Miksi purjeveneissä ei ole alas laskettavaa keulaperäsintä?

Anonyymi-ap

Auttaisi rantautumisissa eikä lisäisi etenkään suurten veneiden kustannuksia juuri ollenkaan.

Sähköhärvelit hidastavat, laskettava peräsin ei.

26

619

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tarkoitat siis keulasinta, ei peräsintä?

    • Anonyymi

      Oletko kokeillut rantautumista peruuttamalla? Silloin peräsin on ikäänkuin keulassa.

    • Anonyymi

      Tämmöinenkin aivopieru päässyt syntymään ihan päiväsaikaan. Yleensä tämän tason avaukset syntyvät pimeinä aamuyön tunteina.

    • Anonyymi

      Kuka tämä hourupää on, joka keksii näitä kysymyksiä? Tietääkö joku?

    • Anonyymi

      Mitä ihmettä se evä siellä keulassa auttaisi?

      • Anonyymi

        "Mitä ihmettä se evä siellä keulassa auttaisi"

        Homma toimisi pienessä veneessä aivan samojen fysiikan lakien mukaan kuin isoissa laivoissakin toimii.

        Onko sinulle tuttu termi "Azipod" ?

        Se on keulapotkuri, joka isoissa laivoissa toimii sähkömoottorin pyörittämänä.
        Sähkömoottorilla kun on erinomainen säädettävyys polttomoottoriin verrattuna.

        Ainoa syy, miksei pienemmissä aluksissa noita ole, on ilmeisesti kustannukset,
        Azipod -systeemi kun jo itsessään maksaa rahaa, ja lisää maksaa sellainen sähköjärjestelmä, joka kykenee toimittavan riittävän määrän sähkötehoa tuolle Azipod -systeemille.

        Mutta jos rahasta ei ole pulaa, niin toki vastaavan voisi asentaa pienempäänkin veneeseen kuin isot laivat, joissa noita Azipodeja nykyisinkin on käytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mitä ihmettä se evä siellä keulassa auttaisi"

        Homma toimisi pienessä veneessä aivan samojen fysiikan lakien mukaan kuin isoissa laivoissakin toimii.

        Onko sinulle tuttu termi "Azipod" ?

        Se on keulapotkuri, joka isoissa laivoissa toimii sähkömoottorin pyörittämänä.
        Sähkömoottorilla kun on erinomainen säädettävyys polttomoottoriin verrattuna.

        Ainoa syy, miksei pienemmissä aluksissa noita ole, on ilmeisesti kustannukset,
        Azipod -systeemi kun jo itsessään maksaa rahaa, ja lisää maksaa sellainen sähköjärjestelmä, joka kykenee toimittavan riittävän määrän sähkötehoa tuolle Azipod -systeemille.

        Mutta jos rahasta ei ole pulaa, niin toki vastaavan voisi asentaa pienempäänkin veneeseen kuin isot laivat, joissa noita Azipodeja nykyisinkin on käytössä.

        Azipod ei ole keulapotkuri


    • Anonyymi

      Ei evä vaan peräsin. Seitsemää solmua laituriin tarkasti kummallakin peräsimellä ohjaten ja vähän ennen kosketusta pakki päälle. Ei tarvitsisi kovallakaan tuulella arpoa, kun vene kahden peräsimen ansiosta kulkisi kuin kiskoilla ja tarvittaessa perää ja keulaa voisi ohjata eri linjaan.

      • Anonyymi

        Ne sivuttain työntävät potkurit ovat siitä parempia, että ei tarvitse kaahata 7 solmua laituriin, vaan sivuttaisvoimaa saadaan vaikka paikallaan seisten. Lisäksi ponttoonilaiturin sijaan rantaan tullessa se "keulasin" on suuressa vaarassa vaurioitua pohjakosketuksesta.


    • Anonyymi

      Muistaakseni tästä oli aikoibaan pitkä keskustelu aiemminkin ja joka tapauksessa ihmiskunta on varmasti miettinyt ja kokeillut moista keksintöä, huonoin tuloksin.

      Aina voi kokeilla ole hyvä...

      • Anonyymi

        Logiikkahan on sama kuin auton nelipyöräohjauksessa, tosin haitat ylittänevät hyödyt veneilyssä. Keulapotkuri on osoittautunut käyttökelpoisemmaksi tavaksi ratkaista rantautumisen haasteet.

        Sukellusveneissä syvyyden säätöön evät löytyvät edestä ja takaa, mutta käännöksiin vain takaa, olettaisin että muutama simulaatio tehty tämänkin tutkimiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Logiikkahan on sama kuin auton nelipyöräohjauksessa, tosin haitat ylittänevät hyödyt veneilyssä. Keulapotkuri on osoittautunut käyttökelpoisemmaksi tavaksi ratkaista rantautumisen haasteet.

