On havaittavissa tendenssi, että keskustelijat pyrkivät uskomaan luonnontieteen tuloksiksi omia uskonnollisia mietteitään.
Tämä on mahdollista siksi, että keskustelijat EIVÄT TUNNE, mitä tulokset ovat, koska eivät ole näihin perehtyneet, eivätkä tunne luonnontieteitten AINOATA VALIDIA menetelmää, 1) loogis-matemaattista ja 2) empiiristä.
Olen kertonut, että luterilaiseksi sanottu oppi ei suinkaan ole peräisin Lutherilta, vaan hänen munkkikuntansa perustajalta p. Augustinukselta 1100 v. aikaisemmin. Hän opetti samoin, kuin kehittynyt luonnontiede.
En suinkaan kuvittele, että kirkkoisä olisi tiennyt luonnontieteestä mitään. Paralleelisuus on puhdas sattuma. Kirkkoisä vain uskoi näin. Se jäi hänen munkkikuntansa perusomaisuudeksi. Luther kehui sitä muka omakseen. Ja sitä ruvettiin sitten luulemaan hänen keksinnökseen.
Mutta kumpikaan, ei Augustinus eikä Luther tiennyt kehittyneestä luonnontieteestä kukkuakaan. Augustinus vain SATTUI olemaan tieteellisellä kannalla.
x x x x
Ei ole suinkaan ihmeteltävä, jos minkinsuuntaisia kuvitelmia ja mystisiä ajatuksia pidetään luonnontieteen tuloksina. Jo tilastollisuuden hahmottaminen, joka on luonnontieteiden A ja O, vaatii niin korkeaa älykkyyttä, että se on useimmille täysin mahdoton.
Siksi henkilö joutuu turvautumaan virhearvioihin, kun kerrotaan esimerkiksi luonnontieteen kehityksestä mekaanisesta tilastolliseen ajatteluun Heisenbergin epämääräisyysperiaatteen mukaisesti.
Sanottakoon aivan suoraan, vaikka se kipeää tekeekin, että luonnontieteiden ymmärtäminen on mahdollinen vain pienelle joukolle ihmisiä. Mutta suuri joukko uskoo hallitsevansa niitä riittävästi voidakseen niiden tuloksista väitellä.
x x x x
Olen kertonut aikaisemminkin, kuinka appiukkoni oli käynyt kaksivuotisen kansakoulun ja täydentänyt tietojaan Kaldealais-egyptiläisellä unikirjalla ja paikallislehdellä.
Siihen aikaan radiossa annettiin aikamerkki, joka ei välillä joutunut tietokonemuistiin, kuten tapahtuisi nykyisenä digitaaliaikana, vaan meni suoraan välitysketjun läpi, joten kullakin paikkakunnalla esiintyvä virhe oli laskettavissa suoraan välitysketjun pituudesta ja valonnopeudesta.
Kellona käytettiin parasta silloin saatavaa, television juovasignaalin taajuutta.
Appiukkoni kertoi, että hänen taskukellonsa on niin tarkka, että sen avulla oli havaittavissa radion aikamerkin heittävän pari sekuntia milloin puoleen, milloin toiseen. Ymmärsin, että keskustelulle ei jää sijaa.
Tämä on mahdollista siksi, että keskustelijat EIVÄT TUNNE, mitä tulokset ovat, koska eivät ole näihin perehtyneet, eivätkä tunne luonnontieteitten AINOATA VALIDIA menetelmää, 1) loogis-matemaattista ja 2) empiiristä.
Olen kertonut, että luterilaiseksi sanottu oppi ei suinkaan ole peräisin Lutherilta, vaan hänen munkkikuntansa perustajalta p. Augustinukselta 1100 v. aikaisemmin. Hän opetti samoin, kuin kehittynyt luonnontiede.
En suinkaan kuvittele, että kirkkoisä olisi tiennyt luonnontieteestä mitään. Paralleelisuus on puhdas sattuma. Kirkkoisä vain uskoi näin. Se jäi hänen munkkikuntansa perusomaisuudeksi. Luther kehui sitä muka omakseen. Ja sitä ruvettiin sitten luulemaan hänen keksinnökseen.
Mutta kumpikaan, ei Augustinus eikä Luther tiennyt kehittyneestä luonnontieteestä kukkuakaan. Augustinus vain SATTUI olemaan tieteellisellä kannalla.
x x x x
Ei ole suinkaan ihmeteltävä, jos minkinsuuntaisia kuvitelmia ja mystisiä ajatuksia pidetään luonnontieteen tuloksina. Jo tilastollisuuden hahmottaminen, joka on luonnontieteiden A ja O, vaatii niin korkeaa älykkyyttä, että se on useimmille täysin mahdoton.
Siksi henkilö joutuu turvautumaan virhearvioihin, kun kerrotaan esimerkiksi luonnontieteen kehityksestä mekaanisesta tilastolliseen ajatteluun Heisenbergin epämääräisyysperiaatteen mukaisesti.
Sanottakoon aivan suoraan, vaikka se kipeää tekeekin, että luonnontieteiden ymmärtäminen on mahdollinen vain pienelle joukolle ihmisiä. Mutta suuri joukko uskoo hallitsevansa niitä riittävästi voidakseen niiden tuloksista väitellä.
x x x x
Olen kertonut aikaisemminkin, kuinka appiukkoni oli käynyt kaksivuotisen kansakoulun ja täydentänyt tietojaan Kaldealais-egyptiläisellä unikirjalla ja paikallislehdellä.
Siihen aikaan radiossa annettiin aikamerkki, joka ei välillä joutunut tietokonemuistiin, kuten tapahtuisi nykyisenä digitaaliaikana, vaan meni suoraan välitysketjun läpi, joten kullakin paikkakunnalla esiintyvä virhe oli laskettavissa suoraan välitysketjun pituudesta ja valonnopeudesta.
Kellona käytettiin parasta silloin saatavaa, television juovasignaalin taajuutta.
Appiukkoni kertoi, että hänen taskukellonsa on niin tarkka, että sen avulla oli havaittavissa radion aikamerkin heittävän pari sekuntia milloin puoleen, milloin toiseen. Ymmärsin, että keskustelulle ei jää sijaa.
Vastaukset 80
Vanhimmat
Kiitos, kun jaksat tehdä näitä rasittavasta] valtavirrasta poikkevia aloituksia.
p.o. [rasittavasta]
Tiedettä ei todellakaan tehdä äänestämällä eli valtavirran mukaan, vaan tutkimalla. Tieteen tuloksiksi hyväksytään vain johtavien tiedemiesten konsensus, joka perustuu moninkertaiseen seulontaan, tutkimusten toistamiseen ja tarvittaessa kokeisiin.
Valtavirran synonyymiksi voisi nostaa sanan muoti-ideologia.
Ei ikävä kyllä ei luonnontieteitä ymmärrä kukaan.
Jumala on vahingossa ihmistä viisaampi.
