Menin lääkärille valittamaan kerran kahdessa kuukaudessa (Tekun koeviikoilla) tapahtuvaa joka kerta n. viikon kestävää ahdistuneisuutta ja rauhattomuutta. Kerroin tälle, että kokeeseen lukemisen paineet aiheuttavat ilmeisesti outoa ahdistusta. Kävelen puolikin tuntia huomaamattani edes takas kämpässä, väsyttää, mutta uni ei tule.
Sairaanhoitajakaveriltani sain yhden pillerin, Alprox 1mg, ja vajaa tunti sen syötyäni oli olo, kuin vanne olisi lähtenyt pään ympäriltä, olin hirveän paljon huojentuneempi, ja sain hyvin unta, ja seuraavana päivänä olin pirteä kuin peipponen. Sairaanhoitajakaverini sanoi, että se on reseptilääke, eikä hän saisi niitä minulle antaa ja kehotti minua menemään lääkärille valittamaan vaivaani.
Kerroin lääkärille seikkaperäisesti kaiken ylläkuvatun. Lääkäri ylenkatsoi minua koko ajan, oli kuin kyrvän niellyt ja sanoi, että "Tuo sinun kertomasi vaikuttaa kyllä jotenkin tarkoitushakuiselta." Kysyin, että mitähän nyt tuolla tarkoitat? Sitten lääkäri ei paljoa enempää puhunut, vaan määräsi minulle Truxalia, reseptissä luki että unettomuuteen.
Tosiaan vaikutti unettomuuteen. Joka kerta, kun otin Truxalia, tuntui olo ihan flunssaiselta, pyörrytti ja huimasi ja meinasi taju mennä vessan lattialla, ja sydän hakkasi ja suu kuivui ja seuraavana päivänäkin oli tosi jumissa. Uni tuli, kun uskalsi mennä nukkumaan. Karmea olo niistä tuli.
Eräs kaverini, joka potkittiin pois koulusta jo ekana vuonna, käyttää Xanoria, en tiedä mistä se niitä saa, ei kuulemma lääkäriltä eikä apteekista. Kertoi olevan samaa ainetta kuin Alprox. Se on luvannut myydä niitä minulle 2 euron kappalehintaan.
Nyt käytän niitä kerran kahdessa kuukaudessa ja voin hyvin. tarvitsen koeviikon aikana kymmenkunta kappaletta noita lääkkeitä, eli 20 euroa maksaa. Halpa hinta mielenrauhasta.
Olen kuunnellut moralisoijia tarpeeksi, jos "kadulta" saa näin edullisesti tarvitsemansa, ja lääkäriltä pelkkää haukkumista ja surkeata lääkettä, niin mitä sinne enää mennä nöyryytettäväksi.
Jos ahdistaa, ja joku kehottaa menemään lääkärille, niin älkää kuunnelko. Petytte vain pahasti.
Sairaanhoitajakaveriltani sain yhden pillerin, Alprox 1mg, ja vajaa tunti sen syötyäni oli olo, kuin vanne olisi lähtenyt pään ympäriltä, olin hirveän paljon huojentuneempi, ja sain hyvin unta, ja seuraavana päivänä olin pirteä kuin peipponen. Sairaanhoitajakaverini sanoi, että se on reseptilääke, eikä hän saisi niitä minulle antaa ja kehotti minua menemään lääkärille valittamaan vaivaani.
Kerroin lääkärille seikkaperäisesti kaiken ylläkuvatun. Lääkäri ylenkatsoi minua koko ajan, oli kuin kyrvän niellyt ja sanoi, että "Tuo sinun kertomasi vaikuttaa kyllä jotenkin tarkoitushakuiselta." Kysyin, että mitähän nyt tuolla tarkoitat? Sitten lääkäri ei paljoa enempää puhunut, vaan määräsi minulle Truxalia, reseptissä luki että unettomuuteen.
Tosiaan vaikutti unettomuuteen. Joka kerta, kun otin Truxalia, tuntui olo ihan flunssaiselta, pyörrytti ja huimasi ja meinasi taju mennä vessan lattialla, ja sydän hakkasi ja suu kuivui ja seuraavana päivänäkin oli tosi jumissa. Uni tuli, kun uskalsi mennä nukkumaan. Karmea olo niistä tuli.
Eräs kaverini, joka potkittiin pois koulusta jo ekana vuonna, käyttää Xanoria, en tiedä mistä se niitä saa, ei kuulemma lääkäriltä eikä apteekista. Kertoi olevan samaa ainetta kuin Alprox. Se on luvannut myydä niitä minulle 2 euron kappalehintaan.
