Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: "Herra tuntee omansa", ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee."
2 Tim 2:19
2 Tim 2:19
LUOVU VÄÄRYYDESTÄ!
Anonyymi-ap
20432
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ja Saunatonttu on se herra ja jumalasi.
No niinpä. Muista pitää se tonttumyssy päässäsi.
Se olisi ratkaisukristillisyyttä ryhtyä itse jotain oikein kovin tekemään.
Jeesus on ristillä puolestamme poistanut lain kirouksen ja tasoittanut tien Jumalan valtakuntaan. Tarvitsee vain uskoa siihen.
Joskin monelle se vain on ylivoimainen tehtävä.
Uskokin on päätös, ratkaisu Jumalan puoleen. Epäusko on päätös torjua Jumalan armo.
Molemmat ovat ihmisen sisäisiä valintoja.
Joosua 24:15
”Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, niitäkö jumalia, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran, vai amorilaisten jumalia, niiden, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."
Jeesuskin kehoitti tekemään parannuksen ja uskomaan evankeliumin.
Jeesus sanoi näin.
"Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Mark 1:15
On aikamoisen ratkaisukeskeistä se myös, että valitsee synninteon päivittäin, eikä etsi Jumalan tahtoa elämäänsä.
Moni pitää mieluummin kiinni synnistä kynsinhampain.
”Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?”
Hesekiel 18:23
Ihmisellä on osuutensa. Jumala kehoittaa kääntymään Hänen puoleensa.
”Kääntykää minun tyköni ja antakaa pelastaa itsenne, te maan ääret kaikki, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole.”
Jesaja 45:22
Kun Jumala kehoittaa ihmistä kääntymään ja ihminen kääntyy Hänen puoleensa, onko se sinun mielestäsi huono ratkaisu?
Jumala nimenomaan kuitenkin kehoittaa kääntymään siis KÄÄNTYMÄÄN Hänen puoleensa.
Pitää vain uskoa. Pitää uskoa siihen että Jeesus on ristillä poistanut lain kirouksen ja voittanut synnin. Lopusta huolehtii sitten Jumalan armo ihmisessä rakentaen hänet taivaalliseen asuun.
Niinpä. Uskominen on valinta, päätös, ratkaisu.
Samoin kuin ihminen saa ulkoapäin vaikutteita, eli kuuntelee, lukee tietynlaista kirjallisuutta ja esim. viettää aikaa tietyllä tavalla ajattelevien ihmisten seurassa päätyen sitten johonkin vakaumukseen tai ajattelutapaan, kuten poliittiseen tms.
Siinä syntyy valinta, ratkaisu, päätös.
Siten myös uskon vakaumus, aluksi usein hapuilevasti syntyy ihmisen ajattelussa. Usko syntyy joko hitaasti, vähitellen tai nopeammassa tahdissa. Silti ihminen omaksuu uskon, tekee valinnan seurata Jeesusta ja turvautua Jeesuksen armoon ja varjelukseen.
Tärkeintä on, että ihminen päätyy lopulta Jeesuksen omaksi, kristityksi ja siirtyy Jumalan valtakunnan jäseneksi, kun Jumala on ensin vaikuttanut ja valinnut hänet.
Sekin on valinta, surullinen valinta, kun ihminen luopuu Jeesuksesta. Siihenkin tarvitaan ratkaisu. Ihminen valitsee epäuskon. Sekin tapahtuu vähitellen, kun päivittäinen halu vaalia suhdetta Jeesukseen jää pois.
Luovuin uskonnollisuudesta jo kymmenvuotiaana. Eli vääryydestä tuli luovuttua suhteellisen ajoissa.
Herra ei tunne edes viiden tuuman naulaa polvessaan.
Uskokin on tavallaan Jumalan lahja. Jumala armahtaa kenet armahtaa ja paaduttaa kenet paaduttaa. Harhaoppiin ihminen voi päättää uskoa, siihen voi harjaantua sitä puolustamaan, siitä väittelemään ja oppia julistamaan, vaan usko Jeesukseen on osin Jumalan lahja siten että ihminen sydämestään uskoo ja se usko sitten Hengen voimasta muuttuu eläväksi eikä pelkäksi järkeilyksi ja uskonnolliseksi kinasteluksi.
Moni moni kääntää selkänsä Jeesukselle ja suunnattoman arvokkaalle armoille. Se on hyvin surullista.
Kannattaa pitää peltihousut jalassa tuossa tapauksessa.
Paatuneet eivät enää kykene luopumaan synneistään, kuten rienaamisesta.
Aamen!