Ilmestyskirja:
14:12 Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
Filippiläiskirje:
3:9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;
Ymmärrätkö myös mitä luet?
Mitä genetiivillä näissä kohdissa tarkoitetaan?
14:12 Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
Filippiläiskirje:
3:9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;
Ymmärrätkö myös mitä luet?
Mitä genetiivillä näissä kohdissa tarkoitetaan?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Ymmärrätkö sinä itse ?
Kyllä. Luulen ymmärtäväni.
Ja genetiivillä on tässä merkitystä.
Onko kyse Jeesuksen uskosta ihmisenä maan päällä vai ihmisen omasta uskosta vai jollakin "kierolla tavalla" näistä molemmista?
Voidaan täysin oikein kääntää joko Jeesuksen usko taikka usko Jeesukseen.
Siispä voit unohtaa genetiivi-pohdintasi. Kreikan kielen asiantuntijahan sinä et ole.
Kysyin lähinnä sen vuoksi, mitä itse kirjoitit:
" Mitä genetiivillä näissä kohdissa tarkoitetaan? "
Ei vakuuta, ei ainakaan minua.
Ei-helluntailainen kommentti:
Kyllä, on genetiiviä, Jeesuksen usko, ja KJV:ssä saattaa olla tätä vielä useammassa kohdassa. Jos vedettäisiin yhtäläisyysmerkit, että lahjavanhurskaus = uskon vanhurskaus = Jeesuksen usko, niin sitten tietysti tämä genetiivi korostaa: uskoa ei muodosteta omilla teoilla. Saatu oikea usko on "Jeesuksen uskoa", jopa Jumalan toimintaa uskovassa, niin ettei se ole oman itsen varassa.
Kuitenkin on lahkoja tai tekniikoita, joissa opetetaan, että itsellensä tehdään/vahvistetaan uskoa esim. ns. affirmaatioilla, ikäänkuin mieltänsä ohjelmoitaisiin uskon mukaiseksi, tai alitajuntaa, kuin hypnoosia muistuttavalla tavalla. Raamatun mukaan usko tulee Jumalan sanasta (Room 10). Toisaalta puhutaan mielensä muuttamisesta kohdassa Room 12. Onko tässä sitten ristiriita? Ei välttämättä.
Kuten arvelinkin, melkoista sotkua / huttua tuli.
Ydin puuttuu ja selitys jäi todella epäselväksi.
Vastaus on yksinkertaisempi kuin esittämäsi teoria. Kyse ei ole lahjavanhurskaudesta eli siitä, että Jeesuksen usko ihmisenä maan päällä luettaisiin Jumalan lapsen hyväksi.
Jeesuksen usko oli juutalaisuus. Hän noudatti kaikessa Mooseksen lakia ja käski opettaa lain kaikille kansoille.
Jeesus ei tullut mihinkään uskoon, kuten lahkolaiset eksyttää.
Jeesus ympärileikattiin lain mukaan 8pv. ikäisenä, eikä koskaan kumonnut sen liiton merkitystä, koska Jumalan lait ja liitot ovat ikuisia.
Jeesus oli uskoltaan ja uskonnoltaan Juutalainen ja ei mikään lahkoissa hilluva helluntailainen, jotka sekoilee ja kaatuilee henkivaltojen voimasta.
Jeesus ei koskaan lukenut mitään Paavalin kirjoituksia, eikä niihin sitoudu.
Jeesus ei tunnustanut koskaan Paavalia omaksi apostolikseen. Karitsan apostoliksi.
Ilm. 21:14
Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
Jeesus varoitti oikeita apostoleitaan Paavalin kaltaisista ihmemiehistä, joita hän ei ole eläissään valinnut eikä valtuuttanut. Mutta heitä ilmestyy Jeesuksen kuoleman jäkeen. Missä raato on, sinne kotkat kokoontuu.
Matt.24:24 "Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin."
Jeesus oli vain omituinen höpöttäjä.
Joku on toisaalla ehdottanut Jeesuksen uskoksi sitä uskoa, joka Jeesuksella oli hänen ollessaan ihminen maan päällä, ja että se usko luettaisiin Jumalan lapsen hyväksi, mutta siitä ei ole kysymys.
On myös ehdotettu toisaalla, että "Jeesuksen usko" olisi Jumalan lapsen uskoa Jeesukseen, mutta mielestäni tästä ei ole kyse.
