Minä en ymmärrä miten Linuxilla voi Nvidian näytönohjaimet toimia kun niihin ei ole voinut tehdä ajureita koska Nvidia ei jaa koodiaan avoimesti.
Miten koodaat laiteohjaimen jos et tiedä miten laite toimii?
Linux ja ajuriongelma
Anonyymi-ap
77
813
Vastaukset
- Anonyymi
Lopeta jo toi paskansuoltaminen, jooko? Olet jo hävinnyt taistelun Linuxia ja linuxeja vastaan!
- Anonyymi
Miten voin saada Nvidian näytönohjaimen toimimaan Linuxilla jos siihen ei ole tehty ajureita?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten voin saada Nvidian näytönohjaimen toimimaan Linuxilla jos siihen ei ole tehty ajureita?
nVidian omilla ajureilla näitä on käytetty vuosikymmeniä.
- Anonyymi
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
- Anonyymi
Ei linuxeissa ole ajureita pöljä vieläkään!
- Anonyymi
Onhan, ne ajurit on suoraan kernelissä, senkin pöljä!
- Anonyymi
Minulla on Linuxissa Nvidian ajuri. Olenkohan tehnyt jotain väärin?
Operating System: Linux-x86_64
NVIDIA Driver Version: 530.30.02
NVML Version: 12.530.30.02- Anonyymi
Se on suljettua koodia ja nvidian kehittämä: Ilmoittaa "kernel tainted" eli voi aiheuttaa ongelmia, koska kernelin bugiraportteihin ei tuollaisia voi laittaa. Suoraan nvidialle sen voi toki laittaa mutta eivät ole yleensä mitenkään reagoineet - katoaa kuin molokin kitaan. Jos näytönohjain on tarpeeksi nuori, niin 1-2 vuoden aikana voi tulla uusi versio ajurista, joka korjaa ongelman - tai sitten ei, koska nvidia ei tee kernel-puolelle korjauksia..
Nvidia toimittaa itse näytönohjainpaketit niin Windowsiin kuin Linuxeillekin, mikä Linuxin tapauksessa tarkoittaa, että avoin ja vapaa yhteisö ei saa tehdä Nvidian softaa itse Nvidian kieltäydyttyä paljastamasta näytönohjaintensa teknisiä speksejä ja hardwaren yksityiskohtia.
Oikeasti vapaisiin ja ilmaisiin Linuxeihin on kuitenkin kehitetty vapaaehtoisvoimin korvaavat ajurit nimellä Nouveau, mutta speksien puuttuessa ei tämä ohjain ole kovin hyvä; menettelee kyllä työpöytäkäytössä, mutta ei sovellu pelaamiseen.
AMD on tässä täysin päinvastainen asennoitumisessaan ollen tiiviissä yhteistyössä Linuxin kehittäjien kanssa ja tehden itsekin koodia vapaaseen levitykseen. Enää eivät AMD:n sivustojen Linux-ajurit edes poikkea kaikissa Linux-jakeluissa olevista, joten niitä ei tarvitse käyttää, eikä paketinhallinnan ollessa käytössä pitäisikään.- Anonyymi
Minä teen koneellani CUDA-laskentaa ja siksi laitoin Nvidian oman ajurin. Muistaakseni tuo Nouveau ei tukenut tuota. Saatan muistaa väärinkin, kun on aikaa milloin virittelin koneen.
- Anonyymi
Linux kernelillä on suljettua koodia varten ns. tainted-tila. Suljettu koodi aiheuttaa sen, ettei kernelistä välttämättä oteta vastaan vikaraportteja jos ne on saatu tainted-kernelistä vaan ne pitää mieluummin lähettää suoraan taholle, joka tuon ilmoituksen aiheuttaa. Suljettu koodi aiheuttaa paljon ongelmia koska se voi aiheuttaa ongelmia muuallekin kuin omalle koodialueelleen. Nvidian kohdalla nämä ongelmat ovat olleet suhteellisen pahoja ja niiden korjaamiseksi ei välttämättä ole saatu mitään infoa/tietoa siitä korjataanko edes? Esimerkiksi näyttökortti voi olettaa, että koneessa ei ole muiden laitevalmistajien ohjaimia ja omia näiden muistialueita: Ainoa tapa saada jotenkin toimiva systeemi on käyttää nouveau-ajuria tällöin.
- Anonyymi
"Linux kernelillä on suljettua koodia varten ns. tainted-tila."
Sinänsä järkevää, MUTTA:
Ovatko linux -kehittäjät ymmärtäneet (tai HALUNNEET ymmärtää) oikein:
1) on yksi asia se, mitä koodia itse koneen oma CPU (tai joissain tapauksissa GPU) suorittaa.
Tämän osalta avoimen lähdekoodin vaatimus voi olla perusteltu.
ja
2) tilanne, jossa suljettua lähdekoodia edustavaa binäärikoodia ei missään vaiheessa suorita koneen oma CPU/GPU, vaan jokin ulkoinen laite.
TAI, jos koodin suorittaa GPU, niin tilanne on täysin rinnastettavissa näytönohjaimen ROM -muistissa olevaan koodiin.
Eli esim. näytönohjaimen valmistajalla on ollut 2 vaihtoehtoa:
Vaihtoehto 1: laitetaan näytönohjaimen piirilevylle ROM -piiri, sinne binäärikoodia, joka on ns. suljettua lähdekoodia, ja GPU suorittaa tuon koodin suoraan ROM -muistista. Ratkaisu toimii, mutta lisää kustannuksia, kun se ROM -muisti (ja sen ROM -piirin ohjelmoimiseen tarvittava työaika) eivät ole ilmaisia.
Vaihtoehto 2: ei laiteta näytönohjaimen piirilevylle ROM -piiriä, vaan ladataan näytönohjaimen ajurin latauksen yhteydessä binäärikoodi kiintolevyltä ajurin välittämänä näytönohjaimen RAM -muistiin, ja GPU suorittaa tuon koodin näytönohjaimen RAM -muistista.
Kummassakaan tapauksessa koodia ei siis suorita CPU, vaan GPU, ja ainoa ero asiassa on se, että vaihtoehdossa 1 se koodi suoritetaan ROM -muistista, jonne tehdas sen on laittanut, kun näytönohjain on valmistettu,
kun taas vaihtoehdossa 2
se koodi suoritetaan RAM -muistista, johon se ladataan aina, kun näytönohjaimen ajuri ladataan, niin se ajuri välitää koodin levytiedostosta sinne näytönohjaimen omaan RAM -muistiin.
Joissain näytönohjaimissa tosin ei ole lainkaan omaa RAM -muistia, vaan sen sijasta teknologia, jonka avulla saadaan osa tietokoneen RAM -muistista toimimaan ikään kuin se olisi näytönohjaimen omaa RAM -muistia.
Tämäkään vaihtoehto ei muuta kokonaistilannetta:
Kaikissa näissä vaihtoehdoissa GPU suorittaa (suljetun lähdekoodin) binäärikoodia, jossa näytönohjaimen valmistaja päättää sen, mitä tuo koodi itseasiassa tekee.
Niin kauan, kun kyse on vain siitä, että koodi prosessoi dataa, jonka perusteella näytöllä näkyy jotakin, niin ei ole perusteita vaatia, että tuo koodi olisi avointa lähdekoodia.
