... uudelleen orjuuden ikeeseen.
( Gal. 5:1)
-
Kristuksen tuoma vapaus ei ole ajallista, ei ruumiillista vapautta, vaan omantunnon ja sydämen vapautta. Sen kestävämpää ja suurempaa vapautta ei ihminen henkilökohtaisessa elämässään koskaan tässä ajassa voi saada omakseen. Siksi tämä vapauden tulisi vallata jokaisen kristityn sydämen ja olla ajallisen elämän suurin onni ja ilo.
Olemme Kristuksen vapauttamia tämän pahan maailmanajan keskellä. Olemme saaneet tässä vapaudessa omaksemme peltoon kätketyn aarteen ja kallisarvoisen helmen. Niiden tähden saa kaikki muu elämässämme mennä (Matt 13:44, 46).
Ajallisen elämämme aikana kykenemme tajuamaan varsin heikosti Kristuksessa annetun vapauden suuruutta. Sen syvyys ja merkitys selviää vasta kirkkaudessa. Täällä vaellamme uskossa emmekä kokemisessa ja näkemisessä.
Käytännössä kristityn vapaus on siinä, että hän saa mennä joka hetki sellaisena kuin on Jeesuksen Kristuksen luo armahdettavaksi. Koskaan häntä ei torjuta eikä heitetä ulos (Joh 6:37). Vapaus on sitä, että saamme katsoa tangon päähän ristille korotettuun Ihmisen Poikaan.
Vain häneen katsoessamme meillä on iankaikkinen elämä (Joh 3:14-15). Iankaikkinen elämä on täydellistä vapautta. Vapaus on siinä, että edessämme on avoin lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta (Sak 13:1). Voimme käydä tälle lähteelle päivittäin ja puhdistua.
Vapaus on sitä, että tie kaikkien pyhimpään, kaikkivaltiaan Jumalan läsnäoloon on nyt auki. Voimme välittömästi astua hänen eteensä. Jeesus uhraamalla verensä on avannut tämän elämään vievän tien (Hepr 10:19). Kaikki huolemme, ahdistuksemme ja ongelmamme voimme tuoda Kaikkivaltiaan eteen, hän kuulee, pitää huolta ja auttaa ajallaan ja tavallaan.
Galatalaiskirje paljastaa meille, ettei ole itsestään selvää, että Kristuksen tuoma vapaus säilyy uskovien elämässä. Päätaistelu vapaudesta on jo käyty ja voitto saavutettu Golgatalla. Siitä huolimatta orjuuttavat vallat jatkavat sitkeästi taistelua sitoakseen uudelleen.
Ei ole vapautta ilman vastuuta. Saadusta vapaudesta on pidettävä kiinni. Sen säilyttämiseksi on tehtävä vastarintaa riistäviä valtoja vastaan (Ef 6:12). Paavali käyttää tässä sanaa olla luja, seistä lujana (stekete, Gal 5:1; stete, Ef 6:14).
Emme voi seistä lujana, jollei jalkojemme alla ole lujaa perustaa. Vain Jeesus Kristus ja hänen sanansa on tällainen luja pohja (1 Kor 3:11; Luuk 6:48).
-
[ Lähde: Ote Olavi Peltolan opetuksesta KRISTITYN VAPAUS (GAL 5:1-12)]
s-seutulainen
( Gal. 5:1)
-
Kristuksen tuoma vapaus ei ole ajallista, ei ruumiillista vapautta, vaan omantunnon ja sydämen vapautta. Sen kestävämpää ja suurempaa vapautta ei ihminen henkilökohtaisessa elämässään koskaan tässä ajassa voi saada omakseen. Siksi tämä vapauden tulisi vallata jokaisen kristityn sydämen ja olla ajallisen elämän suurin onni ja ilo.
Olemme Kristuksen vapauttamia tämän pahan maailmanajan keskellä. Olemme saaneet tässä vapaudessa omaksemme peltoon kätketyn aarteen ja kallisarvoisen helmen. Niiden tähden saa kaikki muu elämässämme mennä (Matt 13:44, 46).
Ajallisen elämämme aikana kykenemme tajuamaan varsin heikosti Kristuksessa annetun vapauden suuruutta. Sen syvyys ja merkitys selviää vasta kirkkaudessa. Täällä vaellamme uskossa emmekä kokemisessa ja näkemisessä.
Käytännössä kristityn vapaus on siinä, että hän saa mennä joka hetki sellaisena kuin on Jeesuksen Kristuksen luo armahdettavaksi. Koskaan häntä ei torjuta eikä heitetä ulos (Joh 6:37). Vapaus on sitä, että saamme katsoa tangon päähän ristille korotettuun Ihmisen Poikaan.
Vain häneen katsoessamme meillä on iankaikkinen elämä (Joh 3:14-15). Iankaikkinen elämä on täydellistä vapautta. Vapaus on siinä, että edessämme on avoin lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta (Sak 13:1). Voimme käydä tälle lähteelle päivittäin ja puhdistua.
Vapaus on sitä, että tie kaikkien pyhimpään, kaikkivaltiaan Jumalan läsnäoloon on nyt auki. Voimme välittömästi astua hänen eteensä. Jeesus uhraamalla verensä on avannut tämän elämään vievän tien (Hepr 10:19). Kaikki huolemme, ahdistuksemme ja ongelmamme voimme tuoda Kaikkivaltiaan eteen, hän kuulee, pitää huolta ja auttaa ajallaan ja tavallaan.
Galatalaiskirje paljastaa meille, ettei ole itsestään selvää, että Kristuksen tuoma vapaus säilyy uskovien elämässä. Päätaistelu vapaudesta on jo käyty ja voitto saavutettu Golgatalla. Siitä huolimatta orjuuttavat vallat jatkavat sitkeästi taistelua sitoakseen uudelleen.
Ei ole vapautta ilman vastuuta. Saadusta vapaudesta on pidettävä kiinni. Sen säilyttämiseksi on tehtävä vastarintaa riistäviä valtoja vastaan (Ef 6:12). Paavali käyttää tässä sanaa olla luja, seistä lujana (stekete, Gal 5:1; stete, Ef 6:14).
Emme voi seistä lujana, jollei jalkojemme alla ole lujaa perustaa. Vain Jeesus Kristus ja hänen sanansa on tällainen luja pohja (1 Kor 3:11; Luuk 6:48).
-
[ Lähde: Ote Olavi Peltolan opetuksesta KRISTITYN VAPAUS (GAL 5:1-12)]
s-seutulainen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.