Venäjä vaikeuksissa: Valtio joutunut pumppaamaan ilmailusektorille 12 miljardia dollaria tukea
Pakotteet + länsikoneet = vaikea yhdistelmä.
Pakotteiden rasittama venäläinen ilmailusektori on saanut merkittävää taloudellista apua valtiolta, kertoo uutistoimisto Reuters.
Osin länsimaisilla koneilla operoiva maa joutuu läntisten osien puutteessa kehittämään omaa alihankkijasektoriaan. Lisäksi lentoyhtiöt ovat ostaneet koneyksilöitä leasing-yhtiöiltä omiin nimiinsä, jotta niitä ei takavarikoitaisi.
Reuters on Venäjän valtionvarainministeriön tietojen perusteella laskenut, että maaliskuun 2022 pakotepäätösten jälkeen Venäjä on tukenut siviili-ilmailuaan noin 1,1 biljoonalla ruplalla eli hieman yli 12 miljardilla dollarilla eli noin 11 miljardilla eurolla. Summa vastaa vajaata prosenttia maan vuoden 2023 bruttokansantuotteesta.
Raha on mennyt paitsi lentoyhtiöiden tukemiseen, myös paikalliselle ilmailuteollisuudelle.
enäläisillä lentoyhtiöillä on yhteensä noin tuhatkunta liikennekonetta. Näistä 405 on venäläisvalmisteisia, mutta enemmistö tästä joukosta on vanhempaa Tupolev-, Jakovlev- ja Iljushin-kalustoa, jota ei juuri käytetä kaupallisessa liikenteessä. Modernimpaa kotimaista kalustoa – käytännössä Suhoi/UAC Superjet -koneita – on 133 kappaletta, eli lentoyhtiöt nojaavat vahvasti länsikalustoon.
Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjän on tarkoitus rakentaa yli 1 000 omaa matkustajakonetta kuluvan vuosikymmenen aikana. Suunnitelma on joko uskottava tai sitten ei.
Pakotteet + länsikoneet = vaikea yhdistelmä.
Pakotteiden rasittama venäläinen ilmailusektori on saanut merkittävää taloudellista apua valtiolta, kertoo uutistoimisto Reuters.
Osin länsimaisilla koneilla operoiva maa joutuu läntisten osien puutteessa kehittämään omaa alihankkijasektoriaan. Lisäksi lentoyhtiöt ovat ostaneet koneyksilöitä leasing-yhtiöiltä omiin nimiinsä, jotta niitä ei takavarikoitaisi.
Reuters on Venäjän valtionvarainministeriön tietojen perusteella laskenut, että maaliskuun 2022 pakotepäätösten jälkeen Venäjä on tukenut siviili-ilmailuaan noin 1,1 biljoonalla ruplalla eli hieman yli 12 miljardilla dollarilla eli noin 11 miljardilla eurolla. Summa vastaa vajaata prosenttia maan vuoden 2023 bruttokansantuotteesta.
Raha on mennyt paitsi lentoyhtiöiden tukemiseen, myös paikalliselle ilmailuteollisuudelle.
enäläisillä lentoyhtiöillä on yhteensä noin tuhatkunta liikennekonetta. Näistä 405 on venäläisvalmisteisia, mutta enemmistö tästä joukosta on vanhempaa Tupolev-, Jakovlev- ja Iljushin-kalustoa, jota ei juuri käytetä kaupallisessa liikenteessä. Modernimpaa kotimaista kalustoa – käytännössä Suhoi/UAC Superjet -koneita – on 133 kappaletta, eli lentoyhtiöt nojaavat vahvasti länsikalustoon.
Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjän on tarkoitus rakentaa yli 1 000 omaa matkustajakonetta kuluvan vuosikymmenen aikana. Suunnitelma on joko uskottava tai sitten ei.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomi ei ainakaan valmista minkäänlaisia koneita. Ostaa Usa sta velaksi. Ja kalliilla. Lapset ja lapsenlapset saa maksaa laskut. Molemmat naapurimaat lentää omilla koneilla niin Venäjä kuin Ruotsi. Mutta Suomessa ei osata kuin uhota !
Mut tiäx ku rupla on heikentynyt taas.
BNii toi 12 miljardia ruplaa on jotai 120 000 egee.
Eli niinq melkeei ilmasta. 😁
Venäjä vaikeuksissa: Valtio joutunut pumppaamaan ilmailusektorille 12 miljardia dollaria tukea
Älä yritä. 12 miljardia RUPLAA se oli.
Sodalla USA panee yleensä taloutensa kuntoon. Onnistuu se näköjään Venäjältäkin valuutta keinottelulla ihan kepeesti. :)
Putin on nero niin talousasioissa kuin sodankäynnissä.
Lisäksi hänet on valittu 10 kertaa peräkkäin Venäjän komeimpana kalsarimallina.
Arjen koomikkona pesee Zelen mennen tullen, salaisuus on se ettei Putin näyttele, hän on aito pelle.