Ainakin kolme teki itsemurhan. Paavo Koli, Urho Lehtovaara ja Verner Viikla.
Itsemurhan tehneet mannerheimristin ritarit?
Anonyymi-ap
381682
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Ainakin yksi murhasi siviilissä miehen, Ruotsissa.
Joku noista kolmesta, kuka?
Ei kukaan noista kolmesta mutta yksi ritari murhasi siviilin Ruotsissa ja sai linnatuomion.
"Taavi Törmälehtoon (1922–2007) ei koskaan julkisuudessa liitetty hänen sodanjälkeistä surmatyötään. Se ei sopinut Mannerheim-ristin ritarin tarinaan. Terhi Törmälehtokaan ei halua tapolla mässäillä, mutta häntä kiinnostaa se totaalinen vaikeneminen, joka ympäröi asiaa.
”Vaarista on tehty hirveän monta lehtijuttua, ja on vaikka kuinka monta matrikkelia ritareista, joissa heidän myöhemmät vaiheet on referoitu, eikä missään ole siitä sanaakaan.”"
Vielä kun tietäisit mistä tuo on lainattu tai voidaan otaksua, että se on sinun fantasia-houreista.
Varmaan aloittaja tietää mistä nämä väitteet koskien Paavo Kolia, Urho Lehtovaaraa ja Verner Viiklaa voi vahvistaa? Ennen sitä voidaankin otaksua, ettet tiedä itsekään. Luulisi, ettei ole vaikeaa.
Kolin, Lehtovaaran ja Viiklan itsemurhat ovat yleisesti tunnettuja tosiasioita. Törmälehdon suorittama siviilin murha/tappo Ruotsissa julkaistiin joitakin vuosia sitten. Viikla ampui itsensä joulun alla 1941. Lehtovaara. itsemurha muutama vuosi sodan jälkeen ja Kolin muistaakseni 1969.
*****Penna Tervo*****
Unohdit lisätä mistä koko lainaus on otettu. XD
" yleisesti tunnettuja tosiasioita. "
Täällähän väitetään noin milloin mistäkin. Täsmentämällä mistä tieto on saatu erotut eduksesi.
Paavo Koli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Koli
Urho Lehtovaara:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Lehtovaara
Verner Viikla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verner_Viikla
Taavi Törmälehto:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taavi_Törmälehto
Kolista ja Lehtovaarasta on luettavissa ihan vain Wikipediassa. Ja kyllä aloittajan jutut täsmää.
Kyllä näistä kolmesta tapauksesta on julkisuudessa kirjoitettu.
Eversti Viikla ampui itsensä 1941
Voin Urhon sukulaisena sanoa että itsemurha juttu todellakin pitää paikkansa
Lehtovaara liioitteli myös melko rankasti ilmavoittoväitteillään. Eteenkin vuonna 1944 jolloin yksikään hänen ilmavoittoväitteistä koskien pommikoneita ei Carl Fredrik Geustin mukaan pitänyt paikkaansa.
Marskin ritari Paavo Koli : Itseään käskenyt mies
Parjanen, Matti (2009)
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95465
Kirjan voit ladata tuolta. Siinä kerrotaan hänen kuolemastakin.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95465/marskin_ritari_paavo_koli_2009.pdf?sequence=8&isAllowed=y
Kiitos viitteestä. :)
Monista tuli rapajuoppoja.
Lehtovaaralle ei olisi koskaan pitänyt edes myöntää mannerheimristiä jos kriteerinä 30 todistettua ilmavoittoa. Kesällä 1944 hän mm väitti ampuneensa alas 7 pommikonetta. C. F Geustin tutkimuksen mukaan Lehtovaara ei ampunut alas yhtäkään pommikonetta.
Pienillä teoilla saa suuren kunnian.
Mitäs kenenkään pituus tai lyhyys mitään vaikuttaa? Kyse oli siitä pitivätkö väitteet omista saavutuksista paikkansa vai eivät.
