Miksi mies ei voi toteuttaa vaimon pieniä toiveita?

Anonyymi-ap

Siis todellakin pieniä, arkielämän toiveita? Vaikka olen kertonut miehelle toiveistani, hän ei niitä toteuta tai jos toteuttaa, niin just sen yhden kerran. Olemme olleet aviossa jo kolme vuosikymmentä, joten luulis, että mies olisi jo oppinut minut tuntemaan. Olen hirveän romanttinen ja toiveet liittyykin siihen. Toivoisin, että mies sanoisi silloin tällöin rakastavansa minua, tanssisi kanssani ihan täällä kotona (mies ei halua minnekään tanssipaikkaan). Siis joskus, edes kerran vuodessa. Toivoisin saavani joskus kukkakimpun, vaikka ihan luonnonkukkia. Että mies joskus kehuisi ulkonäköäni, esim. uutta kampausta tai vaikka hymyä, silmiä, juhlalookkia. Olen ihan kivannäköinen, mutta en nyt mikään kaunotar. Olen myös intohimoinen (edelleen) ja mielestäni meillä on ollut erinomainen seksielämä. Olisi ollut ihana kuulla joskus enemmän kuin "tuntuipa se hyvältä". Tykkäisin halailuista, suudelmista, kynttiläillallisista. Olisi ihana, kun mies veisi minut joskus ulos syömään tai lähtisi kanssani kävelylle, pitäisi julkisesti kädestä. Mutta ei, ei mitään.

Mieheni antaa aikaansa ja huomiotaan muille naisille, esim. työkavereille, harrastuskavereille. Siis ei mitään pettämisjuttuja, mutta hän käy muiden naisten kanssa lounailla ja kahvilla, viimeksi kun menimme konserttiin, siellä oli tuttu nainen, hänen kanssaan riitti juttua, minä istuin sitten kuin yksin. Miehen mielestä olen lapsellisen mustasukkainen ja epäilen häntä pettäjäksi, näin ei kyllä olen. Mutta tuntuu pahalta, että muut naiset saavat mieheni aikaa ja huomiota, mutta minä en. Olen selittänyt asiat perinpohjin ja krtonut mitä kaipaan, ei vaikutusta.

Olen tästä tosi onneton. Rakastan kuitenkin miestäni, enkä halua erota, eikä mieskään halua. Hän myös sanoo, että "tottakai rakastan sua, en minä tässä muuten olisi". Tuntuu, että itsekin elää vain puoliliekillä. Mieheltä kun kysyn mitä hän haluaa, hän sanoo, että ei mitään tämän kummempaa, näin on hyvä. Olen aina pyrkinyt huomioimaan miestä, kehunut, kiittänyt, tukenut, arvostanut. Hän on saanut vapaasti harrastaa ja olla kavereiden kanssa. En ole vaatinut ulkomaan matkoja, hienoa autoa tai taloa, en kaipaa timantteja. Olen luopunut monesta asiasta perheen takia, mutta en ole siitä katkera, omia valintojahan ne ovat olleet. Olisi kiva saada kuitenkin joskus kiitosta. Tulipa tästä pitkä vuodatus...mutta kertokaa miten saisin miehen ymmärtämään, että janoan rakkauden tekoja ja sanoja?

41

749

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Miehesi pitää sinua itsestään selvyytenä eikä arvosta. Myöskään en olisi niin varma rakastaako edes. Ikävää. Ansaitset paremman miehen.

      • Anonyymi

        Siltähän se vähän tuntuu, että olen kuin joku taloomme kuuluva vanha huonekalu. Olen kuitenkin puhunut miehelle jopa erosta, hän sanoi, ettei missään tapauksessa halua erota ja että rakastaa minua kyllä. En minäkään halua erota. Olemme olleet yhdessä nuoresta asti ja koettu monenlaista, iloja ja suruja. En halua hajottaa perhettämme, vaikka lapset ovat jo aikuisia. Mieheni ei ole paha eikä huono mies, ei ilkeä ja on hyväntuulinen yleensä. Hän sanoo, ettei osaa olla romanttinen, ei osaa tanssia, ei tykkää käydä kävelyllä tai pyöräilemässä ja ihmettelee, miksi rakkautta pitäisi jotenkin todistella.

