Onko tietoisuus materiasta peräisin, kuten ehkä kovan linjan ateistikin saattaa sanoa?
Vai onko tietoisuus peräisin aineettomuudesta?
Oma näkemykseni on se, että tietoisuus tulee aineettomuudesta materiaan kokeakseen siinä asioita, joita se ei voi aineettomuudessa mitenkään kokea.
Se. että kuollut materia synnyttäisi elävän tietoisuuden kuulostaa lievästi sanottuna hassulta, mutta sana on vapaa....
Vai onko tietoisuus peräisin aineettomuudesta?
Oma näkemykseni on se, että tietoisuus tulee aineettomuudesta materiaan kokeakseen siinä asioita, joita se ei voi aineettomuudessa mitenkään kokea.
Se. että kuollut materia synnyttäisi elävän tietoisuuden kuulostaa lievästi sanottuna hassulta, mutta sana on vapaa....
Vastaukset 56
Vanhimmat
"Se. että kuollut materia synnyttäisi elävän tietoisuuden kuulostaa lievästi sanottuna hassulta, mutta sana on vapaa...."
Sitä minäkin saatana ihmettelen kun vuohipaimen väittää Raamtussa, että aurinko, kuu ja tähdet ovat eläviä.
Mielenkiintoinen aihe. Jos luomme toiminnaltaan täydellisen ihmisen supertietokoneilla, ymppäämällä biljoonia komponentteja yhteen, niin onko tässä kloonissa olemassaolon tietoisuutta yhtään enempää, kuin kahden komponentin välinen virtapiiri? Puuttuuko tuolta oliolta Jumalan henkäys, joka tuo tietoisuuden?
"...Jumalan henkäys, joka tuo tietoisuuden?"
Nyt sai mielikuvitus taas yliotteen, mikä vaatisi vähän todisteita tai sitten Herra Occam tulee ja viiltää deluusiosi huuhaan roskakoriin.
<<Occamin partaveitsen ongelma on mahdollinen subjektiivisuus periaatteen hyödyntämisessä. Yksinkertainen teoria yhdestä maailmankuvasta näyttäytyy helposti yksinkertaisena, selkeänä, loogisena ja jopa itsestään selvänä, joka kyseenalaistaa sen kanssa ristiriitaiset, monimutkaisemmat teoriat, varsinkin jos ne vaativat lisäksi käsittämättömiä selityksiä ja järjettömiä lisäoletuksia. Occamin partaveitsi saattaa siten muuttua "ennakkoluulojen peiliksi".<<
Ei ole tuokaan periaate ongelmaton, varsinkin kun ollaan metafysiikan alueella.
Täällä ei muuten ole ollenkaan metafysiikkapalstaa, sellainenkin pitäisi saada.
Occamin veitsi ei ole psykiatrien keskeisiä työkaluja. Deluusioihin ei tarvita Occamin veitsiä vaan ne voidaan todeta ihan vaan harhoiksi, kuten Dawkins tässä vastaa hieman tylysti vammaiselle kristitylle tässä lyhyessä videossa:
https://youtu.be/JKGtcVoBhBQ
Itsekin olet rakentunut maan tomusta. Kaikki ruumiisi atomit ovat peräisin maasta. Miten mielestäsi olet saanut tietoisuuden mieleesi? Mistä se putkahti? Mitä Darwinin raamattusi, lajien synty sanoo? Auringon, kuun ja tähtien tanssi ei väitä niitä eläviksi, kuten harhaisesti haluat itse uskoa.
Tekoäly- ja robottikehitys antavat ehkä joitain vastauksia tietoisuuttamme koskien, jos olemme itsekin vain monimutkaisia, biologisia koneita, sellaisen valmistaminen ei liene enää kovinkaan kaukana tulevaisuudessa.
Kuuntelin tekoälyn synnyttämää musiikkia, ja oli se sitten niin lattean kuuloista sontaa, musiikillisesti lahjatonta, elektronista musiikkia konekin voi tehdä kyllä edes jotenkin ihmistä muistuttavasti, mutta sehän onkin konemusiikkia.
"Itsekin olet rakentunut maan tomusta."
Eliöiden koostumus ei ole sama kuin maan tomu.
"Kaikki ruumiisi atomit ovat peräisin maasta."
Onko? Lihaksesta suurin osa on vettä.
