Erityisherkkiä (HSP), autisteja?

Onko täällä paljon yksinäisiä erityisherkkiä? Entäs teitä jotka olette autismin kirjolla? Uskon että teitäkin on... Hyväksyttekö itsenne sellaisina kuin olette vai olisitteko mieluummin ei-herkkiksiä/neurotyypillisiä?

Minä luulin olevani "vain" erityisherkkä mutta olenkin autismin kirjolla. Minkähänlaista olisi olla ns. tavis...? Sitä voi vaan ihmetellä. Mutta eihän kenenkään toisen kokemusta voi koskaan tyhjentävästi ymmärtää. Kiva ois tietty joskus jos jonkun kanssa kokemukset kohtaisivat riittävästi että voisi tuntea jonkinlaista samuutta.

21

276

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Minä olen koko ikäni luullut, että minulla on joitakin muitakin diaknooseja, joita ammattilaiset ovat antaneet. Nyt, kun olen jo eläkkeellä, olen tullut siihen tulokseen, että kohdallani kyse on ollut pohjimmiltaan vain perinnollisestä liika-herkkyydestä. Enhän minä siitä tykkää. mutta sitä ei ole minulta kysytty. Nolostun, kun ystävä huomaa, miten säpsähdän. kun televisiosta tulee joku ylimääräinen ääni. Ei tämä enää ole suurikaan rasite, kun en enää ole työ-elämässä. Siellä se vaikutti raskaammin.

      • No onneksi asia ei enää häiritse sinua niin paljon. Vääriä diagnoosejahan tosiaan myös tulee ja meihin voidaan lyödä vaikka minkälaisia leimoja. Mutta ihminen on ihminen eikä pelkkä diagnoosiensa summa.


    • Anonyymi

      Oma kokemus tämä; ei edes aina oma isäymmärrä mun temperamenttia kun oon erityisherkkä autisti saatikka muutkaan. Kovin tuntuu tyhjältä ja vaikealta kaikki kun kukaan ei ymmärrä minua kun oon niin suora, rehellinen ja hankalan kompleksinen. Kaikki pitää aina mennä vähän oman pillini mukaan eikä muutosta , ei edes pientäkään saa tulla kaavaan eli jos joku rikkoo kaavani niin siitä koituu vaikeuksia minulle. Toki välillä osaan joustaakin. En tiedä onko tuo joustamattomuus tyypillinen piirre neurologisesti sairastavilla. En tiedä, mut mun kohdalla näin ainaki. Eräs psykiatri sanoikin minulle "sulla on erittäin omapäiset aivot" ja loi ehkä hieman tympääntyneen ilmeen minuun.

      • Olen siinä käsityksessä että tietty joustamattomuus kuuluu autistisiin piirteisiin. Sehän ei ole sitä että haluaisi olla hankala muille, vaan voi olla tosiaan että ei vaan pysty toimimaan toisella tavalla... Varmasti niitä yhteentörmäyksiä tulee. Minullakin on tietyissä asioissa se joustamattomuus. Silti yritän parhaani mukaan olla mahdollisimman "helppo" muille ihmisille, mikä on sitten itselle monesti todella raskasta. No, nää on näitä...

        Minä oon kanssa kompleksinen. Sosiaalisia taitoja minulla silti on, ja siksi menen yleensä ihan huomaamattomasti ihmisten parissa. Mutta ihmisten kanssa tulee aina väärinymmärryksiä ja ongelmia, se vaan kuuluu elämään. Eläimet on helpompia. :D

        Mitä tulee tuohon alempaan kommettiisi, niin tourette on astetta kovempi juttu kyllä, että varmaan tulee outoja tilanteita vieraiden ihmisten parissa. Mutta elä sure. Minuakin on pidetty kahelina joskus ihan vain uskonvakaumukseni vuoksi. Kyllä tähän maailmaan mahtuu mielipiteitä. Päätä pystyyn vaan.


      • Anonyymi
        kärsimyskukka kirjoitti:

        Olen siinä käsityksessä että tietty joustamattomuus kuuluu autistisiin piirteisiin. Sehän ei ole sitä että haluaisi olla hankala muille, vaan voi olla tosiaan että ei vaan pysty toimimaan toisella tavalla... Varmasti niitä yhteentörmäyksiä tulee. Minullakin on tietyissä asioissa se joustamattomuus. Silti yritän parhaani mukaan olla mahdollisimman "helppo" muille ihmisille, mikä on sitten itselle monesti todella raskasta. No, nää on näitä...