        Minä taas en ymmärrä miksi ei sitten voi tehdä toiselle kivoja juttuja, jos rakastaa tätä. Minä olen mielestäni tehnyt asioita, joista tiedän mieheni pitävän. Ja tosiaan kun kysyn hänen toiveistaan, niitä ei oikein ole. Joskus ajattelen sitten itsekin, että ehkä olen lapsellinen, kun tällaisista vielä haaveilen, pitää vaan olla tyytyväinen, että on hyvä ja uskollinen mies. Haluaisin vain niin tuntea olevani rakastettu. Vietän sitten romanttisia iltoja yksin, kun mies on jossain harrastuksessaan: kuuntelen rakkauslauluja kynttilänvalossa ja juon teetä tai lasin viiniä, selailen kauniita kuvia netistä tai luen aitoja rakkaustarinoita. Nyyh.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siltähän se vähän tuntuu, että olen kuin joku taloomme kuuluva vanha huonekalu. Olen kuitenkin puhunut miehelle jopa erosta, hän sanoi, ettei missään tapauksessa halua erota ja että rakastaa minua kyllä. En minäkään halua erota. Olemme olleet yhdessä nuoresta asti ja koettu monenlaista, iloja ja suruja. En halua hajottaa perhettämme, vaikka lapset ovat jo aikuisia. Mieheni ei ole paha eikä huono mies, ei ilkeä ja on hyväntuulinen yleensä. Hän sanoo, ettei osaa olla romanttinen, ei osaa tanssia, ei tykkää käydä kävelyllä tai pyöräilemässä ja ihmettelee, miksi rakkautta pitäisi jotenkin todistella.

        Minä taas en ymmärrä miksi ei sitten voi tehdä toiselle kivoja juttuja, jos rakastaa tätä. Minä olen mielestäni tehnyt asioita, joista tiedän mieheni pitävän. Ja tosiaan kun kysyn hänen toiveistaan, niitä ei oikein ole. Joskus ajattelen sitten itsekin, että ehkä olen lapsellinen, kun tällaisista vielä haaveilen, pitää vaan olla tyytyväinen, että on hyvä ja uskollinen mies. Haluaisin vain niin tuntea olevani rakastettu. Vietän sitten romanttisia iltoja yksin, kun mies on jossain harrastuksessaan: kuuntelen rakkauslauluja kynttilänvalossa ja juon teetä tai lasin viiniä, selailen kauniita kuvia netistä tai luen aitoja rakkaustarinoita. Nyyh.

        Onhan se varmasti vaikeaa muuttaa tapojaan jos noin aina ollut. Ja jollain tavalla olet tyytynyt siihen vaikka se tekee sinut onnetomaksi. Jotenkin sydäntä särkevää että selailet tuollaisia. Kyllä miehen pitäisi ymmärtää ettet tunne itseäsi rakastetuksi. Sano se hänelle. Sano kaikki tuo mitä kirjoitit. Ei osaa. On minun mielestäni tekosyy. Jos on tahtoa ja halua niin kaikki osaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se varmasti vaikeaa muuttaa tapojaan jos noin aina ollut. Ja jollain tavalla olet tyytynyt siihen vaikka se tekee sinut onnetomaksi. Jotenkin sydäntä särkevää että selailet tuollaisia. Kyllä miehen pitäisi ymmärtää ettet tunne itseäsi rakastetuksi. Sano se hänelle. Sano kaikki tuo mitä kirjoitit. Ei osaa. On minun mielestäni tekosyy. Jos on tahtoa ja halua niin kaikki osaa.

        Niin, on vaikea muuttaa tapojaan, mutta itse ainakin yritän aina tehdä niin kuin toinen toivoo. Jos jonkun asian muistaminen on vaikeaa, kirjoitan sen ylös, että muistan, esim. lahjatoive. Ja kun tietää, että joku asia on toiselle tärkeä, niin ei mielestäni ole vaikea sitä muistaa tai toteuttaa. En esim. tee ruokia, joista mieheni ei pidä, mutta teen silloin tällöin ruokia, joista hän kovasti pitää, vaikka ne kuuluvat omalle inhokkilistalle. Katson joskus urheilua hänen kanssaan, vaikka en itse välitä urheilusta, koska mies vaikuttaa iloiselta kun liityn kisakatsomoon. Tämän isommista asioista ei ole kyse. Enhän vaadi liikaa?!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, on vaikea muuttaa tapojaan, mutta itse ainakin yritän aina tehdä niin kuin toinen toivoo. Jos jonkun asian muistaminen on vaikeaa, kirjoitan sen ylös, että muistan, esim. lahjatoive. Ja kun tietää, että joku asia on toiselle tärkeä, niin ei mielestäni ole vaikea sitä muistaa tai toteuttaa. En esim. tee ruokia, joista mieheni ei pidä, mutta teen silloin tällöin ruokia, joista hän kovasti pitää, vaikka ne kuuluvat omalle inhokkilistalle. Katson joskus urheilua hänen kanssaan, vaikka en itse välitä urheilusta, koska mies vaikuttaa iloiselta kun liityn kisakatsomoon. Tämän isommista asioista ei ole kyse. Enhän vaadi liikaa?!

