Tällä palstalla on monesti "keskusteltu" asioiden tarkoituksesta ja merkityksestä. Pari ajatusta niistä siis.
Ihmisaivot ovat evoluution tuoksinassa kehittyneet monien muiden ominaisuuksien ohella myös oivaksi työkaluksi kuvioiden tai mallien (engl. pattern) tai "tarkoitusten" hahmottamiseen. Tällaisesta ominaisuudesta on ollut varmasti hyötyä evoluutiossa esim. kun hahmotetaan vuodenaikoja, eläinten käyttäytymistä, kasvien ominaisuuksia, toisten ihmisten oikkuja jne. Hyvä hahmotuskyky on tarkoittanut ainakin enemmän ravintoa tai vähemmän vaaroja ja siksi suurempaa todennäköisyyttä säilyä hengissä ja saada sukukypsiksi asti varttuvia lapsia, jotka ovat vieneet hyvää hahmotuskykyä sukupolvien ketjussa eteenpäin.
Kun aivot ovat kehittyneet vuosimiljoonien saatossa näin, on varsin luonnollista, että niiden hahmotuskykyä (pattern recognition) voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin varsinaiseen selviytymiseen. Vasaraakin voidaan käyttää pähkinöiden särkemiseen, vaikka sitä ei ole siihen varsinaisesti suunniteltukaan.
Niinpä ei ole mitenkään ihmeellistä, että voimme esittää ja esitämmekin kysymyksiä tämän tai tuon asian tarkoituksesta; maailmankaikkeuden, elämän tai oudonnäköisen lottorivin. Eikä ole ihmeellistä, että kehittelemme kaikenlaisia teorioita näihin kysymyksiin vastataksemme (tämäkin viesti mukaanlukien). MUTTA tästä ei seuraa, että spekuloitua tarkoitusta välttämättä olisi olemassa mitenkään objektiivisena totuutena. Maailmankaikkeus, elämä ja se Veikkauksen salaliittoon vihjaava lottorivi voivat aivan yhtä hyvin olla juuri sellaisia kuin ovat - ilman mitään sen kummempaa "tarkoitusta".
Jos olisi näin, ei silti kannata heittää kirvestä kaivoon. Minusta on kuitenkin aika hieno juttu, että aivot ovat juuri tämmöiset ja että tarkoituksia ja merkityksiä voidaan hahmotella, vaikka niitä ei lopulta olisikaan olemassa "oikeasti". Pitäisi vain silloin muistaa tai ehkä pikemminkin uskoa, että mikään oletettu tarkoitus ei ole sen parempi kuin joku toinenkaan - ei tässäkään viestissä esitetty teoria tarkoituksen merkityksestä.
Ihmisaivot ovat evoluution tuoksinassa kehittyneet monien muiden ominaisuuksien ohella myös oivaksi työkaluksi kuvioiden tai mallien (engl. pattern) tai "tarkoitusten" hahmottamiseen. Tällaisesta ominaisuudesta on ollut varmasti hyötyä evoluutiossa esim. kun hahmotetaan vuodenaikoja, eläinten käyttäytymistä, kasvien ominaisuuksia, toisten ihmisten oikkuja jne. Hyvä hahmotuskyky on tarkoittanut ainakin enemmän ravintoa tai vähemmän vaaroja ja siksi suurempaa todennäköisyyttä säilyä hengissä ja saada sukukypsiksi asti varttuvia lapsia, jotka ovat vieneet hyvää hahmotuskykyä sukupolvien ketjussa eteenpäin.
Kun aivot ovat kehittyneet vuosimiljoonien saatossa näin, on varsin luonnollista, että niiden hahmotuskykyä (pattern recognition) voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin varsinaiseen selviytymiseen. Vasaraakin voidaan käyttää pähkinöiden särkemiseen, vaikka sitä ei ole siihen varsinaisesti suunniteltukaan.
Niinpä ei ole mitenkään ihmeellistä, että voimme esittää ja esitämmekin kysymyksiä tämän tai tuon asian tarkoituksesta; maailmankaikkeuden, elämän tai oudonnäköisen lottorivin. Eikä ole ihmeellistä, että kehittelemme kaikenlaisia teorioita näihin kysymyksiin vastataksemme (tämäkin viesti mukaanlukien). MUTTA tästä ei seuraa, että spekuloitua tarkoitusta välttämättä olisi olemassa mitenkään objektiivisena totuutena. Maailmankaikkeus, elämä ja se Veikkauksen salaliittoon vihjaava lottorivi voivat aivan yhtä hyvin olla juuri sellaisia kuin ovat - ilman mitään sen kummempaa "tarkoitusta".
Jos olisi näin, ei silti kannata heittää kirvestä kaivoon. Minusta on kuitenkin aika hieno juttu, että aivot ovat juuri tämmöiset ja että tarkoituksia ja merkityksiä voidaan hahmotella, vaikka niitä ei lopulta olisikaan olemassa "oikeasti". Pitäisi vain silloin muistaa tai ehkä pikemminkin uskoa, että mikään oletettu tarkoitus ei ole sen parempi kuin joku toinenkaan - ei tässäkään viestissä esitetty teoria tarkoituksen merkityksestä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Anteeksi mutta termisi vaikuttaa lähes uskonnolliselta.
Mistä on tullut mieleesi, että olisi edes olemassa sellaista kuin "objektiivinen totuus"? Elät todellisuudessa - subjektiivisessa sellaisessa - jonka miellät objektiiviseksi ja oletat että on olemassa jokin muuttumaton "tosioleva", joka olisi kaikille yhteinen.
Elämänilmiöillä voi olla tarkoitus, niillä ei ole tarkoitusta tai sitten tarkoitus on niin laaja ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, ettei ihmisellä ole sen ymmärtämiseen mitään välineitä.
Termit sikseen, mutta kaikille yhteisenä "tosiolevana" voidaan kai pitää esim. sitä, että juuri nyt jalkojemme alla on maapallo (jollet ala vääntämään peistä siitä, mitä tarkoittaa "alla"). Jos tästäkään ei voida olla yhtä mieltä, niin mitä järkeä on spekuloida mistään muustakaan?
Niin kuten sanoit, jalkojemme alla on maapallo.
Se pyörii akselinsa ympäri 1660 km/t ja kiertää aurinkoa n. 104 000 km/t.
Askellamme vain tällä telluksellamme tuntien sen olevan vakaa ja järkkymätön jalkojemme alla ja näkemämme perusteella toteamme, että aurinko nousee ja laskee ja kuu syntyy taivaalle ja poistuu aiheuttaen erinäisiä ilmiöitä kuten vuorovesi ja tiettyjen elävien olentojen lisääntymisajankohdat jne.
Onhan tämä mielenkiintoinen avaruusalus, tämä telluksemme vai mitä?