Monet sinänsä varsin jokapäiväiset asiat ovat meille käsittämättömiä. Kuten esim. se millä systeemillä painovoima vetää kappaleita puoleensa. Mikä on painovoiman välitysmekanismi, että se jopa vaarallisen kovalla voimalla vetää meitä alaspäin. Mikään sähkövoima se ei ole, koska ei reakoi materian laatuun millään tavalla, vaan ainoastaan painoon.
Kun omena putosi ihmisen päähän, hän oli keksi kaavan sille miten tuo huima kiihyvyys lasketaan, mutta voiman välittäjä ei silti siinä ratkennut. Onko se Jumalan käsi vai joku muu kummajainen.
Luonnontieteet eivät väitä mitään muuta, kuin mitä on saatu tutkimuksin selville. Niitä kuvataan loogis-matemaattisella kielellä. Ei ole edes aavistusta, mitä 'synnyt syvät' voisivat olla.
Vaikka löydettäisiin 'kaiken teoria', jota on tuloksetta ajettu takaa jo toista sataa vuotta, se kuitenkin olisi vain matemaattinen tarkka kuvaus, miten eri asiat riippuvat toisistaan, mutta ei enempää.
Painovoima selittyy suhteellisuusteorialla. Kyse on aika-avaruuden kaareutumisesta. Välitysmekanismi on vähän sama kuin kysyisit, mikä välittää pallolle tiedon siitä, missä suunnassa on alamäki. Tavallaan ei mikään - se tieto on osa pintaa.
Suhteellisuusteoria ei selitä yhtään mitään, vaan se on tarkka matemaattinen kuvaus siitä, mitä todellisuus noudattaa.
Kyllä se selittää sen verran, että painovoimaa ei ole olemassa, vaan se on näennäinen efekti, joka on seurausta aika-avaruuden geometriasta.
Se, että aika-avaruuden geometria on se, mikä on, on juuri matemaattinen kuvaus painovoimasta. Jos painovoimaa ei olisi, matemaattinen kuvaus olisi suorakulmainen geometrinen.
On eläintenkin maailma ihmeellinen. Kun esim. mehiläiset aamulla auringon noustua heräävät, lähtee pesästä joukko tiedustelulennolle ja palaa hetken päästä pesään. Sitten työmehiläisiä suunnistaa juuri oikea määrä oikeaan paikkaan hakemaan kukista mettä. Jos kukkia ei ole löytynyt, kukaan ei lähde harjailemaan että mistähän sitä evästä mahtaisi löytyä.
Ihminen ei ole selvittänyt miten tämä tarkka ja melko paljon informaatioita sisältämä viestinsä toimii sekä kuka tekee käskynjaon kuka lähtee mihinkin suuntaan. Se kuitenkin tehdään pimeässä pesässä, joka kuhisee mehiläisiä.
Paljon enemmän informaation kulusta tiedetään tutkimuksen perusteella, kuin suuri yleisö luulee tiedettävän. Tiedetään myös, että parvikäyttäytyminen on vain useiden yksilökäyttäytymisten yhteistulos. Mitään emergenssiä eli uusia selitysperusteita ei ole. On vain lisääntyvää monimutkaisuutta.
Eihän se ole parvikäyttäytymistä jos jokaisella on oma määrätty tehtävänsä minkä se suorittaa eikä suoritus ole toistuva eikä vaistojen ohjaama, vaan yksilölle annetaan aivan selkeä käsky, koordinaatit, että lennä sinne ja sinne. Se on täysin yksilösuoritus aina kunkin kohdalta, koska vaikka tehtävää lähtee suorittamaan useampi, niin kullekin on täytynyt antaa erillinen määräys, kun ei kaikki sinne ryntää, vaan juuri määrätty määrä.
Ihmiset eivät sellaisen lukumäärän ollessa kyseessä pystyisi samaan käskynjakoon tai sitten se olisi niin tehotonta, että käskyn jakelijoita pitäisi olla niin paljon että meden kerääminen menisi kannattomattomaksi. Systeemi ei ole vain tarkka ja hyvä, vaan myös tehokas. Niin täydellistä sokean kellosepän työtä.
Näköjään selität 'sokean kellosepän' työnä. Ei kuulu tieteelliseen arsenaaliin. Siksi myöskään kuvauksesi mehiläisyhteiskunnan toiminnasta ei ole tieteellinen.
Mistä tiedät, että mehiläisiä ”suunnistaa juuri oikea määrä”? Jotenkin tuntuu, että tässä on jonkinlaista luonnon romantisointia.
Mehiläisten kommunikaatiota on tutkittu, niillä on mm. erilaisia tansseja, missä ne lentokulmien avulla osoittavat hyvän mesi-paikan muille. Se voi olla niinkin yksinkertainen kuin että lennetään ympyrää, ja heti kun tehdään terävä nopea käännös, niin sen jälkeen lennetään hetki kohti oikeaa suuntaa. Tämä on yhtä tehokas kuin ihmisen etusormi (ja jopa parempi) osoittamaan oikean suunnan. Mehiläisillä on ilmeisesti useitakin eri kommunikointi menetelmiä.
https://www.mannlakeltd.com/blog/how-do-bees-communicate/#:~:text=Honey bees have two primary,source, and communicate other information.
"Ihminen ei ole selvittänyt miten tämä tarkka ja melko paljon informaatioita sisältämä viestinsä toimii sekä kuka tekee käskynjaon kuka lähtee mihinkin suuntaan..."
On sitä tutkittu ja jotain sentään tiedetään. Mehiläisten käyttämät viestintämenetelmiä on löydetty. Ei siellä sentään ole mitään "käskynjakoa" vaan tiettyjen signaalien kautta mehiläiset vain reagoivat ja toimivat.
Tiede on sitä mitä vain minä tiedän, mutta en kero.
”Jo tilastollisuuden hahmottaminen, joka on luonnontieteiden A ja O, vaatii niin korkeaa älykkyyttä, että se on useimmille täysin mahdoton.”
Oikeastaan tilalastojen lukeminen ja hahmottaminen vaatii erittäin hyvää lukutaitoa. Toki siihen älykkyyttäkin vaaditaan, mutta ihan normaaliälyllä kyllä pärjää.
Lukutaidon eri asteet tulevat tässä juuri esille. Erittäin hyvään lukutaitoon liittyy erilaisten ja eriävien ainesten keskinäistä vertailua, arviointia ja päättelyä. Samoin tiedon käsittelyä, lisätiedon hakemista ja kokonaisuuksien hahmottamista.
#...mutta ihan normaaliälyllä kyllä pärjää.#
Tilastojen lukemisessa normaaliälyllä kyllä pärjää, mutta ei missään tapauksessa, kun on kyse tilastollisuuden syvällisestä ymmärryksestä. Siihen ei riitä edes korkea oppineisuus tilastotieteessä.
totta tuokin
"....mutta ei missään tapauksessa, kun on kyse tilastollisuuden syvällisestä ymmärryksestä."