        Sukellusveneissä syvyyden säätöön evät löytyvät edestä ja takaa, mutta käännöksiin vain takaa, olettaisin että muutama simulaatio tehty tämänkin tutkimiseen.

        Ei kai nykyisissä sukellusveneissä ole eviä keulassa. Tornissa ne saattavat olla, ja potkurin ympärillä se takimmainen on käytännössä aina.
        Nykyisten sukellusveneiden keulan muoto on tehty vain ajoon sukelluksissa, painottaen hyvää ja isoa sonaria, eikä pallokeulaan mahdu mitään eviä, jotka eivät kolhiintuisi satamassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Logiikkahan on sama kuin auton nelipyöräohjauksessa, tosin haitat ylittänevät hyödyt veneilyssä. Keulapotkuri on osoittautunut käyttökelpoisemmaksi tavaksi ratkaista rantautumisen haasteet.

        Sukellusveneissä syvyyden säätöön evät löytyvät edestä ja takaa, mutta käännöksiin vain takaa, olettaisin että muutama simulaatio tehty tämänkin tutkimiseen.

        Auton nelipyöräohjauksessa on ideana se, että auton kääntöpiste saadaan takapyören välistä auton keskelle. Purjeveneessä kääntöpiste on kuitenkin kölin vuoksi jo valmiiksi keskellä En nyt ihan ymmärrä mitä tällä etuperäsimellä ajetaan takaa.


    • Anonyymi

      Suuret veneet ovat myös kalliita, joten niihin on varaa laittaa sisään vedettävät keulapotkurit, sellaiset eivät lisää vastusta ylhäällä ollessaan lainkaan, joten ne eivät hidasta.

    • Anonyymi

      Aargh, uusi vuosi ja vanhat vitsit, mutta ei niin mahdotonta ettei jotain ideaakin, vaikka palstatsunami taitaa jäädä tavoitteesta, aloittaja?

      Ken on peruuttanut veneellä, jossa on pinnaohjaus ,tietää että peräsin haukkaa kyllä hanakasti vähänkin reippaammalla vauhdilla. Se tietää pinnamiehelle töitä so estää peräsintä menemään poikittain ja ryhtymästä jarruksi. "Keulaimen" tukiakselin pitäisi olla sen etureunassa ajatellen virtaussuuntaa kuten peräsimessäkin.

      • Anonyymi

        "Keulaimen tukiakselin pitäisi olla sen etureunassa ajatellen virtaussuuntaa kuten peräsimessäkin."

        No voisihan tuon toteuttaa...

        Laitetaan ensin pari jämäkkää terästankoa siten, että muodostavat kolmion 2 sivua, aluksen muut keularakenteet muodostavat kolmion 3:nnen sivun.

        Noiden 2 terästangon risteyskohtaan vain laakeri ja siihen keulasimen pystyakseli, eli akseli on silloin nimenomaan keulasimen etureunassa.

        Kai tuosta nostettavankin saisi, toki rakenne monimutkaistuu lisää.
        Mutta jos on nostettava, niin sen saa pois lisäämästä virtausvastusta matkaa tehtäessä, eli lasketaan veteen vain tarvittaessa.


      • Anonyymi

        Peräsimen muodolla se saadaan toimimaan molempiin suuntiin.

        Ajatus kahdesta "peräsimestä" on ihan mielenkiintoinen. Miksei kuitenkin laitettaisi vain yhtä eteen?

        Etusimen ongelmana on aallot, jotka nostavat aina etupäätä helpommin kuin perää. Etusimen pitäisi siis olla syvällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Keulaimen tukiakselin pitäisi olla sen etureunassa ajatellen virtaussuuntaa kuten peräsimessäkin."

        No voisihan tuon toteuttaa...

        Laitetaan ensin pari jämäkkää terästankoa siten, että muodostavat kolmion 2 sivua, aluksen muut keularakenteet muodostavat kolmion 3:nnen sivun.

        Noiden 2 terästangon risteyskohtaan vain laakeri ja siihen keulasimen pystyakseli, eli akseli on silloin nimenomaan keulasimen etureunassa.

        Kai tuosta nostettavankin saisi, toki rakenne monimutkaistuu lisää.
        Mutta jos on nostettava, niin sen saa pois lisäämästä virtausvastusta matkaa tehtäessä, eli lasketaan veteen vain tarvittaessa.

        Nostettavahan sen tietysti pitäisi olla, jotta veneellä pääsee rantaan.


      • Anonyymi

        Tietysti, miksi joku sen "keulaimen" väärin pain asentaisi?