        Minä oon kanssa kompleksinen. Sosiaalisia taitoja minulla silti on, ja siksi menen yleensä ihan huomaamattomasti ihmisten parissa. Mutta ihmisten kanssa tulee aina väärinymmärryksiä ja ongelmia, se vaan kuuluu elämään. Eläimet on helpompia. :D

        Mitä tulee tuohon alempaan kommettiisi, niin tourette on astetta kovempi juttu kyllä, että varmaan tulee outoja tilanteita vieraiden ihmisten parissa. Mutta elä sure. Minuakin on pidetty kahelina joskus ihan vain uskonvakaumukseni vuoksi. Kyllä tähän maailmaan mahtuu mielipiteitä. Päätä pystyyn vaan.

        lisään viel sen että itselläni lisäksi mielenterveysongelmia ollut ihan pennusta asti eli kun synnyin niin melko heti alko tulla ulkopuolisuuden tunteita sun muita ongelmia kuten heikkohermoisuutta. Uskon että minulla on aika monta erilaista diagnoosia. Asperger oon käsittääkseni kun psykiatri sanoi niin vaikkei mua ola koskaan tutkittu laajemmin eli eikös aspergerin selvittämiseen vaadittaisi laajempi selvitelmä , tiedätkö? No mulle tehtiin semmosia selvitelmiä että istuttihin psykologin kanssa puheterapiatunnilla jossa kerroin itseni tuntomerkkejä kun aloin epäillä potevani aspergerin syndroomaa. Siitä jauhettiin terapiassa noin 4 kuukauden ajan ennenkuin sain ajan psykiatrille joka myös samalla myönsi mulle takuueläkepaperit. Epäilen että minulla on erityisherkän diaknoosi ja touretten oireilua(ei välttämättä siis 100% tourettea) ja epäilen myös potevani epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä , ADHD ;ta ja mahdollisesti epävakaa persoonallisuus joka tosin nykyään ei ilmene niin vahvasti mikä varmaan johtuu siitä kun sain lääkkeet ja sen muistan että joku tohtori joskus 2000 luvun alussa totesi mun potevan sitä. Otin asian puheeksi myöhemmin terapiaistunnolla psykologini kanssa ja hän oli eri mieltä kuin se tohtori mut kun aloin pohtia käytöstä sosiaalisessa mediassa 2010 luvulla kun alkoi olla hyvin paljon semmosta epävakaata käytöstä eli riitelyä, suuttumisia, raivokohtauksen oloisia tunnetiloja jonka päätteeksi kirjoitin hankalasti kun suutuin kun mua kiusattiin.

        Armeija epäonnistui kuten siviilipalvelus joten mulle myönnettiin D-paperit.

        Siis hyvin sairas olen. 4 eri lääkettä popsin. yhdessä välissä popsin 5 eri lääkettä mut sain pois sen yhden lääkkeen.


      • Anonyymi
        kärsimyskukka kirjoitti:

        Olen siinä käsityksessä että tietty joustamattomuus kuuluu autistisiin piirteisiin. Sehän ei ole sitä että haluaisi olla hankala muille, vaan voi olla tosiaan että ei vaan pysty toimimaan toisella tavalla... Varmasti niitä yhteentörmäyksiä tulee. Minullakin on tietyissä asioissa se joustamattomuus. Silti yritän parhaani mukaan olla mahdollisimman "helppo" muille ihmisille, mikä on sitten itselle monesti todella raskasta. No, nää on näitä...

        Minä oon kanssa kompleksinen. Sosiaalisia taitoja minulla silti on, ja siksi menen yleensä ihan huomaamattomasti ihmisten parissa. Mutta ihmisten kanssa tulee aina väärinymmärryksiä ja ongelmia, se vaan kuuluu elämään. Eläimet on helpompia. :D

        Mitä tulee tuohon alempaan kommettiisi, niin tourette on astetta kovempi juttu kyllä, että varmaan tulee outoja tilanteita vieraiden ihmisten parissa. Mutta elä sure. Minuakin on pidetty kahelina joskus ihan vain uskonvakaumukseni vuoksi. Kyllä tähän maailmaan mahtuu mielipiteitä. Päätä pystyyn vaan.

        lisäksi minulla todettu lievä skitsofrenia josta käytetään myös termiä paranoidi.