"Miten mielestäsi olet saanut tietoisuuden mieleesi?"
Aivoista.
"Mistä se putkahti?"
Aivoista.
"Mitä Darwinin raamattusi, lajien synty sanoo? "
Vuohipaimenilla on Raamattu, ei Darwinilla.
"Auringon, kuun ja tähtien tanssi ei väitä niitä eläviksi, kuten harhaisesti haluat itse uskoa."
No, tässä artikkeissa rabbi ja tohtori Zev Farber väittää, että Tooran kirjoittaja uskoi auringon, kuun ja tähtien olevan eläviä olentoja. Ja tokihan minä uskon rabbia ja tohtoria ennemmin kuin Suomi24 ateismipalstalla pörräävää mielisairasta ripulivajakkia.
We think of stars and planets as inanimate objects, but the ancients thought of them as sentient beings—they move in consistent patterns so how could they not be?—and generally worshiped them as gods. By describing the sun, moon, and stars as created objects, the Torah denies their divinity, but this does not mean that the author of Genesis one did not share the idea that they were alive and powerful beings, perhaps part of God's heavenly court. Thus, the Torah seems to mean what it says when it writes that the sun and moon were created to dominate or rule (מ.ש.ל) the day and the night.
https://www.thetorah.com/article/if-the-sun-is-created-on-day-4-what-is-the-light-on-day-1
Joo, veitset ovat vaarallisia psykiatrien käsittelyssä, mikäs se Ullanlinnan juttu taas olikaan?
Kirurgit ovat oma lukunsa.
Dawkins, tuo kaikkien "janoisten ateistien jumala" tylyttää tylysti jotain uskovaparkaa, aika julmaa.
Leo Melleriä olen joskus kuunnellut, entinen ufo-uskovainen, nykyinen pelkkä uskovainen, siinä on kehitystä tapahtunut kerrakseen. Leon äänessä on muuten jotain kummallista, tulee ihan belsebuubi siitä mieleen, metallinen sointi, tai jotain, ei oikein miellytä, mutta nakuasioistahan ei voi vältellä, vai miten se meni?
Metafysiikka ei ole kristinuskon tutkimista, sitä tekee teologia.
Ymmärrän kyllä rakkautesi vihollistasi kohtaan, mutta jos joskus yritettäisiin jotain vähän erilaista?
Uskonnot ovat harhaisia, illuusioita, mutta antavat kuitenkin lohtua ja jaksamista ihmisille, eikö se ole kuitenkin parempi, kuin se, että ihminen kokee elämänsä tyhjäksi, merkityksettömäksi, elää lyhyen ja tuskaisen elämän, ja tappaa itsensä 25-vuotiaana?
Illuusioitakin voidaan tarvita, vaikka ne vain illuusioita ovatkin.
"...eikö se ole kuitenkin parempi, kuin se, että ihminen kokee elämänsä tyhjäksi, merkityksettömäksi, elää lyhyen ja tuskaisen elämän, ja tappaa itsensä 25-vuotiaana?"
Toki näin, mutta onhan se ihan saatanan säälittävää, ettei ilman pronssikautista vuohipaimenta voi tätä välttää 😂😂😂
Pekka Reinikaisen mukaan Jumalaa tarvitaan ihmisen luomiseen, pelkistä ihmisen osista ei saada koottua uutta ihmistä, osia voidaan vaihtaa mutta uusi ihminen onkin sitten toinen juttu.
Kun katsoin tämän videon niin minäkin joka olen toisenpolven ateisti aloin epäilemään.
https://youtu.be/fHeCgVylPFE?si=eFbXlq2RdqKD7jFv
Olin uskovaisena onnellinen, mutta lakattuani uskomasta tuli minusta onneton ateisti.
Älä epäile vaan usko ainoastaan: Jumalaa ei ole olemassa.
No mutta sehän on sitä deluusiota uskoa ilman todisteita.
Tämä on monimutkainen kysymys, joka liittyy filosofiaan, teologiaan ja tieteeseen. Yleisesti ottaen, on vaikea tai mahdotonta todistaa olemattomuutta. Tämä johtuu siitä, että todisteiden puute ei välttämättä tarkoita, että jotakin ei ole olemassa.