Tietenkin, jos on syytä epäillä, että koodi tekisikin jotakin aivan muuta (kuten käyttäjän tietämättä esim. lähettäisi kopioin näytön sisällöstä nettiä pitkin johonkin), niin tällöin tilanne on aivan toinen, koska tällöin kyse on käyttäjän luvattomasta (tai, jos maassa on tarpeeksi perverssi lainsäädäntö, niin esim. salaisen poliisin luvallisesta) salakatselusta.
Tosin: jos siinä koodissa olisi tuontapaisia piilotoimintoja, niin miten se salakatseludata saadaan lähtemään verkkokortilta ulos?
Vai onko kenties näytönohjaimen piirilevyllä ylimääräinen WLAN -verkkokortti, ja sitten ajurissa piilotoiminto, jossa normaalin WLAN -verkkokortin verkkonimi ja Wi-Fi -salasana kopioidaan luvattomasti näytönohjaimelle, jossa tuo ylimääräinen WLAN -verkkokortti hyödyntää noita tietoja ja luo luvattoman nettiyhteyden vakoilua varten ?
Jossain nettijutussa väitettiin, että joissakin kannettavissa tietokoneissa todella on vakoilutoiminto:
Koneen näppäimistöltä lähteekin 2 kaapelia (normaalin 1:n sijasta):
1 kaapeli tuo näppikselle virtaa ja lähettää datan emeolevyn näppäimistösyötettä käsittelevälle mikropiirille
ja
2. kaapeli menee suoraan näppikseltä verkkokortille, eli ilmeisesti noissa koneissa voidaan näppäimistöä vakoilla lisäkytkennällä, jonka koneen valmistaja on sinne lisännyt!
Tuo lisäkaapeli muuten mahdollistaa muutakin kuin vakoilua: kulkeehan se tieto toki molempiin suuntiin, eli jostain kauko-ohjauskeskuksesta käsin saadaan koneelle syötettyä ylimääräisiä näppäilyjä, eli kone saadaan kauko-ohjauksella käyttäytymään ikään kuin käyttäjä olisi näppäillyt tietyt komennot (vaikka todellisuudessa ei olekaan).
Tuotahan voitaisiin käyttää sellaiseen rikolliseen toimintaan, jossa todellinen rikoksentekijä ohjaa poliisin tutkintatoimet jonkun viattoman sivullisen koneelle, jonka poliisit sitten takavarikoivat rikoksentekovälineenä.
Tätä sopii kysyä:
1) missä koneissa näppäimistöltä lähtee ylimääräinen kaapeli verkkokortille ?
ja
2) Miksi valmistaja haluaa mahdollistaa koneen käytön kauko-ohjatusti rikoksiin ?
sekä
3) mahdollistaako nykylaki sen, että koneen valmistaja saataisiin vastuuseen sellaisen teknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta valmistamissaan tietokoneissa, jolla ei ole laillista käyttötarkoitusta, mutta jota valmistaja tai valmistajan suostumuksella jokin kolmas taho voi käyttää rikolliseen toimintaan ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Linux kernelillä on suljettua koodia varten ns. tainted-tila."
Sinänsä järkevää, MUTTA:
Ovatko linux -kehittäjät ymmärtäneet (tai HALUNNEET ymmärtää) oikein:
1) on yksi asia se, mitä koodia itse koneen oma CPU (tai joissain tapauksissa GPU) suorittaa.
Tämän osalta avoimen lähdekoodin vaatimus voi olla perusteltu.
ja
2) tilanne, jossa suljettua lähdekoodia edustavaa binäärikoodia ei missään vaiheessa suorita koneen oma CPU/GPU, vaan jokin ulkoinen laite.
TAI, jos koodin suorittaa GPU, niin tilanne on täysin rinnastettavissa näytönohjaimen ROM -muistissa olevaan koodiin.
Eli esim. näytönohjaimen valmistajalla on ollut 2 vaihtoehtoa:
Vaihtoehto 1: laitetaan näytönohjaimen piirilevylle ROM -piiri, sinne binäärikoodia, joka on ns. suljettua lähdekoodia, ja GPU suorittaa tuon koodin suoraan ROM -muistista. Ratkaisu toimii, mutta lisää kustannuksia, kun se ROM -muisti (ja sen ROM -piirin ohjelmoimiseen tarvittava työaika) eivät ole ilmaisia.
Vaihtoehto 2: ei laiteta näytönohjaimen piirilevylle ROM -piiriä, vaan ladataan näytönohjaimen ajurin latauksen yhteydessä binäärikoodi kiintolevyltä ajurin välittämänä näytönohjaimen RAM -muistiin, ja GPU suorittaa tuon koodin näytönohjaimen RAM -muistista.
Kummassakaan tapauksessa koodia ei siis suorita CPU, vaan GPU, ja ainoa ero asiassa on se, että vaihtoehdossa 1 se koodi suoritetaan ROM -muistista, jonne tehdas sen on laittanut, kun näytönohjain on valmistettu,
kun taas vaihtoehdossa 2
se koodi suoritetaan RAM -muistista, johon se ladataan aina, kun näytönohjaimen ajuri ladataan, niin se ajuri välitää koodin levytiedostosta sinne näytönohjaimen omaan RAM -muistiin.
Joissain näytönohjaimissa tosin ei ole lainkaan omaa RAM -muistia, vaan sen sijasta teknologia, jonka avulla saadaan osa tietokoneen RAM -muistista toimimaan ikään kuin se olisi näytönohjaimen omaa RAM -muistia.
Tämäkään vaihtoehto ei muuta kokonaistilannetta:
Kaikissa näissä vaihtoehdoissa GPU suorittaa (suljetun lähdekoodin) binäärikoodia, jossa näytönohjaimen valmistaja päättää sen, mitä tuo koodi itseasiassa tekee.
Niin kauan, kun kyse on vain siitä, että koodi prosessoi dataa, jonka perusteella näytöllä näkyy jotakin, niin ei ole perusteita vaatia, että tuo koodi olisi avointa lähdekoodia.
Tietenkin, jos on syytä epäillä, että koodi tekisikin jotakin aivan muuta (kuten käyttäjän tietämättä esim. lähettäisi kopioin näytön sisällöstä nettiä pitkin johonkin), niin tällöin tilanne on aivan toinen, koska tällöin kyse on käyttäjän luvattomasta (tai, jos maassa on tarpeeksi perverssi lainsäädäntö, niin esim. salaisen poliisin luvallisesta) salakatselusta.
Tosin: jos siinä koodissa olisi tuontapaisia piilotoimintoja, niin miten se salakatseludata saadaan lähtemään verkkokortilta ulos?
Vai onko kenties näytönohjaimen piirilevyllä ylimääräinen WLAN -verkkokortti, ja sitten ajurissa piilotoiminto, jossa normaalin WLAN -verkkokortin verkkonimi ja Wi-Fi -salasana kopioidaan luvattomasti näytönohjaimelle, jossa tuo ylimääräinen WLAN -verkkokortti hyödyntää noita tietoja ja luo luvattoman nettiyhteyden vakoilua varten ?