        käyttäytymiseni sosiaalisissa tilanteissa menee aivan ylös alas eli tarkootan sillä esim sitä että jossaki tilanteessa voin olla sosiaalisempi mutta noin 10 minuutin kuluttua toisessa sosiaalisessa tilanteessa saatan olla jopa mykkä. Jotkut ihmiset on kummastelleet käytöstäni kuten eräs joona vuonna 98 ammattikoulujen välisissä yleisurheilukisoissa kun yövyttiin yhdessä huoneessa kun meitä poikia oli siinä huoneessa noin 7 poikaa. Hän otti puheeksi seuraavana päivänä oudon ja aran käytökseni. Sitten panin merkille että viime keväänä rallitapahtumassa eräs mies katsoi kummeksuen minua kun en puhunut sanaakaan hänelle kun hän jutteli noin puoli tuntia minun ja isäni kanssa. Aluksi taisin sanoa jotakin noin 10 sekunnin ajan, mutta sitten olin loput puoli tuntia ihan mykkä ja aloin saada ihan paniikkikohtauksen omaisia oireita siinä tilanteessa. Hän ehkä huomasi ne oireeni joten siksi reagoi minuun sillä tietyllä katseella. Oli ehkä hieman itsekin hämmentynyt ja vähän pois tolalta kun näki miten se tilanne vaikutti minuun niin negatiivisesti.

        Sitten annan toisen ääripään esimerkin jossa puhun tosi paljon äitini aviomiehen siskon kanssa eli olen ihan kuin eri ihminen. Nuoruudesta muistan myös yhden jutun kun olin teini, niin eräs jussi sanoi näin "hei juha sä oot tosi erilainen tuolla koulubussissa kun näin sinut siellä niin olit ihan erilainen kuin nyt täällä mun ja broidini ja siskoni kanssa"

        Tämä kompleksisuus ja ylös alas meno (sosiaalisesti) on aiheuttanut minulle myös paljon päänvaivaa ja paljon ristiriitaisia tunteita.

        Kerhoisässä kerhotädit oli huolestuneita minusta kun en puhunut käytännössä ollenkaan kahden vuoden aikana kerhossa. Ne pani minut testeihin eli jouduin menemään ihan ouluun asti testeihin että voinko mennä normaalien kanssa samaan kouluun. Lopulta minut pantiin samaan kouluun terveiden kanssa. No eihän se hyvin mennyt. Koko 10 vuotta koulumaailmassa oli suoraan sanoen yhtä helvettiä. Ehkä ainoastaan yhden antin ja harrin kanssa ystävystymistä tuli, mutta vain pintapuolisesti. Keneenkään en ole saanut koskaan todellista kontaktia vaikka kerroinkin yhden esimerkin äitini aviomiehen siskosta jonka kanssa tuun hyvin juttuun ,mut siinäki oma tunne on pintapuolinen ja ulkopuolinen loppujen lopuksi. Kaverisuhteita en osaa solmia enkä kykene. Enkä uskalla. Miten voisinkaan koska en uskalla. Ei siitä tule yhtään mitään. Tiedän sen. Siksi en mene kun olen yrittänyt kun siinä alkaa vaan jökittää pääkoppa. Esimerkki myös äidin aviomiehen sisko jonka kanssa kun jonkun aikaa puhuu, niin alkaa kuitenki pääkoppa jumittua. Alku sujuu kuin tanssi, mutta sitten....

        Ainoastaan netissä oon solminut pitempiä ja läheisempiä ystävyyssuhteita. Eräs peter ruotsista on pitkäaikainen nettikaverini. Jutellaan päivittäin sähköpostitse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        lisään viel sen että itselläni lisäksi mielenterveysongelmia ollut ihan pennusta asti eli kun synnyin niin melko heti alko tulla ulkopuolisuuden tunteita sun muita ongelmia kuten heikkohermoisuutta. Uskon että minulla on aika monta erilaista diagnoosia. Asperger oon käsittääkseni kun psykiatri sanoi niin vaikkei mua ola koskaan tutkittu laajemmin eli eikös aspergerin selvittämiseen vaadittaisi laajempi selvitelmä , tiedätkö? No mulle tehtiin semmosia selvitelmiä että istuttihin psykologin kanssa puheterapiatunnilla jossa kerroin itseni tuntomerkkejä kun aloin epäillä potevani aspergerin syndroomaa. Siitä jauhettiin terapiassa noin 4 kuukauden ajan ennenkuin sain ajan psykiatrille joka myös samalla myönsi mulle takuueläkepaperit. Epäilen että minulla on erityisherkän diaknoosi ja touretten oireilua(ei välttämättä siis 100% tourettea) ja epäilen myös potevani epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä , ADHD ;ta ja mahdollisesti epävakaa persoonallisuus joka tosin nykyään ei ilmene niin vahvasti mikä varmaan johtuu siitä kun sain lääkkeet ja sen muistan että joku tohtori joskus 2000 luvun alussa totesi mun potevan sitä. Otin asian puheeksi myöhemmin terapiaistunnolla psykologini kanssa ja hän oli eri mieltä kuin se tohtori mut kun aloin pohtia käytöstä sosiaalisessa mediassa 2010 luvulla kun alkoi olla hyvin paljon semmosta epävakaata käytöstä eli riitelyä, suuttumisia, raivokohtauksen oloisia tunnetiloja jonka päätteeksi kirjoitin hankalasti kun suutuin kun mua kiusattiin.

