Mistä tiedän, olenko täyttynyt Pyhällä Hengellä?

Artturi Kukkula vaelsi aikoinaa seurakunnasta toiseen ja pani kätensä uskovien päälle ja monet saivat näin Pyhän Hengen. He puhuivat järkiään myös kielillä siinä tilanteessa ja sen jälkeen kokouksissa.

Muistan Artturin puheesta sen, että hän opetti väärin Hengellä täyttymisen vaikutusta ja merkitystä. Hän piti sitä pelastumisen ehtona: jos ei ollut täyttynyt Hengellä, niin ei ollut vielä pelastunut. Tämä sai aikaan ahdistusta niissä seurakunnan jäsenissä, jotka eivät olleet vielä täyttyneet Pyhällä Hengellä.

Artturin erehdys johtui siitä, että hän piti Hengellä täyttymisen kokemusta uudestisyntymisenä. Hän ei tajunnut sitä, että uskova voi täyttyä monta kertaa elämässään, mutta syntyy uudesti vain kerran uskottuaan evankeliumin. Tätä uudestisyntymistä kutsutaan "kasteeksi" (tulla kastetuksi Pyhässä hengessä Kristuksen ruumiiseen, sen jäseneksi), mutta Hengellä täyttyminen ei ole se kaste, vaikka helluntailaiset sotkevat nämä kaksi asiaa toisiinsa.

Raamatun totuuden mukaan Jumala, Jeesus ilmestyy ja Pyhä Henki annetaan vain Jumalan lakien noudattajille, eli uskolle kuuliaisille. Ei hihhuleille, jotka ovat ottaneet sisälleen villitsevän hurmoshengen.

Epäpyhän villitsevän ja kaatavan hurmoshengen saa pyytämättäkin, menemällä hurmoslahkoihin sisälle vaikka uteliaisuuttaan.


Minä rukoilin Herraa, Jumalaani, tunnustin ja sanoin: "Oi Herra, sinä suuri ja peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja säilytät laupeuden niille, jotka sinua rakastavat ja noudattavat sinun käskyjäsi.

Ap. t. 5:32

Me olemme kaiken tämän todistajat -- samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille jotka häntä tottelevat."

Helluntailaisuudessa vanhurskauden käsite noudattaa suurimmalta osin luterilaista protestanttista näkemystä. Helluntailaisuus kuitenkin korostaa yliaistillisten kokemusten merkitystä sen varmistukseksi, että on saanut vanhurskauden Jumalalta. Opin mukaan kielillä puhumisen lahja antaa pelastusvarmuuden, koska helluntailaisuudessa sitä pidetään sinettinä vanhurskaudesta.[46]

"Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen." (2. Kor. 1:21,22)

Muut kristilliset suuntaukset ovat esittäneet kritiikkiä kielillä puhumisen tuomasta pelastusvarmuudesta sillä argumentilla, että Jeesuksen sanojen mukaan ei kaikki hänen nimessään ihmeitä tehneet pelastu, jos he ovat eläneet laittomuudessa. Jeesus myös kertoi väärien profeettojen kykenevän tekemään yliluonnollisia ihmeitä.[47] Jeesuksen sanojen mukaan vanhurskaus tulee Jumalan tahdon tekemisestä.[48]

"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'." (Matt. 7:21-23)

"Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut." (Joh. 12:50)

Lähde: Wikipedia

Lahkolle riittää täyttymyksen osoittamiseen pelkkä kymmenysten saaminen säännöllisesti.

Helluntailiikkeen perustajat Parhami ja Olseni oli täytetty sodomian hengellä.
Ne tyypit oli liitossa Sodoman kuninkaan kanssa. Vietiin vankilaan sodomiasta.

Jos on täyttynyt Pyhällä hengellä, niin olo on silloin kuin jouluaterian jälkeen.

Pyhä Henki kun on armon Henki, ei se ole mitenkään suhteessa ihmisten touhuihin. Ei siihen laittaako joku kädet päälle tai mitä tekee. Ei Jumalan armoa voi määräillä. Tai jos voisi, ei se olisi armoa. Eikä se tule vaikka olisi miten lainkuuliainen. Täydellistä armon häpäisyä edes väittää sellaista. Tai että sen edes saa kasteessa välttämättä teki sen millä tavalla tahansa.

Eikä Pyhä Henki esiinny vain jossain tilaisuuksissa että siellä on Pyhää Henkeä. Ei Jumala lähde mukaan ihmisten tapahtumiin ainakaan pyytämällä ja käskemällä. Kyllä Pyhä Henki on tarkoitettu aivan arkiseen elämään toimintamalliksi. Miten ihminen siinä hoitaa työnsä, miten kohtaa lähimmäisenä, mitä tekee ja mitä sanoo. Se kaikki, nimenomaan juuri se kaikki on Pyhän Hengen työtä silloin jos ihmisessä on Pyhä Henki. Jos ihminen tekee Pyhän Hengessä lumitöitä, ei itse suoritus ole sen kummoisempi, hän joko työntää sitä kololla tai lapioi hiki hatussa, mutta hänen sydämessään on rauha, ilo ja kiitos Herrralle, eikä maallinen levottomuus, toivottomuus sekä sadattelu että kylläpä tätä lunta on taasen tullut.