Jossain nettijutussa väitettiin, että joissakin kannettavissa tietokoneissa todella on vakoilutoiminto:
Koneen näppäimistöltä lähteekin 2 kaapelia (normaalin 1:n sijasta):
1 kaapeli tuo näppikselle virtaa ja lähettää datan emeolevyn näppäimistösyötettä käsittelevälle mikropiirille
ja
2. kaapeli menee suoraan näppikseltä verkkokortille, eli ilmeisesti noissa koneissa voidaan näppäimistöä vakoilla lisäkytkennällä, jonka koneen valmistaja on sinne lisännyt!
Tuo lisäkaapeli muuten mahdollistaa muutakin kuin vakoilua: kulkeehan se tieto toki molempiin suuntiin, eli jostain kauko-ohjauskeskuksesta käsin saadaan koneelle syötettyä ylimääräisiä näppäilyjä, eli kone saadaan kauko-ohjauksella käyttäytymään ikään kuin käyttäjä olisi näppäillyt tietyt komennot (vaikka todellisuudessa ei olekaan).
Tuotahan voitaisiin käyttää sellaiseen rikolliseen toimintaan, jossa todellinen rikoksentekijä ohjaa poliisin tutkintatoimet jonkun viattoman sivullisen koneelle, jonka poliisit sitten takavarikoivat rikoksentekovälineenä.
Tätä sopii kysyä:
1) missä koneissa näppäimistöltä lähtee ylimääräinen kaapeli verkkokortille ?
ja
2) Miksi valmistaja haluaa mahdollistaa koneen käytön kauko-ohjatusti rikoksiin ?
sekä
3) mahdollistaako nykylaki sen, että koneen valmistaja saataisiin vastuuseen sellaisen teknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta valmistamissaan tietokoneissa, jolla ei ole laillista käyttötarkoitusta, mutta jota valmistaja tai valmistajan suostumuksella jokin kolmas taho voi käyttää rikolliseen toimintaan ?Ei mene noin: "tainted" merkintä johtuu siitä, ettei koodia päästä katsomaan - se voi siis tehdä mitä tahansa. Debug-työkaluilla ei päästä katsomaan mistä ongelma kiikastaa, koska koodia ei ole saatavilla. Myöskin Linux-ideologian vastaista pakottaa ketään tekemään yhtään mitään: Koodihan on on Copyleft-koodia!
- Anonyymi
Nvidia on tehnyt järkevästi kun ei ole lähtenyt Linuxin kanssa yhteistyöhön.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Toisin kuin esimerkiksi AMD, Intel, IBM ja ... Microsoft?
Niin. Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä pyörii 1-2 prosentissa.. samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten. Kyllä Linuxin kanssa uskaltaa rajoitetusti tehdä yhteistyötä mutta pitää muistaa että kyseessä on hakkeriohjelmisto tarkoitettu tietokoneen erikoiskäyttöön.
Anonyymi kirjoitti:
Niin. Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä pyörii 1-2 prosentissa.. samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten. Kyllä Linuxin kanssa uskaltaa rajoitetusti tehdä yhteistyötä mutta pitää muistaa että kyseessä on hakkeriohjelmisto tarkoitettu tietokoneen erikoiskäyttöön.
Joo. Kaikki maailman supertietokoneet vain hakkeroivat! 🤣
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin. Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä pyörii 1-2 prosentissa.. samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten. Kyllä Linuxin kanssa uskaltaa rajoitetusti tehdä yhteistyötä mutta pitää muistaa että kyseessä on hakkeriohjelmisto tarkoitettu tietokoneen erikoiskäyttöön.
JA VITUT! Linux ei ole mikään hakkeriohjelmisto! Ja sen käyttö osuus on suurempi kuin itse keksimäsi 1-2%!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin. Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä pyörii 1-2 prosentissa.. samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten. Kyllä Linuxin kanssa uskaltaa rajoitetusti tehdä yhteistyötä mutta pitää muistaa että kyseessä on hakkeriohjelmisto tarkoitettu tietokoneen erikoiskäyttöön.
Linuxin osuus on noin 65%.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Joo. Kaikki maailman supertietokoneet vain hakkeroivat! 🤣
MENE PASKAPERSE HOITOON!
- Anonyymi
EI LINUXISSA OLE AJUREITA! PÖLJÄ!
- Anonyymi
Onhan linuxissa ajurit, ne on kernelissä, senkin pöljä!
- Anonyymi
Samalla tavalla kuin vaikka Windowsissa. nVidia jakaa ajurit suljettuna koodina.
- Anonyymi
Niin juuri! Ei kannata alkaa väittämään mitään ajureiden itse koodaamisista kun sellainen ei ole mahdollista jos et saa laitevalmistajalta speksejä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin juuri! Ei kannata alkaa väittämään mitään ajureiden itse koodaamisista kun sellainen ei ole mahdollista jos et saa laitevalmistajalta speksejä.
Oletko koskaan kuullut reverse-engineeringistä? Tähän perustuen tehtiin aikanaan lähes kaikki Linux-ajurit. Oli myös valmistajia, jotka julkaisivat datasivuilla piiriensä tiedot, kuten realtek, joiden perusteella ajurit saatiin tehtyä. Sittemmin suuri osa valmistajista on kääntänyt kelkkansa ja julkaissut ajurit itse. Yleensä sellaisia ajureita ei ole julkaistu, joissa on pahoja bugeja laitteistossa ja jotka vaativat käyttöjärjestelmältä toimia, jotta kortti ei ihan jatkuvasti mene solmuun tai häiritse muita kortteja.
- Anonyymi
Ymmärrys ei riitä, ennen kuin näkee.
Etsi tuolta haluamasi ohjain:
https://www.nvidia.com/en-us/geforce/drivers/
https://www.nvidia.com/en-us/drivers/unix/- Anonyymi
Ei tarvitse. Menen tietokonekauppaan, ostan Microsoft Windows -tietokoneen ja kaikki ovat siinä valmiina. Laitan virrat päälle ja alan käyttämään. Ei tarvitse käyttää aikaa Linux-helvetissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse. Menen tietokonekauppaan, ostan Microsoft Windows -tietokoneen ja kaikki ovat siinä valmiina. Laitan virrat päälle ja alan käyttämään. Ei tarvitse käyttää aikaa Linux-helvetissä.
Windowsissa ei tarvitse latailla ajureita vai? Johan vitsin murjaisit :P
- Anonyymi
Microsoft Windowsissa ei ole mitään vikaa. Koko maailma pyörii Microsoft Windowsilla. Tästä osoituksena 80 prosentin markkinaosuus maailman tietokoneiden käyttöjärjestelmistä. Microsoft Windowsilla pyörii sujuvasti kaikki ohjelmat.