        Et sinä minun mielestäni vaadi liikaa. Ihan se minusta kuuluu rakkauteen ne pienet arjen huomioimiset sanomattakin. Voiko sitten olla että mies tekee jotain asioita joita et ole edes mieltänyt että tekisi sinun vuoksesi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, on vaikea muuttaa tapojaan, mutta itse ainakin yritän aina tehdä niin kuin toinen toivoo. Jos jonkun asian muistaminen on vaikeaa, kirjoitan sen ylös, että muistan, esim. lahjatoive. Ja kun tietää, että joku asia on toiselle tärkeä, niin ei mielestäni ole vaikea sitä muistaa tai toteuttaa. En esim. tee ruokia, joista mieheni ei pidä, mutta teen silloin tällöin ruokia, joista hän kovasti pitää, vaikka ne kuuluvat omalle inhokkilistalle. Katson joskus urheilua hänen kanssaan, vaikka en itse välitä urheilusta, koska mies vaikuttaa iloiselta kun liityn kisakatsomoon. Tämän isommista asioista ei ole kyse. Enhän vaadi liikaa?!

        Sekä onhan tuo nyt naurettavaa jos käy toisten naisten kanssa lounailla eikä raski omalle vaimolle jtn. 3€ kukkakimppua lähimarketista tuoda silloin tällöin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et sinä minun mielestäni vaadi liikaa. Ihan se minusta kuuluu rakkauteen ne pienet arjen huomioimiset sanomattakin. Voiko sitten olla että mies tekee jotain asioita joita et ole edes mieltänyt että tekisi sinun vuoksesi?

        On hän toki tehnyt asioita vuokseni. On esim. ostanut minulle kodinkoneita, joita on arvellut minun tarvitsevan. On joskus katsastanut autoni. Tekee minua enemmän töitä, yhteiseen pottiin, minä puolestani teen kotityöt, pihahommat yms. Kyllä hän siis tekee vuokseni asioita, mutta ei tuo mielestäni ole huomioimista tai romantiikkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekä onhan tuo nyt naurettavaa jos käy toisten naisten kanssa lounailla eikä raski omalle vaimolle jtn. 3€ kukkakimppua lähimarketista tuoda silloin tällöin.

        Ei ole rahasta kyse, vaikka ei sitä yhtään liikaa ole, mieheni ei ole ollenkaan saita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On hän toki tehnyt asioita vuokseni. On esim. ostanut minulle kodinkoneita, joita on arvellut minun tarvitsevan. On joskus katsastanut autoni. Tekee minua enemmän töitä, yhteiseen pottiin, minä puolestani teen kotityöt, pihahommat yms. Kyllä hän siis tekee vuokseni asioita, mutta ei tuo mielestäni ole huomioimista tai romantiikkaa.

        No joo kodinkoneet yleensä molempien käytössä ja jis sinä hoidatkodin niin aika 50/50 tuo menee. Miksi et mene mukaan kun tapaa niitä ystäviään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On hän toki tehnyt asioita vuokseni. On esim. ostanut minulle kodinkoneita, joita on arvellut minun tarvitsevan. On joskus katsastanut autoni. Tekee minua enemmän töitä, yhteiseen pottiin, minä puolestani teen kotityöt, pihahommat yms. Kyllä hän siis tekee vuokseni asioita, mutta ei tuo mielestäni ole huomioimista tai romantiikkaa.

        Sä oot mun mielestä nyt vähän liiankin kiltti. Nyrkkiä pöytään. Mitään saa jos ei vaadikaan. Ihan perinteisesti pihtaus hyvä keino jolla lähteä liikkeelle. Eikö mitään herkkuruokia herralle urheilun aikana katsot vaan omia ohjelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole rahasta kyse, vaikka ei sitä yhtään liikaa ole, mieheni ei ole ollenkaan saita.

        Tilaa interfloran kallein kimppu minkä löydät ja laita miehellesi lasku. Sekä hommaa joku miespuolinen ystävä jonka kanssa käyt lounailla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On hän toki tehnyt asioita vuokseni. On esim. ostanut minulle kodinkoneita, joita on arvellut minun tarvitsevan. On joskus katsastanut autoni. Tekee minua enemmän töitä, yhteiseen pottiin, minä puolestani teen kotityöt, pihahommat yms. Kyllä hän siis tekee vuokseni asioita, mutta ei tuo mielestäni ole huomioimista tai romantiikkaa.