Ja on ilo kohdata ihminen Hengessä. Ei se ole kuin ADHD-kohtaaminen jossa höyrytään järkensä nyrjäyttäneenä, vaan jossa ihmiset vaistoavat tosistaan että nyt ei liikuta sillä normaalilla ihmiselämän alueella, vaan suuremmissa vesissä.

Eikä Pyhää Henkeä tee olemattomaksi se jos sitä ei jollain ole eikä joku sitä ei ole kokenut tai joku on toiminut sen vallassa omituisesti. Ei Jumalaa voi niin mitätöidä.

vai onko se libido, kiima tai muu joka johdattaa - ja saarnaajat sitten mulkulla siunaa... ekumeniaa..

Haureuden henki siinä on asialla.

Keväällä 1925 Olsen-Smidt pidätettiin Helsingissä ”homoseksuaalisen hurjastelun” takia,[20] ja hänet tuomittiin huhtikuussa 1925 kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen haureudesta,[21] sillä hänellä oli ollut seksuaalisuhteita kahteen nuorukaiseen, jotka toimivat seurakunnassa.[17] Vankeustuomion jälkeen hänet karkotettiin Norjaan.[22] Tuomio merkitsi helluntailiikkeelle huomattavaa kriisiä.[17]

Jumala on aina helpompi yrittää mitätöidä kuin todistaa.

Jos joku ei tiedä onko täyttynyt Pyhällä Hengellä, hän ei todennäköisesti ole
täyttynyt Pyhällä Hengellä. Silloin kannattaa rukoilla niin kauan ja vakavissaan,
että tulee hetki jolloin hän TIETÄÄ täyttyneensä Hengellä. Hengellä täyttyminen
on sellainen tapahtuma, jonka huomaa ja tietää.

Kun puhutaan Pýhällä Hengellä täyttymisestä. voidaan puhua joko henkikasteesta tai Hengellä täyttymisestä. Nämä ovat mielestäni kaksi eri asiaa.

Henkikasteessa Jeesus kastaa uskovan läsnäoloonsa Pyhässä Hengessä.
Silloin Jumala pääsee johdattamaan uskovaa hänelle suunnittelemallaan tiellä.

Pyhän Hengen täyteydessä Jeesus ja Isä tulevat uskovaan Pyhässä Hengessä
ja täyttävät uskovan sisäisen olemuksen läsnäolollaan, Pyhällä Hengellä. Silloin Jumala hallitsee uskovaa sisältä päin.

Voin siis olla kastettu Pyhässä Hengessä Jumalan läsnäoloon mutta en välttämättä ole täyttynyt Pyhällä Hengellä. Mutta jos olen täyttynyt Pyhällä Hengellä, olen myös kastettu Pyhässä Hengessä.

https://www.jumala-kanssamme.se/439641483/439646092

Mvh J - K

Niin pelottavaa kuin se onkin, niin Pyhä Henki on ihmisen arkitodellisuutta.

Ja nimenomaan sitä.

Se ei säikähdä jos pitää tehdä töitä tai askareita.

Siksi juuri sitä pitääkin yrittää mitätöidä kaikin keinoin.

Ei Pyhä Henki ole mitään leikkimistä typerillä asioilla.

Hengessä me kohtaamme jokaisen ihmisen. Halusi ihminen sitä tai ei, uskoisi siihen tai ei, niin jokaiseen ihmiseen on puhallettu Jumalan Henki. Meissä jokaisessa se on ja sen voi aistia jokaisesta ihmisestä. Toisissa se vain on enemmän turmeltunut kuin mitä toisissa. Siten jokainen kohtaaminen toisen ihmisen kanssa tapahtui se missä tahansa, kotona, kadulla, töissä metrossa tai miss tahansa jossa ihmiset jollakin tavalla ovat keskenään vaikutuksissa toistensa kanssa, heistä voi aistia sen hengen. Kieltämättä siten jotkut ihmiset vaikuttavat vastenmielisiltä, heistä huokuu henki, joka on turmeltunut, siihen on sekoittunut erilaisia asioita ja se on kovin kovin kaukana Jumalan Hengestä. Kuitenkin alkuperältään henki on Jumalasta.

Mitä lähemmäs Jumalan Henkeä mennään, sitä riemullisempia kohtaamiset ovat, sitä enemmän on ihmisyyden lämpöä ja rakkautta elämää ja muita kohtaan. Edellyttäen tietenkin että itsellä Jumalan Henki ei ole kovin turmeltunut. Silloin tietenkin mieltyy enemmän turmeltuneisiin henkiin tai jos on harhaoppinen henki, niin mieltyy toiseen harhaoppiseen henkeen.

