Jyväskylään vetytankkausasema

höpö höpö

Vetyhihhulien puheissa näitä tankkausasemia ollaan joka vuosi rakentamassa 1-2. Vain rahoitus puuttuu = tekemistä vaille valmis.

Suomessa oli edellisen vetykiiman aikaan 2 tankkausasemaa ja tänne trykytettiin niin vetyautojan kuin bussejakin. 0 kp meni kaupaksi ja tankkausasemat purettiin käytön puutteessa.

Mutta vetyuskovathan laskee maakaasukäyttöiset bussitkin vetyautoiksi ;-D

Ja EU alueella toimiva H2 mobility organisaatio raportoi sähköautojen myyntilukuja ikäänkuin tämä olisi jotenkin ao organisaation saavutus. Vetyautojen myyntiluvuista ollaankin suu supussa, koska ao. organisaatio julisti 2019, että Saksassa otetan 2023 mennessä käyttöön 60 000 vetyautoa. Luku kuulostaa isolta, mutta on vain 0,1 % Saksan autokannasta.

Saivat 2019 aikana kaupaksi pari sataa vetyautoa, vaikka tavoitteen saavuttaminen olisi vaatinut 15 000 auton vuosimyyntiä. Ratkaisu: lopetettiin vetyautojen myyntimäärien raportointi ja alettiin sen sijaan kehuskelemaan sähköautojen myyntimäärillä. Viimeisin kuulemani arvio oli, että koko EU alueella olisi 2000 vetyautoa. Kyllä kannatti käyttää 300 M€ tankkausasemien rakentamiseen! Nyt on jopa 1 tankkaaja päiväsä per 4-5 miljoonaa euroa kappaleelta maksava tankkausasema. Varmaan saadaan investointikulu katettua seuraavien 100 000 vuoden aikana ;-D

Vuoden 2024 toinen neljännes taitaa olla menossa ja Liedon tankkausasema on aloittamista vaille valmis.

Kauppa käy ja vetyasemat rokkaa😂😂😂

Tuleeko näihin vielä ilmainen hinauspalvelu? Vrt kotimaiset kokemukset aiheesta

https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/

Jenkeissähän on vetypommiautojen polttoaineen saanti ollut heikkoa, koska tankkaus on hidas ja tankkausasemien polttoainevarasto pieni. Eli tankkaukseen on pitkä jono, jos nyt polttoainetta edes on saatavana. Em. syistä hinausautokyydit ovat tulleet tutuiksi...

Ei ole USA:n 50 tankkausasemaa riittänyt ruokkimaan n. 8000 vetyautoa. Eli 160 autoa per tankkausasema on liikaa. Vrt. Suomessa on 1700 henkilöautoa per tankkausasema, mutta bensatankillisella pääsee pitemmälle kuin vetypommiautolla, tankkaus on nopeampi ja polttoaine harvoin loppu asemilta.

Yhdellä bensa-asemalla tankkaa teoriassa 1000 autoa vuorokaudesa, kun tyypillisellä vedyn tankkausasemalla lukema on 50 (rajoitteena paineenkorotuspumppujen kapasiteetti ts vetyhihhulien 3 min tankkaus on täysi vale). Tosin ei tyypililsen vedyn tankkausaseman 200 kg vetyvarastokaan riitä kuin 50 auton tankkaamiseen. Eli vilkkaammilla asemilla ehtii polttoainevarasto tyhjentyä viikonlopun aikana.

https://www.latimes.com/politics/story/2021-08-10/hydrogen-highway-or-highway-to-nowhere

"t started as kind of a bad bet by the state. Now, it has become a legacy zombie technology."

Vety on kehno idea 20-30 vuoden takaa. Autot edelleen tolkuttoman kalliita ja sähköautot pystyvät jo ihan samaan toimintasäteeseen. Tankkauasemat pysyvät auki vain valtion tuen voimin eikä loppua subventoinnin tarpeelle näy. Loputon rahareikä. USAssa tähän haaskattu jo satoja miljoonia ja silti vetyautoja on alle 10 000. Puolet siitä mitä Suomessa on kaasuautoja.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Tuleeko näihin vielä ilmainen hinauspalvelu? Vrt kotimaiset kokemukset aiheesta

https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/

Jenkeissähän on vetypommiautojen polttoaineen saanti ollut heikkoa, koska tankkaus on hidas ja tankkausasemien polttoainevarasto pieni. Eli tankkaukseen on pitkä jono, jos nyt polttoainetta edes on saatavana. Em. syistä hinausautokyydit ovat tulleet tutuiksi...

