Palstalla riehuva lapsi luulee Tsamtsingin kännykkää kameraksi

Mft kamerat ovat hyviä valintoja, kun halutaan pienikokoinen kamera jolla saa hyviä kuvia.

Eräät parhaista luontokuvaajista käyttävät mft kameroita niiden pienen koon, hyvien ominaisuuksien ja kaksinkertaisen croppikertoimen vuoksi.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Mft kamerat ovat hyviä valintoja, kun halutaan pienikokoinen kamera jolla saa hyviä kuvia.

Eräät parhaista luontokuvaajista käyttävät mft kameroita niiden pienen koon, hyvien ominaisuuksien ja kaksinkertaisen croppikertoimen vuoksi.

Kameroissa suuri koko ratkaisee kaiken, kun tavoitellaan hyvyyttä eli korkeinta laatua. Suuremman pinta-alan omaava kenno tuottaa aina paremman laadun kuin pienempi, ja se edellyttää halkaisijaltaan ja pituudeltaan suurempaa objektiivia, joka myöskin tuottaa parempaa laatua kuin pienempi. Lyhyesti, parempi laatu edellyttää vain paksumpaa lompakkoa.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kameroissa suuri koko ratkaisee kaiken, kun tavoitellaan hyvyyttä eli korkeinta laatua. Suuremman pinta-alan omaava kenno tuottaa aina paremman laadun kuin pienempi, ja se edellyttää halkaisijaltaan ja pituudeltaan suurempaa objektiivia, joka myöskin tuottaa parempaa laatua kuin pienempi. Lyhyesti, parempi laatu edellyttää vain paksumpaa lompakkoa.

Ero Mft ja Aps-C kameroiden kuvanlaadussa on häviävän pieni useimmissa olosuhteissa. Aivan sama pätee Mft ja kinokennoisten kameroiden kanssa. Eroja (jos niitä on) tulee esiin lähinnä silloin, kun kuvataan huonossa valossa korkeilla herkkyyksillä.

Normaalisti eroja eri formaattien välisessä kuvanlaadussa päiväaikaan kuvattaessa on käytännössä lähes mahdotonta havaita, ellei kuvista oteta todella isoja suurennoksia ja tarkastella kuvia pikselitasolla.

Jos sitä parasta kuvanlaatua haetaan , niin kinokennoiset kamerat ovat myös pikkukennoisia, koska medium formaatin kenno on selvästi kinokennoa suurempi.

Ja sitäpaitsi suurin kuvanlaatuun vaikuttava tekijä on objektiivi, eikä suinkaan se minkä formaatin kameralla kuva on otettu.

Kuten sanoin niin eräät parhaat ja palkitut luontokuvaajat ovat käyttäneet Mft kameroita. Heidän erinomaiset otoksensa puhuvat kyllä puolestaan

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ero Mft ja Aps-C kameroiden kuvanlaadussa on häviävän pieni useimmissa olosuhteissa. Aivan sama pätee Mft ja kinokennoisten kameroiden kanssa. Eroja (jos niitä on) tulee esiin lähinnä silloin, kun kuvataan huonossa valossa korkeilla herkkyyksillä.

Normaalisti eroja eri formaattien välisessä kuvanlaadussa päiväaikaan kuvattaessa on käytännössä lähes mahdotonta havaita, ellei kuvista oteta todella isoja suurennoksia ja tarkastella kuvia pikselitasolla.

Jos sitä parasta kuvanlaatua haetaan , niin kinokennoiset kamerat ovat myös pikkukennoisia, koska medium formaatin kenno on selvästi kinokennoa suurempi.

Ja sitäpaitsi suurin kuvanlaatuun vaikuttava tekijä on objektiivi, eikä suinkaan se minkä formaatin kameralla kuva on otettu.

Kuten sanoin niin eräät parhaat ja palkitut luontokuvaajat ovat käyttäneet Mft kameroita. Heidän erinomaiset otoksensa puhuvat kyllä puolestaan

Riittävän hyvä ei ole sama asia kuin paras.

Se että sinä et kykene havaitsemaan tai hyväksikäyttämään laatueroa, ei tarkoita että sitä ettei laatueroa olisi olemassa, eikä sitä että sinua osaavampi ei kykenisi hyödyntämään laatueroa.

Kennon pienuus on kuvanlaatua ensisijaisesti rajoittava tekijä. kennon pinta-ala on suorassa suhteessa kuvanlaatuun, se on fysikaalinen fakta, kaksinkertainen määrä fotoneja tarkoittaa kaksi kertaa parempaa laatua. Objektiivit ovat kuvanlaadun rajoittamisen kannalta kaukana toisella sijalla, niissä riittää aina erottelukykyä sille pinta-alalle jolle ne on suunniteltu sekä tietenkin pienemmälle.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Riittävän hyvä ei ole sama asia kuin paras.

Se että sinä et kykene havaitsemaan tai hyväksikäyttämään laatueroa, ei tarkoita että sitä ettei laatueroa olisi olemassa, eikä sitä että sinua osaavampi ei kykenisi hyödyntämään laatueroa.

Kennon pienuus on kuvanlaatua ensisijaisesti rajoittava tekijä. kennon pinta-ala on suorassa suhteessa kuvanlaatuun, se on fysikaalinen fakta, kaksinkertainen määrä fotoneja tarkoittaa kaksi kertaa parempaa laatua. Objektiivit ovat kuvanlaadun rajoittamisen kannalta kaukana toisella sijalla, niissä riittää aina erottelukykyä sille pinta-alalle jolle ne on suunniteltu sekä tietenkin pienemmälle.

