Linux ja ajuriongelma

Miten voin saada Nvidian näytönohjaimen toimimaan Linuxilla jos siihen ei ole tehty ajureita?

Anonyymi kirjoitti:

Miten voin saada Nvidian näytönohjaimen toimimaan Linuxilla jos siihen ei ole tehty ajureita?

nVidian omilla ajureilla näitä on käytetty vuosikymmeniä.

LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................

LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................


LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................

LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................
LINUKXISSA EI OLE AJUREITA................

Onhan, ne ajurit on suoraan kernelissä, senkin pöljä!

Se on suljettua koodia ja nvidian kehittämä: Ilmoittaa "kernel tainted" eli voi aiheuttaa ongelmia, koska kernelin bugiraportteihin ei tuollaisia voi laittaa. Suoraan nvidialle sen voi toki laittaa mutta eivät ole yleensä mitenkään reagoineet - katoaa kuin molokin kitaan. Jos näytönohjain on tarpeeksi nuori, niin 1-2 vuoden aikana voi tulla uusi versio ajurista, joka korjaa ongelman - tai sitten ei, koska nvidia ei tee kernel-puolelle korjauksia..

Minä teen koneellani CUDA-laskentaa ja siksi laitoin Nvidian oman ajurin. Muistaakseni tuo Nouveau ei tukenut tuota. Saatan muistaa väärinkin, kun on aikaa milloin virittelin koneen.

"Linux kernelillä on suljettua koodia varten ns. tainted-tila."

Sinänsä järkevää, MUTTA:

Ovatko linux -kehittäjät ymmärtäneet (tai HALUNNEET ymmärtää) oikein:

1) on yksi asia se, mitä koodia itse koneen oma CPU (tai joissain tapauksissa GPU) suorittaa.
Tämän osalta avoimen lähdekoodin vaatimus voi olla perusteltu.

ja

2) tilanne, jossa suljettua lähdekoodia edustavaa binäärikoodia ei missään vaiheessa suorita koneen oma CPU/GPU, vaan jokin ulkoinen laite.
TAI, jos koodin suorittaa GPU, niin tilanne on täysin rinnastettavissa näytönohjaimen ROM -muistissa olevaan koodiin.

Eli esim. näytönohjaimen valmistajalla on ollut 2 vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: laitetaan näytönohjaimen piirilevylle ROM -piiri, sinne binäärikoodia, joka on ns. suljettua lähdekoodia, ja GPU suorittaa tuon koodin suoraan ROM -muistista. Ratkaisu toimii, mutta lisää kustannuksia, kun se ROM -muisti (ja sen ROM -piirin ohjelmoimiseen tarvittava työaika) eivät ole ilmaisia.

Vaihtoehto 2: ei laiteta näytönohjaimen piirilevylle ROM -piiriä, vaan ladataan näytönohjaimen ajurin latauksen yhteydessä binäärikoodi kiintolevyltä ajurin välittämänä näytönohjaimen RAM -muistiin, ja GPU suorittaa tuon koodin näytönohjaimen RAM -muistista.

Kummassakaan tapauksessa koodia ei siis suorita CPU, vaan GPU, ja ainoa ero asiassa on se, että vaihtoehdossa 1 se koodi suoritetaan ROM -muistista, jonne tehdas sen on laittanut, kun näytönohjain on valmistettu,

kun taas vaihtoehdossa 2
se koodi suoritetaan RAM -muistista, johon se ladataan aina, kun näytönohjaimen ajuri ladataan, niin se ajuri välitää koodin levytiedostosta sinne näytönohjaimen omaan RAM -muistiin.

Joissain näytönohjaimissa tosin ei ole lainkaan omaa RAM -muistia, vaan sen sijasta teknologia, jonka avulla saadaan osa tietokoneen RAM -muistista toimimaan ikään kuin se olisi näytönohjaimen omaa RAM -muistia.

Tämäkään vaihtoehto ei muuta kokonaistilannetta:
Kaikissa näissä vaihtoehdoissa GPU suorittaa (suljetun lähdekoodin) binäärikoodia, jossa näytönohjaimen valmistaja päättää sen, mitä tuo koodi itseasiassa tekee.
Niin kauan, kun kyse on vain siitä, että koodi prosessoi dataa, jonka perusteella näytöllä näkyy jotakin, niin ei ole perusteita vaatia, että tuo koodi olisi avointa lähdekoodia.

Tietenkin, jos on syytä epäillä, että koodi tekisikin jotakin aivan muuta (kuten käyttäjän tietämättä esim. lähettäisi kopioin näytön sisällöstä nettiä pitkin johonkin), niin tällöin tilanne on aivan toinen, koska tällöin kyse on käyttäjän luvattomasta (tai, jos maassa on tarpeeksi perverssi lainsäädäntö, niin esim. salaisen poliisin luvallisesta) salakatselusta.

Tosin: jos siinä koodissa olisi tuontapaisia piilotoimintoja, niin miten se salakatseludata saadaan lähtemään verkkokortilta ulos?

Vai onko kenties näytönohjaimen piirilevyllä ylimääräinen WLAN -verkkokortti, ja sitten ajurissa piilotoiminto, jossa normaalin WLAN -verkkokortin verkkonimi ja Wi-Fi -salasana kopioidaan luvattomasti näytönohjaimelle, jossa tuo ylimääräinen WLAN -verkkokortti hyödyntää noita tietoja ja luo luvattoman nettiyhteyden vakoilua varten ?

Jossain nettijutussa väitettiin, että joissakin kannettavissa tietokoneissa todella on vakoilutoiminto:

Koneen näppäimistöltä lähteekin 2 kaapelia (normaalin 1:n sijasta):

1 kaapeli tuo näppikselle virtaa ja lähettää datan emeolevyn näppäimistösyötettä käsittelevälle mikropiirille

ja

2. kaapeli menee suoraan näppikseltä verkkokortille, eli ilmeisesti noissa koneissa voidaan näppäimistöä vakoilla lisäkytkennällä, jonka koneen valmistaja on sinne lisännyt!

Tuo lisäkaapeli muuten mahdollistaa muutakin kuin vakoilua: kulkeehan se tieto toki molempiin suuntiin, eli jostain kauko-ohjauskeskuksesta käsin saadaan koneelle syötettyä ylimääräisiä näppäilyjä, eli kone saadaan kauko-ohjauksella käyttäytymään ikään kuin käyttäjä olisi näppäillyt tietyt komennot (vaikka todellisuudessa ei olekaan).
Tuotahan voitaisiin käyttää sellaiseen rikolliseen toimintaan, jossa todellinen rikoksentekijä ohjaa poliisin tutkintatoimet jonkun viattoman sivullisen koneelle, jonka poliisit sitten takavarikoivat rikoksentekovälineenä.

