Kirkon jäsenosuus ikäluokittain 2023 edition

Upeita käyriä tosiaan. Kirkko yrittää jo vähän epätoivoisestikin viestittää mm. nuorison tykkäävän kirkosta, mutta tosiasiassahan kirkosta lähdetään karkuun heti täysi-ikäisenä.

Kuvaajassa 1 ikäluokka tarkoittaa yli 1 vuotiaita ja 2 ikäluokka yli 2 vuotiaita, jne. 0 ikäluokka mikä tarkoittaisi yli 0 vuotiaita eli kastettuja + alle 1v liitettyjä on jätetty tarkoituksella pois.

Tässä 0v ikäluokan kirkkoon kuulumisosuudet.
1990 89,9
1995 89,1
2000 88,6
2005 88,3
2011 81,2
2015 75,2
2017 58,7
2018 57,0
2019 54,5
2020 50,0
2021 51,2
2022 50,5
2023 49,3

Onkelman 0v ikäluokassa tuottaa loppuvuodesta kasteiden siirtymä aina seuraavalle seuraavalle vuodelle. Kasteet tapahtuu 1-3 kuukautta jälkijunassa syntymästi. Eli 2023 loppuvuonna syntyneet kastetaan vasta 2024 puolella eikä näin näy 2023 tilastoissa eikä tämä tasoitu samalla 2022 loppuvuoden siirtymällä 2023 puolelle, koska 2022 loppuvuoden siirtymän kastetut on yli 1 vuotiaita 2023 tilastoa tehtäessä ja tilastoidaan 1v ikäluokkaan. Näin syntyy vaje suhteessa tilastoituun kasteosuuteen, mikä oli vuonna 2023 50,7% ja kirkoon kuuluvien 0v ikäluokan välillä, mikä oli 49,3%.

Lisäksi nolla vuotiaista yksi vuotiaisiin kirkkoon kuuluvissa näkyy pomppu, joka johtuu kirkon tavasta alkaa houkutella kastamatta jääneitä lapsia kasteelle vielä 3 kuukauden jälkeenkin. Kirkon toiminnassa näkyy selvä muutos 0v ja 1v tilastoissa vuodesta 2017 eteenpäin, jolla lähdettiin paikkaamaan kasteosuudessa alkanutta suurta romahdusta.

Näistä syistä olen jättänyt 0v ikäluokan pois.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvaajassa 1 ikäluokka tarkoittaa yli 1 vuotiaita ja 2 ikäluokka yli 2 vuotiaita, jne. 0 ikäluokka mikä tarkoittaisi yli 0 vuotiaita eli kastettuja alle 1v liitettyjä on jätetty tarkoituksella pois.

Tässä 0v ikäluokan kirkkoon kuulumisosuudet.
1990 89,9
1995 89,1
2000 88,6
2005 88,3
2011 81,2
2015 75,2
2017 58,7
2018 57,0
2019 54,5
2020 50,0
2021 51,2
2022 50,5
2023 49,3

Onkelman 0v ikäluokassa tuottaa loppuvuodesta kasteiden siirtymä aina seuraavalle seuraavalle vuodelle. Kasteet tapahtuu 1-3 kuukautta jälkijunassa syntymästi. Eli 2023 loppuvuonna syntyneet kastetaan vasta 2024 puolella eikä näin näy 2023 tilastoissa eikä tämä tasoitu samalla 2022 loppuvuoden siirtymällä 2023 puolelle, koska 2022 loppuvuoden siirtymän kastetut on yli 1 vuotiaita 2023 tilastoa tehtäessä ja tilastoidaan 1v ikäluokkaan. Näin syntyy vaje suhteessa tilastoituun kasteosuuteen, mikä oli vuonna 2023 50,7% ja kirkoon kuuluvien 0v ikäluokan välillä, mikä oli 49,3%.