        Sekä mene sinä sinne tanssimaan yksin. Laittaudut viimosen päälle. Kyllä siellä varmasti pyörittäjiä löytyy. Herääpä se omakin äijä pikkuhiljaa Ruususen unestaan.


    • Anonyymi

      Kyllä miehesi sinua arvostaa vaikka ei kukkia osta tai tanssi kanssasi. Älä ole ainakaan vihjaileva, sitä ei kukaan mies ymmärrä.. Suoraa puhetta. Sopikaa nyt että mies ostaa sinulle 4 kertaa vuodessa kukkia ja mies itse saa päättää päivät. Voit kysyä miksi mies ei halua tanssia. Voit sanoa miehelle että nämä ovat tärkeitä asioita sinulle. Naiset puhuu muutenkin paljon. Sieltä on vaikea napata mikä niistä vaimon sadoista toiveista on niitä tärkeitä. Mun vaimo haluaa joka päivä jotakin, tori.fi auki. En jaksa kuunnella. Kannattaa olla selkeä.

      • Anonyymi

        Olen sanonut monta kertaa, että olisin onnellinen, jos mies huomioisi minua joskus ja meillä olisi edes hieman romantiikkaa. Hän tietää, että rakastan kukkia ja tanssimista. Jos sanon hänelle jonkin toiveen, hän saattaa toteuttaa yhden kerran, tuo kauppareissulta kukkakimpun ja sitten se homma on hoidettu. Hän ei tanssi, koska ei osaa. Hän ei lähde kävelylle tai pyöräilemään, koska ei tykkää kävellä tai pyöräillä. Yksi onnellisin muistoni on lähes 30 vuoden takaa, oli jouluaatto ja tähtitaivas. Kävimme pienellä kävelyllä iltamyöhällä. Vaalin tuota muistoa koko elämäni. Paras joululahjani.

        En pyydä koko ajan jotain, ennemminkin hyvin harvoin. En vaadi tavaroita, matkoja tms, en harrasta shoppailua, en odota lahjoja. En puhu tyhjänpäiväisiä, en juorua, en nalkuta, en vihjaile vaan sanon kyllä selkeästi asiani. Ainoa toiveeni on saada tuntea olevani rakastettu, saada vähän romantiikkaa. En tiedä miten se voi olla niin vaikeaa! Itse yritän miettiä, miten voisin ilahduttaa miestäni ja kyllä kai onnistunkin usein, siltä ainakin vaikuttaa. Tuon kaupasta miehen lempiolutta, laitan herkkuruokaansa, katson hänen kanssaan urheilua, lämmitän saunan, hieron hartiat…olisi ihanaa, kun itseäkin joskus huomioitaisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen sanonut monta kertaa, että olisin onnellinen, jos mies huomioisi minua joskus ja meillä olisi edes hieman romantiikkaa. Hän tietää, että rakastan kukkia ja tanssimista. Jos sanon hänelle jonkin toiveen, hän saattaa toteuttaa yhden kerran, tuo kauppareissulta kukkakimpun ja sitten se homma on hoidettu. Hän ei tanssi, koska ei osaa. Hän ei lähde kävelylle tai pyöräilemään, koska ei tykkää kävellä tai pyöräillä. Yksi onnellisin muistoni on lähes 30 vuoden takaa, oli jouluaatto ja tähtitaivas. Kävimme pienellä kävelyllä iltamyöhällä. Vaalin tuota muistoa koko elämäni. Paras joululahjani.

        En pyydä koko ajan jotain, ennemminkin hyvin harvoin. En vaadi tavaroita, matkoja tms, en harrasta shoppailua, en odota lahjoja. En puhu tyhjänpäiväisiä, en juorua, en nalkuta, en vihjaile vaan sanon kyllä selkeästi asiani. Ainoa toiveeni on saada tuntea olevani rakastettu, saada vähän romantiikkaa. En tiedä miten se voi olla niin vaikeaa! Itse yritän miettiä, miten voisin ilahduttaa miestäni ja kyllä kai onnistunkin usein, siltä ainakin vaikuttaa. Tuon kaupasta miehen lempiolutta, laitan herkkuruokaansa, katson hänen kanssaan urheilua, lämmitän saunan, hieron hartiat…olisi ihanaa, kun itseäkin joskus huomioitaisiin.

