Soikolle

Vielä tälläkin hetkellä yli puolet tuotekehitys- ja tutkimusmäärärahoista valuu pääkaupunkiseudulle.

Se on sitä pääkaupunkiseudun aluetukea. Olisi mielenkiintoista tietää, miten pääkaupunkiseutu on saanut rosvotuksi leijonanosan koko maata varten tarkoitetuista määrärahoista.

Millä oikeudella 1,5milj. ihmisen seutukunta etuilee muun Suomen 3,5milj. ihmisen kustannuksella?

Tekeekö pääkaupunseudulle asettuminen yrityksestä ja yrittäjästä muita paremman? Näin ilmeisesti oli on Lipposen hallitusten katsannossa. Tämä epäkohta on pikaisesti korjattava.

...ajattelua tuo tuollainen. Yritykselle on tärkeää olla siellä, missä on markkinoita. Verkostunut talous väistämättä keskittää yrittäjyyttä kasvukeskuksiin. Verkottumisen idea on siinä, ettei jokainen yritä tehdä kaikkea, vaan jokainen tekee sen osuuden, jonka osaa parhaiten. Tästä palapelistä muodostetaan myytävä tuote. Siksi on tärkeää, että yritykset keskittyvät kasvukeskuksiin.

Tosin maaseutukin voisi löytää oman osansa, mutta keskustalainen politiikka on tehnyt maaseudusta pelkän raaka-ainelähteen.

pimeetä... kirjoitti:

...ajattelua tuo tuollainen. Yritykselle on tärkeää olla siellä, missä on markkinoita. Verkostunut talous väistämättä keskittää yrittäjyyttä kasvukeskuksiin. Verkottumisen idea on siinä, ettei jokainen yritä tehdä kaikkea, vaan jokainen tekee sen osuuden, jonka osaa parhaiten. Tästä palapelistä muodostetaan myytävä tuote. Siksi on tärkeää, että yritykset keskittyvät kasvukeskuksiin.

Tosin maaseutukin voisi löytää oman osansa, mutta keskustalainen politiikka on tehnyt maaseudusta pelkän raaka-ainelähteen.

Lue lisää

Kerrankin joku järkikannanotto. Markkinoiden sijainti, verkostumismahdollisuudet, logistiikka määräävät yritysten sijaintipäätöksiä. Näin tapahtuu kaikkialla maailmassa. Tämä ei ole vain suomlainen ilmiö.

...ja asiatonta. Asiaa ovat nuo:

>> Ei siirretä tuotantopanoksia yritysten luo, vaan yrityksiä sinne missä on tuotantopanoksia, eli työvoimaa. > annetaan yritysten sijoittua sinne minne ne haluaa.> lopetetaan Lippos- Niinistöläinen ohjailu > Ylimitoitetut tuet pois kasvukeskuksita.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kerrankin joku järkikannanotto. Markkinoiden sijainti, verkostumismahdollisuudet, logistiikka määräävät yritysten sijaintipäätöksiä. Näin tapahtuu kaikkialla maailmassa. Tämä ei ole vain suomlainen ilmiö.

Lue lisää

Pellolainen yritys on Ruotsin rajalla. Sen pitää lähteä Ouluun "verkostoitumaan" saadakseen lähteä Ruotsin markkinoille vajaan kilometrin päähän.

Ei oikein tuo sinun logiikkasi mene jekluun.

Kyse on siitä että tämä Pellolainen yritys ei pysty kilpailemaan Oulun tuettujen yritysten kanssa vaikka se on markkinoiden äärellä, vieressä. Siis kasvukeskuspolitiikka vääristää kilpailua.

Verkostoitua voi muutenkin kuin muuttamalla "kasvukeskuksiin". Suomessa Lipposien aikana ei markkinat määränneet sijoittumista, vaan Lippos- Niinistöläinen keskittämispolitiikka, jota "kauniisti" nimitettiin kasvukeskuspolitiikakais.

JormaKKorhonen kirjoitti:

...ja asiatonta. Asiaa ovat nuo:

>> Ei siirretä tuotantopanoksia yritysten luo, vaan yrityksiä sinne missä on tuotantopanoksia, eli työvoimaa. > annetaan yritysten sijoittua sinne minne ne haluaa.> lopetetaan Lippos- Niinistöläinen ohjailu > Ylimitoitetut tuet pois kasvukeskuksita.

Lue lisää

Jos tuetaan, tuetaan kaikkealla samalla tavalla tai tuet kokonaan pois.

