""Muinoin Jumala puhui ihmisille profeettain ja apostolien suun kautta. Näinä päivinä hän puhuu meille Henkensä todistusten välityksellä. Milloinkaan ei ole ollut aikaa, jolloin Jumala olisi vakavammin opettanut kansalleen tahtoaan ja sitä tietä, jota hän toivoo heidän kulkevan.
Opetusta, jota annettiin sanoman varhaisina päivinä, on pidettävä varmana opetuksena seurattavaksi näinä sen loppupäivinä.
Arvosteltakoon todistuksia niiden hedelmien mukaan. Millainen olemus ja luonne niiden opetuksilla on? Mitä ne ovat vaikutuksellaan saaneet aikaan? Kaikki, jotka haluavat, voivat tutustua näiden näkyjen hedelmiin.
Tämä työ on joko Jumalasta tai vihollisesta, sillä Jumala ei tee mitään yhdessä saatanan kanssa. Työni on joko Jumalan tai vihollisen käsialaa. Tässä työssä ei ole mitään puolinaista. Todistukset ovat joko Jumalan Hengestä tai paholaisesta.
Viimeisenä petoksenaan saatana pyrkii saamaan Jumalan Hengen todistuksen tehottomaksi. "Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi"(Sananl.29:18). Saatana toimii kekseliäästi horjuttaakseen eri tavoin ja eri välikappalein Jumalan jäännöskansan luottamusta tosi todistukseen. Hän aikaansaa valheellisia näkyjä eksyttääkseen ja sekoittaakseen väärää oikean joukkoon, jotta ihmiset tympääntyneinä pitäisivät kaikkia näkyjä pelkkänä kiihkomielisyytenä. Mutta asettamalla vastakkain väärän ja oikean pystyvät rehelliset sielut erottamaan ne toisistaan.
Kun todistuksia, joihin joskus on uskottu, ruvetaan epäilemään ja ne heitetään yli laidan, saatana tietää, etteivät petetyt sielut pysähdy siihen, minkä vuoksi hän kaksinkertaistaa ponnistuksensa, kunnes hän saa heidät ilmikapinaan, josta ei enää löydy paluutietä, vaan se päättyy tuhoon.
Jumalan Hengen avattua mielelleni hänen sanasa suuria totuuksia sekä menneitä ja tulevia tapahtumia, minua on kehotettu kertomaan toisille, mitä näin on ilmoitettu.""
1.Tess.5:19-21.
Näin siis Ellen G. White puhui omista todistuksistaan ja näyistään. Ne ovat joko kokonaan Jumalasta tai kokonaan saatanasta, ei mitään välitietä. Hän uskalsi sanoa tämän, sillä hän tunsi hänet jolta näkynsä sai, Jeesuksen ja Jumalan. Ne 70 vuotta jotka hän vietti Pyhän Hengen johdatuksessa ja Jeesuksen seurassa näkyvät hänen teksteissään.
Opetusta, jota annettiin sanoman varhaisina päivinä, on pidettävä varmana opetuksena seurattavaksi näinä sen loppupäivinä.
Arvosteltakoon todistuksia niiden hedelmien mukaan. Millainen olemus ja luonne niiden opetuksilla on? Mitä ne ovat vaikutuksellaan saaneet aikaan? Kaikki, jotka haluavat, voivat tutustua näiden näkyjen hedelmiin.
Tämä työ on joko Jumalasta tai vihollisesta, sillä Jumala ei tee mitään yhdessä saatanan kanssa. Työni on joko Jumalan tai vihollisen käsialaa. Tässä työssä ei ole mitään puolinaista. Todistukset ovat joko Jumalan Hengestä tai paholaisesta.
Viimeisenä petoksenaan saatana pyrkii saamaan Jumalan Hengen todistuksen tehottomaksi. "Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi"(Sananl.29:18). Saatana toimii kekseliäästi horjuttaakseen eri tavoin ja eri välikappalein Jumalan jäännöskansan luottamusta tosi todistukseen. Hän aikaansaa valheellisia näkyjä eksyttääkseen ja sekoittaakseen väärää oikean joukkoon, jotta ihmiset tympääntyneinä pitäisivät kaikkia näkyjä pelkkänä kiihkomielisyytenä. Mutta asettamalla vastakkain väärän ja oikean pystyvät rehelliset sielut erottamaan ne toisistaan.
Kun todistuksia, joihin joskus on uskottu, ruvetaan epäilemään ja ne heitetään yli laidan, saatana tietää, etteivät petetyt sielut pysähdy siihen, minkä vuoksi hän kaksinkertaistaa ponnistuksensa, kunnes hän saa heidät ilmikapinaan, josta ei enää löydy paluutietä, vaan se päättyy tuhoon.
Jumalan Hengen avattua mielelleni hänen sanasa suuria totuuksia sekä menneitä ja tulevia tapahtumia, minua on kehotettu kertomaan toisille, mitä näin on ilmoitettu.""
1.Tess.5:19-21.
