12 SYYTÄ VASTUSTAA EU-PERUSTUSLAKIA
(Koonnut irlantilainen People's Movement, suomentanut ja muokannut HVK:n jäljiltä VEU)
1. Perustuslakiluonnos on suunnitelma kohti keskitetympää, epätasa-arvoisempaa ja epädemokraattisempaa EU:ta. Sen myötä EU on yhä etäisempi tavallisista kansalaisista ja enemmän isojen jäsenmaiden, erityisesti Saksan ja Ranskan, polittisten eliittien hallinnassa.
2. Tähän asti Euroopan unioni on perustunut jäsenmaiden välisiin sopimuksiin. Se on ollut jäsenmaiden luomus, eikä voisi olla olemassa ilman niitä. Euroopan perustuslakisopimus synnyttää laillisesti ja perustuslaillisesti uuden EU:n. Tällä on oma valtiollinen perustuslakinsa. Se tekee EU:sta omavaltaisen kansainvälisen toimijan, jolla on oikeushenkilöys ja riippumaton olemassaolo. Se on erillinen ja ylempi kuin jäsenvaltionsa, ja se voi neuvotella jäsentensä puolesta kansainvälisiä sopimuksia. Kansalaiset haluavat maidensa olevan poliittisesti riippumattomia ja että niitä johtavat hallitukset ovat vastuussa kansalle. He eivät halua maidensa muuttuvan keskitetyn EU-valtion osavaltioiksi, jonka politiikasta päättävät ylikansalliset komiteat, EU-komissio, Euroopan neuvosto ja Euroopan tuomioistuin. Näitä hallinnoi epädemokraattinen eliitti, jota kansalaiset eivät ole valinneet ja joka ei ole niiden hallinnassa.
3. Perustuslakisopimus korvaa kaikki aiemmat EU/EC-sopimukset Rooman sopimuksesta Nizzan sopimukseen ja yhdistää niiden pääelementit EU:n valtiolliseen perustuslakiin. Tässä olisi ollut tilaisuus arvioida uudelleen noita elementtejä, palauttaa valtaa Brysselistä takaisin jäsenvaltioihin ja parantaa joitakin EU:n dramaattisimmista ongelmakohdista. Tällaisia ongelmia ovat mm. yhteinen maatalouspolitiikka CAP, yhteinen kalastuspolitiikka, ydinvoimasopimus Euratom ja loputtomat Brysselin säännöt ja määräykset. Mutta perustuslaki ei edes yritä korjata näitä virheitä.
4. Euroopan kansat eivät ole tavoitelleet tätä EU-perustuslakia. Giscard d'Estaingnin Konventti, joka laati alkuperäisen perustuslakiehdotuksen (ennen HVK:ta), epäonnistui tehtävässään, jonka EU:n hallitukset antoivat sille Laekenin julistuksessa. Julistus vaati "lisää demokratiaa, läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta" Euroopan unioniin, muutoksia jotka toisivat EU:n "lähemmäs kansalaisia" ja mahdollisuuden "siirtää tehtäviä takaisin jäsenvaltioihin". Perustuslaissa ei siirretä toimivaltaa yhdessäkään asiassa Brysselistä takaisin jäsenvaltioihin.
5. Perustuslain artikla I-10 sanoo: "Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden." Tätä ei ole sanottu missään aiemmassa EU-sopimuksessa. Lisäksi, se pätee kaikkiin hallinnonaloihin, ei pelkästään aikaisempien sopimusten pääosin taloudellisiin alueisiin. Tämä hävittää jäsenvaltioiden poliittisen riippumattomuuden. Perustuslaillisesti ja poliittisesti niistä tulee kuin EU-valtion osavaltioita, joitten kansalliset perustuslait ja lait ovat EU:n perustuslain ja lakien alapuolella.
6. Perustuslaki korvaa Rooman sopimuksessa vuonna 1957 neuvotellun painotettujen äänimäärien järjestelmän, jonka mukaan EU-laeista on päätetty tähän asti. HVK:n neuvottelujen tuloksena määräenemmistöllä päätettävissä laeissa riittää 55% jäsenvaltioista ja 65% EU:n kansalaisten määrästä. Tämä suosii suuria jäsenvaltioita ja niiden suuria väestömääriä. Se antaa suuremman vallan Saksalle ja Ranskalle, joissa asuu lähes 40% laajentuneen unionin kansalaisista. Se johtaa yhä useampiin EU-lakeihin, lisääntyvään Brysselin keskusvetoisuuteen ja kansallisten parlamenttien ja niitä valitsevien kansalaisten vallan pienenemiseen. Seurauksena on vähemmän demokratiaa, ei enemmän.