Ehkä riippuu siitä, miten syvällisesti niitä ylipäätään tarvitsee ymmärtää. Eiköhän riitä ihan se hyvä lukutaito sekä ymmärrys siitä, miten eri tilastot muodostuvat.
Puhumme nyt todella kahdesta eri asiasta, joista toinen näyttää olevan sinulle tuntematon, mutta et malta silti olla siihenkään viittamatta, ikään kuin tuntisit kuitenkin sen merkityksen suuruuden.
”Puhumme nyt todella kahdesta eri asiasta…”
Ehkä näin on, tosin en sitten ymmärrä, mitä noilla tilastoilla oikeastaan tarkoitat. Mikä niissä vaatii jotain sellaisia taitoja, joita vain harvan olisi mahdollista omata?
Riippuu varmaan täysin, mistä tilastollisesta löydöstä on kyse.
Jos esimerkiksi totean, että hyvän arpakuution tulosten jakauma lähestyy diskreettiä tasajakaumaa, missä pienin tulos on 1 ja suurin 6 ja jokaisen tuloksen todennäköisyys lähestyy yhtä kuudesosaa, niin tämän ymmärtämiseksi ei tarvitse olla mikään Einstein.
Toki jos sitten toteaakin, että arpakuutio näyttää heittävän enemmän ykkösiä (sanotaan vaikka mahdollisuus yksi neljästä) ja tämä havainto on tilastollisesti merkittävä, niin sitten voikin olla vaikeampi ymmärtää tämän syytä. Mutta kyse ei tässä vaiheessa ole mielestäni tilaston ymmärtämisestä. Syy voi olla niinkin helppo kuin, että arpakuution painokeskipiste ei ole keskellä noppaa vaan vinksallaan kuutosen suuntaan. (Ja jätän arpakuution tuntijoille pohtimisen, miksi sanoin kuutosen enkä ykkösen suuntaan.)
Ja taas, ihan perus ymmärryksellä pärjää…
"Ja taas, ihan perus ymmärryksellä pärjää…"
Olen samoilla linjoilla.
En todellakaan tarkoita yksittäisten tilastojen tulkitsemista, vaan TILASTOLLISUUDEN syvällistä ymmärtämistä.
Kummassakaan ei ole kysymys kuin tilastomatematiikasta eli tilastotieteestä.
Mutta havaitaan että on spontaaneja eli satunnaisia seikkoja, jotka aloittavat kausaaliketjun. Näitä ovat mm. fissiot ilman, että pommittavat neutronit halkaisevat atomiytimen. Myös nämä noudattavat myös tilastollisia lakeja. Siinä on on jo 'ihmettä kerrakseen' kuin M. A. Nummisen kaupunkimatkalla.
Alkaa jo polttaa.
"...TILASTOLLISUUDEN syvällistä ymmärtämistä."
Ok. En tosin ihan ymmärrä, mitä tuolla tarkoitat. Ehkä jotain laajaa kokonaisuutta, jota tarvitsee vain asiantuntijat jossain työvaiheessa.
Yrität selvästi jotenkin mystifioida kvanttimekaniikkaa. Sieltä löytyykin asioita, joista meillä ei ole tietoa ja jäämme pohtimaan, mitä havaintojen pohjalta rakennettu malli syvimmiltään tarkoittaa. Erilaiset vaihtoehdot eivät kuitenkaan välttämättä ole mitenkään monimutkaisia ymmärtää. Kaikkein helpoin selitys olisi, että maailma perustuu pohjimmiltaan aitoon satunnaisuuteen - kaikki on arvonnan tulosta, mutta tiettyjen lainalaisuuksien sisällä.
Minä koen monimaailma-tulkinnan paljon elegantimpana ja kun siihen liitetään lomittiumisvaikutus kuten jotkut fyysikot tekevät, niin asiasta tuleekin sen verran monimutkainen, että sen pintapuoliseen ymmärtämiseen tarvitaan ehkä tunnin esitelmä - puhumattakaan feynman diagrammeista ja elektronin magneettisen momentin johtamisesta, mitkä voitaisiin esittää tämän näkemyksen todisteeksi, puhumattakaan italialaisten fyysikkojen tekemistä laboratoriokokeista. Ja tämän mutkan kautta alammekin ihmettelemään, onko aikaa sellaisena kuin me sen olemme ymmärtäneet lainkaan olemassa.
Tässä olemme kuitenkin matkanneet autuaasti kauas pois pelkästä tilastollisuudesta jonnekin teoreettisen fysiikan pohjamutiin.
#Yrität selvästi jotenkin mystifioida kvanttimekaniikkaa.#
Nimenomaan mystifioiminen on luonnontieteelliselle katsannolle AIVAN vierasta. AINOA menetelmä on vain empiirinen ja matemaattis-looginen. Jos jompi kumpi on puutteellinen, mitään tulosta tutkimus ei ole saavuttanut.
Mielestäsi 'helpoin selitys' on jaarittelua, koska sen tueksi ei ole, eikä voi olla, empiiristä havaintoa. Siis sameaa mystiikkaa.
#Minä koen monimaailma-tulkinnan paljon elegantimpana...#
Ensiksikin käytät psykologistista käsitettä 'kokea', jolla ei loogis-matemaattisessa ja empiirisessä maailmakuvassa mitään roolia. Toisekseen kuvittelet monimaailman, josta ei ole, eikä voi olla, vähääkään havaintoa. Kaikki monimaailmakuvitelmat jäävät todistamattomiksi hypoteeseiksi.
Tiedämme hyvin vähän, mutta mitä tiedämme, sitäkin varmemmin. Sen jälkeen, kun loogis-matemaattinen ja empiirinen menetelmä ymmärrettiin ainoaksi mahdolliseksi, ei ole tarvinnut purkaa ensimmäistäkään konsensusta.
Kaikki, siis täsmälleen kaikki, filosofia on roskaa. Myös mainitsemasi Feynman, joka toisissa asioissa on terävä teoreettinen fyysikko, on toisissa asioissa tuottanut filosofista sutta ja sekundaa.
Tiedämme hyvin vähän, emmekä voi täyttää tiedon valtavia aukkoja hypoteeseilla. Meidän on vain tyytyminen siihen, että emme tiedä, vaikka kuinka haluaisimme tietää. Tiedämme kuitenkin varmuudella, että on kausaaliketjuja ja spontaaneja tapahtumia, eikä muita ole havaittu.
"
Kaikki, siis täsmälleen kaikki, filosofia on roskaa. Myös mainitsemasi Feynman, joka toisissa asioissa on terävä teoreettinen fyysikko, on toisissa asioissa tuottanut filosofista sutta ja sekundaa.
"
Puhutko nyt samasa Feynman:sta ?
https://www.nobelprize.org/prizes/physics/1965/feynman/lecture/
Millä tavoin hänen Nobel palkittu fysiikan työ on filosofista roskaa?
En ole sanonut, eikä kukaan muukaan luonnontieteellisesti orientoitunut ole väittänyt, että KAIKKI, mitä Feynman on sanonut, olisi roskaa. Minähän nimenomaan sanoin, että hän on terävä teoreettinen fyysikko. Hän on Nobelinsa ansainnut.