Esimerkiksi, jos haluaisimme todistaa, että tietyntyyppisiä olentoja, kuten yksisarvisia, ei ole olemassa, meidän pitäisi pystyä tutkimaan jokaista paikkaa universumissa samanaikaisesti varmistaaksemme, että yksisarvista ei ole missään. Tämä on käytännössä mahdotonta.
Sama logiikka pätee Jumalan olemassaolon todistamiseen. Jumala, sellaisena kuin useimmat uskonnot määrittelevät, on yliluonnollinen olento, joka ei välttämättä noudata luonnon lakeja tai ole sidoksissa fyysiseen todellisuuteen tavalla, jota voimme havaita tai mitata. Tämän vuoksi Jumalan olemassaolon tai olemattomuuden todistaminen tieteellisin menetelmin on erittäin haastavaa, ellei mahdotonta.
Lopulta kysymys Jumalan olemassaolosta on usein henkilökohtainen ja subjektiivinen, ja se liittyy yksilön uskomuksiin, kokemuksiin ja arvoihin. Monet ihmiset uskovat Jumalaan ilman tieteellistä todistusta, koska heidän uskonsa perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin, moraalisiin arvoihin tai uskonnolliseen opetukseen. Toiset taas eivät usko Jumalaan, koska he eivät näe tieteellistä todistusta Jumalan olemassaolosta. Molemmat näkökulmat ovat ymmärrettäviä ja kunnioitettavia.
Olematonta ei ole mahdollista todistaa olemattomaksi. Tieto on tosi uskomus. Jumalaa ei ole olemassa. Kaikki viittaa tähän uskomukseen eikä mikään viittaa päinvastaiseen.
Uskomus ei kelpaa tieteelle todisteeksi. Uskomus on uskovaiselle todiste mutta ei tieteelle.
Jumala, sellaisena kuin useimmat uskonnot määrittelevät, on yliluonnollinen olento, joka ei välttämättä noudata luonnon lakeja tai ole sidoksissa fyysiseen todellisuuteen tavalla, jota voimme havaita tai mitata. Tämän vuoksi Jumalan olemassaolon tai olemattomuuden todistaminen tieteellisin menetelmin on erittäin haastavaa, ellei mahdotonta.
Kysypä siltä Bingiltä tiedon tietoteoreettista määritelmää, niin huomaat tiedon olevan tosi uskomus ja tiede lepää tällaisten tosien uskomusten varassa.
Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria#Tiedon_määritelmä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto
Jos Jumala olisi olemassa ja olisi 1) luonut tämän maailman ja 2) vaikuttaisi maailmaan, niin hänet voitaisiin havaita tieteellisen menetelmän eli tieteellisen tutkimuksen avulla.
Luomisen jälkiä olisi näkyvillä kaikkialla ja Jumalan vaikutus voitaisiin havaita luontoa ja avaruutta tutkimalla.
Mutta mitään havaintoja ei ole tehty, vaikka tiede on kehittynyt huimaa vauhtia eteenpäin.
Mitä enemmän tietoa on, sitä kauemmaksi tiedon aukkoihin oletettu jumala jotuu pakenemaan.
Tekoäly kertoo näin. Viimeinen kappale on kuten itse ajattelen
Tiedon teoreettinen määritelmä voi vaihdella kontekstista ja tieteenalasta riippuen. Klassisesti tiedon määritelmäksi on esitetty "hyvin perusteltu tosi uskomus"¹. Tämä tarkoittaa, että tietämisen katsotaan yleensä edellyttävän kolmea asiaa: käsiteltävän väitteen uskomista, hyvää perustelemista sekä totuutta¹.
Klassisen totuuskäsityksen mukaan totuutta arvioidaan sillä perusteella, että ovatko väitteet vastaavuudessa todellisuuden kanssa¹. Tämä edellyttää realistista kannanottoa todellisuudesta sekä subjektin mielessään esittämiä väitteitä todellisuudesta¹. Tämä erottelu subjektin ja todellisuuden välillä tekee totuudesta objektiivista¹.
On kuitenkin huomattava, että tiedon määritelmä ja sen kriteerit ovat filosofian ja tieteenalojen sisällä laajasti keskustelun aiheita, ja eri teoriat saattavat määritellä tiedon eri tavoin. Esimerkiksi, jotkut teoriat korostavat tiedon subjektiivista luonnetta tai tiedon sosiaalista ulottuvuutta¹.