Lisäksi nolla vuotiaista yksi vuotiaisiin kirkkoon kuuluvissa näkyy pomppu, joka johtuu kirkon tavasta alkaa houkutella kastamatta jääneitä lapsia kasteelle vielä 3 kuukauden jälkeenkin. Kirkon toiminnassa näkyy selvä muutos 0v ja 1v tilastoissa vuodesta 2017 eteenpäin, jolla lähdettiin paikkaamaan kasteosuudessa alkanutta suurta romahdusta.

Näistä syistä olen jättänyt 0v ikäluokan pois.

Lue lisää

Tässä vielä rinnakkain 0v ja 1v ikäluokkien kirkkoon kuulumisprosentit missä hyvin näkyy vuonna 2017 muutos kirkon toiminnassa. Voi olla että muutos tapahtui jo vuonna 2016, mutta siitä ei minulla ole tilastoa.

________ 0v ___ 1v
1990 89,9 90,5
1995 89,1 89,3
2000 88,6 88,6
2005 88,3 87,3
2011 81,2 80,3
2015 75,2 73,8
2017 58,7 70,3
2018 57,0 68,8
2019 54,5 66,8
2020 50,0 65,1
2021 51,2 62,3
2022 50,5 62,8
2023 49,3 61,5

Anonyymi kirjoitti:

Tässä vielä rinnakkain 0v ja 1v ikäluokkien kirkkoon kuulumisprosentit missä hyvin näkyy vuonna 2017 muutos kirkon toiminnassa. Voi olla että muutos tapahtui jo vuonna 2016, mutta siitä ei minulla ole tilastoa.

________ 0v ___ 1v
1990 89,9 90,5
1995 89,1 89,3
2000 88,6 88,6
2005 88,3 87,3
2011 81,2 80,3
2015 75,2 73,8
2017 58,7 70,3
2018 57,0 68,8
2019 54,5 66,8
2020 50,0 65,1
2021 51,2 62,3
2022 50,5 62,8
2023 49,3 61,5

Lue lisää

Seurakunnissahan ahdistellaan kirkon jäseniä olevia huoltajia kastattamaan lapsiaan vedoten kirkkojärjestyksen määräyksiin.

Lienee tilastoharhaa. Osa vauvoista on vakaa tarkoitus kastaa vaikka kastepäivä ei ole vielä tullut, osaa ei voi kastaa kun kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon ja osa sitten on sillä välillä. En tiedä miten tilastoidaan.

jori.mantysalo kirjoitti:

Lienee tilastoharhaa. Osa vauvoista on vakaa tarkoitus kastaa vaikka kastepäivä ei ole vielä tullut, osaa ei voi kastaa kun kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon ja osa sitten on sillä välillä. En tiedä miten tilastoidaan.

Lue lisää

Äh, asiahan oli selitetty tuossa jo. Olin sokea.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä vielä rinnakkain 0v ja 1v ikäluokkien kirkkoon kuulumisprosentit missä hyvin näkyy vuonna 2017 muutos kirkon toiminnassa. Voi olla että muutos tapahtui jo vuonna 2016, mutta siitä ei minulla ole tilastoa.

________ 0v ___ 1v
1990 89,9 90,5
1995 89,1 89,3
2000 88,6 88,6
2005 88,3 87,3
2011 81,2 80,3
2015 75,2 73,8
2017 58,7 70,3
2018 57,0 68,8
2019 54,5 66,8
2020 50,0 65,1
2021 51,2 62,3
2022 50,5 62,8
2023 49,3 61,5

Lue lisää

Ero noi 12 prosenttiyksikköä.

Laskin jälkimmäisestä samaa synnyinvuotta vertaavista muutoksista yhteen kaikki muutos prosettiyksiköt aina 90 ikävuoteen asti ja sain kokonaismuutokset. Aika hyvä on tahti, kun koko elinajan aikana paukutellaan teoreettisesti 100 prosentin yli eikä lähtötasokaan ole lähelläkään 100 prosenttia (kasteprosentti). Kovin pitkään tälläinen tahti ei voi jatkua.