        Minulla meni 25v parisuhteessa että tajusin miten naiset haluaa huomiota. Ja mitä huomiota sanana naisten mielestä tarkoittaa. Luulin että olin antanut huomiota. En ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla meni 25v parisuhteessa että tajusin miten naiset haluaa huomiota. Ja mitä huomiota sanana naisten mielestä tarkoittaa. Luulin että olin antanut huomiota. En ollut.

        Millaista huomiota olit antanut aiemmin ja millaista sen jälkeen, kun tajusit? Ja miten tajusit?


    • Anonyymi

      Paukauta miehellisi suoraan että :
      -haluat kukkia kerran vähintään kerrran kuukaudessa,
      - kävelylenkin vain hänen kanssaan kerran viikossa - hän voi päättää milloin se teille kummallekin sopii,
      -ellei koko ravintolapäivällistä niin vähintään yhteinen kahvilatuokio capuccinoineen vähintään kerran kuukaudessa

      Ilmoita samalla että tämä ei ole aivokirurgiaa, vain että haluaisit aivan pikkiriikkisiä asioita häneltä. Nuo asiat eivät missään tapauksessa riko teidän taloudellista budjettia!
      Teidän yhteien elämä on pienillä tavoilla ja teoilla rikastuttaa sitä.

      • Anonyymi

        Ei se kyllä tuntuisi oikein aidolta, jos tuollaiset säännöt laatisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se kyllä tuntuisi oikein aidolta, jos tuollaiset säännöt laatisin.

        Ymmärsit aivan väärin. Eihän nuo ole sääntöjä. Vain ehdotuksia joita voi tehdä yhdessä sen suuremmin rajoittamatta mihen kallista aikaa!


    • Anonyymi

      Niin onko varmasti saanut?

      • Anonyymi

        On. Niinkuin sanoin, olen intohimoinen nainen, enkä harrasta pihtaamista. Toki seksiä olisi ollut vielä enemmän, jos tuntisin itseni rakastetuksi ja tärkeimmäksi. Mielestäni vaimon tulee olla miehelleen ykkönen ja sen pitää näkyä. Sama toisinpäin myös tietenkin. Olen itsekin tajunnut vasta viime vuosina mistä paha oloni johtuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On. Niinkuin sanoin, olen intohimoinen nainen, enkä harrasta pihtaamista. Toki seksiä olisi ollut vielä enemmän, jos tuntisin itseni rakastetuksi ja tärkeimmäksi. Mielestäni vaimon tulee olla miehelleen ykkönen ja sen pitää näkyä. Sama toisinpäin myös tietenkin. Olen itsekin tajunnut vasta viime vuosina mistä paha oloni johtuu.

        Minulla on koko ajan sama fiilis kuin sinulla ap. Aloituksesi on kuin oma tilanteeni ja myös tuo tunne, että en koe olevani rakastettu tai arvostettu. Jos kysyn suoraan mieheltäni, rakastaako, niin vastaa, että kyllä. Muusta sitä en tiedäkään. Paitsi ehkä siltä, että hoitaa paljon kodin käytännön asioita - toisaalta joutuisihan hän pyykkiä pesemään, jos asuisi yksin, eli onko sekään varsinainen rakkaudentunnistus.

        Olen itse kova kehumaan miestäni, kertomaan, että rakastan yms. Jos menemme juhliin, kehun häntä komeksi, vaatteita tyylikkääksi ja kaikkea. Hän ei koskaan sano vastavuoroisesti mitään. Nyt olen luonteeni vastaisesti lakannut kehumasta, en sano rakastavani enkä kerro mitään omia asioita. Ajattelin, että mieheni herää tässä vaiheessa, mutta ei: hän vaikuttaa jopa tyytyväisemmältä kuin aikoihin. Eli kun olen kuin minua ei olisikaan, hän ei huomaa mitään, eli en varmaan omana itsenänikään ole kovin näkyvä ollut. Surullista.


    • Anonyymi

      Olet väärän miehen vaimo tällöin.

    • Anonyymi

      Hyvä että ymmärsit

      • Anonyymi

        Mikähän tänki tarinan motto on, älä ainakaan puutu toisten parisuhteisiin tai yritä kertoo toisten parisuhteista!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikähän tänki tarinan motto on, älä ainakaan puutu toisten parisuhteisiin tai yritä kertoo toisten parisuhteista!

        https://www.suomisanakirja.fi/motto

        Tämän tarinan motiivi näyttää olevan wanhusnaisten harhaisten luulojen ja väitteiden tukeminen. Tarinan perustella ap täytyy olla jo 48v tai wanhempi.


