Itseltäni löytyy tieto vuodelta 1997. Kaikkien sähkölaskujen yhteenlaskettu summa oli 5512 markkaa. Kulutusta noin 15400 kilowattituntia. Euroiksi muutettuna 926 €. Nykyisin sähköä kuluu huomattavasti vähemmän lasten muutettua pois kotoa. Kulutus enää 8500 kilowattituntia mutta kaikkien sähkölaskujen summa ollut viimeisen 12 kuukauden aikana peräti 2060 €. Kulutan siis lähes puolta vähemmän sähköä mutta maksan siitä yli tuplasti enemmän. Siis kilowattituntia kohden hinta nelinkertaistunut.
Muistatko paljonko maksoit sähköstä 1990-luvulla ja mitä maksat nyt?
Anonyymi-ap
332531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ei löydy tarkkaa tietoa mutta itse kausisähkö käyttäjänä maksoin talviajan päivä sähköstä 1990-luvun jälkipuoliskolla 48-49 penniä eli noin 8 senttiä. Yösähkö ja kesäajan sähkö maksoi 17-18 penniö eli noin 3 senttiä.
Äskettäin Eurostat julkaisi vuoden 2023 ensimmäisen vuosipuoliskon tiedot. Suomalaiset kotitaloudet olivat maksaneet sähköstä verot ja siirtomaksut mukaanlukien keskimäärin 23,8 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön hinta nousi kokoomuslaisen energiapolitiikan vuoksi. Kansa kynitään putipuhtaaksi rahoistaan.
Kannattaa kuitenkin huomioida että Mankalaperiaatteen ansiosta maksatte metsäyhtiöiden sähkönkulutuksen koska ne omistavat sähköntuotannon. Näin saatte osinkotuotoissa rahat takaisin moninkertaisesti mikäli omistatte noita osakkeita. Osattomat siis joutuvat maksamaan moninkerroin jonka viime talvi osoitti pitävästi. Huijaus se on suurikin huijaus.
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18168793J
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Siirtohintasysteemi ja sähkövero on enemmän kuin tuplannut kustannukset. Siirtolaskujen kiinteät kuukausimaksut ovat nousseet.
Maksan buodessa sähköstä moin 2000e
Maksan joka kuukausi Fortumille kuukauden perusmaksua 4,5euroa ja siirtoyhtiö Väreelle yli 35 euroa perusmaksua vaikka en kuluttaisi yhtään sähköä. Siis noin 40 euroa maksuja ilman mitään kulutusta. Se tekee 480 euroa vuodessa.
Ei siis ihme että suuri osa vuodesta menee niin että yli puolet sähkölaskusta johtuu siitä että on sähköverkossa ja alle puolet tulee itse sähkön kulutuksesta.
Systeemi suosii sähköyhtiöiden byrokratiaa eli rahaa kannetaan näille kravattisonneille.
Paljonko tulosi on nousseet samana aikana? Sitten vasta voi tehdä vertailun.
Tulot on pysyneet samana, 1mk = 1e
Vertailun takia summia pitäisi vertailla indeksikertoimella korotettuna. 900 euron summa -70 luvulla oli pienoinen omaisuus. Se vastasi silloin useamman kuukauden bruttopalkkaani. Nykyään tuon verran saa lyhyelläkin kuutamourakoinnilla, siis todellakin paljon alle kuukauden mittaisella.
Vuodesta 1997 on aikaa kulunut jo 26 vuotta. Mahtaako absoluuttisten euro/markka-pohjaisten vertailussa olevan muuta arvoa kuin viihdearvo ja sekin vähän kyseenalaista mikä siinä on viihteellistä….
Riistäjät yrittää aina vesittää riistämisensä todistelun vaikka millä valheilla...
Et ymmärrä vai et osaa laskea?
Rahanarvomuuntimella voi katsoa perusasiat haltuun. Sen avulla saa kiintoisaa tietoa reaalisista elinkustannuksista.
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Hämäläistä ystävällisyyttä. :)
>>>Siis kilowattituntia kohden hinta nelinkertaistunut.
Ei ole kauaakaan, kun suomen porrrrrrvari-media julisti suomen sähkön olevan euroopan halvinta ! Kerroin jo silloin, että natsimme valehtelevat !!
Tästä hyvästä sinulle on myönnetty maailman onnellisimman kansan titteli !!
( https://keskustelu.suomi24.fi/t/14351841/euro-suomen-taloushistorian-suurin-puhallus )
t. haans.sea
Rahamuseon laskurin mukaan 5512 markkaa vuodelta 1997 on tänä vuonna 1484,28 euroa.
Mahtaa elämäsi olla kurjaa, kun palkkasi on sama kuin se oli vuonna 1997.
