Sattuuko joku tietämään, mitä mieltä nykyajan juutalaiset ovat Mooseksesta ja Israelin kansan Egyptistä pakenemisesta ja Mooseksen tekemistä ihmeistä?
Pitävätkö he Moosesta edes todellisena ihmisenä, historian henkilönä?
Tällaisen linkin löysin:
https://jewlicious.com/2007/01/moses-never-existed/
"according to Reform/Conservative Judaism Moses is now a mythological character akin to Santa Claus, the Easter Bunny or the Tooth Fairy?"
Onko muita ja kenties parempia?
Pitävätkö he Moosesta edes todellisena ihmisenä, historian henkilönä?
Tällaisen linkin löysin:
https://jewlicious.com/2007/01/moses-never-existed/
"according to Reform/Conservative Judaism Moses is now a mythological character akin to Santa Claus, the Easter Bunny or the Tooth Fairy?"
Onko muita ja kenties parempia?
Vastaukset 45
Vanhimmat
Kaikki muut paitsi ultra-ortodoksit juutalaiset pitävät Exodusta myyttinä, jota ei koskaan tapahtunut.
https://ehrmanblog.org/is-the-exodus-a-myth/
Ensiksi Ehrman ei ole juutalainen eikä edusta kaikkien juutalaisten näkemystä vaan tämä on kristityksi kastettu ateisti. Toiseksi juutalaiset eivät ole yksi yksimielinen massa vaan yksilöillä on toisistaan eroavia henkilökohtaisia näkemyksiä, jotka eroavat toisten yksilöiden henkilökohtaisista näkemyksistä. Toiset pitävät Moosesta historiallisena ja toiset eivät, jotkut myös esim katsovat että tarina ei välttämättä ole mennyt kuten Raamatussa kerrotaan. Vaihtelua siis on laidasta laitaan.
Uskovaisten valheita
"kristityksi kastettu ateisti"
Tuollaisesta kirkkokunnasta ei ole ennen kuultukaan...
Olisit nyt edes yrittänyt ymmärtää!
Hänet kastettiin ilman että hän olisi uskonut. Kasteen seurauksena hän ei ruvennut uskomaan.
Mutta kirkon kirjojen mukaan hän on 'yksi meistä', kristityistä.
Sinua ei siis ole koskaan pakkokastettu lapsena kristityksi vastoin omaa tahtoasi vaikka varttuessasi löydät aikuisena olevasi ateisti?
”Kaikki muut paitsi ultra-ortodoksit juutalaiset pitävät Exodusta myyttinä”
Tuo on myytti.
Riippuu keneltä kysyy. Juutalaisia on noin 17,5 miljoonaa ja jokaisella on oma henkilökohtainen näkemys ja tulkinta Mooseksesta, joka vaihtelee laajalla skaalalla laidasta laitaan. Juutalaisia ei pidä ajatella yhtenä yksittäisenä harmaana massana jolla on yski yhteinen mieli.
Siinä on oikea vastaus.
Juutalaisessa uskossa sillä ei ole merkitystä, oliko historiallinen Mooses olemassa. Heidän näkökulmasta tärkeintä on Siinain teofania ja lakien vastaanottaminen.
https://amp.theguardian.com/film/2014/nov/30/moses-man-versus-myth-ridley-scott
Ja kristityille sillä on vielä vähemmän merkitystä, esimerkiksi Paavali piti Aabrahamia ja Saaraa pikemmin vertauskuvallisena ja alluusiona kuin oikeana henkilönä ja Mooses voidaan katsoa samanlaisena hahmona. Historia alkaa vasta Samuelista ja kaikki sitä ennen on kristinuskon mukaan ollut profetiaa Jeesuksesta.
Jeesus ja apostolit uskoivat luomismyytteihin, tulvaan ja Sodoman ja Gomorran tuhoon, jne. Ja siihen, että Joona oli valaan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä.
Kannataisiko lukea mitä Uusi Testamentti sanoo sen sijaan että uskot mitä random nettiuskovaiset ja -saarnaajat sanovat. Kukaan heistä ei ota Mooseksen ja Joosuan kirjoissa kerrottua kirjaimellisena historiana vaan tulkitsee kertomuksia vertauskuvina ja alluusioina.