    • Anonyymi

      Jos mulla olis tuommoinen vaimo, pitäisin kuin kukkaa kämmenellä. Kuulostat mukavalta. Et haluiais vaihtaa miestä? Sun mies ei selvästikään arvosta sua.

    • Anonyymi

      Olet liian kiltti. Ei ole kiva olla se seinäruusu omassa avioliitossa. Miehesi ystävänaiset saavat huomiota ja sinä et. Sanoisin et miehesi on jotenkin tökerö ei kovin fiksu kun jättää vaimonsa huomioimatta tilaisuudessa johon ovat yhdessä menneet. Se näyttää myös ulkopuolisille ihmisille tyhmältä käytökseltä.
      Neuvona sanoisin et ala mennä yksin. Saat siitä muuta ajateltavaa kuin miehesi ja mies voi myös havahtua et jotain on pielessä.

      • Anonyymi

        En ole ap, mutta veikkaan, että mies ei huomaisi, vaikka nainen alkaisi mennä yksin tai muuta sellaista. Itse olen melkoisen puhelias ihminen, mutta koska toinen ei kuuntele tai muutenkaan huomioi, lakkasin vuodenvaihteen tienoilla totaalisesti puhumasta omista asioistani oma-aloitteisesti. Tai oikeastaan mistään muustakaan, korkeintaan kommentoin säätä tai "hei nyt alkaa uutiset". Muuten olen hiljaa ja vain myötäilen miestäni. Minulla on tulossa iso leikkaus, mieheni tietää sen, koska se oli tiedossa jo viime vuoden puolella, kun vielä puhuin hänelle. Ei ole kysynyt koska leikkaus on tai miten muuten vointini sairauden kanssa. Hälle voi tulla yllärinä sitten parin viikon päästä, kun lähdenkin aamulla sairaalaan enkä töihin. Mies vaikuttaa oikein tyytyväiseltä tähän hiljaisuuteeni.


    • Anonyymi

      Onko suhteenne kuitenkin hyvä?

      Kyse saattaa olla siitä että mies kokee suhteen sinuun niin luontevana ja pyytettömänä että hän ei koe painetta miellyttää, hän on sinun suhteesi vapautunut olemaan todellinen itsensä, vuorovaikuttamaan ja olemaan kanssasi.

      Tämä on tietenkin outo kulma asiaan mutta koitan selventää esimerkillä lapsen suhde vanhempiinsa on intiimi - hän voi kiukutella, olla täysin mahdoton oma itsensä vanhemmilleen, kun taas vieraille hän voi olla ystävällinen sosiaalinen naamio. Voidaanko sanoa että vanhemmat saavat lapsestaan vähemmän kuin vieraat? No ei.

      Tietenkään aikuinen ei ole lapsi ja tämä ei ole suoraan vertailtavissa - mutta fakta on se että sinä olet kuitenkin täysin erikoisasemassa verrattuna koko maailman muuhun naisväestöön. Koska olette niin tuttuja toisillenne ette ehkä tarvi niin paljoa sanoja välillenne, kun taas joku toinen ihminen (vaikkapa tuttavanainen) nimenomaan pakottaa sanalliseen yhteyteen koska mitään muuta yhteyttä ei ole.

      Voi olla että ajatukseni on naivistinen, mutta tunnistan itsestäni sen että vain oikean kumppanini kanssa pystyn olemaan todellinen itseni joka ei ole pohjimmiltaan mitään kovin erityistä. Hyvä suhde poistaa tarpeen karrikoida ja värittää asioita, lisätä jatkuvasti glitteriä tai kiiltoa.

      Ymmärrän turhatuumisen ja myös sen riskin että toisesta voi tulla itsestäänselvyys, että jokaisella on ambitioita kohtaamisessa... josta tulikin mieleeni, tunnetko miehesi niin hyvin että tiedät mitä hän kaipaa oikeasti? Onko suhteenne tilassa jossa näiden kivojen asioiden vaihdanta ei toimi koska KUMPIKAAN osapuoli ei anna sitä mitä toinen kaipaa, kenties erillään hiukan pettyneenä siihen miten tarpeet kuitenkaan eivät ihan täysin kohtaa. Miehillä tunnetusti miehen saama arvostus ja kunnioitus ovat tärkeitä ja se on yleisin puute suhteissamme.

      Tämä juttu on kirjoitettu sellaisesta suhdepositiivisesta perspektiivistä jossa ei yritetä löytää ongelmia ja syyllisiä tai manata piruja seinille. Kirjoittajana on mies joka on tehnyt suhteissa virheitä ja tunnustaa ne ja kuitenkin elänyt kohti suhdetta vajavaisuudessaan ja toivoen toisen osallisuutta ja apua - niinkuin suhteessa kai kuuluisi tehdä.

