Montako vuosikymmentä vielä menee

Todellla monta. Nykyisellä tekniikalla ne ovat kuin lasten patterileluja.

Autoilijoiden enemmistö on jo todennut ettei sähköautoilla tee mitään,
ja niistä kohkaa ainoastaan latvastaan lahot typerykset.


PATTERIPELLET HOITOON

Sitten kun sähkön mukanakuljettamisen ongelmat saadaan ratkaistua. Auto hankitaan helpottamaan elämää, ei vaikeuttamaan sitä.

Veikkaus: 30 vuotta.

Kauanko siihen meni että euroautokuskit ymmärsi että moniventtiikansikin voi kestää yli 100tkm ilman kansiremppaa. Tämä on ihmeellinen asia Saksalaismerkkien kuskeille aikanaa ja mekastus sen aikaisilla yleisönosastoilla hillitön.

Akkuteknologiaan perustuvat EV:t eivät koskaan tule olemaan suurin voimalähdekategoria.

Akkukäyttöiset EV:t siirtävät päästöt toiseen paikkaan, eivät juuri vähennä niitä. Kaivosteollisuus käyttää tällä hetkellä 40% teollisesta energiasta, joka on kaikki fossiilista. Malmien metallipitoisuudet heikkenevät koko ajan, joka tarkoittaa, että maata pitää siirtää enemmän ja rikastus on kalliimpaa jokaista marginaalitonnia kohden.

VW on verrannut Golfia ja vastaavan kokoista pienehköllä akulla varustettua akkuautoa ja todennut, että keskimääräisellä Eurooppalaisella sähköntuotannolla, polttomoottoriautolla kestää 7-8 vuotta saavuttaa sähköauton tuotannon ja sähkönkäytön CO2 päästöt. Suurella akulla akkuauto on CO2 mielessä huonompi kuin ICE pitkälle toistakymmentä vuotta. ICE auto on pääosin terästä, kun taas vaikka Teslan kori on painonsäästösyistä alumiinia, jonka tuottaminen on erittäin energiaintensiivistä. Pienellä akkukäyttöisellä autolla voidaan saavuttaa jonkun verran säästöjä CO2 päästöissä auton elinkaaren aikana. Arviot pyörivät 5-20% haarukassa.

ICE CO2 päästöt on helppo laskea, mutta akkuEV:n osalta tämä on tuotantoketjusta johtuen vaikeampaa. Yleisesti voidaan todeta, että datassa on vinouma tai harha vähätellä akkujen ja muiden metallien tuotannosta aiheutuvia päästöjä.

Rakennusteollisuus on tällä hetkellä maailman suurin kuparin käyttäjä, mutta poliitikkojen kaavailemat toimenpiteet muuttavat tämän siten, että autoteollisuudesta tulee suurin kuparin ja monien muiden metallien käyttäjä.

Mutta, metallien saatavuudessa on kaivosongelma. Metalleja on maaperässä, mutta nykyinen kaivoskapasiteetti mukaanlukien tunnetut uudet kaivoshankkeet eivät yksinkertaisesti kykene tuottamaan tarvittavaa määrää kuparia ja muita metalleja liikenteen sähköistämiseen sekä aurinkopanelien ja tuulivoimaloiden tarpeisiin. IEA:n mukaan uuden kaivoksen tuominen markkinoille kestää keskimäärin 16 vuotta ja länsimaat, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa, ovat olleet vihamielisiä uusia kaivoshankkeita kohtaan. Jos jatkamme akkujen, aurinkopanelien ja tuulivoimaloiden tukemista verovaroilla, metallien kysyntä tulee ylittämään tarjonnan ja hinnat nousevat merkittävästi lähivuosina. Suurin osa akkukäyttöisen EV:n hinnasta on akuissa, eli ei tarvitse olla ekonomisti ymmärtääkseen mitä tästä seuraa.

S&P:llä on hyvä raportti kuparista: The Future of Copper: Will the looming supply gap short-circuit the energy transition?
https://cdn.ihsmarkit.com/www/pdf/0722/The-Future-of-Copper_Full-Report_14July2022.pdf

Kannattaa myös muistaa, että Kiina on maailman merkittävin metallien rikastaja ja tämä kaikki tehdään pääosin hiilivoimalla. Kiinan osuus metalleista on kaksi kertaa suurempi kuin OPECin öljyssä. Pidemmässä juoksussa tilanne on geopoliittisesti kestämätön. Kiina on vuodessa rakentanut enemmän uutta hiilivoimalakapasiteettia kuin Britannia koko teollisen historiansa aikana.

Saksa on käyttänyt yli 500 miljardia "vihreään" siirtymään ja lopputulos on ollut CO2 päästöjen kasvu, sähkön kuluttajahinnan nousu (50 senttiä/kWh) ja energiaintensiivisen teollisuustuotannon hiipuminen. Globaalisti tuotamme enemmän energiaa polttamalla puuta ja muuta biomassaa kuin saamme aurinko- ja tuulivoimasta. Fossiilisten polttoaineiden osuus on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana pudonnut 84 prosenttiin 86 prosentista. Muutosta globaalisti hukatuilla tuhansilla miljardeilla on saatu aikaiseksi kaksi prosenttiyksikköä. Tämä touhu vahingoittaa taloutta ja haittaa ihmisiä paljon enemmän kuin mitkään projektiot maailman lämpenemisestä. The Lancet:in mukaan maailmassa kuolee 9x enemmän ihmisiä kylmään kuin kuumaan. Kaikilla mantereilla, mukaanlukien Afrikka, ihmisiä kuolee enemmän kylmään. Viimeisessä Tiede-lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli ihmisen sopeutumisesta kylmään. Siinä todettiin, että levossa olevalle alastomalle ihmiselle ihannelämpötila on 27 astetta.

Jossain vaiheessa energiametallien realiteetit iskevät poliitikkoja kasvoihin kuin märkä rätti ja realiteetit on pakko hyväksyä. ICE autoilla ajetaan vielä pitkään, kaivosteollisuudessa varmaan ainakin seuraavat 100 vuotta.

Tulevaisuudessa ei ole pakko autoilla ollenkaan tahtomattaan. Tai junailla. Ei olee.