7. Perustuslaki hävittää kansallisen veto-oikeuden ja kontrollin lähes 30 uudella lainsäädännön alalla. Niihin kuuluvat mm. siviili- ja rikosoikeus ja näihin liittyvät menettelytavat, turvapaikanhaku ja maahanmuutto, Europol ja Eurojust, energia, rakennerahastot ja palveluita ja kulttuuria koskevat kauppasopimukset. Ihmisten tulisi vastustaa tällaista vallanluovuttamista, juuri kun Nizzan ja Amsterdamin sopimuksissa on jo annettu EU:lle suuret valtaoikeudet.
8. Perustuslaki hävittää kiertävän kuusikuukautisen EU-johtajuuden. Tässä kierrossa jokainen jäsenvaltio on saanut roolin EU:n johdossa, mutta se korvataan kaksi ja puolivuotiseksi kaudeksi poliittisesti valitulla presidentillä/puheenjohtajalla, kuten tavallisessa valtiossa. Perustuslailla perustetaan myös EU:n yhteinen ulkoministerin virka ja jäsenvaltioista erillinen diplomaattikunta. Lisäksi luodaan EU:n julkinen syyttäjä, joka voi syyttää ihmisiä kansallisten rajojen yli.
9. Perustuslaki kieltää jäsenvaltioita harjoittamasta itsenäistä ulkopolitiikkaa. Artiklta I-15 sanoo: "Jäsenvaltioiden on tuettava aktiivisesti ja varauksetta unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lojaaliuden ja keskinäisen yhteisvastuun hengessä ja kunnioitettava unionin toimintaa tällä alalla." Lojaaliutta voi osoittaa ainoastaan ylempäänsä, tässä tapauksessa EU:ta, kohtaan. Artikla I-40 ennustaa EU:n sotilaallista liittoutumista ja yhteistä puolustusta. Tämä lopettaa sen NATOon kulumattomien maiden puolueettomuuden. Tätä eivät ole kansalaiset pyytäneet.
10. Perustuslaki laajentaa suuresti EU:n toimivaltaa ja sen toimialoja antamalla Luxemburgin EU-tuomioistuimelle vallan päättää EU-kansalaisten perusoikeuksista. Näin se ylittää kansalliset perustuslait ja korkeimmat oikeudet, kuin myös Strasbourg ihmisoikeustuomioistuimen vallan. Tämä tapahtuu siten, että perusoikeuksia käsittelevästä perustuslain kohdasta tulee sitova EU-lainsäädännössä. Joillakin herkillä osa-alueilla EU-maiden perusoikeuskäsityksissä on eroavaisuuksia EU:n välillä - esim. ennaltaehkäisevän pidätyksen ja oikeudenkäynnin osalta. Pitäisikö EU-oikeudelle antaa valtuudet standardisoida tällaisia asioita Euroopan laajuisesti? Tällä ehdotuksella on enemmän tekemistä vallan kuin oikeuksien kanssa, sillä EU-tuomioistuimen oikeustapauksia katsoen se on jatkuvasti laajentanut EU:n valtaa yhä laajemmille alueille. EU:n pitäisi kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta sen ei pitäisi saada määritellä niitä.
11. Perustuslain artikla I-24 sallii presidenttien ja pääministerien neuvoston siirtyä EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin ilman uusia sopimuksia ja niiden vahvistamista kansallisesti parlamenteissa tai kansanäänestysten kautta. Artikla I-17 takaa, että jos perustuslaki ei anna EU:lle tarpeellisia valtuuksia laajojen päämääriensä saavuttamiseksi, ministerineuvosto "hyväksyy aiheelliset toimenpiteet" tällaisten valtaoikeuksien saamiseksi. Nämä artiklat avaavat tietä yhä laajemmille EU-valtaoikeuksille kansallisten parlamenttien ja niitä valitsevien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kustannuksella. Tämä on äärimmäisen epädemokraattista.
