Historiaa josta ei puhuta.
https://areena.yle.fi/1-1111746?autoplay=true
https://areena.yle.fi/1-1111746?autoplay=true
Vaiettu asia
Anonyymi-ap
32635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mistä on kyse? Kirjoita tähän, en availe linkkejä.
YLE Areenan sivulta suomen keskityslleirestä
Ei noista saa puhua, liian noloa Suomelle. Vaikka Suomi onkin vapaa maa, Venäjä on diktatuuri, ei saa puhua asioista koska minä en tykkää, meidän diktatuuri olisi parempi ja minä en joutuisi mitenkään sorretuksi!
T. Poen Laki
Miten niin ei muka puhuta? Viime viikolla näytettiin TV1:ssä Niitä kriittisesti käsittelevä TV-ohjelma UUSINTANA!
KPSKA MAHTAA VENÄJÄN OMASSA TV:SSÄ NÄÖKYÄ YLI TUNNIN DOKUMENTTI, JOSSA KÄSITELLÄÄN VUODEN 1940 KSTYNISSA TEHTYJÄ PUOLALAISTEN UPSEERIEN NISKALAUKAUSMURHIA? UHRILUKU OLI VIISINKERTAINEN!
VENÄJÄLLÄ EI ASIOISTA PUHUTA! SE ON FAKTA!
Tiedetty, tunnettu ja puhuttu. Kuoli talvella 1941-42 n. 4 500 siviiliä. Vieläkään ei ole kerrottu mistä rikoksesta tai rikoksista heidät oli vangittu.
Heidän rikoksensa oli se, että he olivat venäläisiä.
Ei asia ole mitenkään ”vaiettu”!
Googlaa sanat ” Itä-Karjalan keskitysleirit”. Niin löydät kaiken kysymäsi sillä erolla, että leireillä menehtyi 3.500 henkeä!
Mitä sanookaan Kaleva-sivusto?
" Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien asukasmäärä oli suurimmillaan 23 984 vuoden 1942 huhtikuun alussa. Vuoden lopussa leiriläisiä oli vielä 14 862. "
Mannerheim määräsi keskitysleirit Itä-Karjalaan
https://www.kaleva.fi/mannerheim-maarasi-keskitysleirit-ita-karjalaan/2239203
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Lapsia ei edes rekisteröity dokumentin mukaan mihinkään. Todellinen lukema kuolleita on jossain 8000 hujakoilla, kun asiaa on tarkemmin tutkittu. Johtuu juuri noista lapsista.
Jos Saksa olisi voittanut ja sitä kautta myös Suomi niin kaikki nämä ns. epäkansalliset olisi tavalla tai toisella surmattu.
Jos se "JOS" pitäisi paikkansa niin lehmätkin lentäis!
Voisit yhtä hyvin pohtia mitä olisi tapahtunut silloin kun Suomi olisi miehitetty ja sovjetisoitu?
Virolle niin kävi ja 10:ssä vuodessa "katosi" viidennes väestöstä!
"Virolle niin kävi ja 10:ssä vuodessa "katosi" viidennes väestöstä!"
Jos keskittyisit historian tutkimiseen homojuttujesi sijaan, niin tietäisit, ettei näin käynyt muuta kuin pöhveIin homppeli mielikuvituksessa:-D
Tuon määrän vahvisti Viron pm Kallas julkisesti ohjelmassa!
Luotan häneen enemmän kuin valehtelevaan venäläöis-homppeliin!
Suomen ylläpitämällä vankileirillä kuoli myös ukrainalaisia, eikös se ole kansanmurha?
Kansanmurhan määritelmästä on siitäkin paljon kiistelty, se virallinen määritelmä taitaa olla YK:n laatima.
Mutta muutaman ihmisen kuoleminen jossakin leirillä ei täytä sitä määritelmää, sen sijaan esim. Turkin pyrkimys aikanaan tuhota kaikki Armenialaiset täyttää ja melkein se onnistuikin, osa armenialaisista pelastui koska he sattuivat asumaan useissa muissa maissa Armenian rajojen ulkopuolella.
Tarkoitatko, että yksittäisen ukrainalaisen kuolema vankileirillä on = 'kansan murha"?
Onko muita kansalaisuuksia, joilla on näin hyvä 'suoja'?