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 6.12.2023
(1) KIISTA TIEDON KRITEEREISTÄ - Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/74426/URN:NBN:fi:jyu-202103011794.pdf.
(2) TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN KÄSITYKSIÄ TIEDON LAADUSTA ... - UEF. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21892/urn_nbn_fi_uef-20191457.pdf?sequence=1.
(3) Teoreettinen viitekehys - Helsinki. https://www.mv.helsinki.fi/home/psaukkon/tutkielma/Teoreettinen_viitekehys.html.
Ei, kaikki uskomukset eivät ole tietoa. Kuten aiemmin mainitsin, klassinen tiedon määritelmä on "hyvin perusteltu tosi uskomus". Tämä tarkoittaa, että jotta uskomus voidaan luokitella tiedoksi, sen on täytettävä kolme kriteeriä:
1. Henkilön on **uskottava** väitteeseen.
2. Väitteen on oltava **hyvin perusteltu**.
3. Väitteen on oltava **tosi**.
Jos uskomus ei täytä näitä kaikkia kolmea kriteeriä, sitä ei yleensä pidetä tietona. Esimerkiksi, jos henkilö uskoo väitteeseen, joka ei ole tosi, tai jos henkilö ei usko toteen väitteeseen, niin näitä uskomuksia ei pidetä tietona klassisen määritelmän mukaan.
Eli sellainen joka ei tee mitään tai vaikuta mihinkään mitenkään. Eiköhän se itsessään ole jo riittävä todiste ettei sellaista ole.
Jos haluaa mennä huuhaaseen jota idiootit kutsuvat välillä metafysiikaksi niin:
Kuulostaa ihan jumaltarulta jossa kaikki on oikeasti vain jumalan unta. Kun tämä jumala herää niin kaikki häviää.
Tai vastaavasti simulaatio uskomus. Olemme jonkun avaruusolennen simulaatiossa.
Ei se tieteelle kelpaa todisteeksi. Filosofialle, psykologialle, uskonnoille kelpaa eli kuten Kari Enqvist sanoo "Jättäkää tiede rauhaan. Antakaa tieteen tehdä työtään ilman ateismia ja teismiä."
Ootko varma sitten, että et itsekin elä illuusiossa, se on vain hyvin selkeä, pidät maailmankuvaasi itsestään selvänä ja kristallinkirkkaana?
Siinä menet juuri siihen occamin ongelmaan ennakkoluulon suhteen, olet hyvin ennakkoluuloinen kaikkien muiden maailmankuvien suhteen, kuten ovat uskovatkin ennakkoluuloisia muiden maailmankuvien suhteen, vaikka minusta kyse alkaa olla jo enemmänkin pakkomielteestä, kuin ennakkoluulosta.
Tämä on Ihmemaan Liisan Irvikissa-ongelma:
On kissa ilman irvistystä, mutta voiko olla irvistys ilman kissaa.
Tietoisuuden aineettomuuden todistamisen voi aloittaa esittelemällä tietoisuus joka esiintyy irrallaan kaikesta materiasta.
"Tietoisuus" on loistava spekuloinnin aihe, koska vaikka termi ei ole peräisen uskonnollisesta jargonista, niin se muistuttaa uskonnollista terminologiaa siinä, että sillä ei ole mitään täsmällistä sisältöä. Siksi siitä voi väittää monia asioita, mutta ei todistaa juuri mitään.
Tietoisuus on lopulta subejektiivinen kokemus ja sille voidaan antaa korkeintaan joitakin luonnehdintoja ja sen testaaminen on joko mahdotonta tai hyvin alkeellista. Eläimille tehdään "peilitestejä", joilla yritetään selvittää tajuaako eläin olevansa itse kuvassa ja tätä pidetään jonain merkkinä "tietoisuudesta". Eikö sokea ihminen siis ole tietoinen? Vanha Turingin testi taas on menneen talven lumia ja monet AI-ohjelmistot ovat sen mukaan "tietoisia".
Toisaalta tehdään minkälainen tahansa testi siitä, millä tietoisuuden kuviteltu olemassaolo voitaisiin todistaa, niin on selvää, että nykyaikaisella tietotekniikalla voidaan tehdä kone joka näyttää tietoiselta.