Eikä se ole mitään demonisuutta, vaan ihmiset on vain luotu henkiolennoiksi ja sen voi aistia ja sen aistii halusi sitä tai ei. Sitä usko on ulkoiselta olemukseltaan ilman että vielä lätkitään yhtään jaetta Raamatusta. Joskin se että näin on, liittyy Raamatun sanaan siihen, että Jumala puhalsi ihmiseen elävän hengen. Se näkyy meissä kaikissa ja kannamme sitä mukanamme. Mitä lähempänä sitten olemme Jumalan Pyhää Henkeä, niin muu Raamatun sana näkyy meissä.

Niin pelottava asia usko on. Todistamme uskostamme tai uskottomuudestamme ihmisten keskuudessa, halusimme sitä tai emme. Ja Pyhä Henki vetää meitä ihmisten keskuuteen, tekee elämästä todella mielenkiintoista jokaisessa tilanteessa. Jopa harhaoppisten kohtaaminen on niin mielenkiintoista. Heidät voi aistia jo ennen kuin sanovat sanan sanaa.

Eikä ihmisten kohtaaminen seurakunnassa eroa millään tavalla muualla ihmisten kohtaamisesta. He ovat samalla tavalla luotuja, että heihin on puhallettu se Jumalan henki ja kukin edustaa sitä eri tavalla ja eri turmelluksen asteissa. Ei se että joku selittää kovin Raamatusta vielä kerro mitään hänen hengestään, vaan se aistitaan hänestä ilman sanoja silloin jos hän vain toistelee niitä. Silloin kun taasen ihminen kertoillee omia asioitaan, silloin vähän sanat merkisivät, mutta lopulta ihmisen hengen tilan kertoo hänen olemuksena ja se mitä se viestii. Jumalan todellinen henki on niin voimallinen että se heijastuu ihmisestä selkeästi sekä myös mitä turmeltuneempi ihminen on, sitä selvemmin se tuntee ihmisestä. Ns. kylmä eikä palava on ei taasen ulkoisesti niin helposti tuo esille henkeään ja ostin sitä voi peittää joko kovaan höyryämiseen ja kylmyyteen, mutta silloinkaan sitä ei voi täysin peittää.

Oikeasti usko on vain sitä mikä on todellisuutta ihmiselle. Ja ensimmäinen asia Raamatusta on se, että meihin on puhallettu elävä henki ja jos sen uskaltaa uskoa, niin sitten voi lähteä katsomaa mitä muita asioita siellä on hengessä totta ihmiselle.

Aloittajalle tiedoksi se, että:

Jokaikinen uudestisyntynyt, eli Hengestä syntynyt on JO täyttynyt Hengellä !

Sillä kun Henki tulee ihmiseen, niin se täyttää asumuksen, eli ihmisen !

Eikä Jumala siis jaa Henkeään mitalla !

Ihmisellä joko on Henki tai sitten ei !

Ei ole olemassa mitään osittaisia Hengen saamisia !

Ihmisessä on kuitenkin se luomisessa asetettu Jumalan Henki ja sen vuoksi hän yleensä pystyy luomaan uudestaan yhteyden Jumalan Henkeen. Ellei hänessä olisi sitä asetettua jumalisuutta, jos hän olisi eläinten kaltainen niin mitään mahdollisuutta Pyhän Hengen saamiseen ei olisi. Mitä mieltä joskus harhaoppiset ovatkin, että ei ihminen voi olla Jumalaan yhteydessä kuin leikkimällä sellaista. Mutta ihminen on luotu jumalanolennoksi, jonka Jumalan kuva vain on matkan varrella jonkin verran turmeltunut. Ja me voimme tämän enemmän tai vähemmän turmeltuneen kuvan nähdä aivan jokaisesta ihmisestä hänen sisimmästään siinä miten hän sitä ulkoisesti kuvastaa.

Siinä vaiheessa kun ihminen uskoo tämän, hän voi sanan mukaan tavoitella sitä että yhteys Jumalaan korjaantuisi, että Jumala armossaan katsoisi hänen puoleensa ja hän voisi tuntea Jumalan suuruuden, jopa sen pelottavan suuruuden miten Jumala voi hengessään vaikuttaa ihmiseen. Silloin hänelle entistä enemmän kirkastuu se miten me ihmiset olemme Jumalan elävän hengen luomuksia ja miten tosiaan henkiolentoja joihin erilaiset henget vaikuttavat vaikka miten olisimme muka viisaita ja vain järkeviin asioihin keskittyviä, niin silti meidän ilmeistä, olemuksesta ja puheista kuultaa se missä turmeltuneisuuden vaiheessa olemme vai onko henki jo tehnyt hedelmää.

Eikä Pyhästä Hengestä voi äksyillä. Se ei usko ihmistä, ei ihmisen toiveita eikä tavoitteita vaan sen saaminen on armosta miten oikealla asenteella ihminen on valmis ottamaan sen suunnattoman suuren voiman vastaan. Se muuttaa ihmisen elämää ja suhtautumista kaikkeen niin paljon, että mielen täytyy tosiaan olla puhdas ja vilpitön että sellaisen voi ottaa vastaan eikä oma liha innostu liiaksi sen kanssa riehumaan. Ihminen näkee ja tuntee silloin asioita enemmän kuin mitä ihminen yleensä kokee ja sen suhteen tulee olla nöyrä kun se voi olla joillekin jopa arastelevaa kohdata sellainen ihminen. Juuri siksi usko korostaa rakkautta ettei hengen voima ole toisia särkevä ja vahingoittava.