Nyt käytän niitä kerran kahdessa kuukaudessa ja voin hyvin. tarvitsen koeviikon aikana kymmenkunta kappaletta noita lääkkeitä, eli 20 euroa maksaa. Halpa hinta mielenrauhasta.
Olen kuunnellut moralisoijia tarpeeksi, jos "kadulta" saa näin edullisesti tarvitsemansa, ja lääkäriltä pelkkää haukkumista ja surkeata lääkettä, niin mitä sinne enää mennä nöyryytettäväksi.
Jos ahdistaa, ja joku kehottaa menemään lääkärille, niin älkää kuunnelko. Petytte vain pahasti.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Missäköhän päin Suomea tälläistä tapahtuu, ettei
ihminen ole sen arvoinen, että sitä voitaisiin
kuunnella vaikeuksissa? Tuntuu kyllä ihan TK:n
meiningiltä. Jos sulla vaan on varaa, niin mene
yksityiselle! Mulle aikoinaan jopa melkein pakko-
syötettiin kaikkia rauhoittavia. Xanor on hyvä
lääke, kun sitä käyttää vain tarvittaessa. Auttaa
tosi nopeasti, ainakin tällaisella paniikkihäiri-
öisellä.
kenties yleislääkärillä vai psykiatrilla? Viimeksi mainittu olisi ainakin ollut oikea osoite.
Itse käytän yleistyneen ahdistuneisuushäiriön johdosta Xanoria.
Et ole kaiketi perehtynyt kyseiseen lääkkeeseen, alpratsolamiin, yhteen bentzoista.
Alpratsolam on kaikkein eniten fyysistä riippuvuutta, siis nimenomaan fyysistä, aiheuttava bentzo ja sitä ei, onneksi, enää juurikaan lääkärit kirjoita, koska muitakin, parempia lääkkeitä ahditukseen on saatavilla.
Lääkäri tarkoitti kaiketi sitä, että olisit halunnut reseptin Xanorille.
No, Truxal ei sovi sinulle, onneksi on olemassa vaihtoehtoja.
Siis EDULLISESTI?? Järkyttävä hinta, itse saan alle tuon hinnan sadan kappaleen pakkauksen apteekista!
En missään tapauksessa ole kanssasi samaa mieltä avun hakemisesta!
Sitä nimenomaan KANNATTAA hakea, ja itse asiassa, lääkäri toimi aivan oikein, sinun parhaaksesi. Kuten jo aiemmin totesin, et taida olla kovinkaan kummoisesti perehtynyt lääkkeisiin.
Älkää ihmeessä ostelko keltään mitään lääkkeitä, koskaan ei tiedä mitä saa ja sitä paitsi, kääntymällä lääkärin puoleen, saa ne lääkkeensä laillisesti ja normaaliin hintaan!
Niin katukauppa kuin muukin kauppa on laitonta, meillä lääkkeiden myyntimonopoli on, onneksi, apteekeilla.
Minulle jäi epäselväksi se, käännyitkö alan erikoislääkärin puoleen vai ainoastaan yleislääkärin.
Yksityisellä sektorilla pääsee hyvinkin nopeasti psykiatrin vastaanotolle.
Älä jauha skeidaa tost, et "lääkäri toimi vaan omaks parhaaksesi" ja "Xanoreita ei enää mielellään määrätä".
Se lekuri tos alkup. kysyjän viestissä ei mitää toiminu toisen ihmisen parhaaks, ajo vaan omia etujaan minkä nyt tajuu aasikin. Ja kyllä Xanoria määrätään ihan allright, koska se on hyvä lääke paniikkihäiriöön.
Kävin terveyskeskuksessa lääkärillä.
Lääkäri ei missään nimessä toiminut oikein, kassan kautta saisi moisen pistää, minä kerroin lääkärille lääkkeen, joka sopi oikein mainiosti minulle, ja hän ei määrännyt mitään sen tapaistakaan, vaan suoranaista pahoinvointimyrkkyä ja hän kohteli minua töykeästi ja vihjaili oudosti, ikään kuin ei muutoinkin ahdistaisi tarpeeksi mennä puhumaan mielenterveydestään tuntemattomille. Hän ei myöskään esittänyt minulle mitään kysymyksiä voinnistani, lähinnä vaan "tarkoitusperistäni". Sain sellaisen kuvan, että olisin tullut jotenkin "ketunhäntä kainalossa" vastaanotolle tms. En varmasti enää mene hakemaan "apua" tuollaiselta, ihan kaikkea minunkaan ei tarvitse sietää.