    • Anonyymi

      Veneen peräsin ei pelkästään ohjaa, vaan se myös vakauttaa kulkua. Kun veneen peräsin on suorassa ja vene pyrkii kääntymään vaikkapa tuulen tai aallon vaikutuksesta, synnyttää se peräsin sivuttaisvoimaa, joka pyrkii vääntämään veneen takaisin virtauksen suuntaiseksi. Keulassa ilmiö on päinvastainen, eli se suorana oleva evä tuottaa sivuvoimaa juuri siihen suuntaan, joka kääntää veneen poikittain. Veneestä tulee siis labiili ja suoraan ajamisesta hyvin vaikeaa.

    • Anonyymi

      Purjeveneissähän on peräsin aina perässä. Nimihän sen jo sanoo peräsin.
      Perämies on veneen perässä koska sieltä näkee purjeet kun katsotaan menosuuntaan. Jos peräsin olisi keulassa niin miten perämies voisi ohjata sitä, tarvittaisiin vielä lisäksi keulamies. Kuullostaa vähän samalta kuin jos ovenkahva sijoitettaisiinkin savupiippuu, ei niin voi tehdä, tarvittaisiin nuohooja avaamaan ovia.

      Kykkä nämä kaikki jutut on purjealuksissa mietitty oikealle mallilleen jo satoja vuosia sitten, siinä on syynsä miksi asiat on niinkuin ne on.

    • Anonyymi

      Itse asiassa taannoisissa Taisto-moottoritorpedoveneissä oli pohjaevä keulassa ja sillä edesautettiin ohjailtavuutta. Ruorissa oli kaksi kehää ja sisemmällä käytettiin tätä innovaatiota. Mutta purjeveneissä tuskin on ollut eikä tule olemaan.

    • Anonyymi

      Eiköhän aloittaja hahmotellut jonkinlaista apuevää keulaan laituriin tuloa helpottamaan.

    • Anonyymi

      Evä keulassa estäisi rantaan asti pääsemisen ja hajoaisi osuessaan pohjaan, ja lyhyestä evästä sitten taas ei olisi hyötyä ohjailun kannalta.

    • Anonyymi

      Mulla on purkkarissa kippaava keulapotkuri. Talvisäilytysnaapurilla on HR:ssä myös perässä vetolaitteen lisäksi kipattava, pohjan läpi tuleva ohjailupotkuri.

      Omat murheensa on näissäkin (palje), mutta toimii "keulasimena". Omassa venessä vetolaite on normaalia edempänä, joten keulapotkuri todella on tarpeellinen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riitta-Liisa ja Toni Roponen: Ero! Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa.

      Riitta-Liisa ja Toni Roponen eroavat. Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa. – Talvi on ollut elämäni synk
      Maailman menoa
      92
      3904
    2. Sinä vain tulit elämääni

      Ja joku tarkoitus sillä on ollut. Näyttämään mitä olen ja kuinka arvokas voisin olla. Se muutti ja käänsi elämäni suunna
      Ikävä
      92
      2009
    3. Tiesitkö mies

      Kuinka paljon mulla oli tunteita sua kohtaan? Jos et tiennyt,olisiko tietäminen vaikuttanut tapahtumiin? Ihmettelen kyll
      Ikävä
      87
      1813
    4. Nuorempi mies

      Olen tänään ajatellut sua paljon, miten toimittaisiin makuuhuoneessa jne! 😏🔥
      Ikävä
      144
      1692
    5. Miksi teillä meni...

      ...välit poikki kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      167
      1541
    6. Mies, mitä minun pitäisi tehdä

      Niin, mitä naisen siis pitäisi tehdä, että lähestyisit ja tekisit aloitteen? Mikä on riittävä kiinnostuksen osoitus juur
      Ikävä
      106
      1539
    7. Millaisia ajatuksia on kaivatusta ja tilanteestanne tänään?

      Kerro omista mietteistäsi tai lähetä terveisiä. Ehkä hän lukee ja lähettää sinulle takaisin omia mietteitään.
      Ikävä
      65
      1488
    8. Toivottavasti et mussukka elättele toiveita meikäläisen suhteen

      Tiedän mitä olet touhunnut joten aivan turha haaveilla mistään enää 👍
      Ikävä
      167
      1452
    9. Jos siis saamme

      Sen keskusteluyhteyden niin olisitko jo sinäkin rehellinen ❤️🙏 ne jää meidän välisiksi kaikki. Tarvitsemme toisiamme, j
      Ikävä
      100
      1354
    10. Onko sinulla

      Joku nyt huonosti? :(
      Ikävä
      86
      1307
    Aihe