Hihhulit pitävät Raamatun kertomuksia todellisena historiana samalla tavalla kuin Jeesus ja apostolit.
– Antavatko he minulle tyngän? Mitä saan takaisin? MIKSI Lukea Raamattua ,kun täälläkin sen lukeneet osaavat kirjoittaa vain lauseen, oman mielipiteen, eikä perusteluja
No teille hihhuleille tiedoksi että Paavali väitti Galatalaiskirjeen 4:21-31:ssä, että 1. Mooseksen kirjan kertomus Abrahamin pojista on allegoria ja kirjoitti, että "Tämä allegorinen tulkinta on ollut yksi kristillisen antisemitismin pitkän historian aikana käytetyistä raamatullisista teksteistä, jota sen kirjoittaja ei voinut olla kuviteltu tai tarkoitettu".
Muut Uuden testamentin kirjoittajat omaksuivat samanlaisen lähestymistavan juutalaiseen Raamattuun. Matteuksen evankeliumi tulkitsee useita kohtia uudelleen. Kun profeetta Hoosea käskee Jumalan sanoa Israelista: "Egyptistä minä kutsuin poikani" (Hoosea 11:1), Matteuksen kirjoittaja tulkitsee lauseen viittaukseksi Jeesukseen. Samoin Jesajan lupauksen lapsesta merkkinä kuningas Ahasille (Jes. 7:14) Matteuksen kirjoittaja ymmärtää viittaavan Jeesukseen.
Myöhemmin kristityt seurasivat heidän esimerkkiään. Esimerkiksi 200-luvun puolivälin teoksessa Harhaoppeja Vastaan Irenaeus selitti että 1. Mooseksen kirjan kertomus Aadamista, Eevasta ja käärmeestä onkin todellisuudessa viittaus Jeesuksen kuolemaan.
Kolmannella vuosisadalla Origenes ja muut aleksandrialaisen koulukunnan edustajat katsoivat, että Raamatun todellinen merkitys voidaan löytää vain lukemalla sitä allegorisesti. Origenes selitti De Principiisissä, että joskus hengellisiä opetuksia voitiin poimia historiallisista tapahtumista, ja joskus oppitunnit voitiin opettaa vain tarinoiden kautta, jotka kirjaimellisesti otettuna "näyttäisivät kykenemättömiltä sisältämään totuutta".
Piispa Aurelius Augustinus, Hipposta, yksi kristillisen kirkon vaikutusvaltaisimmista teologeista, näki, että Raamatun tekstiä ei pitäisi tulkita kirjaimellisesti, jos se on ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedämme tieteestä ja Jumalan antamasta järjestämme.
Augustinus kirjoitti 500-luvun alussa tärkeästä kohdasta teokseensa The Literal Interpretation of Genesis:
"Ei useinkaan tapahdu, että jotain maasta, taivaasta, tai jopa tähtien suuruus ja etäisyydet, tietyt auringon ja kuun pimennykset, vuosien ja vuodenaikojen kuluminen, eläinten, hedelmien, kivien luonteesta, tämän maailman muista elementeistä, liikkeestä ja pyörimisestä ja muista sellaisista asioista voidaan saada suurimmalla varmuudella tiedossa päättelyn tai kokemuksen kautta, jopa sellaiselta, joka ei ole kristitty.
On kuitenkin liian häpeällistä ja tuhoisaa ja suuresti vältettävää, että ei-kristity kuulee kristityn puhuvan niin idioottimaista näistä asioista ja ikään kuin kristittyjen kirjoitusten mukaista, jotta hän voisi sanoa, että hän tuskin pystyi olemaan nauramatta, kun hän näki kuinka täydellisesti he ovat väärässä.
Tämän huomioon ottaen ja pitäen sen jatkuvasti mielessäni 1. Mooseksen kirjaa käsitellessäni, olen, sikäli kuin pystyin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, varoen vahvistamasta hätäisesti jotakin yhtä merkitystä toisen ennakkoluulolla ja kenties paremmalla selityksellä."