Pyhä Henki muuttaa myös suhtautumista Raamattuun. Se on silloin sanaa, joka tulee lihaksi eikä kirja millä on kiva mätkiä todellisuudesta välittämättä.

Helluntailiikkeen perustajat Parhami ja Olseni ole helluntailaisten opin mukaan täynnä Pyhää Henkeä, kun heidät tavattiin homostelemassa nuorten poikien kanssa.
Molemmat gurut vietiin vankilaan sodomiasta.

Eikä siinä ole mitään ihmeellistä että me olemme Jumalan luomia henkiolentoja joissa kaikissa on osa Jumalan Henkeä eri turmeltuneisuuden asteissa. Hengen mikä kussakin ihmisessä on aistii ja huomaa ilman että olisi edes kuullut. koskaan Jumalaa tai Raamattua olevan olemassakaan.

Ihmeellistä on se, että se henki mikä meissä on voi muuttua. Emme ole sidottuja siihen mitä me olemme, emme ole sen pahuuden ja turmeltueisuuden vankeja mitä olemme ennen olleet jos Jumala vapauttaa meidät ja antaa meille uuden hengen. Siinä koko asian ydin ja juju on, että Jumala pystyy vaikuttamaan armossaan siihen mitä me olemme siten että lähimmäiset sen huomaavat ja tuntevat sen vaikka miten kieltäisivät Jumalan ja kaiken mitä Raamatussa on.

Eikä se ole sitä että yritämme tehdä parempia tekoja. Jos olemme aikaisemmin kivittäneet naapurin ikkunoita kuten naapuririidoilla on tapana kärjistyä, niin emme vain lopeta sitä tekona, vaan muutumme hengeltämme siten että naapuri ihmettelee että mitä oikein tapahtunut, onko samannäköinen uusi asukas tullut naapuriin, mutta aivan eri hengellä ja asenteella kuin se aikaisempi kiukkupussi.

Koko uskon ydin on juuri siinä että voimme muuttua, voimme saada uuden hengen, uuden persoonallisuuden Jumalalta. Mikä on todella paljon tänä masentuneisuuden, ankeuden ja kemiallisen todellisuuden hakemisen aikoina. Se on parasta mitä ihmiselle voi elämässä tarjota. Se on paljon enemmän kuin se, että joku paasaa Raamatusta että kun sitä pitäisi tehdä vaikka sielu verellä näin sekä näin asiat, sitä vain pitäisi kilvoitella sen ja sen asian eteen. Itse vain pitäisi tehdä eikä ajatella että suuri lahja on taivaassa jos armolliselta Jumalalta vain sitä pyytää ja siihen uskoo.

Näihin Jumalan lahjoihin verrattuna vaativa uskonnollisuus, pelkät oppirakennelmat, teologia ja sinänsä aivan oikea Raamatun sanakin pelkkänä sanana ilman lupauksia on tylyä, vastenmielistä ja luotaantyöntävää uskonnollisuutta, jossa ei ole mitään sen enempää kuin turmeltuneessa maailman hengessä.

Ja mikä parasta, ei ihmisen tarvitse venyä ihmesuorituksiin voidakseen kokea hengen uudistuksen. Hänen tarvitsee vain uskoa Raamatun sana ja siihen että sellainen on mahdollista sekä avoimin mielin tutkia elämää. Niin Raamatun sanan kautta avautuu elämä ja siihen aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin jos kieltää sen että meihin on istutettu luomisessa Jumalan Henki ja se voi kasvaa meissä ja muuttaa meidät enemmän Jumalan kuvan kaltaiseksi.

Pyhä Henki ja Jeesus ja Isä -Jumala ovat yhtä ja sidottuja Jumalan lakeihin.

1.Joh.5
6 Tämä on se, joka vedellä ja verellä tulee, Jesus Kristus, ei ainoastansa vedellä, vaan vedellä ja verellä. Ja Henki todistaa, että Henki on totuus.

7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:

8 Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat. (=Kristillinen yksi kaste, Ef.4:5)

Jos suusta alkaa tulla epämääräistä molotusta, niin se on varma merkki siitä. että henkimaailma on aktiivinen.

1. Kor. 14:9

Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.