        Armeija epäonnistui kuten siviilipalvelus joten mulle myönnettiin D-paperit.

        Siis hyvin sairas olen. 4 eri lääkettä popsin. yhdessä välissä popsin 5 eri lääkettä mut sain pois sen yhden lääkkeen.

        Käsittääkseni aspergerin syndrooma on poistumassa nimikkeenä ja sen sijaan puhutaan autisminkirjosta, jonka alle mahtuu siis monenlaista. Monella kirjolaisella on liitännäisdiagnooseja, mm. AD(H)D. Minäkin olen ADD-piirteinen. Tutkimuksiin ei pääse ihan huvin vuoksi, vaan sillä haetaan sitä että ihminen saisi jotain hyötyä diagnoosistaan, esim. tukipalveluita tai muuta. Tutkimuksen kesto varmaan vaihtelee, mutta kyllä asiaan siinä perehdytään huolella. Esim. tilataan saatavissa olevat tiedot neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta, on haastattelua ja testejä. Perheenjäseniäkin voidaan haastatella.

        Joskus kestää pitkään ennen kuin ihminen saa oikean diagnoosin tai diagnoosit, kun on niin monimutkaisia tapauksia ettei kyetä aina erottamaan mikä on mitäkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        lisäksi minulla todettu lievä skitsofrenia josta käytetään myös termiä paranoidi.

        käyttäytymiseni sosiaalisissa tilanteissa menee aivan ylös alas eli tarkootan sillä esim sitä että jossaki tilanteessa voin olla sosiaalisempi mutta noin 10 minuutin kuluttua toisessa sosiaalisessa tilanteessa saatan olla jopa mykkä. Jotkut ihmiset on kummastelleet käytöstäni kuten eräs joona vuonna 98 ammattikoulujen välisissä yleisurheilukisoissa kun yövyttiin yhdessä huoneessa kun meitä poikia oli siinä huoneessa noin 7 poikaa. Hän otti puheeksi seuraavana päivänä oudon ja aran käytökseni. Sitten panin merkille että viime keväänä rallitapahtumassa eräs mies katsoi kummeksuen minua kun en puhunut sanaakaan hänelle kun hän jutteli noin puoli tuntia minun ja isäni kanssa. Aluksi taisin sanoa jotakin noin 10 sekunnin ajan, mutta sitten olin loput puoli tuntia ihan mykkä ja aloin saada ihan paniikkikohtauksen omaisia oireita siinä tilanteessa. Hän ehkä huomasi ne oireeni joten siksi reagoi minuun sillä tietyllä katseella. Oli ehkä hieman itsekin hämmentynyt ja vähän pois tolalta kun näki miten se tilanne vaikutti minuun niin negatiivisesti.

        Sitten annan toisen ääripään esimerkin jossa puhun tosi paljon äitini aviomiehen siskon kanssa eli olen ihan kuin eri ihminen. Nuoruudesta muistan myös yhden jutun kun olin teini, niin eräs jussi sanoi näin "hei juha sä oot tosi erilainen tuolla koulubussissa kun näin sinut siellä niin olit ihan erilainen kuin nyt täällä mun ja broidini ja siskoni kanssa"

        Tämä kompleksisuus ja ylös alas meno (sosiaalisesti) on aiheuttanut minulle myös paljon päänvaivaa ja paljon ristiriitaisia tunteita.

        Kerhoisässä kerhotädit oli huolestuneita minusta kun en puhunut käytännössä ollenkaan kahden vuoden aikana kerhossa. Ne pani minut testeihin eli jouduin menemään ihan ouluun asti testeihin että voinko mennä normaalien kanssa samaan kouluun. Lopulta minut pantiin samaan kouluun terveiden kanssa. No eihän se hyvin mennyt. Koko 10 vuotta koulumaailmassa oli suoraan sanoen yhtä helvettiä. Ehkä ainoastaan yhden antin ja harrin kanssa ystävystymistä tuli, mutta vain pintapuolisesti. Keneenkään en ole saanut koskaan todellista kontaktia vaikka kerroinkin yhden esimerkin äitini aviomiehen siskosta jonka kanssa tuun hyvin juttuun ,mut siinäki oma tunne on pintapuolinen ja ulkopuolinen loppujen lopuksi. Kaverisuhteita en osaa solmia enkä kykene. Enkä uskalla. Miten voisinkaan koska en uskalla. Ei siitä tule yhtään mitään. Tiedän sen. Siksi en mene kun olen yrittänyt kun siinä alkaa vaan jökittää pääkoppa. Esimerkki myös äidin aviomiehen sisko jonka kanssa kun jonkun aikaa puhuu, niin alkaa kuitenki pääkoppa jumittua. Alku sujuu kuin tanssi, mutta sitten....