On varmasti 2 euroa apteekkihintaa monin kerroin kalliimpi, mutta se on silti vain 2 euroa. 20 euroa kerran kahdessa kuukaudessa ei ole paljon, vaikka olenkin opiskelija. Varsinkin, kun siihen hintaan ei tarvitse sietää puoskaria, joka käy päälle kuin yleinen syyttäjä.
itselläni on aivan toisenlaisia kokemuksia, tosin olen käynyt samalla psykiatrilla jo pidemmän aikaa.
Ensimmäisessä viestissäsi et kertonut tuota ettei sinulta kyselty sen kummosemmin mitään.
Kyllä, tässä tapauksessa on käyttäydytty väärin, siinä olet oikeassa.
Minulle jäi alunperin epäselväksi minkä alan lääkärillä kävit, yleislääkärillä ei ole samaa tietotaitoa kuin alaan erikoistuneella.
Muistathan kuitenkin etteivät kaikki lääkärit ole samanlaisia kuín tämä joka sattui kohdallesi.
Kurjaa että vastassa oli tuollainen lääkäri.
Ja mitä tulee tuohon minulle annettuun palautteeseen, kyllä, alpratsolam on hyvä lääke paniikkihäiriöön, mutta sitä alkuperäisellä kysyjällä ei ollut.
Kaikki ahdistus ei suinkaan ole paniikkihäiriötä.
Ja tuohon toiseen asiaan, kun alpratsolam on ollut nyt näinkin pitkään markkinoilla, on voitu tehdä kunnollisia tutkimuksia, ja kyllä se vain niin on, että se on fyysisesti koukuttavin bentsodiatsepiini.
Itse olisin kirjoittanut alkuperäiselle esim. Diapamia tai Oxepamia. Kyllä, bentsoja molemmat, mutta eivät aiheuta samanlaista fyysistä riippuvaisuutta kuin alpratsolam.
Toki alpratsolamia voi käyttää satunnaisesti, itse olen joutunut käyttämään sitä laaja-alaisessa pan.häiriössä säännöllisesti (dg. muuttui kohdallani parisen vuotta sitten) ja omakohtaista alpratsolam-vieroitusta en soisi kellekään. Annokseni ei ole koskaan ylittänyt 2,5 mg/vrk, mutta säännöölinen, suht pitkäaikainen käyttö, on aikaansaanut sen, että olen tässä nyt pudottanut 7 kk:n aikana 2,5mg:sta 0,5mg:n, josko tässä syksyyn mennessä olisi päässyt siitä kokoaan irti.
Aika usein saa lukea nimenomaan terveyskeskuslääkäreiden ei niin kovin asiallisesta käytöksestä...miksiköhän? Onko siellä sitten se "leipääntynyt" väki työssä?
Onnekseni olen löytänyt yksityiseltä sektorilta todella pätevän psykiatrin, tosin hän ei ole ensimmäinen, vaan etsinnässä kului jonkin verran aikaa, kaikkien kanssa kun ei kemiat toimi.
Itse sain aikoinani samanlaista kohtelua ja aloin oikein pelätä sitä "omalääkäriä"kun hän sai ns:vihakohtauksen minua kohtaan ja suunnilleen haukkui lyttyyn.
Siirryin yksityiselle mutta kynnys on kuitenkin jo reseptin uusimiselle iso minulla ja pelottaa ees kysyä:vielä 10 vuoden kokemukseni jälkeenkin.Koska olin silloin kanssa ladannut itseni puhumaan lääkärille ja se kynnys mennä ja puhua oli todella iso.siihen haukut päälle niin joku pelko asiasta on jäännyt minulle.
ja kertomasi juttu ilman reseptiä käytetyistä bentsoista särähti varmasti lääkärin korvaan. Ihmisiä ne lääkäritkin on. Ei niille voi kaikkea kertoa heti. Parempi hankkia oma lääkäri, johon saa luottamuksellisen suhteen ja hyvän hoidon.
Tietysti avoimuudellakin on puolensa, mutta saako silloin hyvää hoitoa? Kaksipiippuinen juttu.
Noinhan se menee monasti.
Lääkäri tietenkin määrää lääkityksen. Ei terveyskeskus ole mikään ostoskeskus, jonne mennään "hakemaan" rauhoittavia lääkkeitä tyyliin: Tää on mulle hyvä lääke, tästä tulee mulle hyvä olo.
Tietenkin koeviikko ahdistaa. Olishan se epänormaalia, jos ei ahdistais.
Jos ahdistaa, ei ahdistusta tilapäisesti poistava lääke ole mikään ahdistuksen hoito. Ahdistusta tilapäisesti poistavan (esim Alprox) lääkityksen kun on todettu lisäävän ahdistusta. Alkaa pienetkit asiat ahdistaa, ja sitten otetaankin pillereitä jo kourakaupalla joka päivä.