Mutta siltä osin, jossa harhautuu filosofian puolelle, puhuu pelkkää roskaa, ellemme sitten kauniimmin sano sitä hypoteesiksi. Niissä asioissa hän ei ole mukana luonnontieteellisessä konsensuksessa.
"Mutta siltä osin, jossa harhautuu filosofian puolelle..."
Tosin tässä ketjussa on mielestäni ollut sitä aika tavalla.
Valinnat muodostuvat deterministisestä syistä, mutta niissä voi olla myös täyttä satunnaisuutta. Deterministiset syyt eivät ole vapaita, vaan ne ovat seurausta muusta. Myöskään satunnaisuus ei ole vapaata vaan se on kuin heittäisit noppaa. Täten jo filosofisesti ajateltuna, mitään ”vapaata valintaa” ei voi olla olemassa siten kuin monet sen ajattelevat.
Näkisin, että vapaaksi valinnaksi kutsumamme asia on se, kun tietoisesti koettu deterministinen ajatusprosessi johtaa valintaan. Koska koemme ajatusprosessin omaksemme ajattelemme, että myös tuo valinta oli meidän tekemä - kuten se olikin, mutta täysin deterministisen syy-seuraus ketjun (ja ehkä jonkun täysin satunnaisen komponentinkin) seurauksena.
Deternimismi EI KIISTÄ sitä tosiasiaa, että ihmisellä on vapaa valinnanmahdollisuus ja vapaa tahto valita oikein tai väärin. Koska Raamatun mukaan Jumala on kehoittanut ihmisiä tekemään valintoja,
"Valitkaa tänä päivänä ketä tahdotte palvella."
Valinnan mahdollisuuden kieltäminen johtaa apatiaan. Jos itse ei voi vaikuttaa valintoihinsa, niin mitä järkeä on tehdä mitään. Antaa kohtalon määrätä.
Tuon valinnan tekemiseen on syynä se, että ihminen saa itse valita elämän tai kuoleman, siunauksen tai kirouksen, eikä Jumala tee kenellekkään väkivaltaa. Hän on tehnyt mahdolliseksi sen, että jokainen voi valita oikein. Hän jopa vaikuttaa siihen:
"Hän vaikuttaa teissä tahtomista ja tekemistä."
Vaikka deternimismin mukaan tuo saattaa olla ongelmallista, niin Raamatun mukaan siinä ei ole mitään ongelmaa, vaan valinnan vapaus kuuluu ihmisyyteen. Mehän emme ole robotteja emmekä vaistojen varassa eläviä eläimiä.
" Determinismin mukaan jokaisella ilmiöllä on syy (erityisesti luonnonlait) ja siksi käsitys valinnan vapaudesta ja vapaasta tahdosta on ongelmallinen".
#Valinnan mahdollisuuden kieltäminen johtaa apatiaan.#
Ei muuten johda. Jos pitäisi paikkansa, miltei kaikki luonnontieteilijät, puolet humanisteista ja suuri osa kansasta, potisi apatiaa.
Vaikka en muusta niin samaa miltä olekaan, niin näissä on asiaa:
”Valinnan mahdollisuuden kieltäminen johtaa apatiaan. Jos itse ei voi vaikuttaa valintoihinsa, niin mitä järkeä on tehdä mitään. Antaa kohtalon määrätä.”
Jos uskoo täysin, ettei voi valitan itse yhtään mistään, niin tosiaan, miksi vaivaitua edes yrittämään. Saati että tekisi mitään tulevaisuuden suunnitelmia tai tavoitteita.
”Mehän emme ole robotteja emmekä vaistojen varassa eläviä eläimiä.”
Tuollainen ihmisen tulisi olla, jos olisi täysin ilman vapaata tahtoa. Muuten se ei onnistu.
Valita itse kullakin
Fysiikka ei ole vähääkään kyennyt ratkaisemaan tietoisuuden ongelmaa. Vapaavalinta on tietoisuuden ilmiö, joten fysikaalista maailmaa kuvaavat mallit eivät sitä kykene hallitsemaan, ja sikäli on turhaa niiden pohjalta väittää, ettei vapaata valintaa voi olla olemassa.
Suuri osa ihmisistä ja uskoakseni suurin osa myös uskoo vakaasti, että heillä on ainakin tietyssä määrin tahdonvapautta. Toki se ei todista, että näin olisi, mutta kuten sanottu kaikkia asioita ei voi hallita sellaisilla tavoilla kuin luonnontieteissä tehdään, ja kaikki moraali ja koko inhimillinen kulttuuri menettäisi viime kädessä merkityksensä, jos olemme vain tietoisia robotteja, jotka eivät aitoihin valintoihin ja aitoon ponnisteluun kykene.
Jos kaikki näkemyksemme ovat vain determinismin ja satunnaisuuksien tulosta, ei meillä myöskään ole mitään todellista mahdollisuutta selvittää totuutta, koska uskomuksemme eivät perustu rationaaliseen harkintaan vaan pelkästään determinismiä ja satunnaisuutta totteleviin prosessseihin. Deterministi ei sikäli voi viime kädessä rationaalisesti perustella uskomustaan, vaan hän voi ainoastaan determinististen ja satunnaisten tapahtumien vaikutuksesta päätyä uskomaan oppiinsa.
Millä tavoin tietokone, joka seuraa omaa prosessointiaan, eroaa koneesta, jolla on konetoimintojen lisäksi tietoisuus?
Tässä vapaa tahto -asiassa kuvitellaan, että ajatus "minun sisäinen kokemukseni/tuntemukseni itsestäni todistaa sen, että minulla on 'vapaa tahto', jos näin ei olisi, minusta tuntuisi kuin robotista" olisi jotenkin mielekäs. :D
Tämä kuulostaa minusta yhtä vakuuttavalta kuin vaikkapa möläytys: "minun sisäinen kokemukseni/tuntemukseni itsestäni todistaa sen, että olen 100 metriä pitkä, jos näin ei olisi, minusta tuntuisi paljon pienemmältä."
Eli katsotaan olevan mielekästä käyttää käsitettä, jonka merkityksen ja sisällön määrää kertakaikkisen tyhjentävästi ihmisen "sisäinen kokemus", vaikka tämä sisäisen kokemuksen kokija elää maailmassa, joka muodostuu KAIKESTA MUUSTA KUIN hänen "sisäinen kokemuksensa" ja jossa maailmassa hänen "tahtonsa" kuitenkin tapahtuu ja ilmenee ja johon se vaikuttaa (millin mitenkin).
("Vapaa") tahto on siis jotain, mikä tulee saada määritellä täysin "sisäisenä todellisuutena" toisin kuin esim. henkilön pituus, ja samaan aikaan tuohon käsitteeseen tulee kuitenkin suhtautua täysin vakavissaan konkreettisena meitä kaikkia ympäröivän maailman ilmiönä, koskapa se kykenee sitä konkreetisesti muokkaamaan.