Linuxin osuus maailman tietokoneista on 1-2 prosentin luokkaa. Valtaosa näistä käyttäjistä on erikoiskäyttäjiä ja hakkereita. Linux ei ole tarkoitettu tavalliselle ihmiselle. Ei sitä tavalliset ihmiset saisi edes toimiaan. Eihän sitä edes myydä missään?- Anonyymi
LOPETA toi paskanjauhaminen! Ensinnäkin tavalliset ihmiset SAA sen toimimaan ja kyllä niitä linuxkoneita myydään Suomessakin! Kolmanneksi linuxien osuus on suurempi kuin itse keksimäsi 1-2%!!! Neljänneksi koko maailma EI pyöri Windowsilla, esim. netin ym. palvelimet toimii linuxilla ja myös kaikki maailman supertietokoneet pyörii linuxilla!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
LOPETA toi paskanjauhaminen! Ensinnäkin tavalliset ihmiset SAA sen toimimaan ja kyllä niitä linuxkoneita myydään Suomessakin! Kolmanneksi linuxien osuus on suurempi kuin itse keksimäsi 1-2%!!! Neljänneksi koko maailma EI pyöri Windowsilla, esim. netin ym. palvelimet toimii linuxilla ja myös kaikki maailman supertietokoneet pyörii linuxilla!
Kyllä maailma pyörii Microsoft Windowsilla.
Melkein kaikki koneet, joita liike-elämä ja ihmiset käyttävät, toimivat Microsoft Windowsilla.
Missä Linux-tietokoneita on myynnissä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä maailma pyörii Microsoft Windowsilla.
Melkein kaikki koneet, joita liike-elämä ja ihmiset käyttävät, toimivat Microsoft Windowsilla.
Missä Linux-tietokoneita on myynnissä?"Missä Linux-tietokoneita on myynnissä?"
Joka puolella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Missä Linux-tietokoneita on myynnissä?"
Joka puolella.Linux-tietokoneita ei ole missään myynnissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linux-tietokoneita ei ole missään myynnissä.
Vain Linux-tietokoneita on myynnissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vain Linux-tietokoneita on myynnissä.
Ei ole. Väärässä olet ja yrität esittää 100 prosenttisesti valheellisen ja väärän lauseen totena. Linux-tietokoneita ei myydä YHDESSÄKÄÄN tietokoneliikkeessä Suomessa. Ei yhdessäkään. Voit laittaa linkin tänne jos tiedät missä Linux-koneita myydään. En tiedä yhtäkään Linux-kannettavaa tai Linux-pöytäkonetta jota myytäisiin esiasennettuna koneena niin kuin Windows- tai Mac-tietokoneita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole. Väärässä olet ja yrität esittää 100 prosenttisesti valheellisen ja väärän lauseen totena. Linux-tietokoneita ei myydä YHDESSÄKÄÄN tietokoneliikkeessä Suomessa. Ei yhdessäkään. Voit laittaa linkin tänne jos tiedät missä Linux-koneita myydään. En tiedä yhtäkään Linux-kannettavaa tai Linux-pöytäkonetta jota myytäisiin esiasennettuna koneena niin kuin Windows- tai Mac-tietokoneita.
"Voit laittaa linkin tänne jos tiedät missä Linux-koneita myydään."
https://www.gigantti.fi/search/chromebook
https://www.power.fi/search/?q=chromebook
https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/chromebooks/Chromebookit
" En tiedä yhtäkään Linux-kannettavaa"
Et tiedä muutenkaan mitään koska olet idiootti. Anonyymi kirjoitti:
Ei ole. Väärässä olet ja yrität esittää 100 prosenttisesti valheellisen ja väärän lauseen totena. Linux-tietokoneita ei myydä YHDESSÄKÄÄN tietokoneliikkeessä Suomessa. Ei yhdessäkään. Voit laittaa linkin tänne jos tiedät missä Linux-koneita myydään. En tiedä yhtäkään Linux-kannettavaa tai Linux-pöytäkonetta jota myytäisiin esiasennettuna koneena niin kuin Windows- tai Mac-tietokoneita.
Väite ei pidä paikkaansa ette Linux ytimellä varustettuja tietokoita myydä Suomessa missään.
https://ubuntu-fi.org/kaupalliset-palvelut/tietokoneet-ja-laitteet/
Lisäksi monet tietokone liikkeet asentavat käyttäjän haluaman käyttöjärjestelmän
joka on varustettu Linux ytimellä maksua vastaan.Muistaakseni asennus maksoi
60 euroa?- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linux-tietokoneita ei ole missään myynnissä.
"Linux-tietokoneita ei ole missään myynnissä."
-monestako kaupasta olet kysynyt? Vai eikö uskallus riitä?
- Anonyymi
Linux-koneita ei myydä Suomessa yhdessäkään tietokoneliikkeessä. Olen käynyt läpi Gigantit, Verkkokauppa.comin, Veikon Koneen, Powerin... ei missään. Ei ensimmäistäkään.
Mistä ihmeestä niitä Linux-tietokoneita voi oikein ostaa? Niiden piti jo 90-luvulla syrjäyttää Microsoft Windows, mutta Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä on edelleen se pari prosenttia. Se oli pari prosenttia jo 30 vuotta sitten. Ei ole noussut siitä mihinkään.. taisi Linuxin maailmanvalloitus lopahtaa ja epäonnistua pahemman kerran.- Anonyymi
Nuo ovat kodinkoneliikkeitä, eivät tietokoneliikkeitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo ovat kodinkoneliikkeitä, eivät tietokoneliikkeitä.
Tietokoneet ovat esillä tuollaisissa paikoissa, siitähän tässä oli kyse.
Tietokoneliikkeet eivät nykyään pidä oikein mitään esillä, tilaavat suoraan tukkurilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näkyy löytyvän:
https://www.power.fi/search/?q=chromebook
https://www.veikonkone.fi/catalogsearch/result/?q=chromebook”ChromeOS on edelleen ainoa tietokoneeksi soveltuva täysin verkkoprosessointiin pohjautuva käyttöjärjestelmä. Huomioitavaa on, ettei Chromebookeihin voi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmia, vaan pelkästään Google Play kaupan sovelluksia.”
[https://www.goodi.fi/chromebook/mika-on-chromeos/]
Chromebook ei ole edes tietokone. Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta. Todella ankea viritys.. Microsoft Windows -tietokoneeseen voit asentaa mitä vain.
Chromebook on surkea. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”ChromeOS on edelleen ainoa tietokoneeksi soveltuva täysin verkkoprosessointiin pohjautuva käyttöjärjestelmä. Huomioitavaa on, ettei Chromebookeihin voi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmia, vaan pelkästään Google Play kaupan sovelluksia.”
[https://www.goodi.fi/chromebook/mika-on-chromeos/]
Chromebook ei ole edes tietokone. Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta. Todella ankea viritys.. Microsoft Windows -tietokoneeseen voit asentaa mitä vain.
Chromebook on surkea.Oppilaitoksen nettirajoitukset estävät tietokoneiden(Windows) täysipainoisen käytön: Oppilaat pettyivät tietokoneiden rajoituksiin - pelaaminen on estetty ja oppilaita haetaan luokasta ylläpidon toimesta poistamaan ylimääräisiä itse asennettuja ohjelmia. "Ainoa ratkaisu tähän on omistaa kaksi konetta mikä ei ole ympäristön kannalta hyvä asia" - toteaa ympäristötietoinen lukiolainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”ChromeOS on edelleen ainoa tietokoneeksi soveltuva täysin verkkoprosessointiin pohjautuva käyttöjärjestelmä. Huomioitavaa on, ettei Chromebookeihin voi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmia, vaan pelkästään Google Play kaupan sovelluksia.”