Jae tarkoittaa, että pitää juutalaisten lain käskyt ja uskon juutalaisten Messiaaseen Jeesukseen. Jeesus on juutalainen, jonka uskonto on juutalaisuus.
Jeesuksen käskyt viittaa rakkauden käskyihin ja muihin Jeesuksen sanoihin: ei Mooseksen lakiin.
Olet väärässä. Rakkauden kaksoiskäsky löytyy Mooseksen laista. Jumalaa rakastetaan noudattamalla Mooseksen lakia. Joka ei lakia noudata, hän ei täytä rakkauden kaksoiskäksyä.
Jeesus oli juutalainen, joka tuli täyttämään juutalaisten kirjoitusten Messias profetiat. Helluntailaisuus ja luterilaisuus ovat hylänneet juutalaisten lain, joten ne eivät ole edes kristinuskoa.
Tästä se käy ilmi.
20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni. ( Gal 2)
Pelastuksen evankeliumin ja sydämen uskon puolesta.
Usko Toivonen
Jeesuksen usko on siis sama kuin usko Jeesukseen.
Tämä taitaa olla yleisin tulkinta eikä se sinällään ole edes väärä, mutta en hae nyt tätä vastausta. On olemassa toinenkin, joka on vähän ovelampi ja vaatii hieman aivojumppaa.
Vastauksessa auttaa pohtia sitä, miksi on käytetty omistusmuotoa eli genetiiviä. "Usko, jonka Jeesus omistaa". Tuo on jo lähellä hakemaani vastausta.
Kuka hoksaa?
Selitätkö nyt sitten tämän osan tuosta:
ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa
Siis minkä elän LIHASSA, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa !
Parhami ja Olseni oli helluntailaisuuden hengen uusia luomuksia, oikeita lihan miehiä.
Ihmisen usko Jeesukseen on eri asia kuin Jeesuksen usko Isäänsä ja Jumalan lakeihin ja käskyihin.
Jeesus ei epäillyt Jumalan käskyjen pysyvyyttä aina tuhatvuotisen valtakunnan loppuun asti. Vasta sitten luodaan uudet taivaat ja uusi maa.
Matt. 5:18
Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. [Luuk. 16:17]
Jeesuksen usko kohdistuu Jumalan käskyihin ja lakeihin.
Ilm. 14:12
Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
Biblia 1776
Tässä on pyhäin kärsivällisyys. Tässä ne ovat, jotka Jumalan käskyt ja Jesuksen uskon pitävät.
King James
Here is the patience of the saints: here are they that keep the commandments of God and the faith of Jesus.
"and", monta eri merkitystä
Thayer's Greek Lexicon
Sana
Translitteroitu
Strongin koodi
και
kai kahee
2532
Sanan tausta
Sanaluokka
apparently, a primary particle, having a copulative and sometimes also a cumulative force
conj
King James Version käännökset sanasta
AV-and 8173, also 514, even 108, both 43, then 20, so 18, likewise 13, not tr. 350, misc 31, vr and 1
Merkitys
1) and, also, even, indeed, but
Jeesuksen usko liittyy Jumalan käskyjen tottelemiseen.
Alkukielen sana usko tarkoittaa uskollisuutta ja kuuliaisuutta.
Ei irrallista "uskomista", kuten asia kieroon väännetään.
Jaak. 2:20
Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
Miksi Jeesus muutoin pitää siinä mainita jos se on uskoa lakiin? Miksi sellaisen omavanhurskauden yhteydessä pitää jotenkin mainita Jeesus. Vai oliko Jeesus omavanhurskas. Ei ainakaan vaikuttanut siltä kun joutui sapattirikkomuksista ristille.
Sinällään voisi ymmärtää tuon omistusmuodon tosiaan siten, että meillä ei ole omaa uskoa, ei omaa vanhurskautta, vaan sen minkä me teemme, me teemme Jeesuksessa. Tietenkin silloin täytämme Jumalan käskyt, koska eihän Jeesus vastoin Jumalaa toimi. Ei vaikka joutuisi sapattirikkomuksista syytetyksi. Jeesuksessa, Jeesuksen uskossa, johon kuuluu Pyhä Henki, me olemme kuuliaiset Jumalalle.
Eikä sitä sanaa muuta muuksi se että herjaamme jotai amerikan hihhuleita. Sillä vain osoitamme oman typeryytemme ja sen että emme ymmärrä Raamatusta mitään.