Ei mitään henkiä tarvitse varoa. Ne on demonipesien satuja että henget hyppivät ihmisestä toiseen ja aiheuttavat jotain mitä edes ihminen ei tajua. Ne ovat satusetien juttuja joilla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen. Kaikki ihmiset, kaikki tilanteet ovat ainoastaan mielenkiintoisia silloin kun uskoo siihen että meihin on todellakin luomisessa asetettu Jumalan Henki ja se on Jumalan operaatioväline meissä. Se avulla me olemme joko Jumalan lapsia tai turmeltuneita lapsia. Kyllä sitä uskaltaa ihminen aivan avoimin silmin katsoa ja aistia toisesta sitä turmeltuneisuuden astetta myös silloin kun toinen on olevinaan kovin uskonnollinen tai hengen ihminen henkeen ja vereen. Juuri silloin asia juuri onkin mielenkiintoinen mitä oma tutka sanoo. Se onko tuomio oikea, riippuu siitä miten lähellä Jumalaa oma henki on. Tietenkin jos on itse harhaopin hengen vallassa, niin mielistyy harhaoppiin, että tämäpä vasta kivaa, mutta ei silloin ole vika harhaopissa, vaan siinä omassa hengen turmeltuneisuudessa.

Siten usko ei ole myöskään kenenkään saarnoissa. Ei vaikka ne olisivat miten palavia, oikeita ja raamatullisia, vaan siinä missä hengessä niitä kuullaan, miten ne johdattavat siihen, että ihminen ottaa ohjakseen Jumalan hengen eikä mitään ihmislähtöistä oppia. Mikä on sama kuin elää turmeltuneen mielen vallassa.

Jumalan hengen erottaa maailman hengestä siitä että maailman henki ihmisessä on riippuvainen hyvin paljon siitä mitä ympärillä tapahtuu, mitä virikkeitä ihminen saa, mitä huomiota ja miten se ruokkii hänen persoonallisuushäiriöitään. Hänen sisin olemuksensa muodostuu tässä ja nyt tapahtuvista asioista. Siten ihmisestä tulee riippuvainen monesti maailman asioista ja yksi sitä voi olla myös uskonnollisuus. Siitä tulee vain juttuineen kuin kulutustavaraa ihmiselle. Jumalan hengessä taasen ihmisen henki ja olemus ei ole riippuvainen ympäristön paineista eikä harhaoppinen heti vie ihmistä mukaansa, vaan hänen henkensä luo Jumalan henki ja siellä vallitsee se sama Jumalan luoma olotila, ilo, rauha ja rakkaus, vaikka ympärillä olisi ne kiljuvat jalopeurat. Tästä erottaa Jumalan Hengen ja sen maailman hengen, joka luo ahdistusta.

Ei tosiaan demonipesien vastenmieliset jutut ole missään suhteessa todellisuuteen.

Juuri sinne pitää hyökätä kiireellä missä sanotaan Jumalan Pyhän Hengen olevan. Tutkimaan että onko asia noin. Eikä pidä tietenkään pettyä jos ei ole, jos siellä silti vaikuttaa suurista puheista huolimatta olevan sama turmeltuneisuuden henki vallalla kuin mitä maailman henki on. Ei se aiheuta mitään syvää psykoosia vaan oma hengen tila jatkuu kuten ennenkin jos se on ollut Jumalasta ja jos ihminen ei voisi tutkia henkiä eikä niitä aistia, vaan pitäisi juosta niitä karkuun kuin pankkiryöstäjä poliisia, niin jossakin on pahasti vikaa.

Silti voi iloita jos kohtaa ihmisen Jumalan Hengessä jos tuntee että siinä on ihminen jossa vilppiä ei ole ja jonka suu ei ole niin täynnä valheita etteivät edes sovi sinne ja jonka kieli ei ole täynnä kyykäärmeen myrkkyä muita kohtaan, vaan jonka läsnäolo henkii Jumalan rauhaa, iloa ja rakkautta. Kyllä Jumala senkin ilon antaa ja suo eikä vain tyrkkää eteen vastentahtoisia demonipesiä.

Mutta demonipesät ovat silti niin pihalla kuin mitä ikinä voivat olla kun pelkäävät kaikenlaisia henkiä eikä niitä voisi mennä tutkimaan.

Asia on juuri päinvastoin. Juuri sinne pitää syöksyä suin päin henget koettelemaan missä niitä pitäisi olla. Mitä hyötyä muutoin henkien koettelemisesta on tai yleensä mistään mitään, jos ei niitä käytännön elämässä koettele. Juuri sitähän usko on. Ei se voi olla sitä että demonipesät vain jääkättää jotain käsittämätöntä utopiaa ja siinä se on.

Tietenkin jos on jo kerran käynyt jossain tilaisuudessa jossa tietää olevan juuri tietynlaisia ihmisiä sekä kokenut vastenmielisen uskonnollisen, teeskentelevän hengen sekä ihmisten vieraantuneisuuden sekä maailman henkeä lähellä olevan levottomuuden, niin turha sinne on mennä enää asiaa uudestaan toteamaan ainakaan heti. Mutta jos ei käy ollenkaan, niin ei voi demonipesien juttujen perusteella päätellä asioista yhtään mitään.

