hengellisyys

Hengellisyys on mielestäni "kuollutta uskoa".

Esimerkiksi Manaaja elokuvan katsominen on "hengellisyyden tarkastelua ulkoa käsin". Elokuvassa esiintyy mm. spiritualismia ja mystiikkaa ja yliluonnollisia, selittämättömiä tapahtumia ja näiden tapahtumien ilmaantuminen yhdistetään hengellisyyteen.

Mielestäni vahvimpia mielikuvia hengellisyydestä on esimerkiksi pappi heiluttamassa suitsukkeita ja mirhamia jossain esimerkiksi alttarin edessä tai rukous huoneessa. Saattaa kuitenkin olla että tämä pappi ei ole lainkaan uskova, tai on menettänyt uskonsa ajat sitten ja rutiinin omaisesti toistelee liturgioita tai kaavamaisia työ-päiviään. Sillä tavoin ajateltuna vaikka se pappi osallistuisi hengelliseen tilaisuuteen ei hän silti ole välttämättä jumalan silmissä uskova eikä hän välttämättä pääse tuonpuoleisessa "paratiisiin" vaan siihen toiseen paikkaan.

Näin siis kärjistettynä eikä tarkoitukseni ole arvioida pappien aitoa uskonnollisuutta mutta tarvitsin vain sen esimerkiksi siihen mitä yritin kertoa siitä että hengellisyys ei mielestäni liity mitenkään kovin paljoa kristinuskoon tai oikeaoppisuuteen.

Myös esimerkiksi buddha-uskontoa harjoittava henkilö voi olla hyvinkin hengellisissä kokemustiloissa. Pääseekö hän silti taivaaseen jeesuksen mukaan? Ei jos hän ei ole koskaan ottanut jeesuksen pelastussanomaa vastaan.

Siinä mielessä katsottuna mielestäni hengellisyys on sitä että arvoidaan uskovien tai ei-uskovien mutta uskoviin tilaisuuksiin osallistuvien henkilöiden uskonnollisuutta ulkoapäin saamatta kuitenkaan koskaan selvää siitä että oliko henkilö oikeasta uskonnollinen vai esiintyikö hän vai tilaisuudessa saadakseen tietyn hengellisyyden kokemuksen tunteen (tai jostain muusta syystä).