[https://www.goodi.fi/chromebook/mika-on-chromeos/]
Chromebook ei ole edes tietokone. Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta. Todella ankea viritys.. Microsoft Windows -tietokoneeseen voit asentaa mitä vain.
Chromebook on surkea.Netissä on paljon väärää ja vanhentunutta tietoa.
Tuolla on uudempaa: https://www.xda-developers.com/linux-apps-chrome-os/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”ChromeOS on edelleen ainoa tietokoneeksi soveltuva täysin verkkoprosessointiin pohjautuva käyttöjärjestelmä. Huomioitavaa on, ettei Chromebookeihin voi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmia, vaan pelkästään Google Play kaupan sovelluksia.”
[https://www.goodi.fi/chromebook/mika-on-chromeos/]
Chromebook ei ole edes tietokone. Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta. Todella ankea viritys.. Microsoft Windows -tietokoneeseen voit asentaa mitä vain.
Chromebook on surkea."Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta."
Nykypäivänä sovelluksia ei aina edes tarvitse asentaa, ihan hyvin voi käynnistää sovelluksen asentamatta.
Sama kuin väittäisi, että jos laitteessa ei ole kiintolevyä että se ei ole tietokone. Kuitenkin ihmisten kotitietokoneet olivat noin 15 vuotta usenkin ilman kiintolevyä ja käynnistivät ohjelmia levykkeiltä. Sen jälkeen ohjelmia useinkin käynnisteltiin CD-levyiltä asentamatta niitä kiintolevylle.
Windowsiin ei voi asentaa mitä vain koska se ei ole yhteensopiva. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Netissä on paljon väärää ja vanhentunutta tietoa.
Tuolla on uudempaa: https://www.xda-developers.com/linux-apps-chrome-os/Tuolta linkittämältäsi nettisivulta: "ChromeOS is compatible with Linux apps." Siis Chromebook ei olekaan Linux vaan siinä voi ajaa Linux-ohjelmia. Jollain helkkarin emulaattorilla..
Linuxia markkinoidaan turvallisempana ja vakaampana vaihtoehtona Microsoft Windowsiin verrattuna. Kuitenkin Linuxiin ei ole olemassa mitään kaupallisia laitteistotoimittajia vaan käyttäjät joutuvat lataamaan joltain epämääräisiltä internetsivuilta ohjelmia ja emulaattoreita. Todella vaikeaa ja arveluttavaa tavallisen ihmisen kannalta.
Ei ole olemassa mitään yhtä Linuxia vaan yli 600 erilaista. Näiden takana vain pienellä murto-osalla on liikeyritys ja tuotemerkki niin kuin esimerkiksi Red Hat Linux. Red Hat Linux on kuitenkin yritysmaailman erikoiskäyttöjärjestelmä. Ei sitä ole tarkoitettu tavalliselle ihmiselle.
Google: What is Red Hat Linux:
"It connects your hardware, software, networking, and interfaces to form a unified, orchestrated environment. Red Hat Enterprise Linux provides a flexible and reliable platform for running HPC workloads at scale across datacenter, cloud, and hybrid environments." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta."
Nykypäivänä sovelluksia ei aina edes tarvitse asentaa, ihan hyvin voi käynnistää sovelluksen asentamatta.
Sama kuin väittäisi, että jos laitteessa ei ole kiintolevyä että se ei ole tietokone. Kuitenkin ihmisten kotitietokoneet olivat noin 15 vuotta usenkin ilman kiintolevyä ja käynnistivät ohjelmia levykkeiltä. Sen jälkeen ohjelmia useinkin käynnisteltiin CD-levyiltä asentamatta niitä kiintolevylle.
Windowsiin ei voi asentaa mitä vain koska se ei ole yhteensopiva.Kyllä 15 vuotta sitten sovellus oli aina ensin asennettu kiintolevylle. Ohjelmia ei voi käynnistää levykkeiltä. Tietysti tosi pieniä. 15 vuotta sitten oli vielä käytössä disketit.. niihin mahtui 1.44 megabittiä dataa. Jotain komentorivipohjaista todella yksinkertaista tuolloin voitiin ajaa suoraan disketiltä mutta se oli todella hidasta ja ei diskettejä sellaiseen dynaamiseen readwrite -dynaamisen operaatioon ollut tarkoitettu. Kyllä ohjelmat aina ensin asennettiin levylle. Kyllä se nykyäänkin on niin että suurin osa asennetaan ensin kiintolevylle. Ei ohjelmaa pysty edes suorittamaan jos sitä ei ensin asenna. Silloinhan pystyisi kaikenlaisia viruksia ja haittaohjelmia ajamaan tuosta vain!
Windowsiin voi asentaa hyvin paljon kaikenlaista. Kaikki tehdään ainakin Windowsille.. osa niistä tehdään käytettäväksi myös Macilla. Mutta aivan ylivoimaisesti valtaosa ohjelmista tehdään ensisijaisesti Windowsille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuolta linkittämältäsi nettisivulta: "ChromeOS is compatible with Linux apps." Siis Chromebook ei olekaan Linux vaan siinä voi ajaa Linux-ohjelmia. Jollain helkkarin emulaattorilla..
Linuxia markkinoidaan turvallisempana ja vakaampana vaihtoehtona Microsoft Windowsiin verrattuna. Kuitenkin Linuxiin ei ole olemassa mitään kaupallisia laitteistotoimittajia vaan käyttäjät joutuvat lataamaan joltain epämääräisiltä internetsivuilta ohjelmia ja emulaattoreita. Todella vaikeaa ja arveluttavaa tavallisen ihmisen kannalta.
Ei ole olemassa mitään yhtä Linuxia vaan yli 600 erilaista. Näiden takana vain pienellä murto-osalla on liikeyritys ja tuotemerkki niin kuin esimerkiksi Red Hat Linux. Red Hat Linux on kuitenkin yritysmaailman erikoiskäyttöjärjestelmä. Ei sitä ole tarkoitettu tavalliselle ihmiselle.
Google: What is Red Hat Linux:
"It connects your hardware, software, networking, and interfaces to form a unified, orchestrated environment. Red Hat Enterprise Linux provides a flexible and reliable platform for running HPC workloads at scale across datacenter, cloud, and hybrid environments.""Siis Chromebook ei olekaan Linux vaan siinä voi ajaa Linux-ohjelmia. Jollain helkkarin emulaattorilla.."
Chromebookissa on ChromeOS joka on Linux-käyttöjärjestelmä.
"Jollain helkkarin emulaattorilla.."
Ei tarvitse.
"Linuxia markkinoidaan turvallisempana ja vakaampana vaihtoehtona Microsoft Windowsiin verrattuna. "
Kuka markkinoi ja missä? Taidat keksiä satuja.
"Kuitenkin Linuxiin ei ole olemassa mitään kaupallisia laitteistotoimittajia"
Mitä nyt varmaan jokainen tietokonevalmistaja.
"Ei ole olemassa mitään yhtä Linuxia vaan yli 600 erilaista."
Ei mitään merkitystä.
"Näiden takana vain pienellä murto-osalla on liikeyritys ja tuotemerkki niin kuin esimerkiksi Red Hat Linux."