Tätä sopii kysyä:

1) missä koneissa näppäimistöltä lähtee ylimääräinen kaapeli verkkokortille ?

ja

2) Miksi valmistaja haluaa mahdollistaa koneen käytön kauko-ohjatusti rikoksiin ?

sekä

3) mahdollistaako nykylaki sen, että koneen valmistaja saataisiin vastuuseen sellaisen teknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta valmistamissaan tietokoneissa, jolla ei ole laillista käyttötarkoitusta, mutta jota valmistaja tai valmistajan suostumuksella jokin kolmas taho voi käyttää rikolliseen toimintaan ?

Anonyymi kirjoitti:

"Linux kernelillä on suljettua koodia varten ns. tainted-tila."

Sinänsä järkevää, MUTTA:

Ovatko linux -kehittäjät ymmärtäneet (tai HALUNNEET ymmärtää) oikein:

1) on yksi asia se, mitä koodia itse koneen oma CPU (tai joissain tapauksissa GPU) suorittaa.
Tämän osalta avoimen lähdekoodin vaatimus voi olla perusteltu.

ja

2) tilanne, jossa suljettua lähdekoodia edustavaa binäärikoodia ei missään vaiheessa suorita koneen oma CPU/GPU, vaan jokin ulkoinen laite.
TAI, jos koodin suorittaa GPU, niin tilanne on täysin rinnastettavissa näytönohjaimen ROM -muistissa olevaan koodiin.

Eli esim. näytönohjaimen valmistajalla on ollut 2 vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: laitetaan näytönohjaimen piirilevylle ROM -piiri, sinne binäärikoodia, joka on ns. suljettua lähdekoodia, ja GPU suorittaa tuon koodin suoraan ROM -muistista. Ratkaisu toimii, mutta lisää kustannuksia, kun se ROM -muisti (ja sen ROM -piirin ohjelmoimiseen tarvittava työaika) eivät ole ilmaisia.

Vaihtoehto 2: ei laiteta näytönohjaimen piirilevylle ROM -piiriä, vaan ladataan näytönohjaimen ajurin latauksen yhteydessä binäärikoodi kiintolevyltä ajurin välittämänä näytönohjaimen RAM -muistiin, ja GPU suorittaa tuon koodin näytönohjaimen RAM -muistista.

Kummassakaan tapauksessa koodia ei siis suorita CPU, vaan GPU, ja ainoa ero asiassa on se, että vaihtoehdossa 1 se koodi suoritetaan ROM -muistista, jonne tehdas sen on laittanut, kun näytönohjain on valmistettu,

kun taas vaihtoehdossa 2
se koodi suoritetaan RAM -muistista, johon se ladataan aina, kun näytönohjaimen ajuri ladataan, niin se ajuri välitää koodin levytiedostosta sinne näytönohjaimen omaan RAM -muistiin.

Joissain näytönohjaimissa tosin ei ole lainkaan omaa RAM -muistia, vaan sen sijasta teknologia, jonka avulla saadaan osa tietokoneen RAM -muistista toimimaan ikään kuin se olisi näytönohjaimen omaa RAM -muistia.

Tämäkään vaihtoehto ei muuta kokonaistilannetta:
Kaikissa näissä vaihtoehdoissa GPU suorittaa (suljetun lähdekoodin) binäärikoodia, jossa näytönohjaimen valmistaja päättää sen, mitä tuo koodi itseasiassa tekee.
Niin kauan, kun kyse on vain siitä, että koodi prosessoi dataa, jonka perusteella näytöllä näkyy jotakin, niin ei ole perusteita vaatia, että tuo koodi olisi avointa lähdekoodia.

Tietenkin, jos on syytä epäillä, että koodi tekisikin jotakin aivan muuta (kuten käyttäjän tietämättä esim. lähettäisi kopioin näytön sisällöstä nettiä pitkin johonkin), niin tällöin tilanne on aivan toinen, koska tällöin kyse on käyttäjän luvattomasta (tai, jos maassa on tarpeeksi perverssi lainsäädäntö, niin esim. salaisen poliisin luvallisesta) salakatselusta.

Tosin: jos siinä koodissa olisi tuontapaisia piilotoimintoja, niin miten se salakatseludata saadaan lähtemään verkkokortilta ulos?

Vai onko kenties näytönohjaimen piirilevyllä ylimääräinen WLAN -verkkokortti, ja sitten ajurissa piilotoiminto, jossa normaalin WLAN -verkkokortin verkkonimi ja Wi-Fi -salasana kopioidaan luvattomasti näytönohjaimelle, jossa tuo ylimääräinen WLAN -verkkokortti hyödyntää noita tietoja ja luo luvattoman nettiyhteyden vakoilua varten ?

Jossain nettijutussa väitettiin, että joissakin kannettavissa tietokoneissa todella on vakoilutoiminto:

Koneen näppäimistöltä lähteekin 2 kaapelia (normaalin 1:n sijasta):

1 kaapeli tuo näppikselle virtaa ja lähettää datan emeolevyn näppäimistösyötettä käsittelevälle mikropiirille

ja

2. kaapeli menee suoraan näppikseltä verkkokortille, eli ilmeisesti noissa koneissa voidaan näppäimistöä vakoilla lisäkytkennällä, jonka koneen valmistaja on sinne lisännyt!

Tuo lisäkaapeli muuten mahdollistaa muutakin kuin vakoilua: kulkeehan se tieto toki molempiin suuntiin, eli jostain kauko-ohjauskeskuksesta käsin saadaan koneelle syötettyä ylimääräisiä näppäilyjä, eli kone saadaan kauko-ohjauksella käyttäytymään ikään kuin käyttäjä olisi näppäillyt tietyt komennot (vaikka todellisuudessa ei olekaan).
Tuotahan voitaisiin käyttää sellaiseen rikolliseen toimintaan, jossa todellinen rikoksentekijä ohjaa poliisin tutkintatoimet jonkun viattoman sivullisen koneelle, jonka poliisit sitten takavarikoivat rikoksentekovälineenä.