"Pyhien kirjoitusten kohdalla on kyse uskosta käsittelemisestä. Tästä syystä, kuten olen toistuvasti huomauttanut, että jos joku, joka ei ymmärrä jumalallisen kaunopuheisuuden muotoa, löytäisi jotain näistä fyysistä universumia koskevista asioista kirjoistamme tai kuulisi samasta noista kirjoista, sellaista, että se näyttää olevan ristiriidassa hänen omien rationaalisten kykyjensä käsitysten kanssa, uskokoon hänen, että nämä muut asiat eivät ole millään tavalla tarpeellisia pyhien kirjoitusten varoituksiin tai selontekoon tai ennusteisiin.
Lyhyesti sanottuna on sanottava, että kirjoittajamme tiesivät totuuden taivaan luonteesta, mutta Jumalan Hengen, joka puhui heidän kauttaan, tarkoituksena ei ollut opettaa ihmisille mitään, mikä ei olisi heille hyödyksi heidän pelastuksessaan."
Kirjassansa Augustinus otti näkemyksen, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa samanaikaisesti räjähdyksenä, eikä seitsemässä päivässä, kuten 1. Mooseksen kirjan yksiselitteinen kertomus esittää. Hän katsoi, että 1. Mooseksen kirjassa esitelty kuuden päivän luomisrakenne edustaa loogista kehystä eikä ajan kulumista fyysisellä tavalla.
Augustinus ei myöskään ajatellut perisyntiä synnyttäväksi rakenteellisia muutoksia universumissa. Tiettyjä näkemyksiään lukuunottamatta, Augustinus myöskin myöntää, että luomiskertomuksen tulkinta on vaikeaa, ja huomauttaa, että kristityjen pitäisi olla valmiita muuttamaan mieltämme sen suhteen, kun uutta tietoa ilmaantuu.
Origenes, joka oli perehtynyt hellenistisen kirjallisuuden lukemiseen ja tulkintaan, opetti, että joitain Raamatun osia tulisi tulkita ei-kirjaimellisesti. Genesiksen luomiskertomuksesta hän kirjoitti: "Kuka on niin typerä uskoakseen, että Jumala... istutti paratiisin itään Eedeniin ja asetti sinne näkyvän ja käsin kosketeltavan elämän puun... ja jokainen, joka maistaisi sen hedelmää ruumiillisilla hampaillaan, saisi siitä ikuisenelämän?"
Origeneksen ja Aurelius Augustuksen näkemys oli kristinuskossa pitkään vallitseva ja raamatun kirjaimellisuudesta, literalismista, tuli kysymys ensimmäisen kerran vasta 1700-luvulla, jolloin ranskalainen filosofi ja vapaa-ajattelija Denis Diderot mainitsi sen tietosanakirjassaan.
Amerikkalaiset protestanttiset literalistit ja raamatulliset erehtymättömyyden kannattajat ovat omaksuneet suppean protestanttisen Raamatun teokseksi, joka ei ole pelkästään Jumalan inspiroima, vaan se edustaa heille itse Jumalan Sanaa ilman virheen tai ristiriidan mahdollisuutta. Sittemmin tämä on kulkenut lahkojen ja herätysliikkeiden mukana Eurooppaan kuten tänne Suomeen.
Brittiläinen tietokirjailija ja uskontokriitikko Karen Armstrong näkeekin "kirjaimelliseen totuuteen keskittymisen" modernissa kristinuskossa "tieteellisen vallankumouksen tuotteena", jolloin se on ollut tieteen kehitykselle ja sekularisoitumiselle vastareaktiona syntynyt ilmiö.
"Mitä mieltä juutalaiset oppineet ovat Mooseksesta ja exoduksesta?"
Richard Elliot Friedman on rajoitetun exoduksen kannattaja. Egyptistä ei lähtenyt satoja tuhansia pakolaisia vaan korkeintaan muutamia tuhansia ja he olivat leeviläisiä, ei siis koko Israelin kansa.
