kirjoittaa Pekka Väisänen.
Maailma muuttuu, ay-liike ei, valtiotieteilijä Pekka Väisänen sanoo.
"Suomalainen ay-liike ja sen vannoutuneet kannattajat nostavat mielellään aina esiin korporatistisen järjestelmän 1960– ja 1970–luvuilta peräisin olevia saavutuksia. Sen sijaan yhteys tähän päivään ja jo vuosikymmeniä sitten alkaneeseen yhteiskunnalliseen muutokseen loistaa oikeastaan aina poissaolollaan.
Ay-liikkeen on niin ikään koko ajan entistä vaikeampi perustella nuorille työmarkkinoille tuleville työntekijöille, miksi heidän tulisi kuulua ammattiliittoon. Miksi siis maksaa kuukausittain jäsenmaksu ammattiliitolle, joka edustaa toimialaa, jossa työntekijä mitä ilmeisemmin on töissä vain muutaman vuoden.
Ilmiö näkyy konkreettisesti myös kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestön (Confederation Syndicat Trade Union) omissa kannanotoissa. Järjestön kannanoton mukaan vuodesta 2004 lähtien nuorten alle 25–vuotiaiden osuus ammattiliittojen jäsenistöstä on romahtanut ja entistä useampi jäsenistä on iältään 40–50–vuotias jo pitkään jäsenenä ollut työntekijä. Tarkasteltava ilmiö on koko ay–liikkeen tulevaisuuden kannalta fataali. Jos ei ole jäsenistöä, ei ole pian myöskään neuvotteluvoimaa.
Toinen krooninen päänsärky ay–liikkeelle ja koko vasemmistolle on ollut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus. Toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, Suomessa ansiosidonnaisen porrastaminen ei ole ay–liikkeelle koskaan kelvannut. Tanskan kokemuksista Suomen ay–liike haluaa poimia vain järjestelmän ongelmat, jotka antavat siten syyn vastustaa uudistusta.
Oppositiossa oleva SDP rummuttaa taukoamatta ay–liikkeen propagandaa ja puolitotuuksia median tarjotessa heille usein arvokasta tulitukea. Poliittista taustatukea toimintaansa SDP saa luontevimmalta yhteistyökumppaniltaan eli vasemmistoliitolta sekä vihreiltä.
Kaikkeen edellä mainittuun viitaten joku saattaisi jopa kysyä, mihin koko SDP:tä enää tarvitaan. Puolue on jo pitkään hengittänyt 70–lukulaista ummehtunutta korporatismia, jossa politiikan ohjenuorana on kaikkinainen valtiovetoisuus, sääntely ja julkisten menojen paisuttaminen."
Ay-liike on jäänyt neukkulan aikaan,
Maailma muuttuu, ay-liike ei, valtiotieteilijä Pekka Väisänen sanoo.
"Suomalainen ay-liike ja sen vannoutuneet kannattajat nostavat mielellään aina esiin korporatistisen järjestelmän 1960– ja 1970–luvuilta peräisin olevia saavutuksia. Sen sijaan yhteys tähän päivään ja jo vuosikymmeniä sitten alkaneeseen yhteiskunnalliseen muutokseen loistaa oikeastaan aina poissaolollaan.
Ay-liikkeen on niin ikään koko ajan entistä vaikeampi perustella nuorille työmarkkinoille tuleville työntekijöille, miksi heidän tulisi kuulua ammattiliittoon. Miksi siis maksaa kuukausittain jäsenmaksu ammattiliitolle, joka edustaa toimialaa, jossa työntekijä mitä ilmeisemmin on töissä vain muutaman vuoden.
Ilmiö näkyy konkreettisesti myös kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestön (Confederation Syndicat Trade Union) omissa kannanotoissa. Järjestön kannanoton mukaan vuodesta 2004 lähtien nuorten alle 25–vuotiaiden osuus ammattiliittojen jäsenistöstä on romahtanut ja entistä useampi jäsenistä on iältään 40–50–vuotias jo pitkään jäsenenä ollut työntekijä. Tarkasteltava ilmiö on koko ay–liikkeen tulevaisuuden kannalta fataali. Jos ei ole jäsenistöä, ei ole pian myöskään neuvotteluvoimaa.
Toinen krooninen päänsärky ay–liikkeelle ja koko vasemmistolle on ollut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus. Toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, Suomessa ansiosidonnaisen porrastaminen ei ole ay–liikkeelle koskaan kelvannut. Tanskan kokemuksista Suomen ay–liike haluaa poimia vain järjestelmän ongelmat, jotka antavat siten syyn vastustaa uudistusta.
Oppositiossa oleva SDP rummuttaa taukoamatta ay–liikkeen propagandaa ja puolitotuuksia median tarjotessa heille usein arvokasta tulitukea. Poliittista taustatukea toimintaansa SDP saa luontevimmalta yhteistyökumppaniltaan eli vasemmistoliitolta sekä vihreiltä.
Kaikkeen edellä mainittuun viitaten joku saattaisi jopa kysyä, mihin koko SDP:tä enää tarvitaan. Puolue on jo pitkään hengittänyt 70–lukulaista ummehtunutta korporatismia, jossa politiikan ohjenuorana on kaikkinainen valtiovetoisuus, sääntely ja julkisten menojen paisuttaminen."
Ay-liike on jäänyt neukkulan aikaan,
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ja Suomessa porvarit pelkää Ay- liikettä.
Työnantajat ei ole minkää arvosia ay liikeen ja osan työntekijöitten mielestä kun puna aate on niin vahva ,työnantajat antaa tekijöille palkan jolla hyvin vointia tulee työntekijälle ja yhteiskuntaan ja tuntuu että työnantaon vihollinen ay liikelle ,
Taitaa olla toisin päin.
Järjestäytymisoikeus perustuu ILO:n (kv. työjärjestö) sopimukseen kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista. Käykää katsomassa työntekijöiden asemaa maissa, joissa ay-liike on kielletty. Jos orjuus kiinnostaa.
SDP on tosiaan turha puolue.
Suomessa 2022 900 000 lakkopäivää,Ruotsissa 5000.Naapurin ay liike ei taida toimia.
Vassarit ei osaa täällä muuta kuin lakkoilla.
Demarit on turhakkeiden puolue.
Ja kovapalkkaiset ay-pomot vaan lihoo.
Mitä jos katsoisit väitettäsi toisin päin. Oliskohan tuo valtiovalta irronnut kansasta???