Valehtelu ilmavoitoista ja paineet muodostuivat Lehtovaaralle ylivoimaisiksi. Elämä siviilissä ei onnistunut.
joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu
Atalin hukkui kusilammikkoonsa!
Atalin 😹👍
Viiklasta en olisikaan niin varma. Vaikka tuomio odotti, en usko hänen menneen tahallaan keskelle keskitystä.
>>Viiklasta en olisikaan niin varma. Vaikka tuomio odotti, en usko hänen menneen tahallaan keskelle keskitystä.<<
Mitä höpötät?
Eversti Viikla meinattiin ylentää kenraalimajuriksi, sekä nimettiin postuumisti ritariksi ja tiettävästi ampui itsensä Karmankolossa.
Mitähän muuta erikoista Rovaniemellä tapahtui tämän Mannerheimin vierailun aikana? Olihan Mannerheim (s. 311 20.11.1941) esitellyt Erfurthille puhuessaan "pohjoisen kaksi kirkkainta komentajaansa", Raappanan ja Viiklan, vain noin kuukausi ennen Viiklan itsemurhaa.
Eversti Viikla kuitenkin ampui itsensä 18.12.1941. (s. 343 kerrotaan eversti Viiklan äkillisestä kuolemasta) vain kolme päivää Mannerheimin Rovaniemen vierailun jälkeen.
Aiheesta enemmän Erfurthin päiväkirjassa:
Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941 — Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa
Visuri Pekka: Docendo, 2017
https://docendo.fi/sivu/tuote/saksan-kenraali-suomen-paamajassa-1941/1960750
Viiklasta enemmän täällä:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Verner_Viikla
Jossain kirjoissa on kerrottu Viiklan ottaneen liian raskaasti joukkojensa kovat tappiot mm. Kelsinkäisessä, ja siksi ampui itsensä. Tämä voisi ehkä pitää jossain määrin paikkaansa ja kun nyt näytti olevan tiedossa uusi, Mannerheimin ajama talvihyökkäys Sorokkaan, hän päätti päivänsä.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/jankajaakareilla-yha-kerrottavaa/543484/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verner_Viikla
Wikipedian juttu viittaa Viiklan henkilökohtaisiin murheisiin Tuompon kirja viitteenä. Kuitenkaan Tuompo ei kirjansa sivulla 99 kerro mitään muuta kuin "että Viikla oli samana päivänä palannut matkaltaan Rovaniemelle, jossa hänellä oli ehkä ollut hieman kuumetta. Viikla oli maininnut eräälle hänen luonaan käyneelle sukulaiselle, että hänellä on ollut vastoikäymisiä ja murhetta. Hän ei kuitenkaan ollut halunnut kertoa tarkemmin huolistaan."
Viiklalle myönnettiin ylennys kenraalimajuriksi ja Mannerheim -risti päivämäärällä 15.12.1941, siis ylennettiin käytännössä postuumisti kuten kuolleille oli tapana.
Tuompo, W. E., Päiväkirjani päämajasta 1941–1944, WSOY: Porvoo 1968.
-
Mannerheim näyttää olleen innokkain Sorokkaan hyökkäystä kannattanut suomalaisjohtaja. Tosin keväällä 1942 hän myöskin hautasi Airon ja Raappanan suunnitelman Sorokkaan menosta suomalaisvoimin.
Sivulla 311 (20.11.1941) "Kuten yleensäkin keskustellessani Mannerheimin kanssa, hän otti taas puheeksi Vologdan merkityksen. Hän haluaisi kovasti, että saksalaiset saisivat sen haltuunsa. "Tuo alue on ratkaisevan tärkeä sodankäynnille Pohjois-Venäjällä. Jos meillä on hallussamme Vologda, Sorokka, Kantalahti ja Murmansk, silloin englantilaiset ja amerikkalaiset eivät voi enää tehdä meille mitään."
Hän oli menossa Rovaniemelle vastavierailulle Falkenhorstia hyvästelemään ja Stumpffia tapaamaan Kemiin 24.11.1941, mutta sairastui kuumeeseen.