        Ainoastaan netissä oon solminut pitempiä ja läheisempiä ystävyyssuhteita. Eräs peter ruotsista on pitkäaikainen nettikaverini. Jutellaan päivittäin sähköpostitse.

        Sinulla onkin tosiaan monenlaista terveyshaastetta. Toivon sulle voimia ja hyviä päiviä kaikesta huolimatta! Kuulostaa hyvältä että olet löytänyt kirjoittelukaverin.


      • Anonyymi
        kärsimyskukka kirjoitti:

        Käsittääkseni aspergerin syndrooma on poistumassa nimikkeenä ja sen sijaan puhutaan autisminkirjosta, jonka alle mahtuu siis monenlaista. Monella kirjolaisella on liitännäisdiagnooseja, mm. AD(H)D. Minäkin olen ADD-piirteinen. Tutkimuksiin ei pääse ihan huvin vuoksi, vaan sillä haetaan sitä että ihminen saisi jotain hyötyä diagnoosistaan, esim. tukipalveluita tai muuta. Tutkimuksen kesto varmaan vaihtelee, mutta kyllä asiaan siinä perehdytään huolella. Esim. tilataan saatavissa olevat tiedot neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta, on haastattelua ja testejä. Perheenjäseniäkin voidaan haastatella.

        Joskus kestää pitkään ennen kuin ihminen saa oikean diagnoosin tai diagnoosit, kun on niin monimutkaisia tapauksia ettei kyetä aina erottamaan mikä on mitäkin.

        mut koska mulle ei oo tehty tietääkseni siis laajempaa tutkimusta aspergerin syndroomasta niin ei kai silloin mun pidä itseäni sanoa asperperia potevaksi vai koetko miten itse asian? Että siis et vastannut ehkä kysymykseeni kun kysyin juuri sitä että mä ainoastaan psykologini kanssa puheterapiatunnilla puhuttiin siitä useaan otteeseen mutta ei ollut siis mitään muuta ja psykologi oli siitä puhunut psykiatrille joka sanoi mulle että mulla on aspergerin syndrooma. Onko siis psykiatrikaan välttämättä sanonut oikein? Kun sanoit että vaatii sen diagnoosin antamiseen laajempi kokonaisuus kuten neuvolat sun muut mutta kun mainitsit neuvolan, niin joskus 5 vuotiaana mulla todettiin hahmotushäiriö, kömpelyys ja motoriikkaongelmia jotka todennäköisesti selittää sen, että oon ollu koko elämäni ajan melko tööt tööt eli saatan ymmärtää väärin helppojakin asioita ja sitten myös välillä monimutkaiset asiat tuottaa vaikeuksia ymmärtää, mutta on älyssäni myös sellainen puoli, että voin ymmärtää tosi hyvin. Eräs mm kehui mua niin paljon, että sanoi että musta vois tulla virkamies jos kävisin ensin vaikkapa jonkun tutkinnon sillä hän uskoi että minusta voisi tulla virkamies joka yhteiskunnan poliittisiin asioihin perehtynyt. Se kehu tuntui hyvältä tietenkin.

        oon mä iän myötä hyväksynyt sen että olen välillä yksinkertainen, tyhmä, eli pakko on hyväksyä oma itsensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mut koska mulle ei oo tehty tietääkseni siis laajempaa tutkimusta aspergerin syndroomasta niin ei kai silloin mun pidä itseäni sanoa asperperia potevaksi vai koetko miten itse asian? Että siis et vastannut ehkä kysymykseeni kun kysyin juuri sitä että mä ainoastaan psykologini kanssa puheterapiatunnilla puhuttiin siitä useaan otteeseen mutta ei ollut siis mitään muuta ja psykologi oli siitä puhunut psykiatrille joka sanoi mulle että mulla on aspergerin syndrooma. Onko siis psykiatrikaan välttämättä sanonut oikein? Kun sanoit että vaatii sen diagnoosin antamiseen laajempi kokonaisuus kuten neuvolat sun muut mutta kun mainitsit neuvolan, niin joskus 5 vuotiaana mulla todettiin hahmotushäiriö, kömpelyys ja motoriikkaongelmia jotka todennäköisesti selittää sen, että oon ollu koko elämäni ajan melko tööt tööt eli saatan ymmärtää väärin helppojakin asioita ja sitten myös välillä monimutkaiset asiat tuottaa vaikeuksia ymmärtää, mutta on älyssäni myös sellainen puoli, että voin ymmärtää tosi hyvin. Eräs mm kehui mua niin paljon, että sanoi että musta vois tulla virkamies jos kävisin ensin vaikkapa jonkun tutkinnon sillä hän uskoi että minusta voisi tulla virkamies joka yhteiskunnan poliittisiin asioihin perehtynyt. Se kehu tuntui hyvältä tietenkin.