Kasvukeskuksia nimenomaan rakennettiin Lipposien aikana suuntaamalla yritystukia kasvukeskuksiin, joka veti yrityksiä joilla oli mahdollisuus lähteä näihin keskuksiin. Muualle jäävät yritykset jäivät ilman tällaisat yhteiskunnan tukea.

Syrjäisemmillä alueilla on vieläkin minen vuoden jonot odottamassa sitä rahaa jota olisi tarvittu jo kymmenen vuotta sitten. Monet yrityksert ovat joutuneet kestämättömään tilanteeseen ja joutuneet lopettammaan toimintansa ja työpaikkansa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta jättää entistä taakseen ja alkaa rakentamaan uutta toisaalle.

Kasvukeskuspolitiikan seurauskena eri alueet ovat asetettu eriarvoiseen asemaan yritystoiminnan kannalta.

Tämä ei ole mielipide, vaan totuus.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kerrankin joku järkikannanotto. Markkinoiden sijainti, verkostumismahdollisuudet, logistiikka määräävät yritysten sijaintipäätöksiä. Näin tapahtuu kaikkialla maailmassa. Tämä ei ole vain suomlainen ilmiö.

Lue lisää

Niinpä. 90- luvulla meidän oli osaamisen takia pakko lähteä St Raphaeliin lähelle Nizzaa. Se ei ollut meidän omaa osaamistamme, vaan kumppaneiden osaamista, joka tuolloin oli keskittynyt hyvin pienelle alueelle.

Tuo ratkaisu takasi sen, että pystyimme jatkamaan ja laajentamaan toimintaamme Suomessa. Nyt ydinosaaminen on yhä Suomessa, mutta asiakasläheiset toimintomme Hampurissa ja St Raphaelissa. Ratkaisun myötä Suomen toiminnot ovat viiden viimeisen vuoden aikana nelinkertaistuneet niin liikevaihdon kuin henkilöstönkin osalta.

Meidän oli verkottumisen vuoksi pakko lähteä ulkomaille. Samalla tavalla muutama yritys kotimaassa on tullut lähemmäksi meitä. Ilman ulkomaille lähtöä emme työllistäisi tällä hetkellä yhtään ihmistä kotimaassa.

Keskustalaisen aluepolitiikan tarkoitus on tasapainoinen mahdollisuus elinkeinotoimintaan kaikkialla niiden tekijöiden puitteissa jossa alue toimii.

Miksei metallialan yritys voisi toimia Ranualla?
Miksi Ranualle ei voisi antaa samoja mahdollisuuksia kehittä oman yrityksen toimintaa kuin Hesassa on?

Mikä tässä "kepulaisessa" aluepolitiikassa sitten on sitä mikä tökkii? Tasaarvoinen mahdollisuus yrittää muullakin kuin kasvukeskuksissa on kansalaisoikeus, mutta kun Lipposet jakoivat yritystuet niin että Ranualaisille sitä ei riittänyt, mutta Hesalaisille sitä tarjottiin enemmäm kuin siellä tarvittiin.

intä.

Pitäjämäki on ainoa oikea paikka yrityksellesi. Siellä voit kätevästi "werkottua", joka on nykyaikaisen yrittämisen A ja O.

Pellossa yrittäminen on väärää yrittämistä. Varsinkin jos yritykselläsi on hyvä liikeidea, menetät miljoonia pysytellessäsi jääräpäisesti Pellossa.

Kun siirryt Pitäjämäelle, voit kätevästi "werkottua" muiden Suur-Helsingin yritysten kanssa ja vain taivas on rajana.

Olet hyvin pöljä, jos kuvittelet voivasi jatkaa Pellossa. Todelliset markkinathan ovat Kiinassa.

Kun siirrät hyvään nousuun Pitäjämäellä päässeen yrityksesi Mumbayhin, sinua kohdellaan Maharadjana kuin Antti E. Piippoa.

Ei firmaa, jossa työskentelt, tule mihinkään siirtää. Jos yritys toimii nyt kannattavasti eikä ole oletettavaa, että se toimisi Pitäjänmäelle sen kannattavammin, ei sen tarvitse mihinkään siirtyä. Yrityksen omistajahan päättää, missä yritys toimii. Hän tekee päätökset, eivät poliitikot. Ja niin on hyvä. Moni yritysjohtaja on ollut sitä mieltä, että Pitäjänmäellä on hyvä toimia. Siellä niitä yrityksiä on luultavasti paljon monilukuisammin kuin omalla paikkajunnallasi. Pakolla ei ketään tule mihinkään siirtää.