Eikä uskovalle, joka vaeltaa Pyhässä Hengessä tarvitse kaikkien asioiden olla hänen mielensä mukaan, ei hän ole siitä riippuvainen että kaikki huutaa aamen hänet nähdessään eikä että ylistävät enemmän kuin Jumalaa, vaan hänen henkensä tulee Jumalalta eikä somejulkisuudesta tai ihmisten kunnianosoituksista. Siksi henkien tutkiskelussa voi tulla myös pettymyksiä, mutta ei hän siitä katkeroidu eikä ala purkamaan mieltään sen vuoksi ja joudu siten väärien henkien valtaan, vaan kaikissa tilanteissa hänet täyttää rauha, ilo ja rakkaus. Silloin kun hän. on oikealla asialla. Sitten jos huomaa että alkaa mennä henki demonipesien puolelle, niin silloin pitää nopeasti kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää suunnanmuutosta.

Kyllä kaikkien kannattaisi vapautua tutkimaan sitä mikä hyvää on ja ottamaan Herralta vastaan armon kautta ihmeellisintä mitä elämässä voi saada.

"Kielillä polottaminen" on ilmiö jota tapahtuu myös pakanauskonnoissa eikä liity Apostolien tekoihin. Siellähän Pietari puhui VAIN YHDEN puheen omalla kielellään jonka sitten eri kieliryhmistä koostunut kuulijakunta oli kuulevinaan omalla kielellään.

SE on raamatullista kielilläpuhumista.

PYHÄÄ JUOMAA, KUINKA VÄKEVÄÄ SE MAHTAA OLLA, RIIPPUU
PYHÄN-HENGEN TÄYTTYMYS.

Tuo on hieman jopa vaarallista tehdä kastijako kielilläpuhumisen perusteella.
Lahjat ovat erilaiset, mutta Henki on sama.
Onko jossain seurakunnassa siis kaikki ,jotka puhuu kielillä ?
Tai onko sellainen jossa kaikki profetoi ??
Pyhä Henki näkee tilanteen ihmisessä ja mihin ihminen sopii tai kenties ihmisen henk.koht. tilanne sillä hetkellä.
Armonlahjat ovat siis Jumalan lahjaa .

Ei henkien koettelemiseksi tarvitse mitään puhua millään kielellä. Se Jumalan luoma henki tulee, niin turmeltuneena kuin Jumalan Henkenä puskee niin voimallisesti ihmisestä esille, että sen aistii ihmisestä ihmisestä vaikka hän istuisi kirkon penkissä kuin Lootin vaimo jämähtäneenä. Tietenkin jos olisi oikeasti suolapatsas, niin silloin henkien koetteleminen ei onnistuisi tai voisi sanoa, että ei ole henkeä, ei pihaustakaan mitään. Elävässä ihmisessä sitä kuitenkin on ja juuri se on uskonelämän rikkaus. Juuri sen vuoksi kannattaa olla uskossa ja ihminen itsessään on suurin todiste Jumalasta. Turmeltunutkin ihmisen henki kuitenkin aavistuksen omaisesti kuvastaa sitä mitä Jumalan Henki voi olla ja kaikilla on mahdollisuus siten muuttua kuin kuvastimsessa Jumalan hengen kaltaiseksi hengeltään, ajatuksiltaan ja teoiltaan.

Mitä ideaa uskonelämässä muutoin olisi jos se ei ilmentyisi siinä hengessä mikä ihmisessä on. Jos usko pitäisi sorkkaraudalla repiä ihmisestä ulos ja katsoa että onko tämä syntiä tehnyt, onko tämä oikeaa mieltä asioista ja onko riittävästi lukenut Raamattua että yleensä voi tietää mitä usko ja ja miten päin siinä ollaan. Se olisi työlästä sekä lopputulos olisi se että tutkija tutkittava olisivat vihamiehiä toisilleen.

Henkien tutkiminen on siisti homma, siinä tunnetaan se mikä ihmisen sisällä on, mitä ihmisen sydämeeen on kätkeytyneenä ja vain jossain harvoissa tapauksissa sen näkeminen on vaikeaa. Voi olla luonnonlahjakkuuksia, jotka osaavat oman sen kätkeä taitavaan esiintymiseen, sulavaan käytökseen ja miellyttäviiin ilmeisiin, mutta siinäkin harjoitus tekee mestarin ettei se, joka hakee ensimmäisiä istuimia ole samalla paikalla taivaassa. Mutta tarkkakaan tutkimus ei ole hengellistä väkivaltaa, ei aiheuta traumoja toisille eikä häntä herjata saatanan parhaaksi kaveriksi, ei tietämättömäksi, ei syntiseksi eikä synttiömäksi tekeytyväksi, vaan tutkimuksen suoristaa Jumalan Pyhä Henki siististi ja rakkauden hengessä.

Mikä voi olla sen parempaa elämää ihmiselle?

Ei voi olla maailmassa mitään mihin sen vaihtaisi.

Tuossa kohdassa viitataan niihin helluntaina kasteen ja Pyhän Hengen saaneita vieraskielisiä henkilöitä, jotka sitten lähtivät levittämään evankeliumia. Kielillä puhumisen armolahja tapahtui vain helluntaina ja sen merkkinä olivat näkyvät Tuliset Kielet, joita ei enää sen jälkeen näkynyt.

7 Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
8 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?
9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa,
10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,
11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."
12 Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: "Mitä tämä mahtaakaan olla?"