Ihmeellinen onj ihmisen kyky peippailla kielellisesti itselleen mielivaltaisia käsitteitä, en paremmin sano.
Koneella ei näkemykseni mukaan voi olla tietoisuutta, mutta kuten tiedämme elollisilla olennoilla ja varsinkin ihmisellä se voi olla. Kuten aiemmin kirjoitin, niin lähtökohtani on, että tietoisuus ei ole fysikaalinen ilmiö. Tästä aiheesta on tietysti filosofiassa paljon kiistelty, mutta yhä enemmän on saanut kannatusta se näkemys, että puhtaasti fysikaaliset teoriat eivät missään tapauksessa kykene tietoisuutta ja sen toimintaa selittämään.
Tältä pohjalta on tietysti selvää, että tietokoneen, joka jollain tavoin kykenee seuraamaan omaa prosessointiaan, tiedon prosessointi on jotain aivan muuta kuin tietoisuuden omaavan olennon tiedon prosessointi. Vaikka kone kuinka taitavasti kykenisi seuraamaan omaa prosessointiaan, niin kyseessä ei ole muuta kuin lisää ja lisää fysikaalisia prosesseja, joihin ei tietoisuutta liity. Ilman tietoisuutta puolestaan ei voi olla elämyksiä, asioden tiedostamista, käsitteiden käsittämistä ja sikäli rationaalista ymmärtämistä ja rationaalisia prosesseja. Vaikka tietokone olisi kuinka kehittynyt tahansa niin siihen pätee se, mitä tämän keskustelun puitteissa on kovin saarnattu, eli että kaikki sen tiedonkäsittelyn prosessit tapahtuvat determinististen prosessien ja kenties joskus satunnaisten tapahtumien puitteissa, joten mitään vapaata valintaa ei voi olla olemassa. Ihminen sen sijaan kykenee rationaaliseen asioiden ymmärtämiseen ja sitä kautta myös vapaisiin valintoihin.
Ei se muuksi muutu, että käytät runsaampia sanoja kuvitelmasi esittelyyn. Kysymykseen et kuitenkaan vastannut: mitä eroa on prosessoimistaan seuraavalla koneella ja koneella, jolla on lisäksi tietoisuus.
Kysytään lisäksi: Kuinka voimakas tietoisuuden tulee olla, että sitä voi kutsua tietoisuudeksi. Riittääkö mustekalan taso, tai alempi? Entä kalan? Entä linnun? Entä koiran? Entä simpanssin? Entä eri tasoisten ihmisten, retardatio mentalialis profunda -tasoisen, moderata tasoisen vai intelligentia subnormalis levis -tasoisen?
Se, mikä pätee ihmiseen eli biologiseen organismiin, jolla on tietoisuus, pätee tietenkin myös oletettuun koneeseen, jolla on tietoisuus. Olen jo selittänyt, mikä ero on prosesoimistaan seuraavalla olennolla (esim. koneella) ja olennolla (esim. koneella tai ihmisellä), jolla on lisäksi tietoisuus. Itse vain olen sitä mieltä, että koneeseen ei mitenkään spontaanisti voi tietoisuutta pulpahtaa, vaikka monet sellaisesta ovat spekuloineet, ja kuten sanottu filosofian puolella on meidän aikanamme vahvistunut se käsitys, että puhtaasti fysikaaliset järjestelmät eivät missään tapauksessa kykene tietoisuutta tuottamaan.
Tietoisuutta on tietenkin monenlaista ja monentasoista, ja ongelmia näihin asioihin tietysti liittyy suuri määrä, mutta se ei selittämääni perusasiaa muuksi muuta.
Kysyin, mitä eroa on koneella, joka seuraa omaa prosessointiaan ja koneella, millä on lisäksi tietoisuus. Sinun ei tulisi vastata, että toisella on myös tietoisuus, sillä juuri sanalle tietoisuus etsimme lisäreaalimerkitystä oman prosessointinsa seuraamiselle.
Minusta niillä taas ei voida havaita mitään eroa. Vai tasoeroja eri olentojen välillä.
Vaikka keksittäisiin täydellisesti ihmistoimintoja ja käyttäytymistä matkiva tekoälykone, ei siinä ole elämää tietoisuuksineen yhtään enempää, kuin kahden lähimmän komponentin välinen virtapiiri. Eli ei mitään.
Ero on tietenkin se, että tietoisella koneella tekipä se mitä tahansa voi olla elämyksiä ja kokemuksia ja se voi ymmärtää ja käsittää asioita, eli sillä on käsitteiden tajua. Puhtaasti fysikaalinen järjestelmä toimii vain fysikaalisten prosessien tasolla eli tasolla, jota fysiikka niminen tiede tutkii ja kuvaa. Tietoisuus ja sen ilmiöt eivät kuulu fysikaaliseen maailmaan.
En ole tietokone-ekspertti, joten en voi tietysti tarkasti kertoa, millaisista eroista tässä tapauksessa olisi kysymys ja riippuu tietysti yksityiskohdista ja mahtaisivatko ekspertitkään paljoa pystyä asiaa valaisemaan. Turha tästä asiasta on saivarrella.
Jos nimittää tutkimusta saivarteluksi, on jo etukäteen laittanut hanskat naulaan. Lisäpohdinnoiksi ehdotan aistinkvaliteetteja. Kuinka esimerkiksi sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus noin 630–740 nanometriä aiheuttaa punaisen elämyksen.
Mitään tutkimusta en ole saivarteluksi nimittänyt vaan pelkästään sun kyvyttömyyttäsi ottaa vastaan selviä faktoja ja sikäli jatkuvaa turhuuksien jauhamistasi sekä toisaalta lähtökohtaista kysymystäsi, joka jo itsessään sisältää vastauksensa aivan kuten kysymys: "Mikä on Sebedeuksen poikain isän nimi?"
Aistikvaliteetit ovat tietenkin eräs asia, jota fysikalistiset tai materialistiset filosofiat eivät kykene pätkääkää selittämään ja siten yksi naula niiden arkkuun.
«Jos uskoo täysin, ettei voi valitan itse yhtään mistään, niin tosiaan, miksi vaivaitua edes yrittämään. Saati että tekisi mitään tulevaisuuden suunnitelmia tai tavoitteita.»
Sinä vaivaudut, koska sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa.
Me olemme muistomme, neuroverkkomme ja ajatuksemme. Kyllähän se olet sinä, joka siinä deterministisen ketjussa toimii. Eli minusta on väärin sanoa, ettet voi ”valita”, vaikka sinun oma ajatusprosessi olisikin täysin deterministinen. Sinä koet tuon valinnan ja valinta on sinun aivojen neuroverkon deterministisestä prosessista lähtöisin. Valinta on siten sinun, niin vahvasti kuin mikään vain voi olla.
”Vapaavalinta on tietoisuuden ilmiö, joten fysikaalista maailmaa kuvaavat mallit eivät sitä kykene hallitsemaan, ja sikäli on turhaa niiden pohjalta väittää, ettei vapaata valintaa voi olla olemassa.”