En edusta täällä mitään meidän puoluetta. Näen vain Keskustan harjoittaman politiikan tuhoisana Suomelle ja suomalaisille. Jos kirjoitan jotain päivittäin, sinä varmaan sitten käytät aikaasi sen lukemiseen, kun olen noin tarkkaan asian laskenut.

Itsemurhiin en puutu, mutta väkivaltarikollisuudesta ja rikollisuudesta uskon jotain tietäväni, kun olen aiemmin sellaisten asioiden parissa työkseni puuhastellut. Poliittisilla ohjelmilla voidaan vaikuttaa ja on myös vaikutettu rikollisuuteen. Tämä on minusta päivänselvää ja siitä löytyy useita esimerkkejä. Selkein esimerkki tästä löytyy liikennerikollisuuden piiristä, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kriminaalipolitiikassa on ollut ollut jopa suuntaus, jonka yhtenä sloganina on ollut se, että hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Kyse on nimenomaan poliittisista ratkaisuista, ei pelkästään niistä syvemmistä vesistä, joilla toki on oma roolinsa niilläkin.

Minusta on ihan uskottavaa sellainen selitys, jossa markkinataloudesta pyritään ottamaan kaikki mahdollinen hyöty irti niin, että jaettavaa on mahdollisimman paljon. Uskottavaa on myös se, että jaettavan paras tasausmalli on se, että tuon jaettavan tuottamiseen osallistuvat kaikki. Se luo parhaan legitimiteetin osallistua kakun jakoon. Keskustan politiikka, siis aluepolitiikka suosii sitä, ettei kaikille anneta mahdollisuuksia osallistua tällä osallistumisperiaatteella kakun tekoon ja jakoon.

Kannatan tulonjakopolitiikkaa kuten ilmeisesti sinäkin. Mutta ennen sitä pitää luoda parhaat mahdolliset edellytykset tulonjakopolitiikalle niin, että se tulee poliittisesti yleisesti hyväksytyksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työssäkäyvä väestö ei tunne kovin suurta solidaarisuutta työttömiä kohtaan. Siksi kaiken maailman aluepolitiikasta pitää luopua ja asettaa työllisyyspolitiikka aina sen edelle. On siis kyse politiikan prioriteeteistä.

Itse en mustamaalaisi markkinaliberalismi ihan niin kovalla kädellä kuin teet. Politiikalla kyetään pitää sitä aisoissa. Yritykset eivät toimi yksin tässä maailmassa, ne tarvitsevat mm. markkinoita eli niitä samoja ihmisiä, jotka työskentelevät hiki hatussa. Suomessa on vahva ay-liike, joka on yksi markkinaliberalismin vastavoima. Ja on muitakin, esim. kansainvälinen suuryritys Nokia se vaan sinnittelee ja pitää pääkonttoriansa edelleen Suomessa ja työllistää suuren joukon suomalaisia. Itse asiassa Nokia yrityksenä pelasti Suomen vielä suuremmalta lamalta. Tämä puoli asioista unohtuu helposti.

Kansallinen aluepolitiikka ei suinkaan ole merkityksetön. Onhan se nähty täälläkin käydystä keskustelusta, miten suurta eripuraa se aiheuttaa. Jos markkinaliberalismia halutaan poliittisesti valvoa, ei ole kovin hyvä lähtökohta, että valvomiseen halukkaat lähtevät täysin eri linjoilta ja riitelevät keskenään.

Mielipidepankki kirjoitti:

En edusta täällä mitään meidän puoluetta. Näen vain Keskustan harjoittaman politiikan tuhoisana Suomelle ja suomalaisille. Jos kirjoitan jotain päivittäin, sinä varmaan sitten käytät aikaasi sen lukemiseen, kun olen noin tarkkaan asian laskenut.

Itsemurhiin en puutu, mutta väkivaltarikollisuudesta ja rikollisuudesta uskon jotain tietäväni, kun olen aiemmin sellaisten asioiden parissa työkseni puuhastellut. Poliittisilla ohjelmilla voidaan vaikuttaa ja on myös vaikutettu rikollisuuteen. Tämä on minusta päivänselvää ja siitä löytyy useita esimerkkejä. Selkein esimerkki tästä löytyy liikennerikollisuuden piiristä, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kriminaalipolitiikassa on ollut ollut jopa suuntaus, jonka yhtenä sloganina on ollut se, että hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Kyse on nimenomaan poliittisista ratkaisuista, ei pelkästään niistä syvemmistä vesistä, joilla toki on oma roolinsa niilläkin.