Hän vääntäytyi Rovaniemelle puolikuumeisena toipilaana 14.12.1941 (s. 333)
Taas neuvoteltiin Sorokkaan menosta (s. 339) "Mannerheim esitti näkökantansa vielä yhteenvetona: Hänen mielestään hyökkäys Sorokkaan olisi hyödyllisin ja menestystä lupaavin."
Viiklasta on tehty lopultakin elämänkerta. Syitä itsemurhalle tässäkin kirjassa vaan arvuutellaan.
Uunituoreessa kirjassaan Andersson on pyrkinyt löytämään selityksen kunnioitetun sotasankarin äärimmäiselle ratkaisulle.
– Aikaisemmin on virheellisesti oletettu, että itsemurha olisi johtunut huonosta sotamenestyksestä. Todennäköisesti Viikla kuitenkin masentui kuultuaan, että hänen komentamansa 6. divisioona joutuisi uhrautumaan uudelleen Saksan armeijan takia, joka halusi jatkaa hyökkäystä Lapissa. Viikla ei halunnut enää uhrata suomalaisia sotilaita, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan Viiklan päätös lähteä oman käden kautta on valitettavaa senkin takia, että hänet olisi myöhemmin samana päivänä ylennetty kenraalimajuriksi. Ylennys peruttiin, mutta Viiklasta tehtiin Mannerheim-ristin ritari.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/783042-viimein-myos-mannerheim-ristin-ritari-45-sai-tarinansa-yksiin-kansiin-sotasensuurin
Yksi aukko Suomen sotahistoriasta täyttyi, kun sipoolaisen Martin Anderssonin kirjoittama kirja jääkärieversti Verner Viiklasta näki päivänvalon.
Kirja on laikkaan harvinaisuuskin, sillä se on ensimmäinen Viiklasta kirjoitettu teos.
Ritari, jääkärikenraali Kaarlo Heiskanen sairastui parantumattomaan haimasyöpään vuonna 1962. Kun kipulääkkeet eivät einää tehonneet, hän pukeutui paraativormuunsa ja käytti (entistä) virka-asettaan.
Eräs lentäjäritari tuomittiin vakoilusta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Eino_Luukkanen
Luukkanen vakoili lännen hyväksi, eli oli vain aikaansa edellä.
Kirja kuvaa mm. erään Kiestingin kovimman taistelun, missä vihollisen aliupseerikoulun koko kurssi, liki 200 miestä, tapettiin viimeiseen mieheen heidän yritettyään tuhota suoralla hyökkäyksellä koko Turtolan osaston esikunnan. Vain muutama mies ampui konepistooleilla ja muutama panosti lippaita. Vankeja ei voinut ottaa kun motissa oltiin ja niinpä ammuttiin loput vangiksi antautuneet parikymmentä vihollista. Tämä tapaus lienee painanut häntä aina itsemurhaansa saakka!
Kirja, jota et enää mistään saa, löytyy pdf-versiona täältä:
Marskin ritari Paavo Koli : itseään käskenyt mies. Parjanen, Matti (2009).
Linkki nettiversion tiedostoon.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95465/marskin_ritari_paavo_koli_2009.pdf
P.S. Kalle Päätalo kertoo eräässä kirjassaan Kiestingin taisteluista, haavoittumisestaan siellä ja Paavo Kolista ja käyttää hänestä nimeä Itseään käskenyt mies. Päätalo oli pioneeri ja Koli pioneeriupseeri.
Kirja löytyy divareista, kirjastoista.