12. EU:n perustuslaki tekee liberaalista markkinataloudesta, taloudellisen kilpailun maksimoinnista, pääoman vapaasta liikkumisesta ja julkisten palvelujen yksityistämisestä perustuslaillisia periaatteita, joiden laillisuutta ei voida kansallisesti kyseenalaista, johtuen siitä, että EU-laki ylittää kansallisen lainsäädännön näillä alueilla. Perustuslaissa sanotaan, että EU:n päämääriin kuuluu "yhteisöllinen (social) markkinatalous", termi jota käytetään Saksan perustuslaissa muttei muissa maissa. Kansalliset perustuslait eivät koeta määrätä ennalta yhteisön sosiaalipolitiikkaa ja talouspoliittisia valintoja siinä määrin kuin EU:n perustuslaki. Demokraattisissa yhteiskunnissa toisenlaisten tulevaisuuksien valinnanvapaus on julkisen keskustelun ja poliittisten puolueiden kädenväännön aiheena. Niitä ei ole kirjattu pysyvästi maiden korkeimpiin lakeihin, kuten EU:n perustuslain kohdalla on.
http://www.veu.fi/
(Koonnut irlantilainen People's Movement, suomentanut ja muokannut HVK:n jäljiltä VEU)
1. Perustuslakiluonnos on suunnitelma kohti keskitetympää, epätasa-arvoisempaa ja epädemokraattisempaa EU:ta. Sen myötä EU on yhä etäisempi tavallisista kansalaisista ja enemmän isojen jäsenmaiden, erityisesti Saksan ja Ranskan, polittisten eliittien hallinnassa.
2. Tähän asti Euroopan unioni on perustunut jäsenmaiden välisiin sopimuksiin. Se on ollut jäsenmaiden luomus, eikä voisi olla olemassa ilman niitä. Euroopan perustuslakisopimus synnyttää laillisesti ja perustuslaillisesti uuden EU:n. Tällä on oma valtiollinen perustuslakinsa. Se tekee EU:sta omavaltaisen kansainvälisen toimijan, jolla on oikeushenkilöys ja riippumaton olemassaolo. Se on erillinen ja ylempi kuin jäsenvaltionsa, ja se voi neuvotella jäsentensä puolesta kansainvälisiä sopimuksia. Kansalaiset haluavat maidensa olevan poliittisesti riippumattomia ja että niitä johtavat hallitukset ovat vastuussa kansalle. He eivät halua maidensa muuttuvan keskitetyn EU-valtion osavaltioiksi, jonka politiikasta päättävät ylikansalliset komiteat, EU-komissio, Euroopan neuvosto ja Euroopan tuomioistuin. Näitä hallinnoi epädemokraattinen eliitti, jota kansalaiset eivät ole valinneet ja joka ei ole niiden hallinnassa.
3. Perustuslakisopimus korvaa kaikki aiemmat EU/EC-sopimukset Rooman sopimuksesta Nizzan sopimukseen ja yhdistää niiden pääelementit EU:n valtiolliseen perustuslakiin. Tässä olisi ollut tilaisuus arvioida uudelleen noita elementtejä, palauttaa valtaa Brysselistä takaisin jäsenvaltioihin ja parantaa joitakin EU:n dramaattisimmista ongelmakohdista. Tällaisia ongelmia ovat mm. yhteinen maatalouspolitiikka CAP, yhteinen kalastuspolitiikka, ydinvoimasopimus Euratom ja loputtomat Brysselin säännöt ja määräykset. Mutta perustuslaki ei edes yritä korjata näitä virheitä.
4. Euroopan kansat eivät ole tavoitelleet tätä EU-perustuslakia. Giscard d'Estaingnin Konventti, joka laati alkuperäisen perustuslakiehdotuksen (ennen HVK:ta), epäonnistui tehtävässään, jonka EU:n hallitukset antoivat sille Laekenin julistuksessa. Julistus vaati "lisää demokratiaa, läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta" Euroopan unioniin, muutoksia jotka toisivat EU:n "lähemmäs kansalaisia" ja mahdollisuuden "siirtää tehtäviä takaisin jäsenvaltioihin". Perustuslaissa ei siirretä toimivaltaa yhdessäkään asiassa Brysselistä takaisin jäsenvaltioihin.