Minusta on ihan uskottavaa sellainen selitys, jossa markkinataloudesta pyritään ottamaan kaikki mahdollinen hyöty irti niin, että jaettavaa on mahdollisimman paljon. Uskottavaa on myös se, että jaettavan paras tasausmalli on se, että tuon jaettavan tuottamiseen osallistuvat kaikki. Se luo parhaan legitimiteetin osallistua kakun jakoon. Keskustan politiikka, siis aluepolitiikka suosii sitä, ettei kaikille anneta mahdollisuuksia osallistua tällä osallistumisperiaatteella kakun tekoon ja jakoon.

Kannatan tulonjakopolitiikkaa kuten ilmeisesti sinäkin. Mutta ennen sitä pitää luoda parhaat mahdolliset edellytykset tulonjakopolitiikalle niin, että se tulee poliittisesti yleisesti hyväksytyksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työssäkäyvä väestö ei tunne kovin suurta solidaarisuutta työttömiä kohtaan. Siksi kaiken maailman aluepolitiikasta pitää luopua ja asettaa työllisyyspolitiikka aina sen edelle. On siis kyse politiikan prioriteeteistä.

Itse en mustamaalaisi markkinaliberalismi ihan niin kovalla kädellä kuin teet. Politiikalla kyetään pitää sitä aisoissa. Yritykset eivät toimi yksin tässä maailmassa, ne tarvitsevat mm. markkinoita eli niitä samoja ihmisiä, jotka työskentelevät hiki hatussa. Suomessa on vahva ay-liike, joka on yksi markkinaliberalismin vastavoima. Ja on muitakin, esim. kansainvälinen suuryritys Nokia se vaan sinnittelee ja pitää pääkonttoriansa edelleen Suomessa ja työllistää suuren joukon suomalaisia. Itse asiassa Nokia yrityksenä pelasti Suomen vielä suuremmalta lamalta. Tämä puoli asioista unohtuu helposti.

Kansallinen aluepolitiikka ei suinkaan ole merkityksetön. Onhan se nähty täälläkin käydystä keskustelusta, miten suurta eripuraa se aiheuttaa. Jos markkinaliberalismia halutaan poliittisesti valvoa, ei ole kovin hyvä lähtökohta, että valvomiseen halukkaat lähtevät täysin eri linjoilta ja riitelevät keskenään.

Lue lisää

Väite että sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa on totta vain jos syvätasolla vaikuttaville tekijöille pannaan painoa. Lainsäädännöllä voidaan epäsuorasti vaikuttaa esim. siihen kuinka pitkään äiti hoitaa lastaan kotona tai miten paljon vanhemmat viettävät aikaa lastensa kanssa. Mutta yleensä käy niin, että kun asioista päätettäessä toiseen vaakakuppiin pannaan talous ja toiseen sosiaalipolitiikka, alkaa juuri sellainen väistöliike, jota sinunkin ajattelusi tyypillisesti edustaa. "Ensin on saatava talouden pyörät pyörimään, jotta syntyy rahoituspohjaa... jne."

Ajatusjäsennys, jonka mukaan markkinataloudesta pitäisi ensin pyrkiä "ottamaan kaikki mahdollinen hyöty irti jotta syntyisi mahdollisimman paljon jaettavaa" on erinomaisen epäuskottava. Tällainen teoreettinen jako on tyypillistä uusliberalismia. Mutta todellisuudessa talous ei toimi niin, ei ole mitään optimipistettä. Myöskään yhteiskuntapolitiikan rooli ei ole se mikä tässä käsitteellistyksessä harhaisesti nähdään. Katso tilastoja, hyvä mies. Tuloerot kasvavat, pääomavaltaisuus lisääntyy, köyhät kuolevat talouden tieltä pois. Se on totuus markkinataloudesta.

Yritykset eivät toimi tässä maailmassa, vaan rahan maailmassa. Rahalla ei enää pitkään aikaan ole ollut mitään tekemistä reaalimaailman tai ihmisten reaalisen hyvinvoinnin kanssa. Reaalitaloutta on enää vain siellä syrjäseudulla, jossa eletään vaihdon varassa ilman rahaa - siinä takapajulan elämänpiirissä jota sinä ilmeisen suuresti inhoat.

Voit vapaasti harrastella propagandaasi ei-minkään-puolueen edustajana. Itsemurhateorioilla höystettynä tai ilman. Viesti on joka tapauksessa selvä ja se on se että ensin tulee talous ja sitten ihminen. Ei sen kummallisempaa markkinaliberalismia olekaan.