      Ehkä vähän hajanainen teksti, mutta halusin tuoda jotain muutakin näkökulmaa asiaa kuin ainaista negatiivisuutta ja syyttelyä.

      • Anonyymi

        Kiitos tästä viestistä. Olen lukenut paljon parisuhdeoppaita ja pohtinut tilannetta monelta kantilta. Varmastikin on niin, että sen tutuimman seurassa voi olla oma itsensä ja niinhän sen pitääkin olla. Mielestäni kuitenkin parisuhteeseen kuuluu puolison huomioiminen ja juuri sen erityisaseman näyttäminen. Jos rakastaa, eikö sitä pidä mitenkään näyttää, sanoin ja teoin? Kun olen sanonut, mitä toivon, eli toiveet on tiedossa, niin mikä siinä on niin vaikeaa toteuttaa niitä? Ei tosiaan ole kyse mistään vaikeista tai kalliista asioista.

        Minun onkin vaikea tietää mitä mieheni oikein haluaa, kun hän ei halujaan mitenkään ilmaise. Monenmonta kertaa olen koettanut kysyä, mistä hän haaveilee, mitä hän haluaisi tehdä viikonloppuna tai lomalla, millaista seksiä olisi toiveissa, onko hänellä yleensäkin jotain toiveita aviolitossamme tai minulta. Olen pyytänyt häntä kertomaan, jos toimin ja käyttäydyn jotenkin ikävästi. Mutta hän vakuuttaa, että ei ole mitään valitettavaa, eikä hänellä ole erityisiä toiveita. Ajatuksia en osaa lukea, joten ihan arvaamalla ja reaktioita seuraamalla mennään sitten.

        En millään vaan voi ymmärtää, että miten sen kaikkein läheisimmän ihmisen voi jättää lähes huomiotta samaan aikaan kun antaa huomiota muille naisille. Toki mieheni ostaa minulle esim. syntymäpäivälahjan. Mutta toisaalta, hän osti kaverinaiselleen saman hintaisen lahjan. Kun minä pyysin, että voisimmeko mennä erääseen tapahtumaan, niin ei, koska ei jaksa. Viikon päästä löytyi voimia mennä toisen kaverinaisen synttäreille, sitten kaverimiehen järjestämään tapahtumaan. Kun ei kehtaa kieltäytyä. Eli vieraita ihmisiä ei voi loukata, mutta vaimosta ei niin väliä.

        Olen aina yrittänyt osoittaa arvostusta ja kunnioitusta miestäni kohtaan. Myönnän, että joskus se on jäänyt liian vähälle, kun on tuntunut, että miksi minun pitää jaksaa niin tehdä, kun ei toinenkaan tee sitä. Olen kuitenkin lukuisia kertoja kehunut miestäni hänen tekemistään asioista, olen suoraan sanonut myös, mitä hänessä arvostan. Olen kehunut myös hänen ulkonäköään, taitojaan, älykkyyttään yms. Yritän muistaa kiittää aina kun on aihetta.

        En ole täydellinen, tietenkään, ja varmasti minussakin on tähän tilanteeseen syytä. En vain keksi mitkä ne syyt on. Eräs ystäväni sanoi, että ikävästi vaikuttaa siltä, että rakkautta ei vain ole.


    • Anonyymi

      Pitemmässä parisuhteessa tilanteen tulisi olla sellainen, ettei tarvitse mainita tarpeistaan vaan kumppanin täytyy aistia ne ilman mainintaa.
      Meillä tilanne on liikkunut laidasta toiseen. Ollessani työni puolesta hyvin kuormittuneena hoiti vaimoni kaikki lapsiperheen ok:ssa asumisen tarvitsemat työt.
      Kertaakaan ei maininnut paineestaan.
      Vastaavasti viimeiset yli 20 vuotta ovat sujuneet siten, ettei vaimoni ole tarvinnut esittää mitään varsinaista toivomusta arkisiin asioihin liittyen.
      Kun kumppanin tuntee niin viestintä sujuu ilman verbaalista ilmaisuakin.

      • Anonyymi

        "Pitemmässä parisuhteessa tilanteen tulisi olla sellainen, ettei tarvitse mainita tarpeistaan vaan kumppanin täytyy aistia ne ilman mainintaa."

        Älä ikinä tule kumppanikseni. IKINÄ. Pysy poissa. Olet tuhoisa ja myrkyllinen komponentti.