Tätä sopii kysyä:

1) missä koneissa näppäimistöltä lähtee ylimääräinen kaapeli verkkokortille ?

ja

2) Miksi valmistaja haluaa mahdollistaa koneen käytön kauko-ohjatusti rikoksiin ?

sekä

3) mahdollistaako nykylaki sen, että koneen valmistaja saataisiin vastuuseen sellaisen teknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta valmistamissaan tietokoneissa, jolla ei ole laillista käyttötarkoitusta, mutta jota valmistaja tai valmistajan suostumuksella jokin kolmas taho voi käyttää rikolliseen toimintaan ?

Lue lisää

Ei mene noin: "tainted" merkintä johtuu siitä, ettei koodia päästä katsomaan - se voi siis tehdä mitä tahansa. Debug-työkaluilla ei päästä katsomaan mistä ongelma kiikastaa, koska koodia ei ole saatavilla. Myöskin Linux-ideologian vastaista pakottaa ketään tekemään yhtään mitään: Koodihan on on Copyleft-koodia!

Toisin kuin esimerkiksi AMD, Intel, IBM ja ... Microsoft?

kollimaattori kirjoitti:

Toisin kuin esimerkiksi AMD, Intel, IBM ja ... Microsoft?

Niin. Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä pyörii 1-2 prosentissa.. samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten. Kyllä Linuxin kanssa uskaltaa rajoitetusti tehdä yhteistyötä mutta pitää muistaa että kyseessä on hakkeriohjelmisto tarkoitettu tietokoneen erikoiskäyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä pyörii 1-2 prosentissa.. samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten. Kyllä Linuxin kanssa uskaltaa rajoitetusti tehdä yhteistyötä mutta pitää muistaa että kyseessä on hakkeriohjelmisto tarkoitettu tietokoneen erikoiskäyttöön.

Lue lisää

Joo. Kaikki maailman supertietokoneet vain hakkeroivat! 🤣

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä pyörii 1-2 prosentissa.. samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten. Kyllä Linuxin kanssa uskaltaa rajoitetusti tehdä yhteistyötä mutta pitää muistaa että kyseessä on hakkeriohjelmisto tarkoitettu tietokoneen erikoiskäyttöön.

Lue lisää

JA VITUT! Linux ei ole mikään hakkeriohjelmisto! Ja sen käyttö osuus on suurempi kuin itse keksimäsi 1-2%!

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Linuxin osuus maailman käyttöjärjestelmistä pyörii 1-2 prosentissa.. samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten. Kyllä Linuxin kanssa uskaltaa rajoitetusti tehdä yhteistyötä mutta pitää muistaa että kyseessä on hakkeriohjelmisto tarkoitettu tietokoneen erikoiskäyttöön.

Lue lisää

Linuxin osuus on noin 65%.

kollimaattori kirjoitti:

Joo. Kaikki maailman supertietokoneet vain hakkeroivat! 🤣

MENE PASKAPERSE HOITOON!

Onhan linuxissa ajurit, ne on kernelissä, senkin pöljä!

Niin juuri! Ei kannata alkaa väittämään mitään ajureiden itse koodaamisista kun sellainen ei ole mahdollista jos et saa laitevalmistajalta speksejä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin juuri! Ei kannata alkaa väittämään mitään ajureiden itse koodaamisista kun sellainen ei ole mahdollista jos et saa laitevalmistajalta speksejä.

Oletko koskaan kuullut reverse-engineeringistä? Tähän perustuen tehtiin aikanaan lähes kaikki Linux-ajurit. Oli myös valmistajia, jotka julkaisivat datasivuilla piiriensä tiedot, kuten realtek, joiden perusteella ajurit saatiin tehtyä. Sittemmin suuri osa valmistajista on kääntänyt kelkkansa ja julkaissut ajurit itse. Yleensä sellaisia ajureita ei ole julkaistu, joissa on pahoja bugeja laitteistossa ja jotka vaativat käyttöjärjestelmältä toimia, jotta kortti ei ihan jatkuvasti mene solmuun tai häiritse muita kortteja.

Ei tarvitse. Menen tietokonekauppaan, ostan Microsoft Windows -tietokoneen ja kaikki ovat siinä valmiina. Laitan virrat päälle ja alan käyttämään. Ei tarvitse käyttää aikaa Linux-helvetissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse. Menen tietokonekauppaan, ostan Microsoft Windows -tietokoneen ja kaikki ovat siinä valmiina. Laitan virrat päälle ja alan käyttämään. Ei tarvitse käyttää aikaa Linux-helvetissä.

Lue lisää

Windowsissa ei tarvitse latailla ajureita vai? Johan vitsin murjaisit :P

LOPETA toi paskanjauhaminen! Ensinnäkin tavalliset ihmiset SAA sen toimimaan ja kyllä niitä linuxkoneita myydään Suomessakin! Kolmanneksi linuxien osuus on suurempi kuin itse keksimäsi 1-2%!!! Neljänneksi koko maailma EI pyöri Windowsilla, esim. netin ym. palvelimet toimii linuxilla ja myös kaikki maailman supertietokoneet pyörii linuxilla!

Anonyymi kirjoitti:

LOPETA toi paskanjauhaminen! Ensinnäkin tavalliset ihmiset SAA sen toimimaan ja kyllä niitä linuxkoneita myydään Suomessakin! Kolmanneksi linuxien osuus on suurempi kuin itse keksimäsi 1-2%!!! Neljänneksi koko maailma EI pyöri Windowsilla, esim. netin ym. palvelimet toimii linuxilla ja myös kaikki maailman supertietokoneet pyörii linuxilla!

Lue lisää

Kyllä maailma pyörii Microsoft Windowsilla.

Melkein kaikki koneet, joita liike-elämä ja ihmiset käyttävät, toimivat Microsoft Windowsilla.

Missä Linux-tietokoneita on myynnissä?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä maailma pyörii Microsoft Windowsilla.

Melkein kaikki koneet, joita liike-elämä ja ihmiset käyttävät, toimivat Microsoft Windowsilla.

Missä Linux-tietokoneita on myynnissä?

Lue lisää

"Missä Linux-tietokoneita on myynnissä?"

Joka puolella.

Anonyymi kirjoitti:

"Missä Linux-tietokoneita on myynnissä?"

Joka puolella.

Linux-tietokoneita ei ole missään myynnissä.

Anonyymi kirjoitti:

Linux-tietokoneita ei ole missään myynnissä.

Vain Linux-tietokoneita on myynnissä.