Mielestäni tällainen rajoitettu leeviläisten exodus on järkeenkäypä ja selittää monia yhtymäkohtia muutamaan historialliseen faktaan, mm. siihen, että Israelilaisten laulu (Jahven ylistyshymni Kaislameren taistelun jälkeen) on lähes kopio Faarao Ramses II:n ylistyshymnistä Kadeshin taistelun jälkeen, Tabernaakkeli on suora kopio Ramses II:n kenttäkomentopaikasta sotaretkellä, monien leeviläisten egyptiläiset nimet, Jahve on tuontijumala etelästä ja Pentateukin leeviläisissä teksteissä kehotetaan kohtelemaan vieraita hyvin jopa 52 kertaa, mutta muissa osissa ei kertaakaan (leeviläiset olivat ulko tulleita vieraita ihmisiä).
Leeviläisten exodus selittää myös valloitusmyyttiä. He eivät tehneet mitään kansanmurhaa, mutta tulivat ulkoapäin ja saivat otettua jonkinlaisen hallitsevan aseman (tuontijumalansa avulla) ja samalla tuomitsivat kaananilaisten vanhat perinteet, jotta monoteistinen Jahven palvonta olisi saatu tilalle.
Mooses todennäköisesti on pelkkä myyttinen hahmo.
Vanhin todennäköinen Jahven nimen esiintyminen on egyptiläisessä demonyymissa "Yahuan Sshasujen maa" Amenhotep III:n ajalta (1390–1352 eaa.) peräisin olevassa kaiverruksessa. Shasut olivat paimentolaisia Midianista ja Edomista Pohjois-Arabiassa. Sen perusteella Jahve olisi midianilaista ja edomilaista alkuperää.
"Shasut olivat paimentolaisia Midianista ja Edomista Pohjois-Arabiassa. Sen perusteella Jahve olisi midianilaista ja edomilaista alkuperää."
Kyllä ja näin Friedman myös asian perustelee. Leeviläiset oli tuolla alueella asunut vierastyöläisten heimo, joka otti Jahven mukaansa kun karkasi pohjoisemmaksi. Linkissä on arvio Friedmanin kirjasta, luultavasti on objektiivinen arvio kun sivusto on nimeltään Skeptic.
"As to the southern origin of the worship of Yahweh, the author points out (pp. 122, 123) that the oldest inscription mentioning Yahweh (actually YHWH) is an Egyptian reference to the west Asiatic people, probably from Midian or Edom, living in Egypt, characterized as the “Shasu of YHWH.” "
https://www.skeptic.com/reading_room/did-the-exodus-happen-and-why-does-it-matter/
4. Mooseksen kirjan mukaan israelilaisia oli yli 2 miljoonaa, kun lasketaan muukalaiset mukaan.
On selvää, ettei tuollainen joukko ole vaeltanut erämaassa 40 vuotta jättämättä mitään arkeologisia todisteita (karjaakin oli mukana).
Israelilaisia on varmaan ollut siirtotyöläisinä ja orjina Egyptissä, ja he ovat ken ties karanneet omaan maahansa (tai saaneet luvan palata) niin että kertomuksella on rajoitettu totuustausta.
Sanoit aiemmassa kommentissasi vahingossa että Jahve oli alunperin egyptiläinen jumala ja halusinekirjata että Jahve oli midianilainen ja edomilainen jumala eikä egyptiläinen jumala.
Siis tuo "halusinekirjata" piti olla "halusin korjata" mutta puhelimen näppäimistö ei toimi enää tässä laitteessa kunnolla enkä lukihäiriön vuoksi edes huomannut kirjoitusvirhettä. Pahoittelen.
”Sanoit aiemmassa kommentissasi vahingossa että Jahve oli alunperin egyptiläinen jumala…”
En kai näin sanonut? Sanoin, että ”Jahve on tuontijumala etelästä”. Emme voi olla mitenkään varmoja, keksittiinkö Jahve Egyptissä Niilillä vai Punaisenmeren itärannalla Paranin autiomaassa, mutta kohtuullisella varmuudella voidaan sanoa tulleen etelästä.