Ei ole USA:n 50 tankkausasemaa riittänyt ruokkimaan n. 8000 vetyautoa. Eli 160 autoa per tankkausasema on liikaa. Vrt. Suomessa on 1700 henkilöautoa per tankkausasema, mutta bensatankillisella pääsee pitemmälle kuin vetypommiautolla, tankkaus on nopeampi ja polttoaine harvoin loppu asemilta.

Yhdellä bensa-asemalla tankkaa teoriassa 1000 autoa vuorokaudesa, kun tyypillisellä vedyn tankkausasemalla lukema on 50 (rajoitteena paineenkorotuspumppujen kapasiteetti ts vetyhihhulien 3 min tankkaus on täysi vale). Tosin ei tyypililsen vedyn tankkausaseman 200 kg vetyvarastokaan riitä kuin 50 auton tankkaamiseen. Eli vilkkaammilla asemilla ehtii polttoainevarasto tyhjentyä viikonlopun aikana.

https://www.latimes.com/politics/story/2021-08-10/hydrogen-highway-or-highway-to-nowhere

"t started as kind of a bad bet by the state. Now, it has become a legacy zombie technology."

Vety on kehno idea 20-30 vuoden takaa. Autot edelleen tolkuttoman kalliita ja sähköautot pystyvät jo ihan samaan toimintasäteeseen. Tankkauasemat pysyvät auki vain valtion tuen voimin eikä loppua subventoinnin tarpeelle näy. Loputon rahareikä. USAssa tähän haaskattu jo satoja miljoonia ja silti vetyautoja on alle 10 000. Puolet siitä mitä Suomessa on kaasuautoja.

Otetaan vielä tämä tankkausnopeus.

Täyssähköautolla pikalataus ½h eli yhdellä latauspisteellä "tankkaa" 2 autoa tunnissa.

Tosin siinä pömpelissä voi usein olla 2 autoa samanaikaisesti kiinni, mutta tällöin teho/auto puolittuu....

Sama juttu vetypommiautojen kanssa. Tankkaus itsessään voi olla 3 min juttu, mutta hlöautoissa säiliöt mitoitettu 700 bar, mikä vaatii jo aika kalliit rakenteet (hiilikuituvahvistus yms.). Isoja säiliöitä ei pystytä tälle mitoitukselle tekemään, joten huoltoasemien säiliiössä ja raskaassa kalustossa käytetään alempaa painetta (raskas kalusto 350 bar ts. tarvitaan eilaiset tankkauasemat hlöautoille ja kuorma-autoille = lisää hintaa tähän pelleilyyn).

Hlöautoa tankattaessa paine pitää siis korottaa ja tähän kuluu aikaa. Tankkausaseman paineenkorotuspumpun tehosta riippuen täytyy yhden tankkaajan jälkeen odottaa 20-60 min ennen kuin asema pystyy tuuttaamaan seuraavan tankkaajan tankin täyteen. Jos tankkausten välillä ei malta odottaa näin pitkään, seuraava tankkaaja saa vajaan tankillisen. Tämä ilmiö taisi olla kyseessä Teknavin koeajossakin, jossa yhdellä tankkauksella saatiin polttoaineet vajaan 300 km matkalle.

Vajaalla tankillisella toimintamatka jää siis onnettomaksi ja tulee hyvin pian tarvetta uudelle tankkaamiselle. Tämä lie syynä siihen, miten on USA:ssa saatu tankkausasemat ruuhkautumaan pahoin ja käyttäjäkokemuksena on ollut "ei tarvi olla muuta elämää kuin polttoaineen metsästäminen vetyautoon".

Niinjoo, ja sitten ne pari pientä eroa
- yhden vedyn tankkausaseman hinta on 1,5-5 miljoonaa euroa riippuen kapasiteetista (pienimmillä ja halvimmilla vain 20 autoa/vuorokausi)
- metaanin (CNG) tankkauasemat 0,5 M€ kpl (rakentamiskustannus Suomessa) eli näitä rakentaa aika monta yhden vetyaseman hinnalla
- muutamalla miljoonalla rakentaa jo monta sähköauton pikalatausasemaakin + sähköautoa pystyy lataamaan vaikka kesämökin pihallakin ts. ei tarvi akun riittää edestakaisiin matkoihin
- kaasuautolla matka ei jatku kaasun loputtua hinausauton lavalla, vaan bensalla

Vetyauto kuulosti hyvältä silloin, kun patteriautojen nimellinen toimintamatka oli 150 km ja käytännössä 60-70 km talvisäässä / moottoritiellä ja hikisesti yli 100 km kesäisessä maantieköröttelyssä.