        oon mä iän myötä hyväksynyt sen että olen välillä yksinkertainen, tyhmä, eli pakko on hyväksyä oma itsensä.

        No sinä itse päätät kuinka määrittelet itsesi. Käsittääkseni se että psykiatri sanoo että sinulla on asperger, ilman tutkimuksia, ei tarkoita sitä että näin ehdottomasti on. Virallisen diagnoosin saamiseksi täytyy tehdä ne tutkimukset joissa osoitetaan tiettyjen kriteerien täyttyvän. (Tai en tiedä miten homma ennen on hoidettu). Piirteitähän sinulla on.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No sinä itse päätät kuinka määrittelet itsesi. Käsittääkseni se että psykiatri sanoo että sinulla on asperger, ilman tutkimuksia, ei tarkoita sitä että näin ehdottomasti on. Virallisen diagnoosin saamiseksi täytyy tehdä ne tutkimukset joissa osoitetaan tiettyjen kriteerien täyttyvän. (Tai en tiedä miten homma ennen on hoidettu). Piirteitähän sinulla on.

        Tämä viesti oli siis minulta. Suomi24 oli näköjään kirjannut minut ulos.


      • Anonyymi
        kärsimyskukka kirjoitti:

        Tämä viesti oli siis minulta. Suomi24 oli näköjään kirjannut minut ulos.

        Kysyn viälä yhen kysymyksen liittyen pääkalloni muotoon; kun otin sen pääkalloni oudon(pääkalloni muoto muistuttaa jonkun verran downin syndroomaa potevien ihmisten pääkallon muotoa) muodon puheeksi kerran erään henkilön kanssa jolla on touretten syndrooma niin hän vastasi minulle näin "no jos pääsi on kovin oudonnäköinen niin olisin huolissani ehkä ja menisin tutkimuksiin", mutta sen kommentin jälkeen en ole mennyt tutkimuksiin. En osaa oikein kuvata pääkalloni muotoa, mutta downin syndrooman ihmisil on hieman samanmuotoinen kuin mulla eli leveähkö otsa ja takaosaa päästä ikäänkuin ei olisi ollenkaan ja näyttää että takaraivoa ei ole juuri ollenkaan ja että korvat on takaraivossa. Voisi sanoa ihan suoraan sanottuna , että pääni on epämuodostuneen näköinen, mutta kun oon ottanut asian puheeksi täällä keskustelupalstoilla ja psykologini kanssa(en ole käynyt moniin vuosiin enään puheterapiassa koska koin että olin sanonut kaikki asiat ja se alkoi henkisesti tuntua itselle niin raskaalta niin piti lopettaa hyvässä yhteisymmärryksessä psykologini kanssa) niin heidän mielestä pään erikoisesta muodosta ei kannata olla huolissaan. Sä varmaan tiiät historiaa jos oot lukenut niin eikö natsiaatteen kehittäjä tehnyt omia päätelmiä ihmisten pääkallon muodoista että se luokitteli tietynmuotoiset kallot tai kasvonpiirteet älykkäisiin ja toiset vähäjärkisiin. Mulla on kapeat, lähes olemattomat poskipäät&posket mutta pääkallo on oudonmuotoinen. Kasvonpiirteeni ovat enemmän ruotsalais&germaanityyliset. Pääkalloni muodosta en osaa sanoa mitään mutta ehkä slaavilainen&perisuomalainen kallonmuoto mutta hankala sanoa kun en oo perehtynyt noihin asioihin.

        Jotenkin oma tunne on kun ajan pääni kaljuksi(oon pitäny myös usein pitkää tukkaa) niin ihmiset alkaa heti tuijottaa pitempään luoden silmäyksen heti kallooni . Vähän ärsyttävää ja vaivaannuttavaa. Tulee tunne ikäänkuin he ei olisi nähneet koskaan ihmistä, mutta ehkä sitten näytän niin epämuodostuneen näköiseltä kallostani että se vie heti huomion. Muuten oon kyllä kaunispiirteinen mies, mutta pääkalloni muoto on tosi ruma, mutta kun ikää on tullut lisää(olen keski-ikäinen ja täytän toukokuussa 42 vuotta) niin oon oppinut hyväksymään pääkalloni ruman ulkomuodon. Ei sitä enää vanhempana ole niin pinnallinen. Ikä antaa myös ehkä perspektiiviä ja myös iän myötä on tullut henkistä kypsymistäkin.