Jeesuksen usko on se usko, mihin Jeesus itse uskoi.
Tässä lyhyt listaus opeista, joista Jeesus ei ollut kuullutkaan, eikä hän niihin uskonut. Jos näihin uskot, sinulla ei ole Jeesuksen uskoa.
80-luvulla jKr. Jeesuksesta tehtiin neitsyestä syntynyt. Raamattumattumme varhaisimmat kirjat (Markuksen evankeliumi ja Paavalin kirjeet) eivät tienneet mitään tästä myöhemmän kristinuskon kulmakivestä.
80-90-luvulla jKr. Jeesuksesta tehtiin Jumala. Markuksen evankeliumi ja Matteuksen evankeliumi, jotka ovat varhaisimmat evankeliumimme, eivät tienneet tästä opista mitään.
300-luvulla jKr. keksittiin perisyntioppi (Augustinus 354-430jKr.) Tästä löytyy mittavat kirkkohistorialliset muistiinpanot.
300-400 jKr. keksittiin oppi päättymättömästä kidutuksesta helvetissä (Augustinus 354-430jKr.)
300-400 jKr. keksittiin predestinaatio-oppi (Augustinus)
300-400 jKr. Keksittiin, ettei mitään yliluonnollista Jumalan valtakunta tule olemaan, vaan että Jeesus tarkoitti Jumalan valtakunnan tulemisella maallisen seurakunnan muodostumista. 400-500-luvuilla tämä oppi oli käytössä suurimmassa osassa sen aikaista maailmaa. (Lähde Augustinuksen kirja: Jumalan valtio, 426jKr.) Myöhemmin tämä oppi kumottiin.
200-400-luvuilla jKr. kehiteltiin kolminaisuusoppi. 325jKr. päätettiin että Isä ja Poika ovat tasaveroisia Jumalia mutta Pyhä henki ei kuulunut vielä heidän joukkoonsa. Vasta 400-luvun lopulla saatiin sorvattua kolminaisuusoppi, johon kuului Pyhä henkikin. Asia on hyvin dokumentoitu kirkkohistoriaan.
1800-luvun alkupuoliskolla keksittiin oppi Raamatun erehtymättömyydestä. Vielä 1700- luvun lopulle uskovat tiesivät, että Raamattu on ihmisten kirjoittama, ja että siinä on virheitä. Asia on havaittu kun on luettu eri aikakausien uskonnollisia julkaisuja.
Noin vuonna 1820 Glaskovissa Skotlannissa eräs MacDonald näki näyn ennen koettelemusten aikaa tapahtuvasta ylöstempauksesta, johon perustuen pastori Darby myöhemmin kehitteli ylösempaus-oppinsa omassa seurakunnassaan, josta hän vei sen Yhdusvaltoihin Dwight L. Moodylle. Moody levitti sitä tehokkaasti amerikoissa ja sitä tutkittiin myös seminaareissa Chigagossa ja Dallasissa. Vuoteen 1925 mennessä oppi oli levinnyt laajalle ja siitä oli kirjoitettu kirjoja ja tehty myöhemmin elokuvakin. Kukaan ei ollut kuitenkaan tarkastanut eksegeettisesti löytyykö oppia Raamatusta. Ei löydy. Se on jäänyt vain pienen poppoon uskomukseksi. Esimerkiksi ortodoksit, katolilaiset, luterilaiset ja adventistit eivät opeta tätä oppia.
1850-luvun paikkeilla keksittiin oppi siitä, että Ilmestyskirja kertoisi muka tulevaisuudesta. Ennen 1800-lukua tiedettiin, että se kertoi noin 100-luvusta jKr. Tämä on selvinnyt kun on käyty läpi eri aikakausien doktriineita.
1900-luvulla joulusta tuli koko kristikunnan juhla. Sitä ennen ei Jeesuksen syntymää juuri juhlittu. Jeesuksen syntymä ei pahemmin kiinnostanut ketään, eikä varsinkaan jouluna, sillä joulu oli tätä ennen pakanallinen juhla. Jeesus syntyi mitä todennäköisimmin syksyllä. Oppi joulusta Jeesuksen syntymäjuhlana on varsin pakanallinen oppi.