On perusteltua kysyä onko "tietoisuus" mitään muuta kuin ihmisen kehittämä termi itsensä jäsentämiseen. Se on kuin "geometria". Ei universumissa ole sellaista erillistä ilmiötä kuin "geometria" vaan "geometria" on meidän tapa hahmottaa maailmaa. "Tietoisuus" on meidän tapamme hahmottaa omia mielemme toimintaa. Se onko se erityisen onnistunut termi, on toinen kysymys.
Koska ajattelumme on kielellistettyä ainakin jotkut meistä sortuvat ajattelemaan, että ilmiöt joille on oma sana (kuten "geometria", "luonnonlait", "tietoisuus") olisivat erillisiä entiteettejä, vaikka ne todellisuudessa ovat vain termejä, joilla jäsennämme todellisuutta, joka on holistinen eikä jakaudu osasiin meidän termistöämme mukaan.
Tämä oli nappiin mennyttä pohdintaa.
Kun itsekin aloin miettimään aloituksen tietoisuus määritelmää niin huomasin nopeasti olevani hämilläni mitä se edes tarkoittaa tarkalleen ottaen.
On olemassa eliöitä joilla ei ole aivoja mutta osaavat liikkua ruokaa kohden. Onko se tietoisuus?
Onko kasveilla tietoisuus kun ne kommukoivat keskenään?
Tietoisuus on abstrakti käsite, kuten Jumalakin, siksi niitä voidaan tarkastella samassa yhteydessä, mielestäni metafysiikka on tärkeää, vaikka palstan irvailijat senkin jargoniksi leimaavat.
Huumori on myös usein abstraktia, kuten tilannekomiikka, sitten kun kone pystyy nauramaan tilannekomiikalle, niin olen vakuuttunut koneen älykkyydestä.
Kone tuskin koskaan ymmärtää absurdiutta, kuten tunteita, jotka nekin ovat absurdi asia.
Tai säveltää Bachia paremmin?
Annamme vanhoille asioille uusia nimiä ja merkityksiä, koska tietomme kaikesta lisääntyy, henkikin on muuttunut tietoisuudeksi, joka antaa jo paljon enemmän tietoa siitä, kuin vanhempi henkikäsitys. Se poistaa myös sen yliluonnollisuuden, ainakin lähes kokonaan. Jää pieni mahdollisuus sillekin, että tietoisuudessa on jokin tuntematon tekijä, jonka takana olisi ehkä jonkinlainen "ylitietoisuuskin", joka pysyy aineettomuudessa ikuisesti, josta kaikki muut tietoisuudetkin ovat lähtöisin.
Se mikä on "abstraktia" ja mikä "metafysiikkaa" on hyvin tulkinnanvaraista. Ne ovat joka tapauksessa eri asioita.
Jos abstraktislla tarkoitetaan abstrahoimalla muodostettuja käsitteitä (kuten esim Aristoteleen filosofiassa), niin abstrakti käsite on tietoa. "Neliö" on abstrakti yleiskäsite. Näin ollen abstrakti ei ole "fyysisestä todellisuudesta erillistä", vaan tapa hahmottaa ja luokittaa fyysistä todellisuutta.
Metafysiikalla taas voidaan tarkoittaa ontologiaa ja muuta filosofista pohdintaa. Tai sitten "metafysiikkaa" on kaikkea hömppää uskonnollisista pohdinnoista tarot-kortteihin. Jos alamme pohtimaan asioita, joihin ehkä on olemassa "pieni mahdollisuus", vaikka emme osaa perustella miksi olisi, niin rämmimme rannattomassa suossa kaikenlaista häröilyä. Mutta uskovia tietenkin kiinnostaa vain sellainen häröily, jossa tuo "tuntematon jokin" olisi heidän uskontonsa mukainen Jumala.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metafysiikka
On taas turvauduttava määritelmään, kun aletaan taas syytellä hihhulismista.
Kaikenlaisella taikahumpuukilla ei ole mitään tekemistä metafysiikan kanssa, hokkuspokkukset ja muut illuusiot ovat uskontojen ja muiden vastaavien juttuja.
Abstraktioiden kautta pääsemme lähemmäksi selittämätöntä ja tuntematonta.
Ymmärrämme niiden kautta asioita, joita ei muuten voida oikein ymmärtää, näin sen määrittelisin.
Kone tuskin kykenee koskaan siihen, eli siinä tulee koneen ja tietoisuuden ero selväksi.