"muutaman ihmisen kuoleminen jossakin leirillä"
OHO, nyt tuli sellaista tyhmyyttä, että laitetaanpa vahinko kiertämään.
Pohjois-Korean rajojen sisällä kuolee "muutama ihminen" silloin tällöin. Se ei täytä kansanmurhan määritelmää.
Pohdi sin tuota vaikeaa pulmaa! Me muut mennään koisimaan😂🤣😅👍
Onko Pohjois-Koreassa käynnissä kansanitsemurha? 😉
Eiköhän kyseessä kuitenkin ole barbaarisen diktatuurin harjoittama sorto, missä ei ihmisuhreja lasketa.
Miten niin ei muka puhuta? Viime viikolla näytettiin TV1:ssä niitä kriittisesti käsittelevä TV-ohjelma UUSINTANA!
Koskamahtaa Venäjän omassa TV:SSÄ näkyä yli tunnin dokumentti, jossa käsitellään vuoden 1940 Katynissa tehtyjä puolalaisten upseerien niskalaukausmurhia? Uhriluku oli viisinkertainen!
VENÄJÄLLÄ EI ASIOISTA PUHUTA! SE ON FAKTA!
Kaikki paitsi Sinä tiesivät jatkosodan aikaisista Itä-Karjalan keskitysleireistä, joissa kuoli suomalaisten maanlaajuisen ruokapulan takia etenkin talvella 1941 – 1942 hyvin paljon ihmisiä.
Sinä talvena kuoli käytännössä nälkään paljon suomalaisiakin siviilejä, jotka olivat avuttomassa tilassa pelkästään viranomaisten ruokinnan varassa. Suomessa kuoli vanhainkodeissa, sairaaloissa ja vankiloissa ihmisiä nälkään.
Suomalainen logistiikka ei ollut silloin, eikä ole vieläkään mitenkään vakuuttavan hyvällä tasolla laadullisesti, eikä etenkään määrällisesti.
Ei Itä -Karjalassakaan kuoltu nälkään tasaisesti, vain keskitysleireissä sekä sotavankileireissä kuoltiin. Kansallinen väestö ei kuollut, heille riitti ruokaa.
Niinhän minä kerroin, mutta väännetään vielä rautalangasta, esitetään diasarja ja näytetään pantomiimi:
Suuren hädän vuosina ja etenkin ensimmäisen sotavuoden talvena 1941 – 1942 Suomen ruokahuolto petti. Eristetyt ja avuttomat kärsivät eniten, eläen ja kuollen pelkkien täysin riittämättömien "virallisten" ruoka-annosten varassa. Lopullista menehtyneiden määrää ei tiedetä, virallisestihan nälkään kuoleminen valtion tai kunnan laitoksessa oli jotain, mitä ei sallittu, vaan kuolema pantiin sairauden syyksi.
Katselin tilastojakin, mutta sieltä löytyi "vain" parituhatta ylimääräistä, sodasta sinänsä riippumatonta kuolemaa, mutta tietty keskitysleirivangit olivat venäläisiä, eikä Suomen miehittämien alueiden kanta-asukkaitakaan vielä tilastoitu mihinkään, vaikka virallisesti käsittääkseni olivat Suomen kansalaisia.
(Mistäköhän syystä Suomessa näytti kuolleen vuonna 1944 noin 5000 naista "liikaa"? Puhdistettiinko sota-ajan murheellisia tilastoja jälkeenpäin?)
Nälkäkuolemat talvella 1941-1942
Omien peltojen tuoton jäädessä puoleen tarvittavasta ja Saksan toimitusten viivästyessä kevääseen, Suomea kohtasi vakava elintarvikekriisi. Siitä kärsivät ensi sijassa sotavangit, joita menehtyi talven ja kevään aikana noin 12.000. Lisäksi Itä-Karjalan siviilejä kuoli noin 3.500 kuolemien painottuessa kevääseen ja kesään.
Nälkäkuolemia esiintyi myös suomalaisten siviilien joukossa, mutta heidän kuolemistaan ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä tutkimustyötä.
Hajatietoja siviilien kuolleisuudesta:
Mielisairaalat. Kuolleisuus nousi 10%:iin eli kaksinkertaistui normaalista.
Vuosina 1941 ja 1942 mielisairaaloissa kuoli yhteensä 1.100 - 1.200 potilasta yli keskiarvon.