1890-luvulla keksittiin oppi, jonka mukaan et voi pelastua, jos et usko Raamattuun. Ennen tätä tuollaista oppia ei ollut olemassakaan. Nyt tästä opista on tullut niin vahva, että jopa ei-kristitytkin pitävät sitä totena. Nikean kokous vuodelta 325jKr. listaa asiat, joihin on uskottava pelastuakseen mutta Raamattuun uskomista ei mainita siellä sanallakaan.
Muitakin oppeja tähän voisi kirjoittaa mutta tässä kai ne tärkeimmät. Kaksi oppia on kuitenkin syytä vielä mainita. Nimittäin uskonto on kehittynyt myös Vanhan testamentin ja Uuden Testamentin välillä. Vanha testamentti opettaa, että Jumalan vanhurskaus tekee ihmisen vanhurskaaksi ja Jumalalle uskollisuus on oikeaa uskoa. Teoilla voi tulla Jumalalle kelvolliseksi. Uusi testamentti sanoo, että usko tekee vanhurskaaksi. Lain teoilla ei voi pelastua (Paavali) mutta hyviä tekoja vaaditaan pelastuvilta (Jaakob). Paavalin mukaan usko Jeesukseen pelastaa mutta Jaakobin mukaan uskoa yksittäisiin opinkohtiin tarvitaan pelastukseen. Riippuu siis ketä Raamattuun kirjansa saanut uskoo.
Ei siis ihme, että Jeesus aprikoi, että löytäneekö hän uskoaan maapallolta enää lainkaan.
<<Jeesuksen usko on se usko, mihin Jeesus itse uskoi.>>
Tätä juuri hain takaa. Kun meillä on Jeesuksen usko, niin me uskomme samalla tavalla kuin Jeesus. Uskomme on yhteinen, samanlainen.
Paavalin lihoissa ja lihan himoissa eli Saatanan demoni, jota Jumala ei ottanut pois rukouksista huolimatta.
2. Kor. 12:8
Sentähden olen minä kolmasti Herraa rukoillut, että hän läksis minusta.
Korintossa demoni pisti hösseliksi ja Paavali meni ihan sekaisin. Puhui sekavilla hurmoskielillä (glossoliaa) samalla tavalla kuin siellä ollut Delfoin oraakkeli.
1. Kor. 14:19
Jotta voisin opettaa muitakin, haluan seurakunnassa silti puhua mieluummin viisi ymmärrettävää sanaa kuin tuhansia hurmoskielen sanoja.
Sama koskee hurmoskielisiä helluntailaisia
1. Kor. 14:9
Sama koskee teitäkin: ellette puhu selvää kieltä, kuinka teidän puhettanne voidaan ymmärtää? Sananne haihtuvat taivaan tuuliin.
Paljon on tässä ketjussa arvailua vailla oikeaa tietoa.
Voidaan täysin oikein kääntää joko Jeesuksen usko taikka usko Jeesukseen.
Siispä voit unohtaa genetiivi-pohdintasi. Kreikan kielen asiantuntijahan sinä et ole.
Kun meillä on Jeesuksen usko, niin me uskomme samalla tavalla kuin Jeesus. Uskomme on yhteinen, samanlainen. Sen kohde on sama ja sisältö myös.
Mutta Jeesuksen uskolla ei tarkoiteta sitä, että hänen uskonsa luetaan meille hyväksi. Meillä täytyy olla omaa uskoa, mutta se on samanlaista kuin Jeesuksella ja peräisin samasta lähteestä, Jumalasta ja hänen sanastaan.
Tässä on käytetty genetiivi- eli omistusmuotoa merkityksessä "olla samanlainen" tai "samaa alkuperää" tai "samasta lähteestä peräisin". Samaa genetiivimuotoa käytetään perinnöllisyydestä kuten
"sinulla on äitisi silmät"
"sinulla on isäsi temperamentti"
Se on siis samanlaista ja samasta lähteestä.
Meidän uskomme tulee olla samanlaista kuin Jeesuksella oli: uskollisuutta loppuun saakka Isää Jumalaan kohtaan ja luottamista häneen, riippumista hänessä kiinni, totena pitämistä ja tottelemista.
Niin vaikeaa kuin joidenkin on sitä uskoa, niin Jeesus joutui ihmisenä uskomaan ja luottamaan omaan isäänsä, joka on Jumala. Tämä Jeesuksen usko ja uskollisuus on meille esikuvana samoin kuin hänen vaelluksensa ihmisenä maan päällä.
Jeesus on siis ihmisenä meidän esikuvamme; ei Jumalana.