Niin siis sillä osalla jolla on jotain merkitystä. Käytännössä aivan kaikki Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät joilla on mitään merkitystä ovat:
1. Yritysten tuottamia ja joilla on tuotemerkki
2. Erikoiskäyttöön tehtyjä kuten tietoturvatyökalupakki tms.
Debian on käytännössä poikkeus, että rahoitusta tulee firmoilta mutta se on riippumaton mistään yksittäisestä yrityksestä.
"Red Hat Linux on kuitenkin yritysmaailman erikoiskäyttöjärjestelmä."
Ei nyt ihan. Red Hatin markkinat ovat ensisijaisesti julkisen puolen organisaatioissa mutta toki yrityksissä myös. Se ei kuitenkaan ole mikään erikoiskäyttöjärjestelmä. Red Hat toimittaa kyllä erikoisimagea containereihin mutta ihan normi käyttöjärjestelmä se on.
Kannattaa huomioida se, että Red Hat Enterprise on ns. "täysi" käyttöjärjestelmä eikä siitä ole riisuttu pois esimerkiksi palvelinominaisuuksia kuten markettien tietokoneiden käyttöjärjestelmissä on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä 15 vuotta sitten sovellus oli aina ensin asennettu kiintolevylle. Ohjelmia ei voi käynnistää levykkeiltä. Tietysti tosi pieniä. 15 vuotta sitten oli vielä käytössä disketit.. niihin mahtui 1.44 megabittiä dataa. Jotain komentorivipohjaista todella yksinkertaista tuolloin voitiin ajaa suoraan disketiltä mutta se oli todella hidasta ja ei diskettejä sellaiseen dynaamiseen readwrite -dynaamisen operaatioon ollut tarkoitettu. Kyllä ohjelmat aina ensin asennettiin levylle. Kyllä se nykyäänkin on niin että suurin osa asennetaan ensin kiintolevylle. Ei ohjelmaa pysty edes suorittamaan jos sitä ei ensin asenna. Silloinhan pystyisi kaikenlaisia viruksia ja haittaohjelmia ajamaan tuosta vain!
Windowsiin voi asentaa hyvin paljon kaikenlaista. Kaikki tehdään ainakin Windowsille.. osa niistä tehdään käytettäväksi myös Macilla. Mutta aivan ylivoimaisesti valtaosa ohjelmista tehdään ensisijaisesti Windowsille."Kyllä 15 vuotta sitten sovellus oli aina ensin asennettu kiintolevylle. "
Niin 15 vuotta sitten toki, mutta kotitietokoneet alkoivat yleistyä 1977 ja 1977-1992 välillä ohjelmia käynnistettiin levykkeiltä, ROM-moduuleilta tai nauhoilta.
Ensimmäinen kiintolevyllinen kotitietokone tuli myyntiin 1983 ja se maksoi ihan helvetisti. Kiintolevylliset tietokoneet alkoivat halventua vasta 1990-luvun alkupuolella mutta ihan selvä asia se oli että jos on vaikka 100 megan kiintolevy, että sinne ei paljoa asenneltu kun ohjelmia pystyi käynnistämään suoraan vaikka CD-ROM levyiltä.
"15 vuotta sitten oli vielä käytössä disketit.."
Eipä juuri.
"Jotain komentorivipohjaista todella yksinkertaista tuolloin voitiin ajaa suoraan disketiltä mutta se oli todella hidasta ja ei diskettejä sellaiseen dynaamiseen readwrite -dynaamisen operaatioon ollut tarkoitettu. "
Höpöhöpö. Et ole ikinä edes pelannut tietokoneilla, pelejä pelattiin vuosikaudet käynnistämällä disketiltä: https://www.youtube.com/watch?v=9JhTIlQZ24g
Pelitallennuksia varten sitten vaihdettiin "save-disk" mutta pelit toki pyöri disketiltä ilman mitään kiintolevyä.
"Kyllä ohjelmat aina ensin asennettiin levylle."
Ei todellakaan. Levyke sisään vaan, lataa ohjelman muistiin ja alkaa käyttämään. CD-ROM pelejä pelattu niinikään myös asentamatta. Kiintolevy tuli ensimmäisen kerran pelikonsoliin vasta ensimmäisessä Xboxissa 20v sitten. Kaikki pelit toimineet pelikonsoleissa asentamatta.
"Ei ohjelmaa pysty edes suorittamaan jos sitä ei ensin asenna. "
Kyllä pystyy.
"Silloinhan pystyisi kaikenlaisia viruksia ja haittaohjelmia ajamaan tuosta vain!"
Tottakai pystyy, pystyy myös silloin vaikka olisi kiintolevy. Oletuksena ei mikään estä.
Tämä haittaohjelma esto tehty mm. ChromeOS:n niin pitää asentaa Google kaupasta tai sitten ajetaan sandboxilla. Windowsissa löytyy S-mode että saa haittaohjelman eston.
"Kaikki tehdään ainakin Windowsille"
Ei tehdä. Esimerkiksi Stellar Bladea ei saa Windowsille, jotain woke paskaa vaan löytyy. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuolta linkittämältäsi nettisivulta: "ChromeOS is compatible with Linux apps." Siis Chromebook ei olekaan Linux vaan siinä voi ajaa Linux-ohjelmia. Jollain helkkarin emulaattorilla..
Linuxia markkinoidaan turvallisempana ja vakaampana vaihtoehtona Microsoft Windowsiin verrattuna. Kuitenkin Linuxiin ei ole olemassa mitään kaupallisia laitteistotoimittajia vaan käyttäjät joutuvat lataamaan joltain epämääräisiltä internetsivuilta ohjelmia ja emulaattoreita. Todella vaikeaa ja arveluttavaa tavallisen ihmisen kannalta.
Ei ole olemassa mitään yhtä Linuxia vaan yli 600 erilaista. Näiden takana vain pienellä murto-osalla on liikeyritys ja tuotemerkki niin kuin esimerkiksi Red Hat Linux. Red Hat Linux on kuitenkin yritysmaailman erikoiskäyttöjärjestelmä. Ei sitä ole tarkoitettu tavalliselle ihmiselle.
Google: What is Red Hat Linux:
"It connects your hardware, software, networking, and interfaces to form a unified, orchestrated environment. Red Hat Enterprise Linux provides a flexible and reliable platform for running HPC workloads at scale across datacenter, cloud, and hybrid environments."Se on aika onnetonta, ettet tiedä emulaattorin ja virtuaalikoneen eroa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on aika onnetonta, ettet tiedä emulaattorin ja virtuaalikoneen eroa.
Tai järjestelmän valikkojen ja "epämääräisten internetsivujen" eroa.
- Anonyymi
No älä osta nVidiaa jos et kerran usko että nVidian omat ajurit toimivat ihan hyvin.
- Anonyymi
Linuxille on käynyt kuin Neuvostoliitolle. Se on kaatunut omaan mahdottomuuteensa.
Se aloitti 30 vuotta sitten maailmanvalloituksen ja ”Microsoft Windowsin syrjäyttämisen” ja vieläkään ei yhtä ainuttakaan Linux-pöytätietokonetta tai Linux-kannettavaa ole missään myynnissä Suomessa. Ei ensimmäistäkään.
Linux on kokenut täydellisen epäonnistumisen.- Anonyymi
Mitä nyt on maailman suosituin kerneli. Mutta ihan joka kerta ei voi voittaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä nyt on maailman suosituin kerneli. Mutta ihan joka kerta ei voi voittaa.
Selitä minulle mitä oikein ymmärrät kernelillä? Mikä sinun mielestäsi on kernel tietokoneessa?
Tuota Chromebookia myydään että se "perustuu Linuxiin". Sitä ei myydä eritoten Linux-tietokoneena. Siinä on ero. Linux on joku kernel.. en usko että valtaosaa ihmisistä kiinnostaa että se on kernel tai mikä on kernel. Ihmiset haluavat ostaa "ratkaisun" joka kokonaisvaltaisesti on hyvä ja toimiva eikä van jotain järjestelmäydintä. Itsekö he siihen lähtevät ajureita koodaamaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selitä minulle mitä oikein ymmärrät kernelillä? Mikä sinun mielestäsi on kernel tietokoneessa?
Tuota Chromebookia myydään että se "perustuu Linuxiin". Sitä ei myydä eritoten Linux-tietokoneena. Siinä on ero. Linux on joku kernel.. en usko että valtaosaa ihmisistä kiinnostaa että se on kernel tai mikä on kernel. Ihmiset haluavat ostaa "ratkaisun" joka kokonaisvaltaisesti on hyvä ja toimiva eikä van jotain järjestelmäydintä. Itsekö he siihen lähtevät ajureita koodaamaan?"Mikä sinun mielestäsi on kernel tietokoneessa?"
Se on sellainen ohjelmistopalikka mikä huolehtii laiteresurssien jaosta ohjelmille.
"Tuota Chromebookia myydään että se "perustuu Linuxiin". Sitä ei myydä eritoten Linux-tietokoneena."
Sillä ei ole mitään väliä miten sitä myydään. Linux siinä kuitenkin on.
"Linux on joku kernel.. en usko että valtaosaa ihmisistä kiinnostaa että se on kernel tai mikä on kernel."
Ei niin. Mutta jostain syystä se tuntuu kiinnostavan kovin paljon, että Linux on markkinajohtaja?
"Ihmiset haluavat ostaa "ratkaisun" joka kokonaisvaltaisesti on hyvä ja toimiva eikä van jotain järjestelmäydintä."
Niin siellä kaupassa on niitä kokonaisvaltaisesti toimivia Chromebookkeja, eli ei ongelmaa.
" Itsekö he siihen lähtevät ajureita koodaamaan?"
Miksi ihmeessä kun ne on valmiina? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selitä minulle mitä oikein ymmärrät kernelillä? Mikä sinun mielestäsi on kernel tietokoneessa?
Tuota Chromebookia myydään että se "perustuu Linuxiin". Sitä ei myydä eritoten Linux-tietokoneena. Siinä on ero. Linux on joku kernel.. en usko että valtaosaa ihmisistä kiinnostaa että se on kernel tai mikä on kernel. Ihmiset haluavat ostaa "ratkaisun" joka kokonaisvaltaisesti on hyvä ja toimiva eikä van jotain järjestelmäydintä. Itsekö he siihen lähtevät ajureita koodaamaan?Mikä on kernel? Low-level ohjelma, joka saa kaiken raudan näyttämään samalta ohjelmien kannalta. Voi siis avata ikkunan kehitysympäristön komennolla tietämättä juuri mitään näytönohjaimen rakenteesta, muistin sijainnista tai bittisyydestä. Ohjelman kannalta näytönohjaimet on kaikki saman laisia. Lisäksi on ioctl-kutsuja, joiden avulla näytönohjaimilta voidaan pyytää resursseja, joita ei kaikista löydy, esim. openGL-rajapinnan aktivointi taitaa olla ioctl-kutsu ajurille, jonka jälkeen API:a voi alkaa käyttämään: Jos yrität suoraan saat virheilmoituksen.
Näin ollen ohjelmista tulee paljon pienempiä, kun käyttöjärjestelmän kerneli huolehtii käytännön asioista eli toimenpiteistä joilla näyttötila saadaan asetettua halutuksi.
- Anonyymi
Nämä kyllä toimii ja koneessa on 4 monitoria kytkettynä:
01:05.0 VGA compatible controller: Advanced Micro Devices, Inc. [AMD/ATI] RS780L [Radeon 3000]
Subsystem: ASRock Incorporation RS780L [Radeon 3000]
Kernel driver in use: radeon
Kernel modules: radeon
02:00.0 VGA compatible controller: NVIDIA Corporation GT218 [GeForce 310] (rev a2)
Subsystem: NVIDIA Corporation GT218 [GeForce 310]
Kernel modules: nvidiafb, nouveau
-Linux kernel-slangissa näytönohjaimen ajurit on moduleita ja tulevat suurimmalle osalle käyttäjistä kernelin mukana
-Lisäksi on joitakin eksoottisia ajureita jotka pitää erikseen ladata, kuten nvidia-ajuri jos sellaista aikoo käyttää
-Alussa oli ongelmaakin tuossa sillä nvidian kortti yrittää viedä frame-buffer muistin radeonilta, netistä löytyy ohjeet ongelman taklaamiseksi ja jos ei halua itse ratkoa ongelmia niin valitsee sitten vaikka 2 kpl ATI:n ohjaimia jos pystyy: x16-liittimiä ei välttämättä koneesta löydy kuin yksi.- Anonyymi
Tuosta kaikenlaisesta asentelusta ja säätämisestä pääsee kun hankkii Windows-tietokoneen. Ei muuta kuin lyö virrat päälle ja alkaa käyttämään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuosta kaikenlaisesta asentelusta ja säätämisestä pääsee kun hankkii Windows-tietokoneen. Ei muuta kuin lyö virrat päälle ja alkaa käyttämään.
Windowsissa joudut tekemään enemmän työtä: Hakemaan ajurit. Linux-puolella ne on osa kerneliä, kutsutaan kernel-moduleiksi. Säätäminen vähenee siis hurjasti asentamalla koneelle Linux-käyttöjärjestelmän. Samalla pääsee eroon 2 vuoden aikarajasta, minkä Windows-kone yleensä kestää ennen kuin markkinatalous pakottaa ja joutuu hankkimaan uuden.
Linux-koneessa ei ole mukana pakkomyyntiä: Saat itse päättää asennatko käyttöjärjestelmäsi itse vai luotatko asennuspalveluun joka saattaa asentaa koneelle muutakin kuin mitä odotit.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuosta kaikenlaisesta asentelusta ja säätämisestä pääsee kun hankkii Windows-tietokoneen. Ei muuta kuin lyö virrat päälle ja alkaa käyttämään.
Kyllä Windows tarvitsee ajurit, ei mitään eroa tässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Windows tarvitsee ajurit, ei mitään eroa tässä.
On siinä se ero, että toisin kuin Linux, Windows jättää aika usein ajurit tarjoamatta ja ne joutuu lataamaan jonku 3. osapuolen palvelusta - tästä taas ei koskaan voi olla ihan varma onko oikea paikka ladata ajuri vai tuleeko virus!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On siinä se ero, että toisin kuin Linux, Windows jättää aika usein ajurit tarjoamatta ja ne joutuu lataamaan jonku 3. osapuolen palvelusta - tästä taas ei koskaan voi olla ihan varma onko oikea paikka ladata ajuri vai tuleeko virus!
Esiasennettu Windows-tietokone on sellainen että laitat vain virrat päälle ja alat käyttämään. Ei tarvitse latailla mitään ajureita niin kuin Linuxissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esiasennettu Windows-tietokone on sellainen että laitat vain virrat päälle ja alat käyttämään. Ei tarvitse latailla mitään ajureita niin kuin Linuxissa.
Olet valehtelija koska et kerro mist' esiasennetussa tietokoneesta puuttuu ajurit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Windowsissa joudut tekemään enemmän työtä: Hakemaan ajurit. Linux-puolella ne on osa kerneliä, kutsutaan kernel-moduleiksi. Säätäminen vähenee siis hurjasti asentamalla koneelle Linux-käyttöjärjestelmän. Samalla pääsee eroon 2 vuoden aikarajasta, minkä Windows-kone yleensä kestää ennen kuin markkinatalous pakottaa ja joutuu hankkimaan uuden.
Linux-koneessa ei ole mukana pakkomyyntiä: Saat itse päättää asennatko käyttöjärjestelmäsi itse vai luotatko asennuspalveluun joka saattaa asentaa koneelle muutakin kuin mitä odotit..Olet täysin väärässä ja tietoisesti valehtelet!
Kun ostat Microsoft Windows-tietokoneen niin sinun ei tarvitse hakea siihen mitään. Ei mitään. Se on esiasennettu 100 %:sti eli täysin käyttövalmiiksi. Otat sen paketista pois, laitat virrat päälle ja alat käyttämään. Mitään ajureiden hakemista netistä ymv. säätämistä ei tarvita. Ei mitään. Joka muuta väittää valehtelee.
Minulla on käytössä vielä Microsoft Windows 95 -tietokone ja toimii edelleen kuin junan vessa. Käytän sillä vanhoja ohjelmia ja pelaan joitakin vanhoja pelejä. Ei mitään vikaa. Ei mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet täysin väärässä ja tietoisesti valehtelet!
Kun ostat Microsoft Windows-tietokoneen niin sinun ei tarvitse hakea siihen mitään. Ei mitään. Se on esiasennettu 100 %:sti eli täysin käyttövalmiiksi. Otat sen paketista pois, laitat virrat päälle ja alat käyttämään. Mitään ajureiden hakemista netistä ymv. säätämistä ei tarvita. Ei mitään. Joka muuta väittää valehtelee.
Minulla on käytössä vielä Microsoft Windows 95 -tietokone ja toimii edelleen kuin junan vessa. Käytän sillä vanhoja ohjelmia ja pelaan joitakin vanhoja pelejä. Ei mitään vikaa. Ei mitään."Kun ostat Microsoft Windows-tietokoneen niin sinun ei tarvitse hakea siihen mitään."
Ja kun ostat valmiin Android tietokoneen niin siihen ei tarvitse hakea mitään.
Eli ei mitään eroa.
"Mitään ajureiden hakemista netistä ymv. säätämistä ei tarvita."
Miksi sitten länkytät kokoajan ajureiden hakemisesta? Taitaa olla tuttua puuhaa Windowsista.
Ei kenelläkään kuka ostanut Linux tietokoneen ole tarvinnut mitään ajureita hakea koskaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kun ostat Microsoft Windows-tietokoneen niin sinun ei tarvitse hakea siihen mitään."
Ja kun ostat valmiin Android tietokoneen niin siihen ei tarvitse hakea mitään.
Eli ei mitään eroa.
"Mitään ajureiden hakemista netistä ymv. säätämistä ei tarvita."
Miksi sitten länkytät kokoajan ajureiden hakemisesta? Taitaa olla tuttua puuhaa Windowsista.
Ei kenelläkään kuka ostanut Linux tietokoneen ole tarvinnut mitään ajureita hakea koskaan.Esiasennettu windows-tietokone on sellainen, että lyöt virrat päälle ja käytät seuraavan tunnin keksiäksesi mistä hiivatista ne mainokset koko ajan pomppii ruudulle..
- Anonyymi
Kaikkia noita näytönohjaimia voi ajaa ihan perus ajureilla. Sitten tietysti jos on parempi ajuri niin voi hyödyntää näytönohjainta paremmin...sama kaikissa laitteissa rajoina vain ajurien....ideologia ja mitä haetaan...
- Anonyymi
"Viimeisin lippulaivasuoritin on nimeltään Xeon W9-3495X, jossa on 56 fyysistä ydintä. Sen yhteydessä on vielä aiempaan sukupolveen nähden tehostettu muistiohjain ja laajempi L3-välimuisti, joten suorituskyky on edeltäjäänsä parempi sekä yhdellä että usealla säikeellä."
https://tekniikanmaailma.fi/intel-ja-nvidia-uskovat-loytaneensa-ihanteellisen-suoritin-naytonohjain-yhdistelman-ammattilaisen-tyoasemiin/
On siinä ajurien oltava "kohdillaan" jotta voivat hyödyntää 56tta ydintä piirin ohjaimessa
rupee näytönohjaimissa oleen laskentatehoa enempi kuin emolevyn prosessorissa.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Viimeisin lippulaivasuoritin on nimeltään Xeon W9-3495X, jossa on 56 fyysistä ydintä. Sen yhteydessä on vielä aiempaan sukupolveen nähden tehostettu muistiohjain ja laajempi L3-välimuisti, joten suorituskyky on edeltäjäänsä parempi sekä yhdellä että usealla säikeellä."
https://tekniikanmaailma.fi/intel-ja-nvidia-uskovat-loytaneensa-ihanteellisen-suoritin-naytonohjain-yhdistelman-ammattilaisen-tyoasemiin/
On siinä ajurien oltava "kohdillaan" jotta voivat hyödyntää 56tta ydintä piirin ohjaimessa
rupee näytönohjaimissa oleen laskentatehoa enempi kuin emolevyn prosessorissa....Mikä sen tekniikan nimi oli joka mahdollistaa näytönohjaimen grafiikkaprosessorin käytön varsinaisen CPU:n rinnalla nostamaan laskentatehoa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä sen tekniikan nimi oli joka mahdollistaa näytönohjaimen grafiikkaprosessorin käytön varsinaisen CPU:n rinnalla nostamaan laskentatehoa?
- Anonyymi
Siihen ei auta laasoaminen tai viinikumit. Linux on mikä on.. sillä ei tee mitään. Kannattaa hankkia oikea tietokone jossa on Microsoft Windows. Se on maailman ykköskäyttöjärjestelmä.
- Anonyymi
Oliko siellä altaassa myös viinikumeja?
- Anonyymi
Ykkösenä on paha pysyä - en usko, että windows on ollut enää ykkönen 20 vuoteen ainakaan.
- Anonyymi
Ap. taitaa olla todella tyhmä? nVidialta on ollut tarjolla vaikka kuinka kauan suljetut ajurit eri Linux-jakeluille.
- Anonyymi
Tarkoitat siis Unix-jakeluita?
Ketjusta on poistettu 56 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162168Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842108- 1011387
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101286Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663821199Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854