      • Anonyymi

        Tuohan kuulostaakin hyvältä. Ilmeisesti minun mies ei tunne minua, eikä taida kiinnostaa opetella tuntemaankaan. Tilanne menee meillä nyt vaan huonompaan, kun olen alkanut käyttäytyä yhtä välinpitämättömästi kuin mieheni. Joskus hiipii mieleen sellainenkin, että muuttuisiko elämä ollenkaan huonommaksi jos vain keräisi tavaransa ja lähtisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuohan kuulostaakin hyvältä. Ilmeisesti minun mies ei tunne minua, eikä taida kiinnostaa opetella tuntemaankaan. Tilanne menee meillä nyt vaan huonompaan, kun olen alkanut käyttäytyä yhtä välinpitämättömästi kuin mieheni. Joskus hiipii mieleen sellainenkin, että muuttuisiko elämä ollenkaan huonommaksi jos vain keräisi tavaransa ja lähtisi.

        Tervetuloa vaan tänne vapaille markkinoille, Ihania, älykkäitä ja naisia huomioivia vapaita miehiä on joka sormelle 😂


    • Anonyymi

      Minulla on mies ,joka notkuu aamusta iltaan tietokoneella.Kodin hoito minun vastuulla ei mitään apuja. Mitään huomiota ei ole esim.halaamista,suukottelua ja ihan vaan viettää aikaa yhdessä. Lähtee aina välillä johonkin muutamaksi päiväksi omille reissuille.Aika kurjaa mulla kanssa ollut.

      • Anonyymi

        tangoon tarvitaan 2, oletko kommunikoinut oikein? ehkä hän on väsynyt jos siihen ettei saanut aikoinaan SINULTA vastakaikua?


    • Anonyymi

      Kiitos ilman konkretiaa on hyödytön kuin paavin pallit tai nunnan nännit.
      Pienillä arkipäivän huomaavaisuuksilla voi tehdä kumppanin elämän miellyttäväksi ilman sanallista loruilua.
      Minusta kehuminen on tekosyy välttää todellista tekemistä.
      Toiveista on aina keskusteltava. Onko yhteisiä ja missä määrin yksilölliset ovat toteutettavissa.
      Pienten, materiaan kohdistuvien toiveiden suhteen olen melko karu.
      Joskus, avioliittomme alkuaikoina vaimoni vihjaisi jonkin korun tai vastaavan suhteen.
      Totesin vain, etten tiedä mitä hän todella haluaa joten ostakoon itse tarvitsemansa. Kaikki killingit olivat yhteisellä rva tai hra tilillä.
      On toiminut hyvin nämä vuosikymmenet.
      On myös mielitekoja jotka ovat yhteisiä. Tekee mieli Irlantiin. Mennään. Tekee mieli Scotlantiin. Varasin liput mutta lentoyhtiö meni konkkaan. Peruuntui.
      Sisustamiseen liittyyviin asioihin en ole halunnut ottaa kantaa. Vaimo hommatkoon mieleisensä kalut ja tekstiilit yms. millaiset haluaa. Kuitenkin hän on raahannut minut mukaan sohvakalustojen ostoksille. Koemakaan 2:n istuttava.
      Jne.
      Vastaavasti olen saavana osapuolena tekstiileissä. Vaimoni hankkii minun rättini lukuun ottamatta pukuja, tumma ja harmaa kerran, sekä keikki kengät.
      Ainoat joiden suhteen joudun valitsemaan mutta onneksi hyvin harvoin, ovat suorat housut. Useiden vuosien välein vuoteemme päälle ilmestyy kolmet housut saatesanoin: Saat itse valita mitkä jäävät. Kahdet palaavat liikkeeseen huomenna.
      Erinomainen järjestely.

    • Anonyymi

      Hän on ilmeisen eksovertti persoonaltaan ja sinä intovertti.

    • Anonyymi

      vaimoni ei anna huomiota minulle ja kerjää sitä itse kun olisi joku kaiken tekijä? pyykkää kyllä mitä minä en ja enimmäkseen safkan tekee mutta minä olen ollut elättäjä. eli ostan/maksan hänenkin ostokset ja toiveet pl naistentarvikkeet. eikä tämä nyt mene vähintään tasan. jos 2 aikuista on parisuhteessa ei pitäisi vedota seksissä vaihdantaan mitenkään. se tehdään luonnollisesti ilman vaatimuksia. muuten ollaan vain kavereita jos välit jää pitkäksi.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8236
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      39
      2529
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      121
      2243
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      22
      1909
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1644
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1479
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1442
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1389
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1262
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1183
    Aihe