Aivot ovat monimutkainen neuroverkko, jonka toimintaa alamme ymmärtämään koko ajan paremmin. Tämän hetken ns. ”deep learning” keinoälyn takana oleva tekniikka lähti liikkeelle aivojen rakenteen jäljittelystä. Aivan kuten aivot, se perustuu oppivaan neuroverkkoon.
Tietoisuuden ilmiö on vielä mysteeri, mutta turha sitä on mystifioida liikaa. Pelkkä oppiva neuroverkko ei ole tietoinen, mutta jos tuo neuroverkko kykenee etsimään riippuvuuksia eri asioiden välillä, osaa mallintaa maailmaa ja itseään toimijana etsien oikeaa valintaa vaihtoehtoisten simuloitujen tulevaisuuksien perusteella, niin herää kysymys, etteikö itse tietoisuuskin nousisi emergentisti jossain vaiheessa.
”Koneella ei näkemykseni mukaan voi olla tietoisuutta, mutta kuten tiedämme elollisilla olennoilla ja varsinkin ihmisellä se voi olla.”
Jos ihmisen neuroverkko luo tietoisuuden, niin miksei vastaavan transistoreilla toteutettu neuroverkko synnyttäisi tietoisuutta?
En ymmärrä logiikkaasi. Tietenkin myös ihmisen aivojen tiedonkäsittelyn prosessit tapahtuvat determinististen ja kenties joskus satunnaisten (eli ei-determinististen) tapahtumien puitteissa.
Eikö asioiden ymmärtäminen ole sekin aika deterministinen juttu? Tietenkin siihen voi liittyä joskus vähän sattumaakin…
Neurotutkijat ovat eri mieltä. Ihmisaivojen simulointiin liittyy moraalisia kysymyksiä, koska emme tiedä, etteikö sen seurauksen voimme synnyttää jonkinlaisen hämmentyneen tietoisuuden.
Neurotutkijoissa on myös mystikkoja, jotka eivät noudata empiiristä ja matemaattis-loogista menetelmää, joka on ainoa luonnontieteitten menetelmä. Siksi he puhuvat kuka mitäkin. Luonnontieteissä pidetään tietona vain konsensusta. Se on harvoista asioista.
Mitähän nyt oikeasti yrität sanoa?! Yritätkö sanoa, että Jeesus ei todellisuudessa ollutkaan lammas, eikä itse tosi Jumalaa tieteen mukaan pystykään teurastamaan edes lampaana?
Kiihkoluterilaiset syövät siis lammaspaistia, kun syövät ehtoollisella Kristuksen ruumista.
Eihän tahdonvapaudesta ole olemassaedes yhteisesti sovittua, lukkoon lyötyä määritelmää.
Itselleni kyse on mielettömästä sanaparista. Kuinka jokin KYKY voi olla "vapaa" tai "ei-vapaa"?
Raamatussahan koko sanaparia ei lainkaan eiinny. Miksi tämä käsitekasvannainen sitten sotketaan ylipäätään raamatullisiin aiheisiin?
Jeesuksen ja Paavalin mukaan ihminen on SYNNIN ORJA, jonka ainoastaan TOTUUS voi tehdä VAPAAKSI.
Suhteessaan Jumalaan on ihminen on toisin sanoen kuin räsynukke tai pikemminkin, Paavalin sanoin, "heikko", "syntinen" ja "Jumalan vihollinen" (Room. 5).
Heikko ei jaksa haluta jumalasuhdetta, syntinen ei halua sitä ja Jumalan vihollinen inhoaa jo silkkaa ajatustakin jumalsuhteesta. Tällainen on ihminen, jota Kristus ei ole valaissut.
Siksi on pelastuminen/totuuden tuntoon tuleminen/uskoon tulo on KOKONAAN JUMALAN TEKO, ja koska Jumala on ihmisiä rakastava Jumala, kerran on jokainen polvi notkistuva ja jokainen kilei tunnustava ILOITEN Jumalan kuniaksi, että Jeesus on Herra.
Tahdonvapaus on tietenkin erittäin vaikea käsitteellinen ja filosofinen ongelma, mutta myös erittäin keskeinen filosofinen ja uskonnonfilosofinen perusasia, jota kristilliset teologitkin ovat paljon pohtineet. Esim. Luther ja Erasmus Rotterdamilainen kiistelivät aiheesta aikanaan pitkään ja tuo kiista sai suurta huomiota. Lutherhan todisteli suuresti Paavaliin ja kirkkoisä Augustinukseen vedoten ihmisen kykenemättömyyttä vapaisiin ratkaisuihin hengellisten asioiden suhteen. Erasmus taas toi esim. esiin sen millaisiin mielettömyyksiin joudutaan, jos ihmisen vapaus täydellisesti kielletään hengellisissä asioissa.
Lutherin nimissähän sitten uusi kirkko perustettiin, ja siitä sai koko protestanttinen suuntaus alkunsa, mutta kyllä hänen näkemyksensä ihmisen täydellisestä kyvyttömyydestä vaikuttaa hengellisissä asioissa on jäänyt pienen vähemmistön opiksi kristinuskon sisällä, vaikka sen puolesta edelleen jotkut jaksavat kiivailla. Sitä paitsi luterilainen oppi on tässä suhteessa ristiriitainen, kun se kuitenkin myöntää, että ihminen voi tahtonsa kautta hylätä uskon ja sikäli pelastuksen.
Mitä tulee Jeesus Nasaretilaiseen, niin hän ei todellakaan opettanut ihmisen olevan synnin orja vaan suhtautui realistisen positiivisestin ihmisiin. Hänen opetuksensa olivat monipuolisia, syvällisiä ja tilanteisiin sopivia, mutta mitään systeemejä hän ei rakennellut päinvastoin kuin pessimisti Paavali. Kenties juuri siksi osaltaan kristillinen teologia on omat systeeminsä rakentanut nimenomaan Paavalin perustalle. Häneltä kun sai valmiit teologiset opilliset rakenteet. Ongelmia on kuitenkin tämän ratkaisun pohjalta riittänyt kuten Paavalin epäselvyys ja hänen kirjoitustensa monet ristiriidat ja se, että hänen oppinsa on aivan toinen kuin Jeesus Nasaretilaisen oppi. Kaksituhatta vuotta onkin sitten riidelty ja jopa sodittu Paavalin opin tulkinnan suhteen. Paavalin opin hengen hedelmät eivät sikäli ole mielestäni olleet kovin mairittelevat.