Anonyymi kirjoitti:

Vain Linux-tietokoneita on myynnissä.

Ei ole. Väärässä olet ja yrität esittää 100 prosenttisesti valheellisen ja väärän lauseen totena. Linux-tietokoneita ei myydä YHDESSÄKÄÄN tietokoneliikkeessä Suomessa. Ei yhdessäkään. Voit laittaa linkin tänne jos tiedät missä Linux-koneita myydään. En tiedä yhtäkään Linux-kannettavaa tai Linux-pöytäkonetta jota myytäisiin esiasennettuna koneena niin kuin Windows- tai Mac-tietokoneita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Väärässä olet ja yrität esittää 100 prosenttisesti valheellisen ja väärän lauseen totena. Linux-tietokoneita ei myydä YHDESSÄKÄÄN tietokoneliikkeessä Suomessa. Ei yhdessäkään. Voit laittaa linkin tänne jos tiedät missä Linux-koneita myydään. En tiedä yhtäkään Linux-kannettavaa tai Linux-pöytäkonetta jota myytäisiin esiasennettuna koneena niin kuin Windows- tai Mac-tietokoneita.

Lue lisää

"Voit laittaa linkin tänne jos tiedät missä Linux-koneita myydään."

https://www.gigantti.fi/search/chromebook
https://www.power.fi/search/?q=chromebook
https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/chromebooks/Chromebookit

" En tiedä yhtäkään Linux-kannettavaa"

Et tiedä muutenkaan mitään koska olet idiootti.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Väärässä olet ja yrität esittää 100 prosenttisesti valheellisen ja väärän lauseen totena. Linux-tietokoneita ei myydä YHDESSÄKÄÄN tietokoneliikkeessä Suomessa. Ei yhdessäkään. Voit laittaa linkin tänne jos tiedät missä Linux-koneita myydään. En tiedä yhtäkään Linux-kannettavaa tai Linux-pöytäkonetta jota myytäisiin esiasennettuna koneena niin kuin Windows- tai Mac-tietokoneita.

Lue lisää

Väite ei pidä paikkaansa ette Linux ytimellä varustettuja tietokoita myydä Suomessa missään.

https://ubuntu-fi.org/kaupalliset-palvelut/tietokoneet-ja-laitteet/

Lisäksi monet tietokone liikkeet asentavat käyttäjän haluaman käyttöjärjestelmän
joka on varustettu Linux ytimellä maksua vastaan.Muistaakseni asennus maksoi
60 euroa?

Anonyymi kirjoitti:

Linux-tietokoneita ei ole missään myynnissä.

"Linux-tietokoneita ei ole missään myynnissä."
-monestako kaupasta olet kysynyt? Vai eikö uskallus riitä?

Nuo ovat kodinkoneliikkeitä, eivät tietokoneliikkeitä.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo ovat kodinkoneliikkeitä, eivät tietokoneliikkeitä.

Tietokoneet ovat esillä tuollaisissa paikoissa, siitähän tässä oli kyse.

Tietokoneliikkeet eivät nykyään pidä oikein mitään esillä, tilaavat suoraan tukkurilta.

Näkyy löytyvän:

https://www.power.fi/search/?q=chromebook
https://www.veikonkone.fi/catalogsearch/result/?q=chromebook

Anonyymi kirjoitti:

Näkyy löytyvän:

https://www.power.fi/search/?q=chromebook
https://www.veikonkone.fi/catalogsearch/result/?q=chromebook

Lue lisää

”ChromeOS on edelleen ainoa tietokoneeksi soveltuva täysin verkkoprosessointiin pohjautuva käyttöjärjestelmä. Huomioitavaa on, ettei Chromebookeihin voi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmia, vaan pelkästään Google Play kaupan sovelluksia.”
[https://www.goodi.fi/chromebook/mika-on-chromeos/]

Chromebook ei ole edes tietokone. Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta. Todella ankea viritys.. Microsoft Windows -tietokoneeseen voit asentaa mitä vain.

Chromebook on surkea.

Anonyymi kirjoitti:

”ChromeOS on edelleen ainoa tietokoneeksi soveltuva täysin verkkoprosessointiin pohjautuva käyttöjärjestelmä. Huomioitavaa on, ettei Chromebookeihin voi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmia, vaan pelkästään Google Play kaupan sovelluksia.”
[https://www.goodi.fi/chromebook/mika-on-chromeos/]

Chromebook ei ole edes tietokone. Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta. Todella ankea viritys.. Microsoft Windows -tietokoneeseen voit asentaa mitä vain.

Chromebook on surkea.

Lue lisää

Oppilaitoksen nettirajoitukset estävät tietokoneiden(Windows) täysipainoisen käytön: Oppilaat pettyivät tietokoneiden rajoituksiin - pelaaminen on estetty ja oppilaita haetaan luokasta ylläpidon toimesta poistamaan ylimääräisiä itse asennettuja ohjelmia. "Ainoa ratkaisu tähän on omistaa kaksi konetta mikä ei ole ympäristön kannalta hyvä asia" - toteaa ympäristötietoinen lukiolainen.

Anonyymi kirjoitti:

”ChromeOS on edelleen ainoa tietokoneeksi soveltuva täysin verkkoprosessointiin pohjautuva käyttöjärjestelmä. Huomioitavaa on, ettei Chromebookeihin voi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmia, vaan pelkästään Google Play kaupan sovelluksia.”
[https://www.goodi.fi/chromebook/mika-on-chromeos/]

Chromebook ei ole edes tietokone. Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta. Todella ankea viritys.. Microsoft Windows -tietokoneeseen voit asentaa mitä vain.

Chromebook on surkea.

Lue lisää

Netissä on paljon väärää ja vanhentunutta tietoa.

Tuolla on uudempaa: https://www.xda-developers.com/linux-apps-chrome-os/

Anonyymi kirjoitti:

”ChromeOS on edelleen ainoa tietokoneeksi soveltuva täysin verkkoprosessointiin pohjautuva käyttöjärjestelmä. Huomioitavaa on, ettei Chromebookeihin voi asentaa kolmannen osapuolen ohjelmia, vaan pelkästään Google Play kaupan sovelluksia.”
[https://www.goodi.fi/chromebook/mika-on-chromeos/]

Chromebook ei ole edes tietokone. Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta. Todella ankea viritys.. Microsoft Windows -tietokoneeseen voit asentaa mitä vain.

Chromebook on surkea.

Lue lisää

"Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta."

