RUOTSI SUUNNITTELI SUOMEN MIEHITTÄMISTÄ 1918
Tutkijan mukaan suunnitelman toteutuminen olisi tehnyt Suomesta vasallivaltion. Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä 1918.
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi. Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi.
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi. Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin. Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä. Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan". Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan Ruotsin väliintulolta 24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla. Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja. Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.
Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.
(STT-VT:n uutinen 15.1.2005)
Tutkijan mukaan suunnitelman toteutuminen olisi tehnyt Suomesta vasallivaltion. Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä 1918.
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi. Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi.
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi. Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin. Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä. Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan". Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan Ruotsin väliintulolta 24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla. Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja. Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.
Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.
(STT-VT:n uutinen 15.1.2005)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tietysti jos 5000 ruottalaista riittää tämän maan miehitykseen niin menköön koko paska.
Vuoden 1918 sisällissodan aikana Ruotsin laivasto pysytteli Ahvenanmaalla varsin tiiviisti, eikä vain suojellakseen silakkaporvareita punakaartilta.
Kun eräs joukko lounaissuomalaisia suojeluskuntalaisia vetäytyi saariston kautta Ahvenanmaalle punaisten painostamina, ruotsalainen sotaväki, joka oli siellä kuin kotonaan, riisui heidät aseista. Suojeluskuntalaisten sota oli siis varsinaista "erillissotaa" svedujen mielestä, kun näiden ei annettu edes pitää aseitaan eikä liikkua vapaasti.
Vangitut suojeluskuntalaiset palautettiin Vaasan kautta Suomeen, eli heitä estettiin jatkamasta sotilaallista toimintaansa eteläisen Suomen vallanneita punaisia vastaan.
Suomen senaatille ja Mannerheimille lojaali aseellinen joukko Ahvenanmaalla ei sopinut Ruotsin suunnitelmiin.
Samoin jatkosodan aikana tiedustelu-upseeri Otto Kumenius lähetettiin kiireellä saarimaakuntaan, josta oli saatu huolestuttavia tietoja. Totta ne olivat: Kumenius onnistui soluttautumaan mm. juhliin, joissa tangossa liehui Ruotsin lippu, ja paikalla esiintyi ruotsalaisessa sotilaspuvussa oleva Ruotsin armeijan upseeri. Puheet olivat kovia...
Tämä ei mitenkään himmennä Suomen sotiin osallistuneiden ruotsalaisten vapaaehtoisten kunniaa. Tosin Talvisotaan osallistuneita ruotsalaisia on sosialistien toimesta nimitetty "natseiksi" viimeiset 60 vuotta, vaikka kyseisen sodan aikana Saksa oli Neuvostoliiton liittolainen. Tyypillistä vasemmiston logiikkaa.
Vanha sotilas/tiedemies osasi suhteuttaa asiat oikeisiin mittakaavoihin.
Marsalkan stradekian nerous pelasti Suomen moneen otteeseen.
Hänellä oli poikkeuksellinen kokemuksen tuoma kyky ajatella kuinka Suurvaltajoukot missäkin tilanteessa toimisivat.
Tämä vanha kettu tiesi etukäteen, miten Josef ja Aatu tulisivat toimimaan. Marskin onneksi molemmat diktaattorit olivat "siivonneet" armeijoistaan Hänen tapaisensa konkarit.
Kylähän niitä konkareita oli. Yhtä vanhoillisia ja ajastaan jäljessä kuin Marski. Taisi vielä käydä vanhoja tuttujaan moikkaamassa eli Halderia 1942 vastavierailullaan Saksaan.
Mannerheimhan haaveili vielä -18 pelastavansa imperiumin hyökkäämällä suomalaisin joukoin Pietariin ja nostamalla Romanovit takaisin valtaistuimelle.
Hän luopui näistä pyrkimyksistä pitkin hampain vasta kun neuvostovalta oli osoittanut vakaammaksi kun hän uskoi.
Tuossahan ei ole mitään uutta. Ruotsissa on ollut tällaisia valloitushaluisia porukoita siitä lähtien kun Suomi liitettiin Venäjään. Kovin vakavasti otettava hanke ei ole ollut. Ei kai kukaan voinut tosissaan kuvitella ajavansa 5000 sotilaalla venäläiset maasta.
Ruotsin hallitus oli paremminkin sosialistiystävällinen. Sotilaat, jotka lähtivät Suomeen talvella 1918 joutuvat palatessaan suuriin vaikeuksiin, eivätkä kaikki edes päässeet takaisin Ruotsin armeijaan.
Sensijaan Ruotsi havitteli Ahvenanmaata ihan tosissaan. Siitähän saatiin ratkaisu vasta Kansainliitossa.