Jahven esikuva on Aton.
Jahve on suomeksi "Hän on".
Opetettiin, että ei ole muita Jumalia kuin tämä Jahve. Tai muut jumalat eivät ole palvomisen arvoisia, vaikka niitä olisi.
Saatiin Israel uskomaan tähän Jahveen.
Mutta kuka keksi Jahven ja miten hän sai muut uskomaan siihen?
Kuka keksi Baalit ja miten hän sai muut uskomaan niihin?
Kaikki on kehittynyt jostakin aiemmasta.
Kuka tietää, missä järjestyksessä jumalat ovat ilmestyneet kartalle?
Ramses II valloitti heettiläisiltä suuria alueita ja valtakunta ylsi laajimmillaan nykyisen Turkin alueelle saakka. Ei siis tarvittu mitään leeviläisiä tuomaan Egyptistä Faarao Ramses II:n ylistyshymniä, kun egyptiläiset marssivat koko Kaanaan yli ja kauas sen pohjoispuolellekkin.
”Ei siis tarvittu mitään leeviläisiä tuomaan Egyptistä Faarao Ramses II:n ylistyshymniä, kun egyptiläiset marssivat koko Kaanaan yli ja kauas sen pohjoispuolellekkin.”
Tarkoitat varmaan Kadeshin taistelua, jossa Egyptin valta vahvistui pohjoiseen heettiläisten suuntaan? Kadeshin taistelun ylistyshymni, Pentaurin runo löytyi varmuudella Egyptistä mutta ei ole todisteita, että sitä olisi levitetty myös Kaananiin. Some- ja realiaikaiseen mediaan tottuneen voi olla vaikea ymmärtää, ettei heti taistelun jälkeen sepitetty runoa ja laitettu sitä jakoon kaananin vuohipaimenille vaan se tehtiin huolellisesti runoksi ja hakattiin temppeleiden kivitauluihin hieroglyfeillä ja kuvilla.
”The Bulletin is repeated seven times and the Poem eight times, spread across temples in Abydos, Temple of Luxor, Karnak, Abu Simbel and the Ramesseum, and two hieratic papyri.”
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kadesh_inscriptions
Egyptiläiset tarinat, hymnit, sananlaskut, käsitykset jne levisivät nimen omaan "sosiaalisen median" eli ihmisten mukana. Onhan luomismyytissäkin kaikuja egyptiläisten vastaavasta: alussa oli kaaos, jossa edes vettä ja maata ei oltu erotettu toisistaan. Monet "Salomonin viisauden" nimellä kulkevat Raamatun sananlaskut ovat kopioita Egyptistä jne. Kulttuurisiteet olivat vahvat.
Runomuotoon sidottuja hymnejä nimen omaan tehtiin siksi, että kun yhdistää riimin ja sävvelen, niin ritirampsu on huomattavan paljon helmompi muistaa ja välittää suullisesti eteenpäin kuin suorasanainen proosateksti.Siksi Iliaat ja kantelettaren runot ovat runomuodossa.
Koko konsepti "paosta Egyptistä" Ramses II:n aikana on absurdi, kun Egypti ulottui nykyisestä Sudanista Syyriaan. Paettiin siis Egyptistä Egyptiin?
Heprean sana "hawwah on suomeksi "antaa elämän" ja nimen "Eeva" alkuperä. Jahven (Yahweh) nimi syntyy kun sanaan lisätään jod-kirjain.
Tuhmoses III:n ja Akhenatenin kukoistuskaudella Levant oli egyptiläisten miehityksen alla ja Galileaan rakennettiin Egyptin armeijan rajavartioleirejä vartioimaan pohjoisesta tulevia hyökkääjiä. Kuinka me tiedämme tämän? Koska 1) egyptiläiset lähteet ja 2) arkeologia. Tuthmoses III:llä oli jopa sotakenraali Djehuty, jonka nimi muistuttaa Joosuaa (Yehoshua) ja jonka sota ja valloitusretket Kanaanissa muistuttavat Joosuan kirjassa kerrottua. Tuthmosesin esikoispoika, prinssi Tuthmoses, kuoli "mystisesti", minkä vuoksi Akhenatenista tuli seuraava faarao.
