, hän kysyi sydämellisesti: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" Väsyneinä he vastasivat hänelle: "Ei ole." ( Joh. 21:5)
Sellainen Vapahtaja meillä on tänäänkin. Hän haluaa ilahduttaa meitä. Siksi hän kysyy, olemmeko tyydytettyjä hänen ominaan. Hänhän on tullut, että meillä olisi elämä ja yltäkyllin. Jeesus ei loukkaannu, jos hän kohtaa meidät väsyneinä, alakuloisina ja ärtyneinä. Hänellä on valmiina hiillos ja sen päällä kalaa sekä leipää (Joh 21:9).
Ja hän kutsuu meitäkin: "Tulkaa einehtimään" (Joh 21:12). Hän haluaa antaa meidän tuntea itsensä sillä tavoin, että sen rinnalla kaikki muu on roskaa, myös meitä hermostuttavat ja ahdistavat asiat.
Mitä on Jeesuksen antama leipä tänään? Ehkä toivoisimme Jeesuksen annin olevan jotain sellaista, mikä tunnettavalla rauhalla ja ilolla täyttäisi tyhjyytemme ja poistaisi väsymyksemme. Jollekulle Jeesus varmaan näkeekin hyväksi antaa tällaista pulppuavaa iloa ja rauhaa. Mutta se liittyy aina tuttuun sanaan vanhurskaus ja on sen hedelmää.
Vanhurskauden sisältämä riemullinen salaisuus on paljastettu tässä: "Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta" (Room 5: 1).
Missään ei Jumalan valtakunta toteudu niin väkevästi kuin siellä, missä syntinen uskaltaa uskoa vaivaisuutensa keskellä olevansa Kristuksen teon tähden Jumalan autuas lapsi. Vaikka huonous jää ja väsymys kiusaa, niin Jeesus ruokkii omaansa anteeksiantamuksella, joka kaiken peittää, kaiken uskoo, kaiken toivoo ja kaiken kärsii.
Tarttuessani tähän vanhurskauteen uskon tyhjin käsin ja sitä syödessäni tulee sydämeeni hiljaa jälleen rauha ja ilo. Se ei tule siitä, mitä koen tai mitä minusta on tullut, eikä se ole iloa siitä, että olen menestynyt ja saanut suuren saaliin.
Ilo ja rauha tänään tulee siitä, kun näemme ja uskomme sen, millainen meidät vanhurskauttava Jeesus Kristus on ja miten hän nytkin tulee meidän epäonnistuneiden ja väsyneiden luokse. Hän kutsuu einehtimään, hän tarjoaa lahjaksi itse valmistamaansa leipää.
Se on Jumalan leipää, hänen sanansa lupausten leipää (Joh 6:33,63). "Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti'' (Joh 6:5 l). "Ja joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa" (Joh 6:35).
Eihän meillä ole muuta mahdollisuutta kuin avata sydämemme ja ottaa vastaan ja kiittää ja luottaa häneen!
-
( Otelainaus: Olavi Peltola/Evästä vuoden jokaiselle viikolle/Viikko 9)
s-seutulainen
Sellainen Vapahtaja meillä on tänäänkin. Hän haluaa ilahduttaa meitä. Siksi hän kysyy, olemmeko tyydytettyjä hänen ominaan. Hänhän on tullut, että meillä olisi elämä ja yltäkyllin. Jeesus ei loukkaannu, jos hän kohtaa meidät väsyneinä, alakuloisina ja ärtyneinä. Hänellä on valmiina hiillos ja sen päällä kalaa sekä leipää (Joh 21:9).
Ja hän kutsuu meitäkin: "Tulkaa einehtimään" (Joh 21:12). Hän haluaa antaa meidän tuntea itsensä sillä tavoin, että sen rinnalla kaikki muu on roskaa, myös meitä hermostuttavat ja ahdistavat asiat.
Mitä on Jeesuksen antama leipä tänään? Ehkä toivoisimme Jeesuksen annin olevan jotain sellaista, mikä tunnettavalla rauhalla ja ilolla täyttäisi tyhjyytemme ja poistaisi väsymyksemme. Jollekulle Jeesus varmaan näkeekin hyväksi antaa tällaista pulppuavaa iloa ja rauhaa. Mutta se liittyy aina tuttuun sanaan vanhurskaus ja on sen hedelmää.
Vanhurskauden sisältämä riemullinen salaisuus on paljastettu tässä: "Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta" (Room 5: 1).
Missään ei Jumalan valtakunta toteudu niin väkevästi kuin siellä, missä syntinen uskaltaa uskoa vaivaisuutensa keskellä olevansa Kristuksen teon tähden Jumalan autuas lapsi. Vaikka huonous jää ja väsymys kiusaa, niin Jeesus ruokkii omaansa anteeksiantamuksella, joka kaiken peittää, kaiken uskoo, kaiken toivoo ja kaiken kärsii.
Tarttuessani tähän vanhurskauteen uskon tyhjin käsin ja sitä syödessäni tulee sydämeeni hiljaa jälleen rauha ja ilo. Se ei tule siitä, mitä koen tai mitä minusta on tullut, eikä se ole iloa siitä, että olen menestynyt ja saanut suuren saaliin.
Ilo ja rauha tänään tulee siitä, kun näemme ja uskomme sen, millainen meidät vanhurskauttava Jeesus Kristus on ja miten hän nytkin tulee meidän epäonnistuneiden ja väsyneiden luokse. Hän kutsuu einehtimään, hän tarjoaa lahjaksi itse valmistamaansa leipää.
Se on Jumalan leipää, hänen sanansa lupausten leipää (Joh 6:33,63). "Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti'' (Joh 6:5 l). "Ja joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa" (Joh 6:35).
Eihän meillä ole muuta mahdollisuutta kuin avata sydämemme ja ottaa vastaan ja kiittää ja luottaa häneen!
-
( Otelainaus: Olavi Peltola/Evästä vuoden jokaiselle viikolle/Viikko 9)
s-seutulainen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se, mitä Jeesus antaa, on elämäksi.
Elämän leipää:
27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut."
..
35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. ( Joh 6)
..
47 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.
48 Minä olen elämän leipä.
( Joh 6)
Se, mitä maailma antaa, ei ole elämäksi, eikä Herra Jeesus anna sellaista.
27 Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. ( Joh 14)
Maailma ( maailman ruhtinas ) antaa sitä, mikä erottaa ihmisen Jumalasta.
Maailma vihaa valkeutta:
17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. ( Joh 3)
Pelastuksen evankeliumin ja sydämen uskon puolesta.
Usko Toivonen