niin ethän sinä näitä pysty mitenkään loogisesti saamaankaan yhteen.
Ja niille mitään tietämättömille jälleen huomautan, että tämä tulee Luojajumala ilmoituksesta luomiskertomuksesta (1.Moos.3:22), kun ihminen tuli hyvällä tiedolla ja pahalla tiedolla jumalien kaltaiseksi, niin ikuinen elämä oli suojattava
Tarina osoittaa, ettei raukka parka ihminen edes erota Jumalaa ja Saatanaa toisistaan tiedon perusteella, jos molempia Raamatussa kutsutaan Jumalaksi.
Ihminen päätyi tekemään uskonnon juuri siitä opista, jossa Jumalana olikin Saatana.
Kirjoittaja viittaa Raamatun kokonaisuuteen ja perään joulukinkun syöntiin. Ei siis tunne Raamattua kokonaisuudessa, mutta kovasti ottaa kantaa ja ottaa jakeita pois asiayhteyksistään ja Raamatun kokonaiskontekstista.
Kirjoittaja vertaa Raamatusta johdettuja kristillisiä PERUSarvoja marksilaisvaikutteiseen teologian suuntaukseen.