Näin siis Ellen G. White puhui omista todistuksistaan ja näyistään. Ne ovat joko kokonaan Jumalasta tai kokonaan saatanasta, ei mitään välitietä. Hän uskalsi sanoa tämän, sillä hän tunsi hänet jolta näkynsä sai, Jeesuksen ja Jumalan. Ne 70 vuotta jotka hän vietti Pyhän Hengen johdatuksessa ja Jeesuksen seurassa näkyvät hänen teksteissään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
..on totta,olkoonpa että kaikki hänen nimellään oleva ei ole alunperin hänen kirjoittamaansa,vaan hänen palvelijansa kirjoittamaa,mutta ongelma on tässä:
"samoinkuin raamattua tulkitaan eri uskonyhteisöissä hieman eri tavalla,niin adventistienkin keskuudessa tulkitaan EGW:n sanoja hieman eri tavalla."
"osa hänen teksteistään,joidenkin uskovien keskuudessa,on tärkeämpää kuin raamatun teksti ja sitähän EGW ei varmasti halunut,vai halusiko"
"nämä jotkut sitten kauppaavat omia henkilökohtaisia mieltymyksiään ehdottomina totuuksina,joita kaikkien olisi noudatettava"
Ajatellaanpa esimerkiksi raamatunkohtia:
1Kor.10:25"Syökää kaikkea mitä lihakaupoissa on tarjolla,tekemättä kysymyksiä omantunnon syistä".
Miten tästä raamatunkohdasta jotkut voivat sanoa,mennessään toiseen kristittyyn kotiin käymään "hyi täällä haisee jauhelihakeitto?.Lihaa ei saa syödä".
Uskotaanko adventtikirkossa ehdottomasti raamattuun vai Elleniin?
Uskompa että Ellen ei tarkoittanut edellämainittua vaan yleistä "terveysopillista asennetta syömisessä".
Itse asiassa raamattu opettaa,että ihminen joka loukkaantuu toisten vapaasta syömisestä on heikko!
Meidän muiden jotka olemme vahvoja tulisi ymmärtää heitä ja olla asettamatta heille kompastuskiveä.(ei syödä heidän nähden lihaa)
No en kyllä syö nykyään muuta kuin niin sanottua "kevyttä lihaa".
Olen kanssasi samaa mieltä siitä,että EGV:n kirjoituksia tulkitaan monilla eritavoilla adventistien keskuudessa.Tulkinta eroavaisuuksia on myös eri kulttuurien kesken. Esimerkkinä niinsanottu terveyssanoma on mitä sopivin.
Sehän olisi hieno ihanne,jos ihmisen ravinto voisi koostua pääosin kasvisruuasta,mutta se ei edes aina kaikkialla ole mahdollista.Ajatelkaapa tilannetta esim.Gröönlannissa,ainakin takavuosina jolloin ei elintarvikkeita (eikä muutakaan)roudattu ympäri maailmaa ristiin rastiin. Siis kysymys oli ja on nimenomaan terveysopillisesta asenteesta,ei uskonnollisesta.
Taisi olla jo apostolien aikana alkuseurakunnassa adventistien kaltaisia ihmisiä,joiden nähden tuli välttää lihan syömistä,heidän heikkoutensa tähden. Muuten ihan sikatörkeä esimerkki EGW:tulkinnasta tuo:"hyi täällä haisee lihakeitto",mutta totuuden mukainen. Kohtuus pitäisi olla tulkinnoissakin!!! Ja kohtuus kaikessa !!!Myös EGW:"palvonnassa",tai hänen herjaamisessaan!
...tässä yhteydessä olla kertomatta eräästä omasta"tutkimisesta ja koettelemisestani".
Olen viimeeksi ollut adventistien rukoushuoneella noin vuosi sitten.
Päätin viime lauantaina eli siis sapattina mennä paikalliseen rukoushuoneeseen kuuntelemaan vierailevaa puhujaa.
En ole aikoihin kuullut niin sydäntä lämmittävää esitystä.Olen vieläkin Hengen käsittelemä ja entistä enemmän Hengen täyttämä.
Miten voi olla kaksi niin erinlaista tilaisuutta:
"n.s.vartiotornilaisten" ja adventistien.
Vaikka heidän kokouksissaan on jotain samanlaistakin,tutkistelu aineistoineen,mutta se henki!
Vartiotornilaisten kokoukset on ilottomia.Sinne nukahtaa viidessä minuutissa.Siellä ei ole laulua ja musiikkia kuin nimeksi.
Tämä rukoushuoneella ollut sapatin saarna ja tutkisteluaineiston oli täynnä Jeesuksen lempeää opetusta,mitä veli toi suustaan ulos.Oli laulua.Oli vilkasta keskustelua yleisöltä,omin sanoin.
Väki oli kirjavaa,omia persooniaan,ei kuin samalla muotilla painettuja kasvottomia,ilottomia laahustajia niinkuin valtakunnansalilla.
Parhaimmillaan adventistien tilaisuudet ovat virvoittavia ja sieltä saa Jumalan voimaa pitkiksi ajoiksi.