Nykypäivänä sovelluksia ei aina edes tarvitse asentaa, ihan hyvin voi käynnistää sovelluksen asentamatta.

Sama kuin väittäisi, että jos laitteessa ei ole kiintolevyä että se ei ole tietokone. Kuitenkin ihmisten kotitietokoneet olivat noin 15 vuotta usenkin ilman kiintolevyä ja käynnistivät ohjelmia levykkeiltä. Sen jälkeen ohjelmia useinkin käynnisteltiin CD-levyiltä asentamatta niitä kiintolevylle.

Windowsiin ei voi asentaa mitä vain koska se ei ole yhteensopiva.

Anonyymi kirjoitti:

Netissä on paljon väärää ja vanhentunutta tietoa.

Tuolla on uudempaa: https://www.xda-developers.com/linux-apps-chrome-os/

Lue lisää

Tuolta linkittämältäsi nettisivulta: "ChromeOS is compatible with Linux apps." Siis Chromebook ei olekaan Linux vaan siinä voi ajaa Linux-ohjelmia. Jollain helkkarin emulaattorilla..

Linuxia markkinoidaan turvallisempana ja vakaampana vaihtoehtona Microsoft Windowsiin verrattuna. Kuitenkin Linuxiin ei ole olemassa mitään kaupallisia laitteistotoimittajia vaan käyttäjät joutuvat lataamaan joltain epämääräisiltä internetsivuilta ohjelmia ja emulaattoreita. Todella vaikeaa ja arveluttavaa tavallisen ihmisen kannalta.

Ei ole olemassa mitään yhtä Linuxia vaan yli 600 erilaista. Näiden takana vain pienellä murto-osalla on liikeyritys ja tuotemerkki niin kuin esimerkiksi Red Hat Linux. Red Hat Linux on kuitenkin yritysmaailman erikoiskäyttöjärjestelmä. Ei sitä ole tarkoitettu tavalliselle ihmiselle.

Google: What is Red Hat Linux:
"It connects your hardware, software, networking, and interfaces to form a unified, orchestrated environment. Red Hat Enterprise Linux provides a flexible and reliable platform for running HPC workloads at scale across datacenter, cloud, and hybrid environments."

Anonyymi kirjoitti:

"Et saa siihen asennettua muita sovelluksia kuin pelkästään Google Playn valikoimasta."

Nykypäivänä sovelluksia ei aina edes tarvitse asentaa, ihan hyvin voi käynnistää sovelluksen asentamatta.

Sama kuin väittäisi, että jos laitteessa ei ole kiintolevyä että se ei ole tietokone. Kuitenkin ihmisten kotitietokoneet olivat noin 15 vuotta usenkin ilman kiintolevyä ja käynnistivät ohjelmia levykkeiltä. Sen jälkeen ohjelmia useinkin käynnisteltiin CD-levyiltä asentamatta niitä kiintolevylle.

Windowsiin ei voi asentaa mitä vain koska se ei ole yhteensopiva.

Lue lisää

Kyllä 15 vuotta sitten sovellus oli aina ensin asennettu kiintolevylle. Ohjelmia ei voi käynnistää levykkeiltä. Tietysti tosi pieniä. 15 vuotta sitten oli vielä käytössä disketit.. niihin mahtui 1.44 megabittiä dataa. Jotain komentorivipohjaista todella yksinkertaista tuolloin voitiin ajaa suoraan disketiltä mutta se oli todella hidasta ja ei diskettejä sellaiseen dynaamiseen readwrite -dynaamisen operaatioon ollut tarkoitettu. Kyllä ohjelmat aina ensin asennettiin levylle. Kyllä se nykyäänkin on niin että suurin osa asennetaan ensin kiintolevylle. Ei ohjelmaa pysty edes suorittamaan jos sitä ei ensin asenna. Silloinhan pystyisi kaikenlaisia viruksia ja haittaohjelmia ajamaan tuosta vain!

Windowsiin voi asentaa hyvin paljon kaikenlaista. Kaikki tehdään ainakin Windowsille.. osa niistä tehdään käytettäväksi myös Macilla. Mutta aivan ylivoimaisesti valtaosa ohjelmista tehdään ensisijaisesti Windowsille.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolta linkittämältäsi nettisivulta: "ChromeOS is compatible with Linux apps." Siis Chromebook ei olekaan Linux vaan siinä voi ajaa Linux-ohjelmia. Jollain helkkarin emulaattorilla..

Linuxia markkinoidaan turvallisempana ja vakaampana vaihtoehtona Microsoft Windowsiin verrattuna. Kuitenkin Linuxiin ei ole olemassa mitään kaupallisia laitteistotoimittajia vaan käyttäjät joutuvat lataamaan joltain epämääräisiltä internetsivuilta ohjelmia ja emulaattoreita. Todella vaikeaa ja arveluttavaa tavallisen ihmisen kannalta.

Ei ole olemassa mitään yhtä Linuxia vaan yli 600 erilaista. Näiden takana vain pienellä murto-osalla on liikeyritys ja tuotemerkki niin kuin esimerkiksi Red Hat Linux. Red Hat Linux on kuitenkin yritysmaailman erikoiskäyttöjärjestelmä. Ei sitä ole tarkoitettu tavalliselle ihmiselle.

Google: What is Red Hat Linux:
"It connects your hardware, software, networking, and interfaces to form a unified, orchestrated environment. Red Hat Enterprise Linux provides a flexible and reliable platform for running HPC workloads at scale across datacenter, cloud, and hybrid environments."

Lue lisää

"Siis Chromebook ei olekaan Linux vaan siinä voi ajaa Linux-ohjelmia. Jollain helkkarin emulaattorilla.."

Chromebookissa on ChromeOS joka on Linux-käyttöjärjestelmä.

"Jollain helkkarin emulaattorilla.."

Ei tarvitse.

"Linuxia markkinoidaan turvallisempana ja vakaampana vaihtoehtona Microsoft Windowsiin verrattuna. "

Kuka markkinoi ja missä? Taidat keksiä satuja.

"Kuitenkin Linuxiin ei ole olemassa mitään kaupallisia laitteistotoimittajia"

Mitä nyt varmaan jokainen tietokonevalmistaja.

"Ei ole olemassa mitään yhtä Linuxia vaan yli 600 erilaista."

Ei mitään merkitystä.

"Näiden takana vain pienellä murto-osalla on liikeyritys ja tuotemerkki niin kuin esimerkiksi Red Hat Linux."