Lääkäri määrää lääkkeet. Jos et ole tyytyväinen, vaihda lääkäriä.
Lääkäri teki ihan oikein!
Lääkäri ei "määrää" mitään, koska lääkäri ei ole komentajan tai poliisin tehtävissä siellä terv.keskuksessa.
Lääkärin KIRJOITTAA reseptin jos kirjoittaa. Lääkärin tehtävänä on omata tietotaitoa, osata kuunnella ja ymmärtää, ja sitten yrittää diagnosoida.
Sopivaan lääkitykseen päästään useimmiten yhteistyössä lääkärin ja potilaan kanssa. Lääkäri ei siis absoluuttisesti määrää mitään eikä potilas voi absoluuttisesti vaatia jotain, esim morfiinia päänsärkyyn.
No samapa tuo, mitä termiä käyttää. Mutta siis potilas ei määrää kuitenkaan.
Tietenkin potilas tekee sitten sen määrätyn/kirjoitetun reseptin kanssa ihan mitä tykkää, sitähän ei lääkäri pysty kontrolloimaan, että syöko potilas lääkettä vaiko ei.
Aika merkillistä muuten, että ihmiset uskaltaa napsia muille määrättyjä/kirjoitettuja lääkkeitä!!!
Lisäksi bentsoilla on muistia heikentävä vaikutus. Ainakaan kun lukee tenttiin ei kannata ottaa bentsoja, koska mieleenpainaminen voi heikentyä.
Parempaan tulokseen pääsisit ap, kun et heittäytyisi kemiallisten myrkkyjen varaan, vaan korjaisit elintapasi. Luultavasti latkit gallonakaupalla cocacolaa, pannukaupalla kahvia ja syöt nopeita hiilihydraatteja sisältävää paskaruokaa sekä vetelet vielä pari toppaa tupakkaa päivässä siihen päälle. Ehkä naukit näitä energiajuomiakin purkkisotalla?
Jos näin, ei ihme jos olotila on kiihtynyt ja ahdistunut, siitä voi kiittää vain mitä luonnotonta moskaa tunget sisääsi.
Aloitapa päiväsi kaurapuurolla, syö päivälliseksi vaikkapa voissa paistettuja ahvenia, vähennä kahvin määrää ja heitä energiajuomat ja cocacolat hiiteen, eiköhän olo asetu huomattavasti!
Liikkumaan siitä! Kun alkaa pipo kiristää ja mieltä ahdistaa, niin silloin ulos ja liikkumaan!!!
Jos jokaisella ihmisellä olis puutarha, niin ei olis ahdistuslääkkeiden tarvetta...
Oikeessa olet, jos jokaisella ois oma puutarha jossa vois kasvattaa marihuanaa, niin sieltä vaan noukkis omaa kasvattamaansa rauhotetta.
Aina ei muuten voi lähtee ylös ulos ja lenkille, esim keskiyöllä 30 asteen pakkasessa tai julkisesta liikennevälineestä. Noi on noi puhtoreippailijoiden ehdotukset lenkkeilystä, kaurapuuroista sun muista usein aika teoreettisia. Kun tää ihmisen elo ei oo ihan noin yksinkertasta...
Siis miten niin ei voi lenkkeillä yllä miinus 30 asteen pakkasessa???? Kyllä minä ainakin lenkkeilen. KorvalappuCD vaan soimaan ja menoksi.
Bussi kyllä pysähtyy, kun painat nappulaa. Pitkän matkan bussimatkalla toki on vaikeempaa lenkkeillä, mutta kaupunkiajossa pysäkkejä riittää.
En väitä , että elämä helppoa olisi, mutta HARVOIN (toki joskus) siihen elämän ahdistukseen rauhoittavia lääkkeitä tarvitaan. Ihminen vaan kuvittelee, ettei kestä. Kyllä kestää. Vaikka kipeetä tekee.
Diih. Enimmäkseen heebot jotka tulevat terkkariin kertoakseen haluavansa nimenomaan jotain bentsoa... ovat kauniisti sanottuna aineiden väärinkäyttäjiä. Niinpä ei ole mikään kumma jos olet saanut metkaa kohtelua jos olet lampsinut vastaanotolle ja kertonut haluavasi xanoria.
Optimaalitilanteessahan bentsoja määrättäisiin vain potilaille jotka jo ovat hoitosuhteessa tai aikovat sellaisen aloittaa lääkkeen määräävän lääkärin kanssa. Jos asiaan suhtautuu niin että "eikun mä vaan tarttisin nyt nää tabletit, homma on sitte ok", niin onko ihme jos lääkäri ei oikein lämpene ajatukselle...