Sitä myös ihmettelen, miten tuo kristillinen oppi ihmisen täydellisestä jumalattomuudesta on oikein saanut tuulta siipiensä alle, kun kuitenkin aina on tiedetty, että maailmamme on ollut suuressa määrin uskontojen vallassa. Kaikenlaista pahaa on tietysti uskontojan puitteissa tehty, mutta toisaalta myös etsitty totuutta ja pohdittu oikeaa moraalia sekä pyritty yhteyteen ihmistä korkeamman todellisuuden kanssa. Kaikki tämä on tietysti tapahtunut ihmisen olemassaolleiden mahdollisuuksien puitteissa, joten tulokset ovat usein voineet olla vaatimattomia, mutta kaiken tuohon liittyneen positiivisen näkemättä jättäminen tai näkeminen pelkästään negatiivisessa valossa on kyllä mielestäni kovin kummallista. Ihminen kuitenkin näkee maailman omien ideologisten silmälasiensa vääristämänä, ja sikäli kaikki tuo on tietysti jollain tavoin ymmärrettävää.
Kyllähän siinä pieni ristiriita näyttäisi olevan, jos Jumala antoi ihmiselle moraalisia velvollisuuksia, mutta ei vapautta.
Totta. Tuo sekaannus johtuu Lutherin sekoilusta:
" Lutherhan todisteli suuresti Paavaliin ja kirkkoisä Augustinukseen vedoten ihmisen kykenemättömyyttä vapaisiin ratkaisuihin hengellisten asioiden suhteen".
Lutherkaan ei osannut selittää, mistä lapsen vanhemmille tulee se vapaa tahto, kun he vievät lapsensa kastettavaksi. Sehän on hengellinen ratkaisu. Mistä tulee vapaa tahto lukea Jumalan sanaa, tai rukoilla?
" Lutherhan todisteli suuresti Paavaliin ja kirkkoisä Augustinukseen vedoten ihmisen kykenemättömyyttä vapaisiin ratkaisuihin hengellisten asioiden suhteen"
Tuohon väärään tulikntaan perustuu luterilainen oppi lasten pakkokastamisesta.
"...pieni ristiriita näyttäisi olevan, jos Jumala antoi ihmiselle moraalisia velvollisuuksia, mutta ei vapautta."
Totta, ei moraalia voi noudattaa ellei pysy tekemään valintoja ja valintojen tekemiseen tarvitaan jossain määrin myös vapautta.
Uskoonsa aivopesty ihminen ei ole koskaan vapaa valitsemaan yhtään mitään.
"Lutherkaan ei osannut selittää, mistä lapsen vanhemmille tulee se vapaa tahto, kun he vievät lapsensa kastettavaksi."
Ehkä kasteelle vieminen kuuluu "yhteiskunnallisen vanhurskauden" piiriin:
"Vapaasta ratkaisuvallasta seurakuntamme opettavat, että inhimillisellä tahdolla on tietty vapaus pitää yllä yhteiskunnallista vanhurskautta ja tehdä valintoja järjelle alistetuissa asioissa. Ilman Pyhän Hengen apua se ei kuitenkaan kykene saamaan aikaan Jumalan vanhurskautta eli hengellistä (1 Kor. 2:14) vanhurskautta, sillä sielullinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on."
https://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Vapaaratkaisuvalta
Nyt kyllä puhut omiasi:
"inhimillisellä tahdolla on tietty vapaus pitää yllä yhteiskunnallista vanhurskautta ja tehdä valintoja järjelle alistetuissa asioissa. "
Ei Jeesuksen seuraamisella ole mitään tekemistä "yhteiskunnallisen vanhurskauden" kanssa. Vai onko sinun mielestäsi kastekin vain yhteiskunnallinen asia?
Raamattu ei tunne tuollaista "yhteiskunnallista vanhurskautta."
Ainoa vanhurskaus, jonka Raamattu tuntee, on Jumalan vanhurskaus ja Jeesuksen antama lahjavanhurskaus, joka ei perustu ihmisen tekoihin.
mistä ylipäätään tulee yhteiskunnallinen vanhurkskaus?
Se on näiden maallistuneiden nimikristittyjen keksimä termi, kun heidän pitää keksiä selityksiä sille, että eivät usko Jumalan sanaan sellaisenaan.
Kun eivät hyväksy "ratkaisun tekoa", niin pitää kierrellä ja kaarrella ja keksiä uusia sanontoja omalle kannanotolleen.
ei raamattu puhu mistään ratkaisun teoista.
Raamattu puhuu VALINNASTA, joka on sama asia!
"Valitkaa tänä päivänä ketä tahdotte palvella."
Saattaa olla, että monilla, ehkä itse Lutherillakin, tämä kyvyttömyys hyväksyä "ratkaisun tekoa" perustuu omaan kokemukseen. Saattaa näyttää siltä, että luterilainen (miksei myös kalvinistinen, vaikka kalvinismi muuten on helvetillinen oppi) soteriologia on ainoa kestävä ratkaisu.
Jos luterilainen vanhurskauttamisopi vielä onnistuneesti yhdistetään universalismiin, niin kristillinen toivo alkaa vihdoin näyttää aidolta toivolta. Voi olla, että tähänkin liittyy omat ongelmansa. Ehkä universalismi relativisoi kaikki tärkeät asiat samalla tavalla kuin ateismi, koska molemmissa lopputulos on kaikille sama joka tapauksessa.
Mutta on niissä se ero, että ateismi merkitsee aina vääryyden ja pahuuden voittoa, kun taas universalismissa vääryyttä kärsineet saavat lopulta oikeutta ja paha saa palkkansa, vaikkei tämä palkka olisikaan ikuinen, ja tietenkään ikuinen rangaistus ajallisesta rikoksesta ei olisikaan oikein, niin että ikuinen rangaistus ei koskaan voi merkitä oikeuden voittoa. Universalismissa lopulta hyvä voittaa, oikeus voittaa, Jumala voittaa.
Toinen vaihtoehto olisi erottaa pelastus kokonaan moraalisista kysymyksistä. Ikuinen käristyminen helvetissä ei olisi lainkaan eikä vähimmässäkään määrin rangaistus, vaan todellisuus vain olisi sellaiseksi tehty, että tietynlainen toiminta johtaa väistämättä helvettiin jokseenkin samalla tavalla kuin kerrostalon katolta pää edelle asfalttiin syöksyminen johtaa väistämättä kuolemaan. Mutta ei tämäkään hyvältä kuulosta, koska todellisuus on yhtä kuin Jumala ja luomakunta, joka on Jumalan tekemä.
Mikä on kristityn toivo, joka saattaa universaalisti vielä näyttää toivolta, kun tosi Jumala on kirottu ristiin Jeesuksen nimeen (Gal.3:13), että pelastutte palvelemaan lihalla synnin lakia ja tekemään vaikka sitä pahaa mitä vihaatte (Room.7), ja menette Jumalanne luo helvetintuleen (1.Kor.3:13), kun arkeologisinkin todistein on nyt todistettu, että tuo palvomanne tulen jumala Jeesuksen uhrilla onkin Saatana?
Lisäystä.
Oletteko te kaikki uskovaiset lukukyvyttömiä?!
Minä vakuutan, että muut ihmiset pystyvät kyllä nuo kohdat Raamatusta lukemaan, vaikka te olisitte umpisokeita.
Teidän valheenne johtivat jo sylttytehtaalle.
Olipa siinä selitystä kerrakseen. Ihan pää menee pyörälle kun yrittää miettiä, mitä sinä yritit sanoa.