2018 -74,0%
2019 -76,6%
2020 -62,7%
2021 -76,8%
2022 -101,5%
2023 -107,9%

75---> Johtunee miesten kuolemisesta pois tilastosta ja kirkkoon miehiä hieman enemmän kuuluvien naisten painoarvon kasvusta.

Anonyymi kirjoitti:

75---> Johtunee miesten kuolemisesta pois tilastosta ja kirkkoon miehiä hieman enemmän kuuluvien naisten painoarvon kasvusta.

Hyvä pointti. Voisin vielä jossain vaiheessa käsitellä tilastot erikseen miehille ja naisille, niin saadaan ehkä vielä jotain mielenkiintoista ulos.

Anonyymi kirjoitti:

Laskin jälkimmäisestä samaa synnyinvuotta vertaavista muutoksista yhteen kaikki muutos prosettiyksiköt aina 90 ikävuoteen asti ja sain kokonaismuutokset. Aika hyvä on tahti, kun koko elinajan aikana paukutellaan teoreettisesti 100 prosentin yli eikä lähtötasokaan ole lähelläkään 100 prosenttia (kasteprosentti). Kovin pitkään tälläinen tahti ei voi jatkua.

2018 -74,0%
2019 -76,6%
2020 -62,7%
2021 -76,8%
2022 -101,5%
2023 -107,9%

Lue lisää

Erinomainen analyysi! Tosiaan jossain vaiheessa tahdin on pakko hidastua, mutta vielähän tuo nousukin on ihan jäätävän suurta. Kirkko sulaa ihan silmiemme edessä.

Hautaustoimen epäkohdat voivat vaikuttaa.

Ja kun katsoo 18-vuotiaista alkavaa rotkoa, on ainoa johtopäätös, että lapsikaste on henkistä pahoinpitelyä, josta pyristellään pois heti, kun se on laillisesti mahdollista.

Kirkosta eroamisen ikärajaa pitäisi ehdottomasti laskea 18 vuodesta 15 ikävuoteen tai jopa alemmas. 15 vuotias katsotaan riittävän vanhaksi/kypsäksi ottamaan tekemisistään rikosoikeudellisen vastuun. Sama ikäraja sopisi hyvin myös kirkosta eroamiseen. Ja jos ikärajaa lasketaan, esim nyt koululuampumisen johdosta, niin se pitäisi laskea myös kirkosta eroamisessa eli se olisi sidottu samaan pykälään.

Anonyymi kirjoitti:

Kirkosta eroamisen ikärajaa pitäisi ehdottomasti laskea 18 vuodesta 15 ikävuoteen tai jopa alemmas. 15 vuotias katsotaan riittävän vanhaksi/kypsäksi ottamaan tekemisistään rikosoikeudellisen vastuun. Sama ikäraja sopisi hyvin myös kirkosta eroamiseen. Ja jos ikärajaa lasketaan, esim nyt koululuampumisen johdosta, niin se pitäisi laskea myös kirkosta eroamisessa eli se olisi sidottu samaan pykälään.

Lue lisää

Jo 16 vuoden ikäraja olisi iso parannus. Tai sinä vuonna kun täyttää 16 vuotta. Mahdollistaisi pääsyn ET-opetukseen lukiossa.

Anonyymi kirjoitti:

Kirkosta eroamisen ikärajaa pitäisi ehdottomasti laskea 18 vuodesta 15 ikävuoteen tai jopa alemmas. 15 vuotias katsotaan riittävän vanhaksi/kypsäksi ottamaan tekemisistään rikosoikeudellisen vastuun. Sama ikäraja sopisi hyvin myös kirkosta eroamiseen. Ja jos ikärajaa lasketaan, esim nyt koululuampumisen johdosta, niin se pitäisi laskea myös kirkosta eroamisessa eli se olisi sidottu samaan pykälään.