Keskipalkka 1997 oli nykyrahassa 331 euroa kuussa. Nyt se on 3800e kuussa eli suunnilleen sama kuin se oli 1997 vuodessa.
Keskipalkkaa nostaa eräiden harvojen mielettömän kovat palkat. Tuo ei kerro ollenkaan sitä mikä on palkkataso suurimmalle osalle työntekijöistä, se on huomattavasti vähemmän.
Tuloerot ovat räjähtäneet viime vuosina ennennäkemättömän suuriksi Suomessa. Vielä 90-luvulla tuloerot eivät olleet niin valtavia kuin nyt.
Odotettavissa onkin palkkaromahdus ja pörssiromahdus. Ilman kannattavaa työtekoa kuollaa kaikki. Tämä valtio on maho.
Kenen työnteko ei muka kannata?
No työntekiöiden joiden palkka maksetaan verovaroista, puolet väestä ulos ja tavallisen ihmisen arki ei muuttus mitenkään.
Vihreiden Haavistoa saamme kiittää sähköverkko kaupoista ulkomaille. On siinä kans yks tunari ja Suomen kansan kurjistaja. Sähkö vedätys on vain yksi esimerkki joka puolelta tulevista rajuista huononnuksista suomalaisten arkeen. Mihin tämä kehitys johtaa?
Joka asia on mennyt tässä onnettomassa maassa häikäilemättömän ahneeksi rahastamiseksi, huonommasta kynitään enemmän rahaa mutta palkkataso matelee kehitysmaatasolla :/
Suomessa ihmisten toimeentulo on vedätetty aivan liian tiukalle.
Ahneudelle on saatava rajat ja ihmisille enemmän rahaa käteen elämän helpottamiseksi!!!
Pörssin ylläpito on liian kallista kansalle joka työllään sitä kustantaa pienellä porukalla.Kaikki koulutus on mennyt hukkaan,Joko uskotte?
Eihän sähköverkkoja ole myyty mihinkään. Suomalaiset sähköyhtiöt omistavat verkkonsa edelleen. Suomessa on noin 80 sähköverkkoja omistavaa yhtiötä.
Fortum möi oman verkkonsa Carunalle, muut eivät ole myyneet.
Bensa maksoi 80-luvun alussa vähän päälle 3 markkaa litra meilläpäin.
Entäpä paljonko tienasit niihin aikoihin kuukaudessa?
Taitaa sittenkin bensa olla useimmille halvempaa tänä päivänä, kun suhteuttaa litrahinnan tulotasoon ja ostovoimaan. Nykyautot myös kuluttavat huomattavasti vähemmän kuin 1980-luvun bensasyöpöt koslat.
Grammalla kultaa tai hopeeta on saanut viimeisen 60 vuotta lähes saman määrän bensaa aina, se on raha joka menettää arvoa.
Eli vastaa 1,6-1,7 euroa.
Sitten vielä se, että sen ajan autot horasivat pensaa pikkasen enemmän kuin nämä nykyiset...
Tuo on vaan yleistys. Kyllä joku kaasari Fiat Uno tms. pikkuauto meni vähemmällä kuin tämän päivän bensiinimoottorinen ns. pikkuauto. Autojen painot ovat kasvaneet turvarakenteiden vuoksi ainakin puoli tonnia painavammaksi kuin 80-luvun autot.
Katalysaattorikonehan vaatii stökiömetrisen seoksen, että pakokaasut puhdistuisivat tehokkaimmin. Se ei ole sama asia kuin pienin mahdollinen polttoaineenkulutus. Autot pyörisivät kyllä laihemmallakin seoksella kuin stökiömetrinen seos.
Koska tuossa on perää ja vähän odotinkin tällaista kannanottoa, sanotaan sitten niin, että nykyautot horasevat _massaansa nähden_ huomattavasti vähemmän kuin 40 vuoden takaiset.
Siitäkin tippuu pienellä sähköavustuksella vielä litra ja isommalla kaks tai kolme.
En myöskään usko että monikaan lähtisi nyt ajamaan päivittäisiä ajojaan edes pakasta vedetyllä vuoden 1980 kotterolla, vaikka säästäisi sillä litran sadalla.
Toki vuoden 1980 auto oli keskimäärin paljon turvallisempi kuin malli 1970, mutta vain jos käytti kummassakin turvavyötä.
Autojen ilmoitettuja massoja ei muuten voi suoraan verrata, sillä jossain kohtaa omapaino muutettiin sisältämään kuskin ja pensat. Aiemmin punnittiin pelkkä kosla. En muista minä vuonna tämä tapahtui.
Polttoaineen paino tiedetään, mutta kuskin paino... sehän voi vaihdella 40 - 400 kilon välillä...
Kuski oletetaan joka autossa muistaakseni 75-kiloiseksi.