Eihän ratkaisun teko voi perustua omaan kokemukseen ELLEI TEE RATKAISUJA!
Vaikka Luther ei hyväksynyt "ratkaisuoppia, "niin ei kai se sitä tarkoita, että luterilaisten pitää apinoida Lutheria? Kai luterilaiset saavat käyttää omaa järkeään ja tehdä omia ratkaisuja.
Joskus vaan tuntuu siltä, että Luther on jonkinlainen epäjumala, jonka sanoja ja oppia noudatetaan pilkun tarkkuudella, vaikka ne olisivat täysin Raamatun vastaisia.
Osaatko kertoa mistä tuon valinnan vaihtoehdot mieleesi tulevat, siis onko kyse vapaan järkeilysi tuotos
”Mutta on niissä se ero, että ateismi merkitsee aina vääryyden ja pahuuden voittoa…”
Ja miksi merkitsisi? Kyllähän meilläkin vuosittain moni rikollinen tulee tuomituksi ihan sekulaarisissa tuomioistuimissa.
Sen sijaan, toistaiseksi meillä ei ole näyttöä, että jumalat tai muut taika-olennot, olisivat tuominneet ainuttakaan ihmistä rangaistukseen. Ajatus, että jokin taika-olento herättäisi kuolleet rikolliset henkiin, jotta heille voidaan kostaa tekemiset jälkikäteen, on paitsi paha niin myös täysin hyödytön.
Jos kehittäisimme teknologian, jolla kuolleet voidaan herättää henkiin, niin kuka älykääpiö alkaisi herättelemään rikollisia henkiin rankaisun vuoksi? Jotenkin luulisi, ettei Luterilaisten Jumalakaan ole ihan noin tyhmä.
Kokee, ettei pysty tekemään mitään ratkaisua. Kokee, etteivät tällaiset asiat ole omassa vallassa. Näyttää myös siltä, että jos joku pystyy tekemään ratkaisun, niin se johtuu siitä, että Jumala valitsi hänet tekemällä hänet sellaiseksi, joka pystyy tekemään ratkaisun. Niinpä myös "ratkaisukristillisyys" näyttää luterilaisen soteriologian mukaiselta.
Luterilaisuus ei perustu Lutheriin, vaan luterilaisiin tunnustuskirjoihin, joista edellä lainasin Augsburgin tunnustusta. Tunnustuskirjoista kolme on Lutherin kirjoittamia (Vähä katekismus, Iso katekismus ja Schmalkaldenin opinkohdat). Luther ei ole kenenkään epäjumala. Moinen väite on pelkkää perusteetonta panettelua.
Hyvin kuitenkin sanoit, että saa käyttää omaa järkeä ja tehdä omia ratkaisuja. Nimenomaan niin on. Jumalan ja ihmisen tai Raamatun ja ihmisen välissä on aina ihmisen oma järki tai ymmärrys. Epäilemättä Lutherkin käytti omaa järkeään. Joidenkuiden järki saattaa harata ratkaisuoppia vastaan. Raamattua luetaan aina järjen varassa, muuta keinoa ei ole. Järki on kuitenkin ajan ja paikan ja kulttuurin ehdollistama, niin että jotkin raamatuntulkinnat ovat meille mahdottomia. Esimerkiksi minua ei mitenkään voisi saada uskomaan geosentrismiin. Järkeni ei hyväksy sitä. Keskiajalla ptolemaiolainen maailmankuva oli kuitenkin järkevin kanta, ja heliosentrismi näytti järjettömältä.
Moni pääsee kuin koira veräjästä. Esimerkiksi Tšingis-kaania ei koskaan tuomittu sekulaarissa tuomioistuimessa.
Mutta tekijöitä olennaisempia ovat uhrit. Esimerkiksi se 12-vuotias gazalaistyttö, jonka koko perhe oli kuollut pommi-iskussa ja joka itse oli loukkaantunut ja joutunut sairaalaan ja joka kertoi haluavansa tulla isona lääkäriksi ja joka seuraavana yönä kuoli sairaalaan osuneessa pommi-iskussa, tämä tyttö ei voi koskaan saada oikeutta, koska hän on kuollut, eivätkä hänen murhaajansa todennäköisesti koskaan joudu vastuuseen, koska he ovat mitä ovat ja maailma on sellainen kuin on. Tätä on ateismi. Ateismi on moraalisesti kestämätöntä hevonpaskaa. Ateismi olisi ihmiskunnan hirvittävin onnettomuus. Jos ateismi olisi totta, elämä ei olisi elämisen arvoista.
Kyllä sekä ateismia että kristinuskoa tai muita uskontoja on käytetty pahan tekoon, ihmisten tappamiseen tai kiduttamiseen. Ei vika ole uskonnoissa tai ateismissa, vaan ihmisessä, joka on valinnut väärin.
Onhan katolinen kirkko pahin ihmisten tappaja maailmanhistoriassa.
Tuollainen käytös johtuu siitä, että IHMISELLÄ ON VAPAA TAHTO, tehdä joko hyvää tai pahaa. Lutherin opetus johtaa juuri tuollaiseen vastuuttomaan toimintaan, kun sotkee terveen järjen käytön mystisiin uskonnolliin selityksiin. Ihminen ei muka itse voisi tehdä hyviä valintoja. Eihän ihminen siten olisi vastuussakaan, jos valinnat ovat vääriä.
Kun taustalla häärii sielunvihollinen, jonka tarkoitus on tappaa ja tuhota, sekä ihmisten vallanhimo ja rahan ahneus, ei ole ihme, että näemme Gazan tai keskitysleirien kaltaisia tilanteita.
Itsekäs ihminen pyrkii aina hyötymään lähimmäisistään ja tuo ei ole uskonnon tai uskonnottomuuden vika.
”…kun sotkee terveen järjen käytön mystisiin uskonnolliin selityksiin. Ihminen ei muka itse voisi tehdä hyviä valintoja.”
Tai sanotaan että kun asioita liikaa filosofisesti tarkastellaan, niin ne eivät juuri aukene arjen kielelle.
Ihmisen valintoihin vaikuttaa moni asia, jotka ohjaavat sitä, joten siinä mielessä ei voi täysin pitää tahtoa vapaana.
Arkikielellä toki voimme katsoa, että teemme valintoja vapaasti aina sen tiedon ja kulttuurin pohjalta, missä itse kukin elämme. Esimerkiksi juuri se, mikä on hyvä tai huonovalinta, riippuu aina sen hetkisestä tilanteesta.
”Itsekäs ihminen pyrkii aina hyötymään lähimmäisistään ja tuo ei ole uskonnon tai uskonnottomuuden vika.”
Itsekkyys, ahneus, piittaamattomuus jne., ovat juuri niitä pääsyntejä, mihin ihminen lankeaa milloin milläkin perusteella.
Ei ollut kyse moraalisista valinnoista, vaan hengellisistä valinnoista.
Tuo on sinällään hyvä täsmennys.