14:21 Laissa on kirjoitettuna: "Vieraskielisten kautta ja muukalaisten huulilla minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään minua kuule, sanoo Herra".

En ole tavannut vielä yhtään helluntailaista, jossa olisi ollut kasteen lahja Totuuden Henki.

Tietenkin alkuseurakunnan aikaan Pyhä Henki oli vielä niin uusi tuttavuus sekä usko muutoinkin kuin vain juutalaisena lakihenkisyytensä ettei apostoleillakaan varmaan ollut vielä kovin harjaantunutta taitoa eroaa henkiä tai arvostella heitä. He olivat tottuneet näkemään vain jäyhiä fariseuksia sekä Tooraa selittäviä kirjanoppineita tärkeissä viroissaan ja joille ei voinut mennä mitään sanomaan, niin ymmärrettävästi henkien erottamminen ja tutkiminen saattoi vielä siinä vaiheessa kun ne ilmestyivät olla retuperällä.

Nyt olemme jo kuitenkin paljon pidemmällä siinä, meitä on valistettu UT:n tekstillä siitä että miten Jumalan Pyhä Henki ilmenee ihmisessä, miten se muuttaa paatuneen, sekä uskonnollisen fariseuksen Jeesuksen seuraajaksi ja Jumalan armon lähettilääksi. Meillä on paljon suurempi kokemuspohja ja siksi hengen tie enää ole hapuilua ilmaan, ei sitä että ammutaan haulikolla kaikkea henkeen liittyvää, vaa se on rauhaisa, tyyni ja viisauden täyttämä kokemus siitä miten ihminen voi kuvastaa Jumalan täyteyttä sekä myös se miten se kuva voi särkyä.

Siten meillä on Jumalan armo siinä, että voimme kohdata lähimmäiset tutkailusta huolimatta, rauhan, ilon ja rakkauden hengessä oli heidän hengellinen tilansa millainen tahansa. Oli se maailman turmelema, oli se uskonnollisuuden turmelema tai jotain muuta mikä ei viittaa siihen henkeen mikä UT:n sivuilla ilmenee.

Niin usko on sen lisäksi että se on täyteläinen sisäinen kokemus, niin se on myös mielenkiintoista. Siinä ei tarvitse kammoa ihmisiä, ei katsoa turmeltunuttakaan ihmistä kieroon eikä säikähtää häntä kuin hänessä olisi mustarokko, vaan voi aivan rauhaisassa hengessä tutkia että nyt näköjään mennään noilla eväillä tällä kertaa. Eikä oma henki siitä järky, ei silmä muljahda päästä pois, vaan elo jatkuu silti rauhaisana kohden uusia seikkailuja.

Eikä Raamattu mitään muuta tietä edes tarjoa. Ei siellä ole kerrottu mitään muuta tietä kuin se että ihminen vaeltaa Hengessä ja totuudessa Jumalan kasvojen edessä.

Eikä millään mittarilla mitattuna ole mitään järkeä mitään muuta tietä vaeltaa.

Muuta järkevää vaihtoehtoa ei vain yksinkertaisesti ole.

munani täytyy pyhästi, voin sillä siunata naiset ja lapset, ehkä setätkin.

Todellisuudesta irtautuneet puheet ja sekava käyttäytyminen ovat varmoja merkkejä lahkolaisten ns. "uudestisyntymisestä" ja PH:llä täyttymisestä.

Ei pidä vaipua sellaiseen epätoivoon ettei lakihenkinen fariseus voisi tulla Hengen uskoon. Vaikeaa se voi olla, koska yleensä lakihenkisyys juurtuu niin syvälle ihmiseen ja ihmisen persoonallisuuteen ettei siitä kuin todellisen Jumalan armon avulla tulla Kristuksen uskoon. Ehkä vähän helpommin kuitenkin kuin se kameli menee neulansilmän läpi, koska todistettavasti yhtään kamelia ei ole vielä tehnyt niin.

Sinänsä hassua että niin on, kun mitään muuta tietä kuin hengen tien Jeesuksessa UT ei tarjoa ihmiselle ja lakihenkisistä fariseuksista on vain huonoja esimerkkejä eikä Jeesuskaan ylistä heitä. Mutta kun ihminen tosiaan ottaa väärän hengen, kun se iskostuu häneen, niin ei se noin vain puhaltamalla lähde pois. Usein myös kuvitellaan ettei lakihenkisessä ole mitään henkeä ja niin hän itsekin saattaa kuvitella ja herjata hengellisyyttä tajuamatta että itse on lakihenkisyyden hengen vallassa ja toteuttaa sitä turmeltunutta henkeä. Se luo hänen mielalansa, tunteensa, kaikki kokemuksena sekä sen millä jalalla hän aamulla nousee ylös sängyssä. Sen hengen vallassa hän on vaikka kuvittelee ehkä olevansa riippumaton, mutta on itse asiassa orja.

