Selailin vanhaa Ristin Voitto-lehteä 1970-luvulta.
Pysähdyin siitä lukemaan Heikki Lahden tekemää haastattelua Eino Ahosesta.
Sisälsi viisaita pohdintoja.
Kun kysyttiin: "Mitä ajattelet saarnaajan tehtävästä yleensä ja seurakuntatyöstä erikseen?"
Vastasi: "Saarnaajan tehtävä on kutsumustyötä.
Se on virka, johon ei haeta; siihen kutsutaan. Kutsuminen tapahtuu Jumalan armo- valinnan mukaan, ja onnellinen hän, joka vastaa Jumalan kutsuun myöntävästi.
Saarnaajan virka on vaativa virka. Se vie ihmisen kokonaan.
Se vie hänen aikansakin. Levätessäänkin joutuu työskentelemään ; joko valmistamaan saarnaansa tai painiskelemaan esiinnousseiden ongelmien kanssa.
Tässä virassa koetaan korkeimmat ilot ja myöskin raskaimmat surut. Näin erikoisesti seurakunnan saarnaajan tehtässä.
Ja jos tässä virassa ei vuosien mittaan joilakiin tavoin "paatuisi", niin ei siinä kukaan kauan kestäisi. Useimmat seurakuntien saarnaajat ovat sydänvikaisia jo keski-ikäisinä."
Onko sinun mielestäsi näinä neljänä vuosikymmenenä tapahtunut merkittäviä muutoksia saarnatavassa ja saarnaviran hoitamisessa?
"On paljonkin. Silloin kun aloitin, saarnattiin rajummin kuin nyt. Kuulijan kimppuun käytiin rohkeasti ja häntä ahdistettiin parannukseen Jumalan sanalla. Synti saarnattiin synniksi ja armo armoksi ja helvetti tuotiin esiin yhtä todellisena kuin taivaskin. Saarnattii innostuneesti, ääntäkään säästämättä."
Mitä ajattelet Helluntaiherätyksen tulevaisuudesta?
"Tulevaisuutemme riippuu suhteestamme Jeesukseen ja maailmaan. Jos pysymme lähellä Jeesusta ja kaukana maailmasta, tulevaisuutemme on valoisa, mutta loittoneminen Jeesuksesta ja lähentyminen rnaailmaan kuolettaa tämänkin herätyksen, niin kuin niin monen ennen meitä.
Sydämeeni koskee, kun näkee uskovien nuorten muuttuvan maailman nuorten, ja heistä huonoimpien, näköisiksi.
Pelko täyttää sydämen, kun havaitsee politiikan kuin kyyn luikertelevan helluntaiuskovienkin joukkoon. "
Onpa siinä ajateltavaa.
Paljon on ehtinyt tapahtua muutosta haastattelun jälkeen.
Pysähdyin siitä lukemaan Heikki Lahden tekemää haastattelua Eino Ahosesta.
Sisälsi viisaita pohdintoja.
Kun kysyttiin: "Mitä ajattelet saarnaajan tehtävästä yleensä ja seurakuntatyöstä erikseen?"
Vastasi: "Saarnaajan tehtävä on kutsumustyötä.
Se on virka, johon ei haeta; siihen kutsutaan. Kutsuminen tapahtuu Jumalan armo- valinnan mukaan, ja onnellinen hän, joka vastaa Jumalan kutsuun myöntävästi.
Saarnaajan virka on vaativa virka. Se vie ihmisen kokonaan.
Se vie hänen aikansakin. Levätessäänkin joutuu työskentelemään ; joko valmistamaan saarnaansa tai painiskelemaan esiinnousseiden ongelmien kanssa.
Tässä virassa koetaan korkeimmat ilot ja myöskin raskaimmat surut. Näin erikoisesti seurakunnan saarnaajan tehtässä.
Ja jos tässä virassa ei vuosien mittaan joilakiin tavoin "paatuisi", niin ei siinä kukaan kauan kestäisi. Useimmat seurakuntien saarnaajat ovat sydänvikaisia jo keski-ikäisinä."
Onko sinun mielestäsi näinä neljänä vuosikymmenenä tapahtunut merkittäviä muutoksia saarnatavassa ja saarnaviran hoitamisessa?
"On paljonkin. Silloin kun aloitin, saarnattiin rajummin kuin nyt. Kuulijan kimppuun käytiin rohkeasti ja häntä ahdistettiin parannukseen Jumalan sanalla. Synti saarnattiin synniksi ja armo armoksi ja helvetti tuotiin esiin yhtä todellisena kuin taivaskin. Saarnattii innostuneesti, ääntäkään säästämättä."
Mitä ajattelet Helluntaiherätyksen tulevaisuudesta?
"Tulevaisuutemme riippuu suhteestamme Jeesukseen ja maailmaan. Jos pysymme lähellä Jeesusta ja kaukana maailmasta, tulevaisuutemme on valoisa, mutta loittoneminen Jeesuksesta ja lähentyminen rnaailmaan kuolettaa tämänkin herätyksen, niin kuin niin monen ennen meitä.
Sydämeeni koskee, kun näkee uskovien nuorten muuttuvan maailman nuorten, ja heistä huonoimpien, näköisiksi.
Pelko täyttää sydämen, kun havaitsee politiikan kuin kyyn luikertelevan helluntaiuskovienkin joukkoon. "
Onpa siinä ajateltavaa.
Paljon on ehtinyt tapahtua muutosta haastattelun jälkeen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Viisasta tekstiä todella. Asiat ovat edelleen menossa juuri siihen suuntaan kuin hän arveli.