Vanhukset. Kuolleiden määrä tuntematon.
Siviilivangit. Vankiloissa oli 27 todettua ja 14 mahdollista nälkäkuolemaa.
Imeväiskuolleisuus. Kasvoi 7%:stä 9%:iin.
Pikkulapset. Kuolleiden määrä tuntematon.
Yleinen kuolleisuus. Siviilien yleinen kuolleisuus 1940-1944 oli 0,1%-yksikköä normaalia suurempi. Tämä tarkoittaa 19.500 menehtynyttä suomalaista siviiliä.
Ja tiedätkö mistä syystä?
Se on jo viiteen kertaan selitetty umpiluulle!
Korttiannos oli sen verran niukka, että pelkästään sillä eli nälässä! Vapaudessa oli mahdollisuus eri tavoin hankkia ruuanjatkoa kuten:
- kalastus ja metsästys
- musta pörssi
- kasvattaa itse
- keräillä luonnosta
jne
Nälkäkuolemia tauteihin tapahtui yhtälailla Suomen puolella vankiloissa, sairaaloissa ja vastaavissa laitoksissa!
” Kansallinen väestö ei kuollut, heille riitti ruokaa.”
He saivat samat korttiannokset, mutta he olivat vapaana ja pystyivät omilla toimin hankkimaan ruuanlisää!
Minun äidin puoleiset isovanhemmat elivät taajamassa ilman peltoa, ja heillä oli kovaa, vaikka omakotitalon piha oli viimeistä neliömetriä myöten perunamaata, hernesalkoa, porkkanamaata ym. ym. Saunarakennus liiterin jatkeena muutettiin kanalaksi ja pojat komennettiin kalaan, minkä koululta tai talkootöiltä ehtivät.
Käytännössähän oli pakko ostaa lisäruokaa mustasta pörssistä neljälle lapselle ja ruinata tai ostaa maalla asuvilta sukulaisilta lisää. Korttiannokset aivät riittäneet mihinkään, joten syksyllä sitten marjastettiin ja sienestettiin minkä ehdittiin.
Mummo sanoikin, ettei enää sieniä; niitä tuli aikanaan syötyä aivan tarpeeksi! 🤣
Valehtelet!
Kansallisuuksien erottelu näkyi Itä-Karjalassa myös keskitysleirien ulkopuolella
kaikilla elämän osa-alueilla. Epäkansallisen väestön korttiannokset olivat pienempiä
kuin kansallisen, ja he saivat työstä pienempää palkkaa.
. Vuoden 1942 aikana, kun kuolleisuus oli korkeimmillaan, kuoli keskitysleirillä sotilashallinnon tilastojen mukaan 3516 henkilöä. Kun Suomessa kuoli vuonna
1942 ilman sotatappioita 13,1 henkilöä tuhatta asukasta kohti, vastaava luku oli Itä-Karjalan vapaiden asukkaiden keskuudessa 26 ja keskitysleireissä 137,5 henkilöä.42
Suuret kuolleisuusluvut johtuivat pääasiassa aliravitsemuksesta. Keskitysleiriläisille määritellyt ruoka-annokset olivat hyvin niukkoja eikä niitä keväällä 1942 edes jaettu täysimääräisinä, minkä lisäksi ruoka saattoi olla pilaantunutta
Lähde:
ITÄ-KARJALAN SOTILASHALLINTOESIKUNNAN OPETTAJALEIRI
SUOMALAISTEN JA ITÄKARJALAISTEN KOHTAAMISEN PAIKKANA
1941 - 1944
Liisa Vuonokari
Pro gradu -tutkielma
Turun yliopisto
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Suomen historia
Syyskuu 2011
Sinänsä "huvittava" tiedonjyvä on se, että Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa imeväiskuolleisuus laski vuodesta 1943 alkaen muun Suomen lukemiin, aivan oleellisesti matalammaksi kuin Neuvostoliiton puolella ennen sotia.
Omasta mielestäni imeväiskuolleisuus parhaiten kuvaa elämisen ja olemisen todellista tasoa, eivät mitkään hypoteettiset ostovoiman tai onnellisuuden barometrit.
Suomalaiset vankileirit: Vankeja ammuttiin ja asiakirjat tuhottiin
ASIAKIRJAT 10.10.2009
TEKSTI SK:N TOIMITUS
Tuore tutkimus paljastaa, että kuolleisuus suomalaisilla vankileireillä oli korkea. Sotavankeja tapettiin jo ennen kuin he pääsivät leirille.