Mutta ei asiaa ole tehty niin vaikeaksi että meidän tulisi mennä Jeesuksen pään sisälle että miten se mahtoi uskoa, mitä ajatella tästä ja tästä asiasta ja miten tätä ja tätä asiaa noudattaa ja kun vielä teki sapattinakin vähän mitä sattui. Ei se niin mene.
Jeesus lupasi lähtiessä että tulee Pyhä Henki, joka muistuttaa teitä kaikesta. Ei tarvitse itse pähkäillä, ei ole kielitieteilijä eikä avaruusoppinut, vaan lahja tulee taivaasta. Jumala armossaan lahjoittaa meille Jeesuksen uskon. Jos siis uskomme asian näin olevan ja luovumme omasta uskostamme ja siinä armottomasta pähkäilystä. Jos emme luovu, niin sitä Jeesuksen uskoa saa aivan tosissaan kyllä tavoitella eikä kovin pitkälle siinä pääse.
Samaa diiba daabaa vain.
Lyhyesti sanottuna asia on näin:
On kahdenlaista uskoa.
1) Ihmisen oma usko, joka perustuu ihmisen omiin ajatuksiin / päätelmiin / uskomisiin , oikeammin sanottuna ihmisen omiin uskotteluihin.
2) Jumalan synnyttämä Usko ihmisessä, ja tämä siis on Jumalan, eli Jeesuksen Usko !
Tämä Usko perustuu Totuuteen, eikä ihmisen omiin uskotteluihin / valheisiin !
2 on se minkä Jeesus lupasi lähettää, totuuden hengen, joka muistuttaa kaikesta ihmistä ja kirjoittaa sydämeen sen miten tulee elää. Se on Jumalan armossaan lahjoittama Pyhä Henki, jossa vain ihminen voi uskoa siten kuten hengessä uskotaan. Ihmiselle on on mahdotonta selitti sen miten hienosti tahansa, mutta Jumalalle mahdollista.
Jeesuksen usko on usko, jonka Jeesus läsnäolollaan vaikuttaa
uskovassa. Uskova elää siis Jeesukselta Kristukselta saadussa
uskossa. Sellainen usko ei ole ihmisen omia yrityksiä uskoa.
Uskovan ei tarvitse yrittää uskoa, ponnistella uskoa, Jeesus
läsnäolollaan uskovan elämässä vaikuttaa uskoa.
Uskosta osaton ihminen voi yrittää ponnistella uskoa mutta se
on hänelle mahdottomuus. Yleensä uskosta, Jumalan Sanasta,
osaton ihminen ei käsitä ollenkaan uskovissa vaikuttavaa Jeesuksen
uskoa
Jumalan Sana on uskon Sana.
Jumalan Henki on uskon Henki.
Sana ja Henki ovat YKSI Jumala.
Jumalasta ihmiselle tulleessa Sanassa asuu Jumala, Henki.
Kun ihminen ottaa Jumalan Sanan sydämeensä, hän ottaa
elävän Jeesuksen Kristuksen omaan sisimpäänsä.
Jeesus tulee asumaan uskovaan ja vaikuttaa ja antaa
tilanteiden mukaisen uskon. Se on sellainen usko, jota
ihminen ei voi itsestään puristaa. Jeesuksen usko on
hengellisten totuuksien tietämistä, ei mitään toivomuksia.
Jeesus on uskon alkaja ja sen täydelliseksi tekijä.
Elävän uskon edellytys on Kristus minussa ja sinussa.
Ilman Jeesusta Kristusta ihmisen sisimmässä, ihminen
ei voi uskoa Jeesuksen uskolla.
Kun siis joku ihminen tulee uskoon, ottaa Jeesuksen,
Jumalan Sana, sisimpäänsä, hän jo tekee sen Jeesuksen
vaikuttamalla uskolla ja tulee sisälle Jeesuksen
vaikuttamaan uskoon.
Apt 3:16 "Uskomalla Jeesuksen nimeen on tämä mies, jonka
te näette ja tunnette, vahvistunut hänen nimensä kautta.
Usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on antanut hänelle täyden
terveyden kaikkien teidän nähtenne."
Mvh J - K
Uskosta osattomat ihmiset voivat sanoa uskovalle,
ettei hänen pidä uskoa vaan TIETÄÄ. He ajattelevat
uskon ja tiedon olevan täysin eri asioita. He olettavat
uskovan uskon olevan toivomuksia, olettamuksia tai
jotain muuta, josta uskova ei ole varma, vaan hän
ainoastaan toivoo, että asia on niin kuin hän uskoo.