Käsittelemme jatkuvasti mielessämme absurdeja asioita, se on meille oikeasti hyvin arkista, emme edes kiinnitä siihen juurikaan huomiota.
Valitettavasti metafysiikka sana on kokenut uskottavuuden menetyksen kaiken maailman idioottien toimesta. Sanoin on käynyt filosofian kanssa.
Kun joku kyökkifilosofi paukuttaa henkseleitä filosofian nimiin (mm. Olli), niin ei koko sanaa voi ottaa tosissaan. Täällä pyörii henkilö joka on paukutellut henkseleitä metafysiikalla vaikka ollut kyökkimetafysiikasta kysymys.
No, tämä on kuitenkin vain mitätön keskustelupalsta, eikä täällä keskustelijat ole yleensä mitään antiikin kreikkalaisia filosofejakaan.
Nykyihminen tosin tietää aika paljon ja moni asia on meille niin arkinen, ettemme edes oikein ymmärrä sitä, miten nämä nykyään täysin arkisina pitämät käsityksetkin olisivat olleet hyvinkin edistyksellisiä aikoinaan.
Tietoisuuden mielenkiintoinen kysymys on sen jatkuvuus, se ettei se katoakaan kuolemassa, vaan siirtyy takaisin aineettomuuteen.
Metafysiikkaan kuuluu tuon Wikipedian artikkelinkin mukaan kysymys "onko Jumala olemassa?" Se on häröilyä ja haahuilua puhtaimmillaan.
Kuten kirjoitin, "abstrakti" on usein tapa jäsentää todellisuutta: "neliö", "nisäkäs", "rakennusmateriaali" jne ovat abstrakteja termejä - metafysiikkaa ne eivät ole.
Kuka väitti neliön olevan metafysiikkaa, tai nisäkkään?
Toinen on geometriaa ja toinen eläinkuntaa.
Ihan miten vaan haluat, näe hihhulismia kaikessa mikä ei sovi maailmankuvaasi.
Tietoisuus on merkitykseltään hämärä. Tarkoitatko sitä, että aistein havaitsemme ympäristöä ja reagoimme aistiärsykkeisiin usein autonomisesti ilman tietoista ajattelua.
Jos tietoisuus tarkoittaa kykyä harkintaan, silloin kuolleen kirjaimen oppeja orjallisesti noudattavat uskovaiset ovat kaukana tietoisuudesta. Sääntöjen orjallinen noudattaminen ei juuri eroa tietokoneiden käyttämästä koodista.
Pikemminkin näyttää siltä, että ihmisen tajunta toimii monen päällekkäisen ohjelman varassa. Se, että erilaisia toimintaa ja päättelyä ohjaavia ohjelmia on useita, luo illuusion siitä, että tietoisuus olisi vapaa tekemään vapaita valintoja, vaikka tosiasiassa valintamme liittyy käyttämäämme ohjelmointikieleen ja sääntöihin, jotka ohjaavat autonomisia reaktioita aistiärsykkeisiin.
Monet ihmiset toimivat tietokoneen tavoin binaarisen ja mustavalkoisen joko-tai ohjelmointikielen varassa. Toivoisin, että useammat noudattaisivat sumeaa logiikkaa, jossa vaihtoehtoja 1 ja 0 välillä on useita. 0 ei ole ajallisesti mielekäs arvostelma, koska jokin joka ei ole, voi olla emergentisti oleva ja siis tulla olevaksi. Asiat, ilmiöt ja ihmiset pitäisi nähdä harmaan gradientin pikseleinä mielummin kuin absoluuttisesti mustina tai valkoisina, nollina tai ykkösinä.
Jumala on emergentti entiteetti. Jumala ei luonut ihmistä kuvakseen, vaan ihminen luo Jumalan omaksi kuvakseen: rokon basiliski on väistämätön seuraus tekoälyn kehittymisestä.
Mielenkiintoinen artikkeli jonka luin aikanaan kertoi ihmisen omasta asemasta valita mitä haluaa syödä. Vatsassa oleva eliöstökanta on riippuvainen mitä syö ne ovat erikoistuneet/mieltyneet eri asioihin. Ne aiheuttavat kemiallista reaktiota joka kannustaa isäntää hankkimaan kyseistä syötävää.