Ihme kyllä eräät parhaista ja palkitut luontokuvaajat käyttävät kaikesta huolimatta mft kameroita ja tulokset ovat vakuuttavia.

Onhan se ihmeellistä, jos ne kamerat ovat niin huonoja kuin väität.

Toisekseen mikä sinä olet vähättelemään minun osaamistani ja korostamaan omaa hyvyyttäsi?

Kameroiden kennot ovat kehittyneet vuosien varrella ja esimerkiksi uusimmilla mft kameroilla voi kuvata korkeammilla herkkyyksillä kuin vaikka 15 vuotta vanhoilla kinokennoisille, eikä kohina silti ole liian suurena vaivana.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Riittävän hyvä ei ole sama asia kuin paras.

Se että sinä et kykene havaitsemaan tai hyväksikäyttämään laatueroa, ei tarkoita että sitä ettei laatueroa olisi olemassa, eikä sitä että sinua osaavampi ei kykenisi hyödyntämään laatueroa.

Kennon pienuus on kuvanlaatua ensisijaisesti rajoittava tekijä. kennon pinta-ala on suorassa suhteessa kuvanlaatuun, se on fysikaalinen fakta, kaksinkertainen määrä fotoneja tarkoittaa kaksi kertaa parempaa laatua. Objektiivit ovat kuvanlaadun rajoittamisen kannalta kaukana toisella sijalla, niissä riittää aina erottelukykyä sille pinta-alalle jolle ne on suunniteltu sekä tietenkin pienemmälle.

"kaksinkertainen määrä fotoneja tarkoittaa kaksi kertaa parempaa laatua."

Ei ole noin yksinkertaista.
Otetaan verrokeiksi vaikka vanhemmat kinokennoiset peilikamerat ja uudet mft kamerat.

Uusien mft kameroiden kennovakaajat ovat huomattavasti parempia kuin vanhojen peilikameroiden objektiivi vakaajat. Ero on todella merkittävä. Se tarkoittaa sitä, että uusilla mft kameroilla voidaan käyttää paljon pidempiä suljinaikoja jopa käsivaralta kuvattaessa ja siten saada enemmän valoa kennolle.

Anonyymi00007 kirjoitti:

"kaksinkertainen määrä fotoneja tarkoittaa kaksi kertaa parempaa laatua."

Ei ole noin yksinkertaista.
Otetaan verrokeiksi vaikka vanhemmat kinokennoiset peilikamerat ja uudet mft kamerat.

Uusien mft kameroiden kennovakaajat ovat huomattavasti parempia kuin vanhojen peilikameroiden objektiivi vakaajat. Ero on todella merkittävä. Se tarkoittaa sitä, että uusilla mft kameroilla voidaan käyttää paljon pidempiä suljinaikoja jopa käsivaralta kuvattaessa ja siten saada enemmän valoa kennolle.

Uusien mft kameroiden kennovakaajat vetävät pidemmän korren vaikka verrattaisiin uudempiin peilittömiin kinokameroihin. Se johtuu yksinkertaisesti pienemmän kennon pienemmästä massasta, joka on isompi massaista kennoa helpompi vakauttaa.

Anonyymi00007 kirjoitti:

"kaksinkertainen määrä fotoneja tarkoittaa kaksi kertaa parempaa laatua."

Ei ole noin yksinkertaista.
Otetaan verrokeiksi vaikka vanhemmat kinokennoiset peilikamerat ja uudet mft kamerat.

Uusien mft kameroiden kennovakaajat ovat huomattavasti parempia kuin vanhojen peilikameroiden objektiivi vakaajat. Ero on todella merkittävä. Se tarkoittaa sitä, että uusilla mft kameroilla voidaan käyttää paljon pidempiä suljinaikoja jopa käsivaralta kuvattaessa ja siten saada enemmän valoa kennolle.

"Otetaan verrokeiksi vaikka vanhemmat kinokennoiset peilikamerat ja uudet mft kamerat."

Pölkkypään kannattaisi ottaa verrokiksi esimerkiksi 1839 julkaistu dagerrotyyppi kuvat.

Anonyymi00011 kirjoitti:

"Otetaan verrokeiksi vaikka vanhemmat kinokennoiset peilikamerat ja uudet mft kamerat."

Pölkkypään kannattaisi ottaa verrokiksi esimerkiksi 1839 julkaistu dagerrotyyppi kuvat.

On aivan totta, että pidemmällä valotusajalla (vakautettuna tai ilman) ja isommalla aukolla kuvattaessa croppi- ja mft-kameralla voi saada täysin vertailukelpoista jälkeä verrattuna vanhempiin (ja uudempiinkin) kinokoon kameroihin. Tiheämmässä olevat pienemmät pikselit piirtävätkin kuvan terävämmin. Etenkin croppareihin valovoimaisia linssejä tarjolla todella hyvin.
Valotusajan/vakautuksen merkityksen ovat myös kamerapuhelimien valmistajat tajunneet ajat sitten, ja niiden kuvanlaatu riittääkin oikein hyvin lähes mihin tahansa.

Ja yllättävän suuri osa ammattilaisista käyttää kännykkäkameraa henkilökohtaisten kuvien ottamiseen. Ja yllättävän suuri osa käyttää sitä myös työssään. Suurin syy kännykkäkameran käytön välttämiseen tilaustöissä liittyy työn toimeksiantajan toiveisiin ja käsityksiin, eli maallikko saattaa sanella ammattilaiselle mitä ja miten tehdään.