Uskosta osattomalle usko on siis toivomuksia ja olettamuksia.
Uskovalle usko on TIETO ja varmuus näkymättömistä todellisuuksista.
Usko on siis varmuus asioista, ei olettamuksia eikä toivomuksia.
Miksi se on VARMUUS eikä olettamus? Siksi koska uskovassa
asuu Isä ja Poika, jotka ovat itse USKO(n Sana ja Henki).
Tästä johtuen elävään Jeesuksen antamaan ja vaikuttamaan
uskoon sisälle tulleen ihmisen on vaikea luopua uskosta.
Häntä on myös melkein mahdoton saada luopumaan uskosta.
"Uskon kautta me ymmärrämme" ... Heb 11:1-3
Mvh J - K
Mihin tämä unohtui ?
1. Tim. 4:1 Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja
Luin joitakin aikoja sitten ruotsalaisen Georg Gustafssonin
elämästä kirjoitettua kirjaa "Georg, revolutionär".
Georg Gustafsson tuli uskoon 19 -vuotiaana.
Myöhemmin hänestä tuli saarnaaja ja seurakunnan paimen
ja hyvin arvostettu Raamatun opettaja.
Kerran hän oli seurakunnan kellarissa työhommissa erään
toisen uskovan miehen kanssa. Silloin sattui niin, että tuli
pääsi irti. Vaikutti siltä, että koko kirkko palaa sillä tuli sai
sellaisen vallan, ettei sitä voinut sammuttaa.
Silloin Georg sai ajatuksiinsa hebrealaiskirjeen 11. luvusta
Sanan: "Uskon kautta ... sammuttivat tulen voiman". Silloin
Georg huusi: "Jeesuksen nimessä, tuli sammu!" Ja tuli
sammui välittömästi.
Näin Georgin elämässä, tässä tilanteessa, toimi uskon
Sana ja Henki: Jumala. Hän Jeesukselta, Jumalan Sanalta
ja Hengeltä, saadulla uskolla "sammutti tulen".
Siis Jumalan Sana ja Henki teki sen teon mutta ihmisen kautta.
Ilman Jeesusta Kristusta sydämessään hänellä ei olisi ollut
uskoa, millä sammuttaa tuli.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Georg_Gustafsson_(pastor)
Mvh J - K
Respekt!
https://www.varldenidag.se/tro-och-liv/georg-gustafsson-ateisten-som-blev-helandeevangelist/334236
Tottakai ihminen voi luopua uskosta, mutta mistä uskosta hän siinä
tapauksessa luopuu? Luopuuko hän Jeesuksen antamasta ja
vaikuttamasta uskosta hänessä vai luopuuko hän omista yrittämisistä
uskoa, olettamuksista ja toivomuksista? Luopuuko hän siis omasta
vai Jeesuken uskosta?
Ei kaikki uskosta luopuneet ihmiset ole luopuneet Jeesuksen uskosta koska
eivät ole koskaan tulleet sisälle Jeesuksen uskoon. Monet ovat vain mukana
uskovien seurassa ja ovat päättäneet uskoa niin kuin tuo uskova uskoo.
Silloin he ovat samaa mieltä uskovien kanssa.
Sellainen usko ei ole Jeesuksen usko.
Jos ihminen tulee toisen ihmisen uskoon, uskoo niin kuin tuo toinen.
siitä uskosta on helppo luopua koska se usko ei ole Jumalasta.
Jeesuksen uskosta on jo paljon vaikeampi luopua, mutta ehkä ei
mahdottomuus. Mikäli ihminen luopuu Jeesuksen antamasta uskosta,
hän aina tietää uskon asiat. Sitä tietoa, jonka hän on saanut Jumalalta
uskon kautta, ei voi pyyhkiä pois.
Mvh J - K
Piti laitaa tämä Raamatun Sana. Tässä on siis kyse uskosta,
joka on Jumalasta. Jumalasta syntynyt, tullut, usko voittaa
maailman. Tästä uskosta on vaikea luopua.
1 Joh 5:4 -5 "Kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman.
Ja tämä on se voitto, joka on voittanut maailman: meidän uskomme.
Kuka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?"
Mvh J - K
Höpö höpö !