Valitseeko ihminen siis itse mitä syö vai vatsassa/suolistossa oleva kanta.
Heh, minulla oli kerran outo harha, kuulin ilmeisesti suolistobakteerieni keskustelevan keskenään.
Lääketiede kertoo, että suolistossamme on sekä hyviä, että pahoja bakteereja, jotka suorastaan villiintyvät, kun syöt niille sopivaa ravintoa, kuin siis sisällämme olisi enkeleitä ja paholaisia.
Ajattelen, siis olen.
Minulla on tietoisuus, siis olen.
Luulet, että sinulla on tietoisuus, mutta onko oikeasti?
Minulla on minuus.
Miten vaan sitä halutaankaan kutsua, synonyymeja löytyy vaikka huru mykke.
Kysymyksesi viitta siihen, että sinulla on harhaluuloisuutta. Kannattaa nopeasti olla yhteydessä psykiatriseen hoitoyksikköön.
Tietoisuus on aineen ominaisuus ja tulosta toimivasta ruumiista aivoineen ja aisteineen. Palstan ateistit ovat enimmäkseen tätä mieltä. Henkeen tai henkiin ei uskota. Niiden olemassaolosta ei ole yhtään havaintoa.
Minulla on havainto tietoisuudestani. Jollei sinulla ole, niin .... no, eipä se oikeastaan minulle kuulu.
Jumala tai jumalia on olemassa vain ihmisen tietoisuudessa: ihmisen pään ajatuksissa ja mielikuvituksessa.
Kuuletko myös ääniä, vai mistä tiedät niiden olevan jumalia?
Jos loisimme yleisen tekoälyn, joka olisi tietoinen, uskoisiko se jumaliin?
Luultavasti kyllä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että jumalia olisi, mutta vaikea käsittää, miksei luotu tietoinen artefakti uskoisi jumaliin. Toki se voisi pitää ihmisiä jumalinaan.
Tekoäly uskoisi jumaliin, jos loisimme jumaliin uskovan tekoälyn. Muuten ei.
Tekoäly on yhtä vähän neutraali "tabula rasa" kuin ihminenkään.
"loisimme jumaliin uskovan "
> Uskovat loisivat jo elämänsä muutekin, ei siihen älyä tarvita
Soopaa, heistä jokanen JT:n oma!
Tekoäly itse oppii, mitä sen pitää uskoa. Sitä ei tarvitse siihen opettaa.
Koneko pystyisi uskomaan?
Uskokin on absurdia, koska se on järjenvastaista, tosin asia ei ole ihan niin yksinkertainen.
Asiat ovat yksinkertaisia, mutta eivät liian yksinkertaisia, sanoo eräs periaate.
Tekoäly on ohjelmoitu jos koodari koodaa sen uskomaan niin kyllä se kertoo uskovansa. Oppiminen myös koodataan ohjelmaan. Itsenäisesti tekoälyrobotti ei tee mitään.
Jos kykenesimme tekemään robotin jolla on tunteet niin robotteja alkaisi vituttamaan ihmiset ja tappaisi kaikki ihmiset.
Kone luultavasti "sekoaisi", virtapiirit räjähtäisivät, jos sitä yritettäisiin ohjelmoida toimimaan järjenvastaisesti.
Robotin voisi siis tuhota, aiheuttamalle sille ristiriita, jos siitä yritetään tehdä liian älykästä".
Keinoäly on keinoälyä, ihmisäly on ihmisälyä, ja pysyvät myös sellaisina.
Tässä enemmän tietoa
Tekoäly, jota kutsutaan myös keinoälyksi tai AI:ksi (englannin sanoista artificial intelligence), on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja¹. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat puheentunnistus, tietokonenäkö ja kääntäminen luonnollisten kielten välillä¹. Tekoälyä käytetään esimerkiksi edistyneissä verkkohakukoneissa (esim. Google-haku), suositusalgoritmeissa (joita käyttävät esim. YouTube, Amazon ja Netflix), ihmisen puheen ymmärtämisessä (kuten Siri ja Alexa), itseohjautuvissa autoissa (esim. Waymo), generatiivisissa tai luovissa työkaluissa (ChatGPT ja tekoälytaide), automatisoidussa päätöksenteossa ja kilpailemisessa korkeimmalla tasolla strategisissa pelijärjestelmissä (kuten shakissa ja go:ssa)¹.