Ja kun otetaan faarao Thutmoseksen nimestä pois etuliite Thut-, joka tarkoittaa egyptiläistä Thot -jumalaa, niin saadaan nimi Mooses, joka tarkoittaa egyptiksi "poikaa (/ son of x)". Ramses II:n päivinä -Moses-loppuisia nimiä ei enää käytetty koska ne liitettiin Akhenatenin aurinkokulttiin.
Raamatussa Exoduksen faarao nimetään useita kertoja ja se on Ramses. Kyseessä on Ramses II ja tästä ei ole mitään epäilyjä eikä kukaan ole koskaan epäillyt tai ehdottanut ketään toista faaraota vaihtoehdoksi.
Eli Exoduksessa Mooses johdatti kansan Egyptistä Egyptiin. Faaraon sotaväkeä paettiin kaislameren yli alueelle jota hallitsi Egyptin sotaväki, sitten harhailtiin Egyptille kuuluvalla Siinain aavikolla ja lopulta päästiin "luvattuun maahan", joka oli osa Egyptiä.
Kovin uskottava tarina.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18227203/fanatismi-aarikristillisyys
Mikään ei ole kauheampaa kuin uskonnolliset ääriliikkeet, mikään ei ole kauheampaa kuin fanaattisuus. Kristillinen fanatismi muistuttaa islamilaista ekstremismiä samalla tavalla kuin se ei eroaa Talebanista, nimittäin fanaattisuutensa osalta.
”Koko konsepti "paosta Egyptistä" Ramses II:n aikana on absurdi, kun Egypti ulottui nykyisestä Sudanista Syyriaan.”
Ensimmäisessä virkkeessä totesit, että leviäminen tapahtuu ”nimen omaan "sosiaalisen median" eli ihmisten mukana”. Miten ihmeessä kuvailemasi leviäminen on voinut tapahtua kun väität, ettei Egyptistä ole paettu Kaananiin? Pakohan on liioiteltu ja dramatisoitu, todellisuudessa se on voinut olla pienen joukon muuttoliike kuten Friedman esittää ja jota minä kerroin pitäväni uskottavana.
”…Egypti ulottui nykyisestä Sudanista Syyriaan. Paettiin siis Egyptistä Egyptiin?”
Eipä tilanne ollut rajaseudulla noin selvä kuten naiivisti uskot.
”The Hittite king, Muwatalli II, continued to campaign as far south as the Egyptian province of Upi (Apa), which he captured and placed under the control of his brother Hattusili, the future Hattusili III.”
”His second success was just as meaningless as his first since neither Egypt nor Hatti could decisively defeat the other in battle.”
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Kadesh
Pistä aivot "PÄÄLLÄ" -asentoon ja mieti!
Kun Ramses II laajensi valtakuntaansa pohjoiseen aina nykyiseen Turkkiin asti, niin kenenkään ei tarvinnut *paeta* Egyptistä, jotta egyptiläiset tarinat, laulut ja sananlaskut leviäisivät kaanaan maahan, koska egyptiläisen itse oma-aloitteisesti *hyökkäsivät* sinne. Tuli egyptiläisiä sotilaita ja heidän mukanaan virkamiehiä, kauppiaita, vaimoja, lääkäreitä, huoria ja ties mitä huoltojoukkoa, jota tuonaikaiset armeijat tarvitsivat. Ja kaikki armeijassa ja sen liepeillä häärivät olivat "sosiaalista mediaa", joka kantoi mukanaan egyptiläisiä uskomuksia, tarinoita, sananlaskuja, lauluja jne.
PS. Ja oikeastaan Ramses II:n aikana ei voinut paeta "Egyptistää Kanaan" kun se oli oikeastaan siirtymistä Egyptin yhdestä osasta toiseen osaan.
”Pistä aivot "PÄÄLLÄ" -asentoon ja mieti!”
