Teismin ja ateismin perusteoksia

Minkä päälle nykyiset ateistiset järjestelmät ovat rakennettuja? Jos rajaamme ajattelun valtioihin, aatteellis ateistisiin järjestöihin ja yksilöateismin toteuttamiseen.
Jos vastauksena esitetään se, että ateismi on vain jotakin, mitä sen kukin kulloinkin esittää olevan, niin miten siitä seuraisi esim. ei diktatuurisia dogmaattisisia järjestelmiä?
Eikö ole parempi perehtyä siihen, mitkä ateistiset motivaatiot kulloinkin ovat tai ovat olleet kyseessä, se mitä niiden ajatellaan merkitsevän ja miten niitä totetutetaan, kun tutkitaan ateismin seuraamuksia?
Aloituksen esimerkeiksi valittiin tietoisesti ateismin monimuotoisuutta edustavia asioita, joiden avulla voidaan pohtia niitä rajapintoja, joilla varsin erilaiset ateistiset toimijat perustelevat omaa ateistiteettistä toimintaansa.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Minkä päälle nykyiset ateistiset järjestelmät ovat rakennettuja? Jos rajaamme ajattelun valtioihin, aatteellis ateistisiin järjestöihin ja yksilöateismin toteuttamiseen.
Jos vastauksena esitetään se, että ateismi on vain jotakin, mitä sen kukin kulloinkin esittää olevan, niin miten siitä seuraisi esim. ei diktatuurisia dogmaattisisia järjestelmiä?
Eikö ole parempi perehtyä siihen, mitkä ateistiset motivaatiot kulloinkin ovat tai ovat olleet kyseessä, se mitä niiden ajatellaan merkitsevän ja miten niitä totetutetaan, kun tutkitaan ateismin seuraamuksia?
Aloituksen esimerkeiksi valittiin tietoisesti ateismin monimuotoisuutta edustavia asioita, joiden avulla voidaan pohtia niitä rajapintoja, joilla varsin erilaiset ateistiset toimijat perustelevat omaa ateistiteettistä toimintaansa.

"Minkä päälle nykyiset ateistiset järjestelmät ovat rakennettuja? "'

Kerrotko vaikka viisi esimerkkiä näistä järjestelmistä:

1)

2)

3)

4)

5)


Kiitos.

Stalin ei luopunut oikeasti Jumalasta.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Minkä päälle nykyiset ateistiset järjestelmät ovat rakennettuja? Jos rajaamme ajattelun valtioihin, aatteellis ateistisiin järjestöihin ja yksilöateismin toteuttamiseen.
Jos vastauksena esitetään se, että ateismi on vain jotakin, mitä sen kukin kulloinkin esittää olevan, niin miten siitä seuraisi esim. ei diktatuurisia dogmaattisisia järjestelmiä?
Eikö ole parempi perehtyä siihen, mitkä ateistiset motivaatiot kulloinkin ovat tai ovat olleet kyseessä, se mitä niiden ajatellaan merkitsevän ja miten niitä totetutetaan, kun tutkitaan ateismin seuraamuksia?
Aloituksen esimerkeiksi valittiin tietoisesti ateismin monimuotoisuutta edustavia asioita, joiden avulla voidaan pohtia niitä rajapintoja, joilla varsin erilaiset ateistiset toimijat perustelevat omaa ateistiteettistä toimintaansa.

Karl Marx syntyi juutalaiseen perheeseen. Juutalaisten vainojen vuoksi hänen isänsä kääntyi kristinuskoon. Marxin negatiivinen suhtautuminen uskontoihin liittynee tähän. Hän oli myös riittävän älykäs ymmärtääkseen, että uskontojen varjolla ohjaillaan ja hallitaan kouluttamattomia ihmismassoja.

Marxin ajattelun keskiössä olivat köyhät ja alistetut työläiset. Marxin ihanteina oli taloudellisesti tasa-arvoisempi, myös köyhille oikeudenmukaisempi ja tieteelliseen maailmankuvaan nojaava yhteiskunta.

Kommunistisen vallankumouksen ehdoiksi hän asetti kapitalistisen ja vahvasti teollistuneen järjestelmän. Feodaalinen Venäjä ei täyttänyt kumpaakaan Marxin premissiä. Hän ei uskonut, että sosialismi voisi toteutua Venäjällä.

Bolshevikkivallankumouksen aikana ortodoksinen kirkko tuki vahvasti tsaaria, sääty-yhteiskuntaa ja maa-orjuutta. Lisäksi Venäjällä esiintyi juutalaisvainoja (pogromit). Bolshevikit näkivät kirkon tsaarinvallan tärkeänä osana, ja sosialistisen ideologian vihollisena. Ei kirkkoa vastaan hyökätty ateismin vuoksi, vaan siksi, että se tuki vallankumouksen kohteina olevia aristokraattisia ja antiegalitaristisia instituutioita.

Saksalainen kansallissosialismi kumpusi toisesta lähteestä. Hitler vihasi Marxia ja marxilaisuutta. Kansallissosialismiin vaikutti antisemitismi, saksalainen romantismi, 1800-luvun kansallismielisen filosofit, kuten Fichte ja Völkisch-liike.

Kansallissosialismi irroitti kirkon politiikasta, mutta suurin osa natseista kuului katoliseen tai protestanttiseen kirkkoon. Itse asiassa natsiteologit kirjoittivat Raamatun kansallissosialistisiin ideoihin sopivaksi. Siinä Jeesus oli arjalainen ja juutalaisten osuutta Jeesuksen kuolemaan korostettiin. Kansallissosialistisen Saksan kansankirkko oli yksi natsi-idiologiaa levittävistä instituutioista. Hitler pysyi katolisena koko elämänsä, vaikka ei siitä erityistä numeroa tehnyt.