5. Perustuslain artikla I-10 sanoo: "Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden." Tätä ei ole sanottu missään aiemmassa EU-sopimuksessa. Lisäksi, se pätee kaikkiin hallinnonaloihin, ei pelkästään aikaisempien sopimusten pääosin taloudellisiin alueisiin. Tämä hävittää jäsenvaltioiden poliittisen riippumattomuuden. Perustuslaillisesti ja poliittisesti niistä tulee kuin EU-valtion osavaltioita, joitten kansalliset perustuslait ja lait ovat EU:n perustuslain ja lakien alapuolella.
6. Perustuslaki korvaa Rooman sopimuksessa vuonna 1957 neuvotellun painotettujen äänimäärien järjestelmän, jonka mukaan EU-laeista on päätetty tähän asti. HVK:n neuvottelujen tuloksena määräenemmistöllä päätettävissä laeissa riittää 55% jäsenvaltioista ja 65% EU:n kansalaisten määrästä. Tämä suosii suuria jäsenvaltioita ja niiden suuria väestömääriä. Se antaa suuremman vallan Saksalle ja Ranskalle, joissa asuu lähes 40% laajentuneen unionin kansalaisista. Se johtaa yhä useampiin EU-lakeihin, lisääntyvään Brysselin keskusvetoisuuteen ja kansallisten parlamenttien ja niitä valitsevien kansalaisten vallan pienenemiseen. Seurauksena on vähemmän demokratiaa, ei enemmän.
7. Perustuslaki hävittää kansallisen veto-oikeuden ja kontrollin lähes 30 uudella lainsäädännön alalla. Niihin kuuluvat mm. siviili- ja rikosoikeus ja näihin liittyvät menettelytavat, turvapaikanhaku ja maahanmuutto, Europol ja Eurojust, energia, rakennerahastot ja palveluita ja kulttuuria koskevat kauppasopimukset. Ihmisten tulisi vastustaa tällaista vallanluovuttamista, juuri kun Nizzan ja Amsterdamin sopimuksissa on jo annettu EU:lle suuret valtaoikeudet.
8. Perustuslaki hävittää kiertävän kuusikuukautisen EU-johtajuuden. Tässä kierrossa jokainen jäsenvaltio on saanut roolin EU:n johdossa, mutta se korvataan kaksi ja puolivuotiseksi kaudeksi poliittisesti valitulla presidentillä/puheenjohtajalla, kuten tavallisessa valtiossa. Perustuslailla perustetaan myös EU:n yhteinen ulkoministerin virka ja jäsenvaltioista erillinen diplomaattikunta. Lisäksi luodaan EU:n julkinen syyttäjä, joka voi syyttää ihmisiä kansallisten rajojen yli.
9. Perustuslaki kieltää jäsenvaltioita harjoittamasta itsenäistä ulkopolitiikkaa. Artiklta I-15 sanoo: "Jäsenvaltioiden on tuettava aktiivisesti ja varauksetta unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lojaaliuden ja keskinäisen yhteisvastuun hengessä ja kunnioitettava unionin toimintaa tällä alalla." Lojaaliutta voi osoittaa ainoastaan ylempäänsä, tässä tapauksessa EU:ta, kohtaan. Artikla I-40 ennustaa EU:n sotilaallista liittoutumista ja yhteistä puolustusta. Tämä lopettaa sen NATOon kulumattomien maiden puolueettomuuden. Tätä eivät ole kansalaiset pyytäneet.
10. Perustuslaki laajentaa suuresti EU:n toimivaltaa ja sen toimialoja antamalla Luxemburgin EU-tuomioistuimelle vallan päättää EU-kansalaisten perusoikeuksista. Näin se ylittää kansalliset perustuslait ja korkeimmat oikeudet, kuin myös Strasbourg ihmisoikeustuomioistuimen vallan. Tämä tapahtuu siten, että perusoikeuksia käsittelevästä perustuslain kohdasta tulee sitova EU-lainsäädännössä. Joillakin herkillä osa-alueilla EU-maiden perusoikeuskäsityksissä on eroavaisuuksia EU:n välillä - esim. ennaltaehkäisevän pidätyksen ja oikeudenkäynnin osalta. Pitäisikö EU-oikeudelle antaa valtuudet standardisoida tällaisia asioita Euroopan laajuisesti? Tällä ehdotuksella on enemmän tekemistä vallan kuin oikeuksien kanssa, sillä EU-tuomioistuimen oikeustapauksia katsoen se on jatkuvasti laajentanut EU:n valtaa yhä laajemmille alueille. EU:n pitäisi kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta sen ei pitäisi saada määritellä niitä.