Niin siis sillä osalla jolla on jotain merkitystä. Käytännössä aivan kaikki Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät joilla on mitään merkitystä ovat:
1. Yritysten tuottamia ja joilla on tuotemerkki
2. Erikoiskäyttöön tehtyjä kuten tietoturvatyökalupakki tms.

Debian on käytännössä poikkeus, että rahoitusta tulee firmoilta mutta se on riippumaton mistään yksittäisestä yrityksestä.

"Red Hat Linux on kuitenkin yritysmaailman erikoiskäyttöjärjestelmä."

Ei nyt ihan. Red Hatin markkinat ovat ensisijaisesti julkisen puolen organisaatioissa mutta toki yrityksissä myös. Se ei kuitenkaan ole mikään erikoiskäyttöjärjestelmä. Red Hat toimittaa kyllä erikoisimagea containereihin mutta ihan normi käyttöjärjestelmä se on.

Kannattaa huomioida se, että Red Hat Enterprise on ns. "täysi" käyttöjärjestelmä eikä siitä ole riisuttu pois esimerkiksi palvelinominaisuuksia kuten markettien tietokoneiden käyttöjärjestelmissä on.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä 15 vuotta sitten sovellus oli aina ensin asennettu kiintolevylle. Ohjelmia ei voi käynnistää levykkeiltä. Tietysti tosi pieniä. 15 vuotta sitten oli vielä käytössä disketit.. niihin mahtui 1.44 megabittiä dataa. Jotain komentorivipohjaista todella yksinkertaista tuolloin voitiin ajaa suoraan disketiltä mutta se oli todella hidasta ja ei diskettejä sellaiseen dynaamiseen readwrite -dynaamisen operaatioon ollut tarkoitettu. Kyllä ohjelmat aina ensin asennettiin levylle. Kyllä se nykyäänkin on niin että suurin osa asennetaan ensin kiintolevylle. Ei ohjelmaa pysty edes suorittamaan jos sitä ei ensin asenna. Silloinhan pystyisi kaikenlaisia viruksia ja haittaohjelmia ajamaan tuosta vain!

Windowsiin voi asentaa hyvin paljon kaikenlaista. Kaikki tehdään ainakin Windowsille.. osa niistä tehdään käytettäväksi myös Macilla. Mutta aivan ylivoimaisesti valtaosa ohjelmista tehdään ensisijaisesti Windowsille.

Lue lisää

"Kyllä 15 vuotta sitten sovellus oli aina ensin asennettu kiintolevylle. "

Niin 15 vuotta sitten toki, mutta kotitietokoneet alkoivat yleistyä 1977 ja 1977-1992 välillä ohjelmia käynnistettiin levykkeiltä, ROM-moduuleilta tai nauhoilta.

Ensimmäinen kiintolevyllinen kotitietokone tuli myyntiin 1983 ja se maksoi ihan helvetisti. Kiintolevylliset tietokoneet alkoivat halventua vasta 1990-luvun alkupuolella mutta ihan selvä asia se oli että jos on vaikka 100 megan kiintolevy, että sinne ei paljoa asenneltu kun ohjelmia pystyi käynnistämään suoraan vaikka CD-ROM levyiltä.

"15 vuotta sitten oli vielä käytössä disketit.."

Eipä juuri.

"Jotain komentorivipohjaista todella yksinkertaista tuolloin voitiin ajaa suoraan disketiltä mutta se oli todella hidasta ja ei diskettejä sellaiseen dynaamiseen readwrite -dynaamisen operaatioon ollut tarkoitettu. "

Höpöhöpö. Et ole ikinä edes pelannut tietokoneilla, pelejä pelattiin vuosikaudet käynnistämällä disketiltä: https://www.youtube.com/watch?v=9JhTIlQZ24g

Pelitallennuksia varten sitten vaihdettiin "save-disk" mutta pelit toki pyöri disketiltä ilman mitään kiintolevyä.

"Kyllä ohjelmat aina ensin asennettiin levylle."

Ei todellakaan. Levyke sisään vaan, lataa ohjelman muistiin ja alkaa käyttämään. CD-ROM pelejä pelattu niinikään myös asentamatta. Kiintolevy tuli ensimmäisen kerran pelikonsoliin vasta ensimmäisessä Xboxissa 20v sitten. Kaikki pelit toimineet pelikonsoleissa asentamatta.

"Ei ohjelmaa pysty edes suorittamaan jos sitä ei ensin asenna. "

Kyllä pystyy.

"Silloinhan pystyisi kaikenlaisia viruksia ja haittaohjelmia ajamaan tuosta vain!"

Tottakai pystyy, pystyy myös silloin vaikka olisi kiintolevy. Oletuksena ei mikään estä.

Tämä haittaohjelma esto tehty mm. ChromeOS:n niin pitää asentaa Google kaupasta tai sitten ajetaan sandboxilla. Windowsissa löytyy S-mode että saa haittaohjelman eston.

"Kaikki tehdään ainakin Windowsille"

Ei tehdä. Esimerkiksi Stellar Bladea ei saa Windowsille, jotain woke paskaa vaan löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolta linkittämältäsi nettisivulta: "ChromeOS is compatible with Linux apps." Siis Chromebook ei olekaan Linux vaan siinä voi ajaa Linux-ohjelmia. Jollain helkkarin emulaattorilla..

Linuxia markkinoidaan turvallisempana ja vakaampana vaihtoehtona Microsoft Windowsiin verrattuna. Kuitenkin Linuxiin ei ole olemassa mitään kaupallisia laitteistotoimittajia vaan käyttäjät joutuvat lataamaan joltain epämääräisiltä internetsivuilta ohjelmia ja emulaattoreita. Todella vaikeaa ja arveluttavaa tavallisen ihmisen kannalta.

Ei ole olemassa mitään yhtä Linuxia vaan yli 600 erilaista. Näiden takana vain pienellä murto-osalla on liikeyritys ja tuotemerkki niin kuin esimerkiksi Red Hat Linux. Red Hat Linux on kuitenkin yritysmaailman erikoiskäyttöjärjestelmä. Ei sitä ole tarkoitettu tavalliselle ihmiselle.

Google: What is Red Hat Linux:
"It connects your hardware, software, networking, and interfaces to form a unified, orchestrated environment. Red Hat Enterprise Linux provides a flexible and reliable platform for running HPC workloads at scale across datacenter, cloud, and hybrid environments."

Lue lisää

Se on aika onnetonta, ettet tiedä emulaattorin ja virtuaalikoneen eroa.