        Mitä mieltä olet siis rumasta tai epämuodostuneesta kallosta että voiko se kertoa jotain. Mulla on joku muistikuva sairaista , esim vammaisista ihmisistä se, että niiden pääkallo ei ole kyllä ihan tavallisenmuotoinen yleensä. Vai onko sulla tähän jotain tietoa, kiitos?


      • kärsimyskukka
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysyn viälä yhen kysymyksen liittyen pääkalloni muotoon; kun otin sen pääkalloni oudon(pääkalloni muoto muistuttaa jonkun verran downin syndroomaa potevien ihmisten pääkallon muotoa) muodon puheeksi kerran erään henkilön kanssa jolla on touretten syndrooma niin hän vastasi minulle näin "no jos pääsi on kovin oudonnäköinen niin olisin huolissani ehkä ja menisin tutkimuksiin", mutta sen kommentin jälkeen en ole mennyt tutkimuksiin. En osaa oikein kuvata pääkalloni muotoa, mutta downin syndrooman ihmisil on hieman samanmuotoinen kuin mulla eli leveähkö otsa ja takaosaa päästä ikäänkuin ei olisi ollenkaan ja näyttää että takaraivoa ei ole juuri ollenkaan ja että korvat on takaraivossa. Voisi sanoa ihan suoraan sanottuna , että pääni on epämuodostuneen näköinen, mutta kun oon ottanut asian puheeksi täällä keskustelupalstoilla ja psykologini kanssa(en ole käynyt moniin vuosiin enään puheterapiassa koska koin että olin sanonut kaikki asiat ja se alkoi henkisesti tuntua itselle niin raskaalta niin piti lopettaa hyvässä yhteisymmärryksessä psykologini kanssa) niin heidän mielestä pään erikoisesta muodosta ei kannata olla huolissaan. Sä varmaan tiiät historiaa jos oot lukenut niin eikö natsiaatteen kehittäjä tehnyt omia päätelmiä ihmisten pääkallon muodoista että se luokitteli tietynmuotoiset kallot tai kasvonpiirteet älykkäisiin ja toiset vähäjärkisiin. Mulla on kapeat, lähes olemattomat poskipäät&posket mutta pääkallo on oudonmuotoinen. Kasvonpiirteeni ovat enemmän ruotsalais&germaanityyliset. Pääkalloni muodosta en osaa sanoa mitään mutta ehkä slaavilainen&perisuomalainen kallonmuoto mutta hankala sanoa kun en oo perehtynyt noihin asioihin.

        Jotenkin oma tunne on kun ajan pääni kaljuksi(oon pitäny myös usein pitkää tukkaa) niin ihmiset alkaa heti tuijottaa pitempään luoden silmäyksen heti kallooni . Vähän ärsyttävää ja vaivaannuttavaa. Tulee tunne ikäänkuin he ei olisi nähneet koskaan ihmistä, mutta ehkä sitten näytän niin epämuodostuneen näköiseltä kallostani että se vie heti huomion. Muuten oon kyllä kaunispiirteinen mies, mutta pääkalloni muoto on tosi ruma, mutta kun ikää on tullut lisää(olen keski-ikäinen ja täytän toukokuussa 42 vuotta) niin oon oppinut hyväksymään pääkalloni ruman ulkomuodon. Ei sitä enää vanhempana ole niin pinnallinen. Ikä antaa myös ehkä perspektiiviä ja myös iän myötä on tullut henkistä kypsymistäkin.

        Mitä mieltä olet siis rumasta tai epämuodostuneesta kallosta että voiko se kertoa jotain. Mulla on joku muistikuva sairaista , esim vammaisista ihmisistä se, että niiden pääkallo ei ole kyllä ihan tavallisenmuotoinen yleensä. Vai onko sulla tähän jotain tietoa, kiitos?

        Minä en ole kyllä oikea ihminen vastaamaan tällaiseen, pahoittelen.


    • Anonyymi

      Jatkan viälä sanomalla että monasti somessa moni ei tajua mun juttujani kun ne voi olla niin outoja. Ne ei ehkä hiffaa niitä tourette -oireilujani minkä takia ne voi luulla minua seinähulluksi.