Sittemmin sähköautot ovat kehittyneet huimasti. Vetyautot ei. Pelkkää valhetta niiden kehitys - julistetaan jotain 1000 km ajomatkoja, jotka on saavutettu kihnuttamalla maantiellä 40 km/h. Oikeassa elämässä, muun liikenteen tahtiin ajettaessa kulutus on reilu kilo/100 km, joten ei 5-6 kg tankillisella kuuhun mennä. Jos ja kun tankkausasemia on onnettoman vähän ja ne ovat usein epäkunnossa/polttoainevarasto loppu, ei kannata matkoja mitoittaa niin, että nippa nappa pääsee perille.... eipä tälaisella lelulla voi juuri 150 km kauempana tutulta tankkausasemalta pyörähtää jos ei halua päätyä hinausauton lavalle.

Jenkeissä sammakon ja ostoskärryn risteytykseltä näyttävän mirai -kammotuksen myyntiä onkin yritetty vauhdittaa tarjoamalla ilmaisen hinausautopalvelun kaupan päälle. Tulee taatusti tarpeeseen.

Mirai on muutoinkin oiva esimerkki siitä, mikä vetypommiautoissa mättää. Ulkomitoista huolimatta auto on ahdas ja vain nelipaikkainen. Omamassa 1800 kg eli polttomoottoriautoihin verrattuna ylimääräistä läskiä on 400-500 kg. Pienemmät täyssähkäautot ihan samoissa lukemissa.

Polttokenno ja polttoainesäiliöt omaavat molemmat rajallisen käyttöiän. Tästä tietysti puhutaan vähemmän, koska monessa maassa 6-7 vuotiasta autoa pidetään joka tapauksessa ikäloppuna. Mutta Suomessa varmaan monikin vetää herneen nessuun, jos esim. 200 tkm/10 vuoden aikana autoon pitää uusia kaasusäiliöt ja/tai polttokenno ja hintalappu arvatenkin 5-numeroinen.

Polttokennoon tarvitaan katalyytiksi platinaa yms. materiaaleja ja polttokennoautossakin pitää olla akku tasaamassa tehopiikkejä ja antamassa energiaa kylmäkäynnistyksiin (polttokenno ei voi toimia, jos sen lämpötila on pakkasen puolella), joten ihan samat ongelmat näissä kuin sähköautojen akkumineraalien kanssa.

Ympäristön kannata vetypommiauto on huono. Päästöt suurtemmat kuin nuukalla bensakäyttöisellä autolla, lataushybrideistä tai biokaasulla kulkevista nyt puhumattakaan. Vetyauton hinnalla saa 1½ täyssähköautoa tai 2 kaasuautoa.

Vety on puhdas vain paperilla. Todellisuudessa valtaosa vedystä valmistetaan maakaasusta ja tässä prosessissa maakaasun sisältämä hiili päästetään hiilidioksidina taivaan tuuliin. Silti vety valehdellaan päästöttömäksi.

Vetyä voi tehdä myös elektrolyysillä. Eniten vedystä hössättävissa maissa (Saksa, USA, Japani) sähköntuotannon ominaispäästöt tyyliin 400 g/kWh ja vedyn valmistus kuluttaa 55 kWh/kg, Paljon enemmänkin, jos vety pitää vielä nesteyttää kuljetusta varten.

Elikkä 1,2 kg/100 km keskikulutuksella vetypommiauton CO2 päästö onkin 264 g/km. Tuplat nuukaan bensakäyttöiseen autoon verrattuna.

Vety on paljon vaarallisempaa kuin mikään muu liikennepolttoaine. Kaikilla muilla polttoaineilla, metaani mukaan luettuna, on kapea syttymisalue ts. vain just oikeanlainen polttoaineen ja ilman seos syttyy/voi räjähtää, Räjähdyksen aikaansaaminen vaatii siis kosolti huonoa tuuria (vrt, miten vaikeaa Myytinmurtajien oli saada aikaan räjähdyksiä bensalla).

Mutta vedyllä melkein mikä tahansa seossuhde on palava ja syttymiseen riittävä energia on ihan olematon. Jopa kaasuvuodon virtauksessa syntyvä staattinen sähkö riittää. Em. ominaisuuksista johtuen räjähdys on melkein väistämätön seuraus vuodosta. Vety myös palaa näkymättömällä liekillä, jolloin joku voi onnettomuuspaikalla kävellä tähän liekkiin.

USA:ssa onkin räjähtänyt 2 vedyntuotantolaitosta ja Norjassa tankkausasema.

Tuskin, yksikään suomirekka dieselillä saati vedyllä pystyy kilpailemaan, kun LV,LT,Unkari PL....jne. lykkää niitä romuja dieseleitä ilman jarruja ja valoja Suomen rahtiliikenteedeen, osassa rahdin seassa ties mitä. Totuuden nimissä on joillakin iha asiallista kalustoa. Lainsäädännön pitää paljon muuttua, jos ympäristöperusteella päästöjä rajoitetaan. Raskas rahti kiskoille. KWH/tonni on kuudesosa maantiekuljetuksedta.