Lue lisää

Tässä asiassa pitäisi edetä nuoren/lapsen etu edellä, mutta taas kerran kun uskonnon/kirkon etu ja nuoren/lapsen etu on ristiriidassa, järjestelmä ajaa vain uskonnon/kirkon etua. Kaikessa muussa aina korostetaan kuinka lapsen/nuoren edun ajaminen on ensisijaista, mutta kun uskonto astuu kuvioon mukaan, niin aina lapsen etu saa väistyä. Vaparien pitäisi alkaa haastaa lapsiasiainvaltuutettua uskonnollisissa kysymyksissä ja vaatia ajamaan lapsen/nuoren etua, niinkuin kaikissa muissakin asioissa.

Jos rehtori kilahtaa tuollaisen asian pitämisestä esillä, koulussa voi olla muitakin uskonnonvapauteen liittyviä ongelmakohtia. Kannattaa vilkaista https://kantelupukki.fi/ ja edetä sitä kautta.

Isänmaallisina itseään pitävät ihmiset perustelevat yleensä arvojaan Lähi-idästä väkisin tuodulla uskonnolla. Pistää naurattamaan.

Todella suuria mahdollisuuksia. Miksi pitäisi odottaa 6-10 vuotta?

Ja 45 % alitetaan ekan kerran. Hyvä marginaali jo 50 prosenttiin.

Joku asia on tosi pahasti pielessä, kun lapsia tekevistä ikäluokista noin harva kuuluu kirkkoon ja silti melkein 60 prosenttia alle 1-vuotiaista pakkoliitetään kirkkoon. Onko se perinne, propaganda vai ihan vain ymmärtämättömyys, joka tämän aiheuttaa? Täytyisi saada tietoa leviämään siitä, että lapsen kastamisesta on tälle vain haittaa, esim. uskontopakko koulussa ja kirkollisverovelvollisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Joku asia on tosi pahasti pielessä, kun lapsia tekevistä ikäluokista noin harva kuuluu kirkkoon ja silti melkein 60 prosenttia alle 1-vuotiaista pakkoliitetään kirkkoon. Onko se perinne, propaganda vai ihan vain ymmärtämättömyys, joka tämän aiheuttaa? Täytyisi saada tietoa leviämään siitä, että lapsen kastamisesta on tälle vain haittaa, esim. uskontopakko koulussa ja kirkollisverovelvollisuus.

Lue lisää

Voiko uskonto selittää lapsilukua? Vrt. ainakin lestadiolaisuus.

jori.mantysalo kirjoitti:

Voiko uskonto selittää lapsilukua? Vrt. ainakin lestadiolaisuus.

No ehkä jonkin verran, mutta eihän lestadiolaisia nyt sentään niin paljon ole. Uskoisin, että tässä on enemmänkin kyse siitä, että kirkko saa uskonnottomia vanhempia syystä tai toisesta kastamaan lapsensa.

Anonyymi kirjoitti:

No ehkä jonkin verran, mutta eihän lestadiolaisia nyt sentään niin paljon ole. Uskoisin, että tässä on enemmänkin kyse siitä, että kirkko saa uskonnottomia vanhempia syystä tai toisesta kastamaan lapsensa.

Lue lisää

Totta joo, ei tuo iso selittäjä voi olla. Kyseessä on oltava sekaparien, koska kirkko ei kasta kahden pakanan pentua.

Kaipa se monessa perheessä on yhdelle tärkeämpää että vauva kastetaan kuin toiselle että ei kasteta. On tietysti väärin ajatella noita symmetrisinä vaihtoehtoina, kun kastamattomuus on neutraali keskitien valinta.

Olisi tosiaan kiinnostavaa tietää, kuinka suuri osa alaikäisistä on kirkon jäseniä ja kuinka suuri osa täysi-ikäisistä on kirkon jäseniä.