Myös se mikä on hengen uskossa hyvää, on se, että kun ihminen on vapaa Herrassa, hän on avoin, valmis kohtaamaan ihmisiä ja iloitsee ihmisistä vaikka heissä vähän olisikin turmeltunut hengen ripaus. Hän on helposti lähestyttävä, eikä arkaile tai karta ihmisiä, koska miksi Jumalan henki olisi sellainen. Mitä enemmän turmeltunut ihmisen henki on, sitä epäsosiaalisempi hän on, häntä häiritsee muiden ihmisen läsnäolo, katseet eikä hän nauti toisista Jumalan luomista kuin siinä tapauksessa että saa heistä jotain hyötyä. Silloin hän saattaa jopa olla hetken avulias ja kohtelias.

Jumalan Henki uskoo aina ensin hyvää muista, eikä varsinkaan umpimähkään ala tuomitsemaan. Eikä tosin muutoinkaan, koska sillä tuomiolla millä hän muita tuomitsee, hänet itsensä tullaan tuomitsemaan. Siksi myös hengen koettelussa tulee olla tarkkana, sillä jos tekee väärän arvioin, niin joutuu itse tuon väärän arvion kohteeksi. Mutta Jumalan Pyhä Henki on lempeä Henki, se on sama Henki mikä Jeesuksella Kristuksella oli ottamatta siitä kunniaa itselleen, vaan kärsien häpäisyn ja pilkan jumalattomien sekä fariseusten edessä.

Eihän oikeastaan edes ole mitään muuta epäuskoa kuin sitä että ei usko Pyhään Henkeen ja sen johdatukseen. Siinä on juuri on epäuskon siemen. Jos siihen ei usko, ei oikein voi uskoa Jumalaan, koska Jumala toimii Hengen kautta, eikä Jeesukseen, kun Jeesuksessa oli sama Henki ja Hän toimi sen voimassa.

Juuri siksi henki kertoo ihmisen uskosta kaiken. Ellei ole henkeä, ei ole mitään muutakaan. Silloin jää vain epäusko ja uskonnollinen räpistely. Ei sitä korvaa se että kovin Raamatusta intoilee tai tekee oppirakennelmia muiden pään menoksi. Se on silloin pelkkää epäuskon kuvajaista.

Ja juuri siksi nimenomaan henkeä vastaan hyökätään, koska siinä on uskon perusta ja pelastus. Kun ihminen saadaan siitä pois ja epäilemään että mitään hengen uskoa edes on tai voi olla olemassa, niin silloin ollaan tavoitteessa. Sitten ei haittaa jos vähän jotenkin Jumalaan usko ja tietää Jeesuksen, kunhan vain hengen elämä saadaan ihmisestä pois vieritettyä jollain selityksillä.

Juuri sen vuoksi alkuseurakunta joutui vainon kohteeksi. Jos he olisivat olleet kuin juutalaiset fariseukset lakeineen, niin miksi heitä olisi vainottu. Olisi heitetty vain ylävemmat, että hyvä jätkät, niin sitä pitää. Nyt taasen kun ei menty mukaan fariseusten lakileikkihin, tuli vaino. Joten jossain vaiheessa omia hengen tutkisteluja voi tulla se vaaraa että lakihenkiset ottavat tähtäimeen, mutta ei siinä mitään, ei se vie pois sitä mitä Henki antaa.

Ei sitä oikein mistään tiedä. Kuvitellahan voi aina kaikenlaista. Ja onhan niitä sielullisiakin kokemuksia hurmoksineen, joilla ei ole mitään tekemistä Pyhällä Hengellä täyttymisen kanssa.

Juostaan hulluna ympäri salia ja mölistään siansaksaa tai äännellään kuten eläimet. Kieriskellään lattialla ja suusta valuu vaahtoa. Ei kuulosta Pyhän Hengen vaikutukselta. Ei näytä hyvältä. Ei ole Jumalasta tuollainen.

Mistä tiedän, olenko täyttynyt Pyhällä Hengellä?

Jumalan lapseuden henki, uskon henki, se on saatu Jumalalta.

Uudestisyntymä eli uskoontulo tapahtuu Pyhän Hengen kasteessa.
Joka on saanut uskon sydämeensä, hän on täyttynyt Pyhällä Hengellä.
Uskovalta ei puutu Pyhän Hengen kaste.

Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.

Muita kasteita uskovalle ei sitten olekaan.
Matkan varrella tulee silloin tällöin täytetyksi ilolla ja Pyhällä Hengellä.

Helluntailaisten saarnamiesten käsien alle ei pidä mennä mitään henkikasteita ottamaan.

1. Tim. 5:22

Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle, äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana.

Ylivainiokin levitti käsiensä kautta kundaliinia, jonka avulla kaatoi ihmisiä selälleen.

Samaa tekniikkaa hindut käytti ja kutsuivat sitä "shaktipat"-tekniikaksi.

Kristityillä on vain yksi kaste, jossa samassa kasteessa on Henki,vesi ja sovintoveren osallisuus.
Uusi liitto alkaa kasteesta.

Ef.4:5Yksi kaste, hen baptisma. hen on numeraali yksi, ett, kasteiden lukumäämäärä yksi ilmaiseva sana.

1. Joh. 5:8

Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.