Gallupeissa on olemassa virhemarginaali, yleensä vähintään 2%-yksikköä suuntaansa. Mutta oletteko koskaan nähneet, että gallupien tuloksia kommentoidessaan ns. asiantuntijat ottaisivat virhemarginaalin huomioon? Minä en ole huomannut.
Lähes aina kahden peräkkäisen gallupin väliset muutokset ehdokkaiden kannatuksessa ovat pienempiä kuin kyselyn virhemarginaali. Se tarkoittaa että ehdokkaiden kannatuksen muutoksesta, noususta tai laskusta, ei voi gallupin perusteella päätellä yhtään mitään.
Sama pätee Suomessa myös puoleiden kannausmittauksissa. Muutokset yleensä pienempiä kuin virhemarginaali.
Mutta eihän media voi tätä kertoa, koska sehän viesi täysin mielenkiinnon gallupeilta. Toki virhemarginaali kerrotaan pikkupräntissä, mutta kommentoinnissa se unohdetaan kokonaan, ja lukuja kommentoidaan absoluuttisina totuuksina.
Esimerkki. Sanokaamme, että tietyn ehdokkaan kannatus on tosiasiassa pysynyt ennallaan, sanokaamme 14%:n kannatus.
Julkaistaan gallup, jossa tämän ehdokkaan kannatukseksi saadaan 12%, eli virhemarginaali on toteutunut -2%-yksikköä häntä vastaan.
Julkaistaan seuraava kysely, jossa tämä sama ehdokas saa 16%:n kannatuksen, eli virhemarginaali on toteutunut hänen edukseen +2%-yksikköä.
Mitä, tekee media ja ns. asiantuntijakommentaattorit! Jättävät virhemarginaalin huomiotta, ja kailottavat suureen ääneen että tämän ehdokkaan kannatus on noussut huimasti +4%-yksikköä, 12% ->16%.
Vaikka virhemarginaali huomioiden voi siis olla yhtä hyvin, että tämän ehdokkaan kannatus on pysynyt ennallaan, näiden kahden gallupin välillä.
Klikkiotsikot tärkeämpiä kaikelle medialle, kuin rehellisyys, totuudellisuus.
Lähes aina kahden peräkkäisen gallupin väliset muutokset ehdokkaiden kannatuksessa ovat pienempiä kuin kyselyn virhemarginaali. Se tarkoittaa että ehdokkaiden kannatuksen muutoksesta, noususta tai laskusta, ei voi gallupin perusteella päätellä yhtään mitään.
Sama pätee Suomessa myös puoleiden kannausmittauksissa. Muutokset yleensä pienempiä kuin virhemarginaali.
Mutta eihän media voi tätä kertoa, koska sehän viesi täysin mielenkiinnon gallupeilta. Toki virhemarginaali kerrotaan pikkupräntissä, mutta kommentoinnissa se unohdetaan kokonaan, ja lukuja kommentoidaan absoluuttisina totuuksina.
Esimerkki. Sanokaamme, että tietyn ehdokkaan kannatus on tosiasiassa pysynyt ennallaan, sanokaamme 14%:n kannatus.
Julkaistaan gallup, jossa tämän ehdokkaan kannatukseksi saadaan 12%, eli virhemarginaali on toteutunut -2%-yksikköä häntä vastaan.
Julkaistaan seuraava kysely, jossa tämä sama ehdokas saa 16%:n kannatuksen, eli virhemarginaali on toteutunut hänen edukseen +2%-yksikköä.
Mitä, tekee media ja ns. asiantuntijakommentaattorit! Jättävät virhemarginaalin huomiotta, ja kailottavat suureen ääneen että tämän ehdokkaan kannatus on noussut huimasti +4%-yksikköä, 12% ->16%.
Vaikka virhemarginaali huomioiden voi siis olla yhtä hyvin, että tämän ehdokkaan kannatus on pysynyt ennallaan, näiden kahden gallupin välillä.
Klikkiotsikot tärkeämpiä kaikelle medialle, kuin rehellisyys, totuudellisuus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Gallupit ei äänestä!