    • Anonyymi

      Ihan sma mitä ajteelt.Olen eritysi herkkä tupakan hajulle ,olen erityis herkkä kissan kusen hajulle.Joka nousee kylpyhuoneesta keskusilmaston kautta muihn asuntoihin eli suihku wc tilaan.Henkilön asunosta jonka virisi on olen palanut loppuun siksi eläkellä.Vedotaan omiin mokin,omaan huonoon käytös palanut loppuun.MT-eläke..Olen todella herkkä myös vastaavin ihmisin jotka ei ota vastuuta itse elämisestän ja huonosta käytöksestään.

      • Anonyymi

        no mitä mieltä olet niistä jotka ei pysty tekemään työtä että suhtaudutko niihinkin ikävästi kuten minä esimerkkitapaus? Olen tehnyt hyvin vähän työtä suomalaisen yhteiskunnan eteen eli omien voimavarojeni mukaan olen tehnyt vain hyvin pienen määrän työtä keskipitkän elämäni aikana.


    • Anonyymi

      Pääsin vasta yli 50v. ikäisenä asperger-kirjoihin. Meissä miespuolisissa heitä ehkä enemmän.
      Saan paljon kysellä tietoteknisten asioiden ylläpitämiseseen ulkopuolisilta.
      Tälläisia mm. sovellusten lataaminen kirottuihin älykännyköihin.
      Hyvääkin meitissä on; viinaksien vetäminen on meikästä hiljaista itsetuhoa.

      Joitakin erityisherkkyyteen viittaavia ilmiöitä olen itsessäni huohminut. Ne ominaisuudet pitävät mut varuillaan.

      • Anonyymi

        mun kohdalla menee näin että välillä tekniset laitteet tuottaa vaikeuksia kun esim pyykinpesukoneen vieressä pitää olla lappu jossa toiminto-ohjeet koska ilman sitä en kai koskaan muistaisi toimintavaiheita =) XD hahah LOL

        mutta sitten jos pitää kehua, niin osaan maksaa laskut tietokoneen kautta ja osaan polttaa musaa tyhjälle CD:lle eli maksullisesta musanpolttopaikasta imutan musaa tyhjälle CD:lle. Sen mä osaan.

        Ja osaan laittaa ruokaa. Mut sitten jos pitää mennä kelaan asioimaan niin siellä oli vaikeaa keskittyä kelan asiakaspalvelijan puheeseen koska alkoi järki tökkiä joko siitä syystä etten vain tajunnut tai en pystynyt keskittymään. Myös jos pitäisi mennä yksin autokaupoille ja tehdä kaupat ja hommata ne paperit joiden kanssa pitää marssia jonnekin paikkaan niin voisi tuottaa ongelmia minulle, mut onhan siellä aina virkailija varmaankin auttamassa, mut jos kovin vaikeaks menisi tuo kuvio tulevaisuudessa niin veljeni on luvannut auttaa minua. Yksi vaihtoehto olisi hommata omahoitaja tai edunvalvoja, mut oon kuullut että ne voi liikaa kontrolloida potilaan pankkitiliä ettei pysty itse enää paljoa käyttään omaa rahaa kun hoitaja&valvoja sitä enimmälti.

        Osaan myös erinomaisen hyvin matemaatikan X-laskut ja kolmiolaskut. Oon niissä haka sekä oon superhyvä politiikassa ja erityisesti politiikan laajaulotteisten kokonaisuuksien hahmottamisessa ja oon myös tosi hyvä pokerin pelaamisessa. Pitkämuistini on erinomainen, mut lähimuisti&lyhytmuisti poukkoilee ylös ja alas.

        Kodin arkiaskareissa joissakin saatan olla kömpelö, jopa yksinkertainen. Olisin kerran kuollut mut isä ehti tulla väliin kun olisin muuten saanut sähköiskun kun olin menossa vaihtamaan juuresta irti irronnutta sähkölamppua. Telkkareiden ja kännyköiden suhteen oon aika avuton.

        Auton omistan ja osaan ajaa autolla hyvin mut kaikki autonhuollot on ollut enemmän isäni juttu.


      • Anonyymi

        oon myös tosi hyvä ongelmaratkaisussa ja todennäköisyysmatematiikassa.

        Ongelmanratkaisusta tuli mieleen yksi kun katsoin mr bean ohjelmaa jossa itse keksin ratkaisun ongelmaan. Se ei ollut sama kuin mr beanin oivallus. Kun kerroin ongelmanratkaisuni netissä niin eräs henkilö sanoi minulle "vaikutat nerolta".


    • Anonyymi

      Mie oon enemmän lidottu ite kyllä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      91
      6510
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      25
      2624
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      32
      2200
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      74
      1876
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1661
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      6
      1447
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1357
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1341
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1279
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1233
    Aihe