11. Perustuslain artikla I-24 sallii presidenttien ja pääministerien neuvoston siirtyä EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin ilman uusia sopimuksia ja niiden vahvistamista kansallisesti parlamenteissa tai kansanäänestysten kautta. Artikla I-17 takaa, että jos perustuslaki ei anna EU:lle tarpeellisia valtuuksia laajojen päämääriensä saavuttamiseksi, ministerineuvosto "hyväksyy aiheelliset toimenpiteet" tällaisten valtaoikeuksien saamiseksi. Nämä artiklat avaavat tietä yhä laajemmille EU-valtaoikeuksille kansallisten parlamenttien ja niitä valitsevien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kustannuksella. Tämä on äärimmäisen epädemokraattista.
12. EU:n perustuslaki tekee liberaalista markkinataloudesta, taloudellisen kilpailun maksimoinnista, pääoman vapaasta liikkumisesta ja julkisten palvelujen yksityistämisestä perustuslaillisia periaatteita, joiden laillisuutta ei voida kansallisesti kyseenalaista, johtuen siitä, että EU-laki ylittää kansallisen lainsäädännön näillä alueilla. Perustuslaissa sanotaan, että EU:n päämääriin kuuluu "yhteisöllinen (social) markkinatalous", termi jota käytetään Saksan perustuslaissa muttei muissa maissa. Kansalliset perustuslait eivät koeta määrätä ennalta yhteisön sosiaalipolitiikkaa ja talouspoliittisia valintoja siinä määrin kuin EU:n perustuslaki. Demokraattisissa yhteiskunnissa toisenlaisten tulevaisuuksien valinnanvapaus on julkisen keskustelun ja poliittisten puolueiden kädenväännön aiheena. Niitä ei ole kirjattu pysyvästi maiden korkeimpiin lakeihin, kuten EU:n perustuslain kohdalla on.
http://www.veu.fi/
Vastaukset 6
Vanhimmat
,,,ellei mennä niin tulee työttömyys. Missä on ne
300000 työpaikkaa joita luvattiin ennen eu:hun
menoa ?
Kyselemäsi 300 000 työpaikkaa - oikeastaan tuplasti tuo määrä - ovat olemassa. Onnellisia uusia työntekijöitä ovat mm. Robotech, Automation, Computeria ja pikku Abhila, joka vääntää lenkkitossua 16:n tunnin työhukeissa Halpalandiassa euron päiväliksalla.
Tuossahan oli 12 kohtaa, jotka ovat kaikki näkökulmastani hyviä syitä ratifioida EU:n perustuslaki.
Tehdään EU:sta kerralla kunnollinen liittovaltio valtioiden joukkoon.
Syö sillä kultalusikallasi jonka olet saanut syntymälahjaksi, soppasi loppuun! Mene sitten tekemään jotain järkevää, jos ei töihin tarvitse mennä ,kun on eliitiksi syntynyt tai tuurilla päässyt!Kaikilla ei ole sinun tuuriasi, ymmärrä heitäkin! Vaiko oletko keskenkasvuinen koulukas joka ei mitään maailmanmenosta ymmärrä ,vain sen mitä kotona tai joku on kertonut....siinä tapauksessa ota asioista selko.
Ilman aktiivista etukäteisvastustusta EU ajaa itsensä umpikujaan. Vaikeuksia tulee yllin kyllin nykyistenkin uusien jäsenmaiden pönkittämisessä, ja se viimeinen niitti on jos ja kun Romania, Bulgaria ja kaiken huipuksi Turkki tulevat samalle kupille, niin silloin vääjäämättömästi EU-moottori Saksankin voimat alkavat hiipumaan, ja kansallistunnot nousevat pintaan, niin epätodennäköiseltä kuin se nyt tuntuukin.
Siinä on 12 syytä miksi valistuneet ihmiset Ranskassa ja Hollannissa äänestivät EU:n perustuslain nurin.
Suomessa eturivin poliitikot ja media, Hesari etunenässä ovat propagoineet lain puolesta. He ovat markkinoineet lakia ihmelääkkeenä demokratian ja kaikkien EU:n ongelmien ratkaisuna.
Olen todella iloinen, ettei tämä massiivinen propaganda ja poliittinen ihmisten manipulointi mennyt läpi!