Anonyymi kirjoitti:

Se on aika onnetonta, ettet tiedä emulaattorin ja virtuaalikoneen eroa.

Tai järjestelmän valikkojen ja "epämääräisten internetsivujen" eroa.

Mitä nyt on maailman suosituin kerneli. Mutta ihan joka kerta ei voi voittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä nyt on maailman suosituin kerneli. Mutta ihan joka kerta ei voi voittaa.

Selitä minulle mitä oikein ymmärrät kernelillä? Mikä sinun mielestäsi on kernel tietokoneessa?

Tuota Chromebookia myydään että se "perustuu Linuxiin". Sitä ei myydä eritoten Linux-tietokoneena. Siinä on ero. Linux on joku kernel.. en usko että valtaosaa ihmisistä kiinnostaa että se on kernel tai mikä on kernel. Ihmiset haluavat ostaa "ratkaisun" joka kokonaisvaltaisesti on hyvä ja toimiva eikä van jotain järjestelmäydintä. Itsekö he siihen lähtevät ajureita koodaamaan?

Anonyymi kirjoitti:

Selitä minulle mitä oikein ymmärrät kernelillä? Mikä sinun mielestäsi on kernel tietokoneessa?

Tuota Chromebookia myydään että se "perustuu Linuxiin". Sitä ei myydä eritoten Linux-tietokoneena. Siinä on ero. Linux on joku kernel.. en usko että valtaosaa ihmisistä kiinnostaa että se on kernel tai mikä on kernel. Ihmiset haluavat ostaa "ratkaisun" joka kokonaisvaltaisesti on hyvä ja toimiva eikä van jotain järjestelmäydintä. Itsekö he siihen lähtevät ajureita koodaamaan?

Lue lisää

"Mikä sinun mielestäsi on kernel tietokoneessa?"

Se on sellainen ohjelmistopalikka mikä huolehtii laiteresurssien jaosta ohjelmille.

"Tuota Chromebookia myydään että se "perustuu Linuxiin". Sitä ei myydä eritoten Linux-tietokoneena."

Sillä ei ole mitään väliä miten sitä myydään. Linux siinä kuitenkin on.

"Linux on joku kernel.. en usko että valtaosaa ihmisistä kiinnostaa että se on kernel tai mikä on kernel."

Ei niin. Mutta jostain syystä se tuntuu kiinnostavan kovin paljon, että Linux on markkinajohtaja?

"Ihmiset haluavat ostaa "ratkaisun" joka kokonaisvaltaisesti on hyvä ja toimiva eikä van jotain järjestelmäydintä."

Niin siellä kaupassa on niitä kokonaisvaltaisesti toimivia Chromebookkeja, eli ei ongelmaa.

" Itsekö he siihen lähtevät ajureita koodaamaan?"

Miksi ihmeessä kun ne on valmiina?

Anonyymi kirjoitti:

Selitä minulle mitä oikein ymmärrät kernelillä? Mikä sinun mielestäsi on kernel tietokoneessa?

Tuota Chromebookia myydään että se "perustuu Linuxiin". Sitä ei myydä eritoten Linux-tietokoneena. Siinä on ero. Linux on joku kernel.. en usko että valtaosaa ihmisistä kiinnostaa että se on kernel tai mikä on kernel. Ihmiset haluavat ostaa "ratkaisun" joka kokonaisvaltaisesti on hyvä ja toimiva eikä van jotain järjestelmäydintä. Itsekö he siihen lähtevät ajureita koodaamaan?

Lue lisää

Mikä on kernel? Low-level ohjelma, joka saa kaiken raudan näyttämään samalta ohjelmien kannalta. Voi siis avata ikkunan kehitysympäristön komennolla tietämättä juuri mitään näytönohjaimen rakenteesta, muistin sijainnista tai bittisyydestä. Ohjelman kannalta näytönohjaimet on kaikki saman laisia. Lisäksi on ioctl-kutsuja, joiden avulla näytönohjaimilta voidaan pyytää resursseja, joita ei kaikista löydy, esim. openGL-rajapinnan aktivointi taitaa olla ioctl-kutsu ajurille, jonka jälkeen API:a voi alkaa käyttämään: Jos yrität suoraan saat virheilmoituksen.
Näin ollen ohjelmista tulee paljon pienempiä, kun käyttöjärjestelmän kerneli huolehtii käytännön asioista eli toimenpiteistä joilla näyttötila saadaan asetettua halutuksi.

Tuosta kaikenlaisesta asentelusta ja säätämisestä pääsee kun hankkii Windows-tietokoneen. Ei muuta kuin lyö virrat päälle ja alkaa käyttämään.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta kaikenlaisesta asentelusta ja säätämisestä pääsee kun hankkii Windows-tietokoneen. Ei muuta kuin lyö virrat päälle ja alkaa käyttämään.

Windowsissa joudut tekemään enemmän työtä: Hakemaan ajurit. Linux-puolella ne on osa kerneliä, kutsutaan kernel-moduleiksi. Säätäminen vähenee siis hurjasti asentamalla koneelle Linux-käyttöjärjestelmän. Samalla pääsee eroon 2 vuoden aikarajasta, minkä Windows-kone yleensä kestää ennen kuin markkinatalous pakottaa ja joutuu hankkimaan uuden.
Linux-koneessa ei ole mukana pakkomyyntiä: Saat itse päättää asennatko käyttöjärjestelmäsi itse vai luotatko asennuspalveluun joka saattaa asentaa koneelle muutakin kuin mitä odotit..

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta kaikenlaisesta asentelusta ja säätämisestä pääsee kun hankkii Windows-tietokoneen. Ei muuta kuin lyö virrat päälle ja alkaa käyttämään.

Kyllä Windows tarvitsee ajurit, ei mitään eroa tässä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Windows tarvitsee ajurit, ei mitään eroa tässä.

On siinä se ero, että toisin kuin Linux, Windows jättää aika usein ajurit tarjoamatta ja ne joutuu lataamaan jonku 3. osapuolen palvelusta - tästä taas ei koskaan voi olla ihan varma onko oikea paikka ladata ajuri vai tuleeko virus!

Anonyymi kirjoitti:

On siinä se ero, että toisin kuin Linux, Windows jättää aika usein ajurit tarjoamatta ja ne joutuu lataamaan jonku 3. osapuolen palvelusta - tästä taas ei koskaan voi olla ihan varma onko oikea paikka ladata ajuri vai tuleeko virus!