Suomen jatkosodan aikaisten sotavankileirien korkeaa kuolleisuutta on usein taivasteltu; vertailuja on tehty jopa japanilaisten erityisestä julmuudestaan tunnettuihin sotavankileireihin.
Suurimmat syyt suureen sotavankikuolleisuuteen olivat taudit ja nälkä, jotka usein kietoutuivat toisiinsa. Mutta myös toista tuhatta sotavankia ammuttiin. Nälkään kuoleminen johtui pääasiassa siitä, että vangeille tarkoitettu ruoka ei mennyt perille. Muonaa vohkittiin monessa portaassa.
Jatkosodan aikana suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Näistä rekisteröidyistä vangeista kuoli yhteensä 19 085 henkeä eli 30, 3 prosenttia. Naispuolisia sotavankeja oli 208. Suomalaisten leireillä heistä kuoli neljä.
Näihin lukuihin on päätynyt dosentti Lars Westerlund juuri ilmestyneessä perusteellisessa tutkimuksessaan Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus (SKS). Westerlund toimii Kansallisarkiston Sotasurmat -projektin tutkimusjohtajana.
Yli 400-sivuisesta selvityksestä voi päätellä, että sotavankisurmien tutkiminen ei ole ollut helppoa. Asiakirjoja ja tilastoja on toki paljon, mutta kaikki arkistoaineisto ei suinkaan ole tallella. Runsaasti papereita on hävitetty tahallisesti jopa korkeiden upseerien määräyksestä.
Saatavilla olevat tiedot ovat lisäksi usein epätarkkoja. Esimerkiksi kuolinsyyksi on saatettu merkitä vain “ammuttu” erittelemättä sen tarkemmin teloituksen syytä. Kokenut tutkija ei varmasti mielellään joudu usein turvautumaan ilmaisuun “lienee syytä otaksua”.
Westerlund esittää ammuttujen sotavankien tarkaksi määräksi 1 019 eli 5,3 prosenttia kaikista sotavangeista.
Asiakirjoja hävitettiin
Westerlund on löytänyt myös tahallisesti kirjattuja vääriä tietoja vankikuolemista: “Nastolan järjestelyleirillä ammuttiin kesäkuussa 1942 kuusi neuvostovankia, joiden sotavankikortteihin merkittiin muu kuolinsyy.”
Tutkija osoittaakin, että leirejä johtavilla upseereilla oli tapana merkitä sotavankien ampumisen syyksi karkaaminen, sillä “muuten riskinä oli, että ylemmät sotilasviranomaiset olisivat voineet esittää kiusallisia kysymyksiä ja selvitysvaatimuksia”.
Juuri sotavankien ampumisiin liittyviä asiakirjoja hävitettiin. Westerlund kertoo muun muassa, kuinka päämajan laajahko asiakirja-aineisto kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin ja luutnantti Eero Neron käskyistä ja teoista poltettiin Mikkelissä alkusyksystä 1944.
Teksti Jukka Parkkari
Suomalaisten saamien venäläisten sotavankien kohtelu oli kuitenkin kunniakkaampaa kuin neukun oma sotavankien kohtelu!
Suomalaiset kohtelivat neukkusotavankeja paremmin kuin neukut suomalaisia!
N-liiton 64.000:sta Jatkosodan sotavangeista Suomessa kuoli 31,3 %, useimmat joko haavoihinsa tai tauteihin. Suomalaiset ampuivat noin 1.000 neuvostovankia. Vuonna 1944 Suomi palautti N-liittoon 44.000 vankia (siis hengissä). Joitakin satoja karanneita palautettiin myöhemmin, mutta satoja sotavankeja onnistui pakenemaan lähinnä Ruotsiin ja jäämään länteen. Japanilaiset huolehtivat brittiläisistä sotavangeista esimerkillisesti, ja kuolleisuus olikin alhaisempi, kuin suomalaisten ylläpitämillä Neuvostoliiton sotilaiden sotavankileireillä.
Mainittakoon, että vapautetut venäläiset sotilaat rajan ylitettyään jatkoivat pettureina matkaa Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.
Puna-armeijalle antautuneista 3.400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1.400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta.