Miljardi dollaria

Jos ne eivät ole kymmenysrahoja niin mitä sitten? Mistä kirkko tienaa? Kymmenysten korkoja? vai paastouhreista?

"Tyhmä ei ole joka pyytää, tyhmä on se joka maksaa ;-)"

se sijoitus tuottaa niin, että voidaan entistä enemmän edistää hyviä asioita.

on taallakin kaytetty typeran uuden matamuna lentokentan tekemiseen miljardeja. Puhumattakaan miljardeja imeneestä pikajuna tunnelista joka rupesi laskelmista huolimatta vuotamaan ja tyhjensi sen paalla olevia jarvia tunneliin.

Lentokentalla on talvisin usein niin sumuista etta se joudutaan sulkemaan. Sen sijaa Oslon etelapuolella oleva pikkukentta on paljon paremmassa paikassa...

Junalipun hinnaksi tuli niin paljon, etta ei sita kayttanyt kuin tietamattomat turistit. Norjalaiset ajoivat mielummin omalla autolla tai paikallisjunalla. Niiden oli pakko alentaa lipun hintaa viime vuonna.

Maailman elintarvikeohjelman johtaja kiitti kirkkoa lahjoituksesta
24. heinäkuuta 2004

Vierailtuaan 16. heinäkuuta kirkon humanitaarisessa keskuksessa ja huoltotyöaukiolla Salt Lake Cityssä Utahissa maailman laajimman elintarvikeapujärjestön johtaja kiitti kirkkoa sen humanitaarisesta työstä.

Yhdistyneiden kansakuntien alaisen Maailman elintarvikeohjelman (WFP) toiminnanjohtaja James Morris piti merkittävänä kirkon sitoutumista auttamaan omia jäseniään ja muita – “ihmisiä, jotka ovat köyhiä ja nälkäisiä ja vaarassa ja hädänalaisia – riippumatta siitä, mikä heidän uskonsa on“.

Maailmalla on kyky lievittää nälänhätää, hän sanoi. “Jos kaikki tekisivät yhtä paljon kuin mormonikirkko tekee, ongelma ratkeaisi nopeasti.“

Salt Lake Cityyn tekemänsä pikavierailun päätteeksi herra Morris sanoi tulleensa kiittämään kirkon johtajia Maailman elintarvikeohjelmalle kaksi vuotta sitten annetusta miljoonan dollarin lahjoituksesta, joka oli määrä käyttää nälänhädän lievittämiseen Afrikassa.

“En ollut kiittänyt henkilökohtaisesti“, herra Morris sanoi. “Se oli hyvin tärkeä lahja aikana, jolloin sitä kipeästi tarvitsimme.“

Hän lisäsi olevansa myös tietoinen kirkon valtavasta humanitaarisesta työstä kautta maailman. “Halusin nähdä, kuinka se toimii, ja oppia siitä lisää“, hän sanoi.

Isäntinään Harold C. Brown, vyöhykevaltuutettu-seitsenkymmenen ja huoltopalvelujen toiminnanjohtaja, sekä Garry Flake, kirkon hätäavun johtaja, herra Morris kävi viisituntisen vierailunsa aikana huoltotyöaukiolla, kirkon humanitaarisessa keskuksessa ja temppeliaukiolla. Huoltotyöaukiolla on 54 metriä korkea viljasiilo, varastohuone, leipomo, säilyketehdas, maidonkäsittelylaitos, käytettyjen tavaroiden myymälä ja työllistämiskeskus. Humanitaarinen keskus on paikka, jonne vaate-, huopa-, lääkintätarvike- ja oppimateriaalilähetykset kerätään toimitettaviksi tarvitseville kaikkialle maailmaan.

“Kirkko on sitoutunut vakaasti olemaan kaikkialla siellä, missä joku kamppailee, ja se on meille yhteistä“, herra Morris sanoi.

Maailman elintarvikeohjelma, Yhdistyneiden kansakuntien suurin alajärjestö, perustettiin vuonna 1963. Viime vuonna se toimitti elintarvikkeita 104 miljoonalle nälkäiselle ihmiselle 81 maassa. “Tavoitteenamme on ravita kaikkein hädänalaisimpia, nälkäisimpiä ja köyhimpiä“, sanoi WFPn tiedottaja Jodan Dey, joka oli herra Morrisin mukana Salt Lake Cityssä.

Pääasiassa eri maiden lahjoituksista rahoituksensa saava WFP on hiljattain osallistunut paljon julkisuutta saaneisiin hankkeisiin Irakissa, Afganistanissa ja Afrikassa.

Herra Morris mainitsi, että kirkko ja Maailman elintarvikejärjestö voivat vahvistaa kumppanuuttaan monin tavoin. Kaksi vuotta sitten annetun miljoonan dollarin lahjoituksen lisäksi, jonka kirkko antoi WFPlle, nämä kaksi ryhmää ovat kautta vuosien tehneet rinta rinnan työtä avun toimittamiseksi monille alueille.

“Kirkko toimittaa paljon elintarvikkeita, lääkintätarvikkeita, kirjoja ja vaatteita paikkoihin, joissa me työskentelemme, ja me toimitamme elintarvikkeita paikkoihin, joissa kirkolla on elintarvikevarastoja“, hän sanoi.

Veli Flake sanoi, että kirkko arvostaa suuresti Maailman elintarvikeohjelmaa ja järjestön kautta maailman tekemää työtä. “Se, että he sanovat kirkkoa kumppaniksi tässä työssä, on suuri kohteliaisuus.“

Herra Morris myös ylisti kirkkoa, kiittäen sen paastouhriohjelmaa “ainutlaatuisen anteliaaksi tavaksi taistella maailman nälkää vastaan joka ainoa kuukausi“.

“Tämä on käytäntö, josta maailma voisi ottaa paljon opiksi“, hän sanoi. “En tiedä, mitä ihmiset kuluttavat kahdella aterialla, mutta me voimme ravita koululapsen kokonaisen vuoden ajan 35 dollarilla.“

Kaikesta vierailullaan myöhempien aikojen pyhien paikoilla näkemästään herra Morris sanoi muistavansa ne monet ihmiset, jotka “elävät päivästä päivään uskonsa ja omistautumisensa mukaan“.

“Uskonkäsityksistään ja hengellisistä sitoumuksistaan voi aina puhua. – –Täällä ne pannaan täytäntöön ja toteutetaan ja niiden mukaan eletään päivästä päivään. Täällä näkee kaikenikäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä tekemässä hyvää sellaisten ihmisten auttamiseksi kautta maailman, jotka ovat kipeästi sen tarpeessa.“

   
   

Kirkko lahjoitti 500 pyörätuolia
17. heinäkuuta 2004

Kaksikymmentä lasta valittiin ensimmäisten pyörätuolien saajiksi niistä 500:sta, jotka Bukarestin lähetyskentän johtaja Garth A. Hanson Romaniasta lahjoitti Moldovan vammaisyhdistyksen johtajalle Mihai Margineanulle 25. kesäkuuta järjestetyssä tilaisuudessa.

Loput pyörätuolit jaetaan muille vastaanottajille lähiviikkojen aikana. Pyörätuolit ovat kirkon ja Wheelchair Foundationin lahjoittamia.

Lapset ja heidän vanhempansa vuodattivat ilon ja kiitollisuuden kyyneliä, kun uudet pyörätuolit lahjoitettiin. Eräs onnellinen äiti sanoi, että hän on kantanut nyt 12-vuotiasta poikaansa joka paikkaan tämän syntymästä lähtien. Äiti oli kiitollinen siitä, että nyt hänellä olisi mahdollisuus tehdä elämässään muutakin. Liikuntaesteiset, jotka eivät ole 20 vuoteen voineet lähteä kodeistaan minnekään, voivat nyt käydä ystäviensä ja sukulaistensa luona. Herra Margineanu esitti puheessaan kiitoksensa kirkolle tästä epäitsekkäästä teosta lahjoittaa nämä pyörätuolit. Hän mainitsi, että kirkko on aikaisemminkin antanut paljon humanitaarisia lahjoituksia hänen maalleen. Tri Vasile Alexandru Ouatu, erään työvoima- ja sosiaaliministeriön alaisen laitoksen [Kansallinen proteesien kehittämisen, ortopedian ja kuntoutuksen kokeellinen keskus] johtaja, puhui Moldovan hallituksen puolesta. Hän ilmaisi kirkolle kiitollisuutensa pyyteettömästä anteliaisuudesta. “Tämä on epätavallista tämän päivän maailmassa“, hän sanoi.

Muslimit ja mormonit lennättävät apua eteläiseen Aasiaan
31. joulukuuta 2004

Yli 64 tonnia lääkintätarvikkeita, hygieniapakkauksia, vaatteita ja kenkiä lennätetään Indonesiaan tsunamikatastrofin uhrien avuksi Islamic Relief Wordlwide -järjestön ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon yhteistyönä.

Vuokrattu MD-11-rahtikone lastataan tänään Salt Lake Cityssä uudenvuodenpäivän lennolle Medaniin, Sumatran saarella Pohjois-Indonesiassa sijaitsevaan kaupunkiin. Islamic Relief Worldwide -järjestö maksaa kuljetuskustannukset. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko varustaa koneen noin 64 tonnilla mainitunkaltaisia tavaroita. Molemmat järjestöt johtavat tavaroiden jakelua katastrofialueella.

Tämä yhteisponnistus jatkaa Islamic Relief Worldwide -järjestön ja kirkon välillä kesällä 2003 alkanutta yhteistyötä, jolloin apua lähetettiin pitkään kärsineelle Irakin kansalle. Apua on lähetetty yhdessä myös tulvan uhreille Bangladeshiin ja nykyisestä Sudanin kriisistä kärsiville.

Islamic Relief Worldwide -järjestön toiminnanjohtaja Yhdysvalloissa, herra Ahmad El Bendary, valvoi lentokoneen lastausta Salt Lake Cityn kansainvälisellä lentokentällä yhdessä piispa Richard C. Edgleyn kanssa, joka on ensimmäinen neuvonantaja kirkon johtavassa piispakunnassa.

Tämä yhteiskuljetus on osa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon nelivaiheista toimintaa kärsimyksen lievittämiseksi eteläisessä Aasiassa. Ensi sijalla on täsmällinen arviointi, jotta lähetetty apu vastaisi tarpeita. Toiseksi, välittömät tarpeet täytetään ostoilla kohdemaassa ja lähettämällä kiireisimmät tarvikkeet lentoteitse. Kolmannen vaiheen seuranta-aikana tarvikkeita sisältäviä kontteja lähetetään laivoilla ja maakuljetuksina. Neljäs vaihe kirkon avustustyössä on vastata pitkäaikaisiin tarpeisiin.