Lue lisää

Esiasennettu Windows-tietokone on sellainen että laitat vain virrat päälle ja alat käyttämään. Ei tarvitse latailla mitään ajureita niin kuin Linuxissa.

Anonyymi kirjoitti:

Esiasennettu Windows-tietokone on sellainen että laitat vain virrat päälle ja alat käyttämään. Ei tarvitse latailla mitään ajureita niin kuin Linuxissa.

Olet valehtelija koska et kerro mist' esiasennetussa tietokoneesta puuttuu ajurit.

Anonyymi kirjoitti:

Windowsissa joudut tekemään enemmän työtä: Hakemaan ajurit. Linux-puolella ne on osa kerneliä, kutsutaan kernel-moduleiksi. Säätäminen vähenee siis hurjasti asentamalla koneelle Linux-käyttöjärjestelmän. Samalla pääsee eroon 2 vuoden aikarajasta, minkä Windows-kone yleensä kestää ennen kuin markkinatalous pakottaa ja joutuu hankkimaan uuden.
Linux-koneessa ei ole mukana pakkomyyntiä: Saat itse päättää asennatko käyttöjärjestelmäsi itse vai luotatko asennuspalveluun joka saattaa asentaa koneelle muutakin kuin mitä odotit..

Lue lisää

Olet täysin väärässä ja tietoisesti valehtelet!

Kun ostat Microsoft Windows-tietokoneen niin sinun ei tarvitse hakea siihen mitään. Ei mitään. Se on esiasennettu 100 %:sti eli täysin käyttövalmiiksi. Otat sen paketista pois, laitat virrat päälle ja alat käyttämään. Mitään ajureiden hakemista netistä ymv. säätämistä ei tarvita. Ei mitään. Joka muuta väittää valehtelee.

Minulla on käytössä vielä Microsoft Windows 95 -tietokone ja toimii edelleen kuin junan vessa. Käytän sillä vanhoja ohjelmia ja pelaan joitakin vanhoja pelejä. Ei mitään vikaa. Ei mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Olet täysin väärässä ja tietoisesti valehtelet!

Kun ostat Microsoft Windows-tietokoneen niin sinun ei tarvitse hakea siihen mitään. Ei mitään. Se on esiasennettu 100 %:sti eli täysin käyttövalmiiksi. Otat sen paketista pois, laitat virrat päälle ja alat käyttämään. Mitään ajureiden hakemista netistä ymv. säätämistä ei tarvita. Ei mitään. Joka muuta väittää valehtelee.

Minulla on käytössä vielä Microsoft Windows 95 -tietokone ja toimii edelleen kuin junan vessa. Käytän sillä vanhoja ohjelmia ja pelaan joitakin vanhoja pelejä. Ei mitään vikaa. Ei mitään.

Lue lisää

"Kun ostat Microsoft Windows-tietokoneen niin sinun ei tarvitse hakea siihen mitään."

Ja kun ostat valmiin Android tietokoneen niin siihen ei tarvitse hakea mitään.

Eli ei mitään eroa.

"Mitään ajureiden hakemista netistä ymv. säätämistä ei tarvita."

Miksi sitten länkytät kokoajan ajureiden hakemisesta? Taitaa olla tuttua puuhaa Windowsista.

Ei kenelläkään kuka ostanut Linux tietokoneen ole tarvinnut mitään ajureita hakea koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun ostat Microsoft Windows-tietokoneen niin sinun ei tarvitse hakea siihen mitään."

Ja kun ostat valmiin Android tietokoneen niin siihen ei tarvitse hakea mitään.

Eli ei mitään eroa.

"Mitään ajureiden hakemista netistä ymv. säätämistä ei tarvita."

Miksi sitten länkytät kokoajan ajureiden hakemisesta? Taitaa olla tuttua puuhaa Windowsista.

Ei kenelläkään kuka ostanut Linux tietokoneen ole tarvinnut mitään ajureita hakea koskaan.

Lue lisää

Esiasennettu windows-tietokone on sellainen, että lyöt virrat päälle ja käytät seuraavan tunnin keksiäksesi mistä hiivatista ne mainokset koko ajan pomppii ruudulle..

"Viimeisin lippulaivasuoritin on nimeltään Xeon W9-3495X, jossa on 56 fyysistä ydintä. Sen yhteydessä on vielä aiempaan sukupolveen nähden tehostettu muistiohjain ja laajempi L3-välimuisti, joten suorituskyky on edeltäjäänsä parempi sekä yhdellä että usealla säikeellä."

https://tekniikanmaailma.fi/intel-ja-nvidia-uskovat-loytaneensa-ihanteellisen-suoritin-naytonohjain-yhdistelman-ammattilaisen-tyoasemiin/

On siinä ajurien oltava "kohdillaan" jotta voivat hyödyntää 56tta ydintä piirin ohjaimessa

rupee näytönohjaimissa oleen laskentatehoa enempi kuin emolevyn prosessorissa....

Anonyymi kirjoitti:

"Viimeisin lippulaivasuoritin on nimeltään Xeon W9-3495X, jossa on 56 fyysistä ydintä. Sen yhteydessä on vielä aiempaan sukupolveen nähden tehostettu muistiohjain ja laajempi L3-välimuisti, joten suorituskyky on edeltäjäänsä parempi sekä yhdellä että usealla säikeellä."

https://tekniikanmaailma.fi/intel-ja-nvidia-uskovat-loytaneensa-ihanteellisen-suoritin-naytonohjain-yhdistelman-ammattilaisen-tyoasemiin/

On siinä ajurien oltava "kohdillaan" jotta voivat hyödyntää 56tta ydintä piirin ohjaimessa

rupee näytönohjaimissa oleen laskentatehoa enempi kuin emolevyn prosessorissa....

Lue lisää

Mikä sen tekniikan nimi oli joka mahdollistaa näytönohjaimen grafiikkaprosessorin käytön varsinaisen CPU:n rinnalla nostamaan laskentatehoa?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sen tekniikan nimi oli joka mahdollistaa näytönohjaimen grafiikkaprosessorin käytön varsinaisen CPU:n rinnalla nostamaan laskentatehoa?

OpenCL: https://en.wikipedia.org/wiki/OpenCL

Oliko siellä altaassa myös viinikumeja?

Ykkösenä on paha pysyä - en usko, että windows on ollut enää ykkönen 20 vuoteen ainakaan.

Tarkoitat siis Unix-jakeluita?