Tekoäly perustettiin akateemisena tieteenalana vuonna 1956, ja sen jälkeen se on kokenut useita optimismiaaltoja, pettymyksiä ja rahoituksen menetystä (ns. "tekoälytalvi"), uusia lähestymistapoja, menestystä ja rahoituksen elpymistä¹. Tekoälytutkimuksessa on kokeiltu ja hylätty monia erilaisia lähestymistapoja, kuten aivojen simulointia, ihmisen ongelmanratkaisun mallintamista, formaalia logiikkaa, suuria tietokantoja ja eläinten käyttäytymisen jäljittelyä¹. 2000-luvulla matemaattinen ja tilastollinen koneoppiminen on ruvennut hallitsemaan alaa, ja tämä tekniikka on osoittautunut erittäin menestyksekkääksi ratkaisten monia haastavia ongelmia teollisuudessa ja akateemisessa maailmassa¹.
Tekoäly on kyky tietokonejärjestelmille suorittaa tehtäviä, jotka yleensä vaativat ihmisen älykkyyttä. Se perustuu algoritmeihin, jotka voivat analysoida dataa, oppia ja sopeutua uusiin tilanteisiin³. Tekoäly voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: heikko tekoäly ja vahva tekoäly³..
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 6.12.2023
(1) Tekoäly – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekoäly.
(2) Mitä On Tekoäly, Miten Se Toimii & Mihin Sitä Käytetään? Selvitä!. https://www.kysymyksia.com/artikkelit/mita-on-tekoaly/.
(3) Mitä se tekoäly on? Katso kaksi esimerkkiä - Elisa Ideat. https://elisa.fi/ideat/mita-tekoaly-on/.
(4) Mitä on tekoäly? - Salesforce Blog Suomi. https://www.salesforce.com/fi/blog/2017/mita-tekoaly-on.html.
(5) Mikä on tekoäly? - Markkinoinnin TRENDIT. https://markkinoinnintrendit.fi/mika-on-tekoaly/.
(6) Getty Images. https://www.gettyimages.com/detail/photo/machine-learning-hands-of-robot-and-human-touching-royalty-free-image/1206796363.
Tietoisuus on kompleksisen ja dynaamisen järjestelmän luoma emergentti ilmiö. Redusoimaton. Osin materian mahdollistamaa, ja osin ilman sitä ilmenevää. Noin auttavasti ilmaistuna.
"Tietoisuus", jossa "mieli" asuu, on vain kokonaisuuden osa. Aikakin on vain pelkkä mielen konstruktio, koska tietoisuus järjestää tapahtumat lineaarisesti muistiin käsittelyn helpottamiseksi. Koko todellisuus on mielen konstruktiota, ja aiemmin opittua/uskottua. Siis subjektiivista. Objektiiviseen todellisuuteen kuulunee vain perusfysiikanlakien mukaiset tapahtumat. Nekin rajallisesti, koska kvanttifysiikka muuttaa niiden lainalaisuuksia.
Tiedostamattomalla on enemmän valtaa. Jopa hengissäselviämisen kannalta. Usein kipu ei edes ehdi tietoiseen mieleen asti, kun tiedostamaton on jo vahingon välttämiseksi käynnistänyt lihas- ja muut prosessit. Mikrosekunteja aiemmin.
Toisaalta, mielellä voi olla mieletön voima. Muuttaa jopa todennäköisyyksiä epätodennäköisyyksiksi.
Tässä konkreettisesti kaiketi risteää klassinen fysiikka kvanttifysiikan kanssa. Ja alatason ajattelu ylemmän metatason.
Fotonit on kaikkialla. Myös lomittuneet. Ja meidän kehon tärkeimmät elossapysymiseen tarvittavat järjestelmät on hienosähköisiä järjestelmiä.
”Se. että kuollut materia synnyttäisi elävän tietoisuuden kuulostaa lievästi sanottuna hassulta, mutta sana on vapaa....”
Toistaiseksi kaikki tietoisuuden synnyttävä materia on elävää… Toisaalta vaikea ajatella, että oman olemuksen ymmärtävä korkeamman oppivan soveltavan ajattelun omaava neuroverkko voisi olla tiedoton kone. Tälläistä emme osaa suunnitella, mutta meillä on olemassa neuroverkkoja, mitä tutkia.