Paavo Koli valittiin maamme ensimmäisenä ASLA-stipendiaattina Yhdysvaltoihin. Sitä ennen hän oli juuri valmistuneena maisterina saanut apurahan amerikkalaiseen yliopistoon. Siellä hän oli lievästi arvostellut professorinsa luennon poliittista kapea-alaisuutta. Seurauksena mccarthyismin riivaamassa maassa oli FBI-poliisin kuulustelijan kysymys: ”Mister Koli, oletteko kommunisti?” Uhkana oli maasta karkotus. Mutta Suomesta pyydetty lausunto kertoi Kolin pienen ryhmän tuhoamasta parin tuhannen puna-armeijan sotilaan pataljoonasta Vienan Karjalassa syksyllä 1941. Epäilty Paavo Koli korotettiinkin yliopistonsa sankariksi, jolle rehtori takasi apurahat.
>>Mutta Suomesta pyydetty lausunto kertoi Kolin pienen ryhmän tuhoamasta parin tuhannen puna-armeijan sotilaan pataljoonasta Vienan Karjalassa syksyllä 1941. <<
Koetahan pysyä kohtuudessa punikkien pataljoonienkin miesmäärissä. Sehän oli huomattavasti suomalaista pienempi. Suomessa noin 1000 ja neukuissa noin 200.
Noh, referoin tuolta:
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/103257
Olisit lukenut itse kirjan, tai edes sen esipuheen, etkä jonkun tekemää esitetekstiä!
Mister Koli oletteko kommunisti
Maininta parin tuhannen puna-armeijan sotilaan pataljoonasta löytyy mm. kirjan takakannen tekstistä (sivu 379)... katso kuka tekstin on kirjoittanut...
"Seurauksena mccarthyismin riivaamassa maassa oli FBI-poliisin kuulustelijan kysymys: ”Mister Koli, oletteko kommunisti?” Uhkana oli maasta karkotus. Mutta Suomesta pyydetty lausunto kertoi Kolin pienen ryhmän tuhoamasta parin tuhannen puna-armeijan sotilaan pataljoonasta Vienan Karjalassa syksyllä 1941. Epäilty Paavo Koli korotettiinkin yliopistonsa sankariksi, jolle rehtori takasi apurahat."
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/103257
Kirjassa asia kerrotaan Parjanteen kirjoittamana sen aikaisen neuvostoliittolaisen pataljoonan koon suhteen aivan oikein:
Esipuhe sivulla 9:
"Puna-armeijan 200 sotilaan pataljoona hyökkäsi Kiestingin mottiin, jolloin kolmen tuhannen suomalaisen sotilaan tuhoutuminen olisi ollut varmaa. Silloin pioneerivänrikki Paavo Kolin 15 miehen ryhmä onnistui kymmenen tunnin taistelun jälkeen tuhoamaan koko vihollispataljoonan. Kolin miehistä yksikään ei haavoittunut.
Kiestingin motin sankaruuden ja muutamien myöhempien taisteluiden perusteella Marsalkka Mannerheim myönsi luutnantti Paavo Kolille Mikkelin päämajassa elokuussa 1942 sotiemme korkeimman kunnianosoituksen, Mannerheim-ristin ritarin arvon numerolla 81."
Mister Koli, oletteko kommunisti?
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103257/978-952-03-0713-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kyl maar on kauheeta propakantaa koko opus. Koko tarina on keksittyä soopaa.
Ei nuo sotahommat, vuosien eläminen jatkuvan paineen ja stressin alla, tee kenellekään hyvää. Komentajaportaassa on vastuussa siitä kuoleeko omia miehiä enemmän vai vielä enemmän. Ylhäältä tulleet käskyt pitää täyttää, mutta suomalaisessa systeemissä jonkun pataljoonan komentajankin piti ratkaista miten tehtävä hoidetaan. Huolto-ongelmat olivat jatkuvia, rintamalla jouduttiin olemaan oli sairas tai nukkuminen jäänyt väliin jne. Ei sitä nojatuolissa takan ääressä istuessa osaa kuvitella, mitä on sateisessa metsässä kuusen juurella, kun vihollisen tykistö ampuu, haavoittuneet huutavat ja viestiyhteydet ovat taas kerran poikki. Ja pitäisi tehdä jotenkuten järkeviä päätöksiä.
Mannerheim vain joi.