Käyt lämpöisenä, olisiko tauon paikka? 😆
Kun tarkemmin perehtyy niin ensimmäisen kommenttini arvailu osuu oikeaan. Kyseessä on ulkoapäin, Egyptistä tullut vaikutus, joka lisääntyi XIX dynastian aikana. Se ei ollut suoraa hallintaa vaan vasallijärjestelmä paikallisine virkamiehineen oli pystyssä, sitä valvoi Egyptin maakuntakierroksella olevat virkamiehet ja paikallisella tasolla matkittiin keskushallinnon kulttuuria. Exodus oli siis ulkopäin Egyptistä tullut kulttuurinen vaikuttaminen, ei varsinaisesti pako tai valloitusretki.
”Leeviläisten exodus selittää myös valloitusmyyttiä. He eivät tehneet mitään kansanmurhaa, mutta tulivat ulkoapäin ja saivat otettua jonkinlaisen hallitsevan aseman (tuontijumalansa avulla) ja samalla tuomitsivat kaananilaisten vanhat perinteet, jotta monoteistinen Jahven palvonta olisi saatu tilalle.”
Unohdit mainita että Mooses oli se faarao ja Joosua faaraon sotakenraali.
Selitys voi olla, että leeviläiset olivat jonkinlaisia "myöntyväisyysmiehiä", jotka peesailivat miehittäjiä (egyptiläisiä) ja kiipesivät valtaan sitä kautta. Yleensä vanhojen uskomusten ja perinteiden kumoaminen ilman pakkoa ei ole helppo rasti. Ei heidän täytynyt tulla yhtään mistään. Exodukselle ei väkisin ole mitään todellisuuspohjaa, vaan se voi olla aivan pelkkä myytti. "Orjuudesta vapautuminen" on hyvä kuuloinen tarina, joka glorifioi kansan histoiraa. "Kärsimysten kautta loistoon" on hieno tarina - oli se totta tai keksitty.
Thutmoses III teki saman vuosisatoja ennen ennen Ramses II:tä ja huomattavasti paremmin, Thutmoses esimerkiksi kukisti Mitannin valtakunnan ja valloitti Syyrian sekä piti pohjoisen Heettiläiset ja Hyksot poissa Egyptistä. Modernit egyptologit kutsuvatkin leikillään Thutmoses III:tä Egyptin Napoleoniksi ja sodankäynnin jättiläiseksi jolle Julius Caesarkin jää kakkoseksi.
Thutmoses III:n on kirjattu valloineen yhteensä 350 kaupunkia valtakautensa aikana ja suuren osan Lähi-idästä aina Eufratista Nubiaan asti kaikkiaan seitsemäntoista tunnetun sodan aikana. Kaikista suurin käydyistä sodista oli Megittonin taistelu Kanaaninmaan liittoumaa ja Kadeshin kuningasta vastaan, jonka Thutmoses murskasi ylivoimaisesti suuremmalla armeijalla.
Thutmosis oli Ramses II:n suuruuteen, mahtavuuteen ja voimaan verrattuna pelkkä surkea sirkuspelle josta ei ollut mihinkään. Ramses II oli historian yksi suurimpia ja menestyneimpiä faaraoita, jonka saavutusten ja voittojen määrään eivät yltäneet ketkään muut egyptin faaraoista eikä edes Alexanteri Suuri.
Pointti on ja oli juuri se, että vain egyptiläisten sotilaalliset operaatiot ja myös kaupankäynti levitti egyptiläisiä kulttuurivaikutteita (lauluja, tarinoita, uskomuksia, keksintöjä, estetiikkaa) ympäri lähi-itää ja joku todistamaton "eksodus" ainoana tai parhaana selitykselle esimerkiksi Raamatun tai juutalaisen kulttuurin egypti-lainoille on sanalla sanoen tyhmä.
Kun Raamatussa kerrotaan Mooseksen tekemisistä, silloin ne on kaikki totta!
Mooses kirjoitti mooseksen kirjat ja rehellisenä miehenöä kuvasi niissä myös omat hautajaisensa.
Jumala on suuri tai vähintään keskikokoista kookkaampi.
Mooses elää, hän on taivaassa jo!