Kun Raamattu puhuu uskosta luopumisesta, niin se silloin sitä myös tarkoittaa !
Ei ole kyse mistään omasta uskottelusta luopumisesta !
Tämä on sitä sinun silmien ja korvien sulkemistasi Mvh J - K !
Pistät silmät kiinni, kun et halua / uskalla kohdata totuutta.
Sitä maitoa maitoa aina vaan...
Ei ihmisen usko ole Jeesuksen uskoa omaan itseensä.
Sitähän se olisi, jos se olisi Kristus meissä, joka vaikuttaa
uskoa.
Uskolla on aina kohde. Uskon kohde on nyt Jeesus ja
hänen kauttaan Jumala ja Jumalan sana. Se ei siis ole
Jeesuksen uskoa omaan itseensä.
Olet väärässä.
Usko ei ole tietoa. Se on luulottelua, että tietäisi asioita,
joita ei voida tietää. Tai voidaan tietää, mutta uskova ei
välitä mitään todisteista ja näytöstä.
Voimme esimerkiksi tietää luomiskertomusten olevan
epätosia myyttejä, mutta uskova luulee tietävänsä niiden
olevan todellista historiaa.
Mitä ihmettä sinä oikein sekoilet ?
Jeesus On Jumala !
Jumala vaikuttaa Uskon !
Mihin ?
Jumalaan !
Hepr. 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Uudestisyntyneen jolla on Pyhä henki sydämessään aina ei tarvits emiettiä genetiivien kautta asioita vaan ne ovat itsestään selviä.
Pyörällä ajaminenkaan ei edellytä ain akauppaan lähtiessä polkupyöräilyn alkeitten lukemista vaan se menee joka on kerran opittu ei tarvitse uudelleen opetella joka reissulle.
uudestisyntymätön ei tajua mitään hengen asioista vaan kykenee ainoastaan tavaamaan kirjaimet riviin ja niitäkin pitää kysellä sieltä täältä.
Jeesus on uskon alkaja ja täydelliseksi tekijä. Jeesus uskoi: jos Hän kuolee jokaisen ihmisen puolesta ja kantaa synnit ristille, niin jotkut myös kuulevat sanoman sovituksesta ja uskovat Häneen.
Jumalan Pojan usko on usko Jeesukseen ja syntien sovitukseen.
Jeesuksen usko tarkoittaa Jumalan tahdon tuntemista ja tekemistä uskonelämässämme.
Ihminen ei Jumalan tahtoa löydä mistään kirjoitettuna, vaan sen johdatuksen saa vain Pyhän Hengen kautta. Ja siihen UT:n sana johdattaa jos uskaltaa lukea eikä pelkää että on valetta.
Jeesuksen usko on se usko, joka Jeesuksella oli ihmisenä maan päällä ja samanlainen usko on hänen seuraajillaan.
Genetiivi viittaa tässä samankaltaiseen ja yhteiseen alkuperään samalla tavalla kuin sanonnoissa
"sinulla on äitisi silmät"
ja
"sinulla on isäsi temperamentti".
Kyse on siis samankaltaisuudesta ja yhteisestä alkuperästä.
Pieleen menee !
Jeesus oli Jumala keskuudessamme !
Matt. 1:23 "Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel", mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.
Voidaan kääntää myös Jumala keskellämme.
Mitä Jeesuksesta sanotaan oikeasti Raamatussa:
5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
Siis tuli ihmisen KALTAISEKSI, se on aivan eri ,kuin vain ihmiseksi !
Ja havaittiin OLENNALTAAN KUIN ihminen, siis ei ihminen yksi yhteen, vaan OLENNALTAAN KUIN !
Siis kukaan ihminen ei ole kuin Jeesus, joka oli lihaan / lihaksi tullut Jumala !
Siis EI IHMISENÄ, vaan ihmisen KALTAISENA, ja oli OLENNALTAAN KUIN ihminen, vaikka siis oli lihaan / lihaksi tullut Jumala, eli kuten nimensäkin kertoo Immanuel, se on suomennettuna Jumala kanssamme / keskellämme !
Tämä on koko asian YDIN !
Melkoista raivoa herätti tämäkin avaus kysymyksineen ja etenkin sen vastaus. Ajatella, että tuollaisen raivon vallassa oleva rakastaa itseään ja tykkää elää raivon vallassa!
Siitä näkee kellä lihan mieli ja kellä hengen mieli.
Se paljastuu aina.